Missä asiassa sinulla on käynyt "hyvä tuuri"? -peukutusketju

Olen luonnostaan hoikka, ei ole ikinä tarvinnut miettiä syömisiään. Osittain kiinni geeneistä ja osin jo lapsuudessa opituista terveellisistä elämäntavoista. Järkevä syöminen ja halu ja tarve liikkua tulevat ihan ns selkärangasta.

Olen äärettömän onnellinen siitä,että todella surkeista lähtökohdista huolimatta,olen saanut onnellisen aikuisuuden. Olen löytänyt maailman parhaan miehen ja saanut hänen kanssaan perustaa perheen ja yhteisen yrityksen. En ikinä lapsena uskonut että elämäni voisi hyväksi muuttua. Pelastukseni oli muutto omilleen 15-vuotiaana,yhteen muutimme silloisen poikaystäväni,nyk.aviomiehen kanssa 16-vuotiaana,opiskelimme,teimme samalla töitä ja parikymppisenä saimme ensimmäisen lapsemme. Yhteistä,onnellista elämää nyt takana reilut 25 vuotta,ja turvattoman lapsuuteni vuoksi,edelleen pelkään milloin tämä onni otetaan minulta pois,tuntuu etten ole tätä ansainnut, ja jotain pahaa tapahtuu kuitenkin eikä minulla ei ole oikeutta saada olla onnellinen.

Löysin jo nuorena hyvän miehen. Vierestä olen seuraillut kavereiden miessotkuja ja ties vaikka mitä haasteita ja k*sipäämiehiä, en voi kuin ihmetellä miten hyvä onni minulla oli. Nimenomaan onni, koska oltiin niin nuoria ettei voi puhua mistään kovin harkitusta valinnasta.

Teen huonopalkkaista työtä, mutta rakastan työtäni, teen sitä osa-aikaisesti ja saan vielä itse suunnitella työvuorolistani. Vaikea vaihtaa kun vapaus on niin valtavaa

Voiko sanoa että minulla on "käynyt hyvä tuuri" koska valtaosa asioista on kääntynyt elämässäni positiiviseksi.

Ehkä se on luonne, en tiedä, mutta minulla on taipumus automaattisesti etsiä valoisat puolet ja jos jokin asia menee pieleen, etsin vaihtoehdon. Hyvin monessa asiassa olen jälkeenpäin todennut että jos sitä ja tätä ei olisi tapahtunut, en olisi tätä hyvää saanut minkä nyt olen saanut. Niin että loppujen lopuksi se kääntyi siunaukseksi.

Yksi asia on se, että en jää suremaan sitä mitä en saa tai saavuta. Otan sen haasteena. Haasteena löytää muuta tilalle ja sopeutua siihen että kaikkea ei voi saada. Sitä paitsi koen että elämä ilman haasteita on tylsää ja tasapaksua. Mistä osaa iloita jos ei ole mitään jonka eteen joutuu ponnistelemaan ja saavuttaa sen?

Niin että hyvää tuuria on kai se että olen saanut optimistisen luonteen ja elämänasenteen. Äitini on tapana sanoa että tänään on tällainen päivä, huomenna on uusi. 

n. 36

Sain kaksi tervettä lasta, jotka saivat vielä alkunsa helposti eikä raskausaikanakaan ollut ongelmia.

Löysin 29-vuotiaana useiden pitkien (ja huonojen) parisuhteiden jälkeen elämäni rakkauden joka on samalla unelmieni mies. Kunhan meillä on toisemme, meillä ei ole mitään hätää. Kaikesta selvitään. Se on maailman lohduttavin ja samalla paras tunne.

Vierailija kirjoitti:

Sain kaksi tervettä lasta, jotka saivat vielä alkunsa helposti eikä raskausaikanakaan ollut ongelmia.

