Missä asiassa sinulla on käynyt "hyvä tuuri"? -peukutusketju
Voititko lotossa? Onko sinulla maailman mukavin anoppi? Onko sinulla hyvät unenlahjat ja nukahdat helposti missä vain? Usein listataan ikäviä asioita, niin laitetaanpas kehiin ne hyvät jutut. Oli sitten kyse pelkästä hyvästä tuurista tai myös omasta vaivannäöstä asian eteen. Yksi asia per viesti. Peukku ylös = minullekin on käynyt näin, peukku alas = minulle ei ole käynyt näin.
Ap aloittaa: Sain vakituisen työpaikan alalta, jossa työt ovat kiven alla ja määräaikaisuuksissa roikutaan vuosia. Ap
Kommentit (229)
Minulla on tunne, että olen jo "löytänyt itseni". Ei ole enää sitä kipuilua että kuka olen ja mihin kuulun ja kelpaanko. Siitä olen kiitollinen.
Monet " onnet" on kaksiteräinen miekka, kuten älykkyys ja herkkyys. Niistä on etua monessa, mutta ne myös yksinäistävät. Muut eivät näe asioita ja niiden yhteyksiä ja kokonaisuuksia. Silti pidän niitä onnena.
Onni on ihanat lapset ja nähdä heidän aikuistuvan.
Iloitsen luonnostani nk. pienistä jutuista. Elämässä voi olla meneillään kriisi tai huono vaihe mutta iloitsen esim. vuodenajoista, siitä minkä värinen taivas nyt kulloinkin on, naapurin hauskasta piposta, söpöstä vastaantulevasta koirasta, siitä kun suosikkileipä on alessa. Pidän harmaata loskakeliäkin kauniina, ja sitähän Suomessa piisaa. En siis koskaan ole hirvittävän onneton.
Valitsin myös vahingossa hyvän alan työllistymisen kannalta.
Geenilotossa voitettu immuniteetti. En sairastele kunnolla juuri koskaan. Nolla koronaa, nolla influenssaa, nolla kertaa kuumetta 10 vuoden aikana...
Ja olen ihan työssäkäyvä ison perheen vanhempi. Lapset kyllä myös tosi terveitä.
Eikä meillä mitkään huipputerveet elämäntavat ole.
Sain syntymässä hyvän pään ja perhe oli kannustava, vaikka ei mitenkään varakas.
Tässä eväät siihen, että suuremmin ponnistelematta olen tehnyt menestyksekkään uran ja elänyt mukavasti rahasta murehtimatta.
Paljon harrastuksia ja ystäviä. Lapsilla menee hyvin ja terveenä olen saanut olla.
Vosi sanoa, että olen syntynyt alpakkalusikka suussa, ellei peräti hopea.
Lukion jälkeen halusin jatkaa opintoja yliopistolla humanistisessa tiedekunnassa, mutta en päässyt sisään. Seuraavana keväänä hain AMK:hon opiskelemaan insinööriksi, ja valmistuttuani olen työskennellyt ihan mielenkiintoisissa, vaihtelevissa tehtävissä palkalla jolla tulee vähintään toimeen.
Välillä on käynyt mielessä että minkälainen elämäni olisi ollut jos olisin opiskellut humanistiksi. Huonoa palkkaa, pätkätöitä, kenties ei olisi ollut koskaan rahaa perheen perustamiseen. Keskinkertainen insinööri kun tienaa paljon paremmin kuin todella hyvä humanisti.
Sain maksettua asuntolainan kokonaan pois nollakorkojen aikaan. Yllätyspotkuja odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvät unenlahjat, voin nukahtaa (ja nukkua) missä vain ja milloin vain. Kieltämättä kätevää.
Montako kertaa sinut on ryöstetty jossain?
Olen ollut koulussa ns. vähemmän hyvä tyttöoppilas. Yo-todistuksen keskiarvo oli pitkälle alle 8 ja kirjoitin välttävästi. Vanhempani ohjasivat minut silti ns. nousevalle alalle, joten olen aina työllistynyt hyvin varsin hyvällä palkalla ja sain mm. autoedun ja matkoja. Valmistuin myös keskimääräistä nopeammin maisteriksi ja opiskelin muita ammattialani kurssejatyön ohessa.
Sisukkuus ja tavoitteellisuus lienevät parhaimmat kykyni. Ehkä myös normaali itsetunto.
Minulla ei ole yhtäkään pitkäaikaissairautta.
Oon helposti lähestyttävä ja tykätty ihminen valoisen olemukseni ja positiivisen elämänasenteeni vuoksi. Tän oon kuullut niin monelta ihmiseltä elämäni aikana, että uskottava se kai on.
Suorat terveet hampaat ja paksut hiukset.
Mulla on ihana mies, joka sanoo joka päivä rakastavansa. Ollaan oltu 10v yhdessä uusioperheenä.
Mulla on ihanat, fiksut ja helpot lapset.
Minulla on hyvä mies ja joitakin todella ihania ystäviä. Sain myös kaksi tervettä ja ihanaa lasta. Viran olen myös saanut alalla, jossa yhtä paikkaa hakee pääkaupunkiseudulla aina kymmeniä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tunne, että olen jo "löytänyt itseni". Ei ole enää sitä kipuilua että kuka olen ja mihin kuulun ja kelpaanko. Siitä olen kiitollinen.
Kerrotko minkä ikäisenä löysit itsesi? Tuo on todella tärkeää.
Synnytin terveen pojan(40vuotta sitten)
Vaikka alkuraskauden aikana vedin röökiä ja join kaljaa viikonloppuisin.
Poikani on yrityksen toimitusjohtaja.
Mieheni löysi minut, kun olimme 16 v. Oli samassa lukiossa, mutten ollut kiinnittänyt häneen mitään huomiota. Rakastuin ja 25 vuoden jälkeen rakastan edelleen. On tosi hyvä mies, kiltti ja ahkera ja fiksu.
Saimme ostettua talomme aika halvalla. Se oli huonossa kunnossa ja varmaan siksi karkotti monet ostajat, mutta kaikkien muovimattojen ja törkykasojen alla rakenteet olivat kunnossa ja isolla remontilla siitä tuli kiva talo.
Saimme lapsen, joka on terve ja hyvä koulussa ja jolla on pari tosi läheistä ystävää. Erityisbonuksena se, että lapsi nukkui huonosti vain elämänsä 6 ensimmäistä yötä, ja 12 viikon iästä lähtien alkoi nukkua koko yön läpi.
Perin isän puolen suvun miesten hiuslaadun koska hiukseni ovat tummat, kihartuvat ja erittäin paksut. Jos olisin perinyt äidin puolen suvun hiuslaadun, niin olisin alkanut kaljuuntumaan jo ennen 30 vuoden ikää ja ollut lopulta lähes täysin kalju viimeistään 50-vuotiaana. Nyt tuskin kaljuunnut vaikka hiukseni todennäköisesti alkavat harmaantumaan viimeistään noin 50-vuotinaana.
On porukalla painavat peukalot, kun alaspäin ne kaatuu niin voimakkaasti.
Nauratti toi aloituksessa oleva peukutusketju kaksimielisenä, mutta hymy hyytyi kun näki todellisen peukutuksen.
Olen aina terve. Ja pysynyt siistinä ulkonäön puolesta.
Pystyn käyttämään maitotuotteita ilman huolia eli ei ole elämää hankaloittavaa laktoosi-intoleranssia.