Mulla tämä sama. Jostain syystä luulin aiemmin, että en varmaan raskaudu helposti, mutta ihan ensimmäisellä yrittämällä kummassakin raskauduin. Raskausajan oli helppoja ja lapset terveitä ja ihania. Toinen jo teini ja senkin kanssa toistaiseksi helppoa. Ymmärrän hyvin ettei tämä ole itsestäänselvää ja olen tosi kiitollinen tästä.

Teen mielenkiintoista, ok-palkkaista, rentoa ja ihan arvostettua (ainakin organisaatiossani) työtä, mutta koulutuspohjani on mitätön (peruskoulu ja opistoasteen tutkinto). Tähän positioon olen edennyt pikkuhiljaa, asiantuntijuuden ja osaamisen kasvaessa (olen palvellut samaa työnantajaa jo reippat 20 vuotta). Matka on ollu pitkä ja voisin sanoa että olen paikkani ansainnut. Kuitenkin kun mietin uraani taaksepäin, on siellä todella paljon sellaista, missä sattumalla on ollut näppinsä pelissä. Eteeni osuneet tehtävät, tilaisuudet ja oikeat tyypit - en minä ole niitä itse päässyt valitsemaan, vaan niiden osuminen kohdalle juuri oikealla hetkellä on ollut todella tuuripeliä! Voin vain luojaa kiittää.

Löysin arvokkaan esineen kirpputorilta pilkkahinnalla. Hyvää tuuria siis! Ongelma vaan on se, että en tästä esineestä varmaan tule luopumaan koskaan, joten mitä väliä sillä sitten on että se on arvokas... Materialismi on hölmöä.

Luonteessani on uteliaisuus ja usko hyvään ja mahdollisuuksiin. On eläessä tullut tehtyä monenlaista.

Tällä hetkellä jotenkin jumissa. Haaveissa nyt on jotain, mitä en ihan hahmota. Haaveilu ja toivo, nekin ovat hyviä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Mistä osaa iloita jos ei ole mitään jonka eteen joutuu ponnistelemaan ja saavuttaa sen?

Niin että hyvää tuuria on kai se että olen saanut optimistisen luonteen ja elämänasenteen. Äitini on tapana sanoa että tänään on tällainen päivä, huomenna on uusi. 

n. 36

Puhuit itsesi pussiin :). Sinähän iloitset siitä, että olet saanut optimistisen luonteen, etkä ole joutunut ponnistelemaan saavuttaaksesi sen. 

En ole ollut päivääkään työtön sen jälkeen, kun sain ensimmäisen vakituisen työpaikkani syksyllä 1998 (valmistuin toukokuusa 1998). Tämä lukuisista kokemistani yt-neuvotteluista huolimatta.

Mulla on suora hammasrivistö, ei ole tarvinnut oikomishoitoa :D

Löysin ykkösellä hyvän terapeutin, siis ensimmäinen jolla kävin oli nappivalinta.

En saanut raskausarpia kaksosraskaudessakaan (eikä vauvat olleet keskosia).

Vaikeasta lapsuudesta ja nuoruudesta (kiusaamista aikuisamikseen asti, lapsuuden perhe sekakäyttäjiä, seks. hyväksikäyttö, petetty, ptsd, oppimisvaikeudet, masennus jne.) huolimatta mulla on omistusasunto, pitkä ja hyvä parisuhde, vakityö, harrastus ja mä pärjään. En olis ihan heti uskonut. Terapeutti sanoi, että mussa on jotain sellasta sisua mitä hän ei ole ennen nähnyt.

Mulla on upea anoppi, oikea lottovoitto. Häneltä saan kaikkea mitä en omalta äidiltäni ole saanut. Sain aikuisena uuden äidin.

Minulla on paljon hyviä ystäviä ja mies.

Minulla ei onneksi ole aknea, psoriasista, kuivaa ihoa tai muita viheliäisiä iho-ongelmia. Olen nähnyt vierestä kuinka ikäviä ne osaavat olla.