Kävin treffeillä miehen kanssa, joka etsi "urheilullista" naista - miksi ei voinut sanoa suoraan, että etsi laihaa!?
Viikonloppuna ekat (ja vikat) Tinder treffit miehen kanssa, jonka profiilissa luki suurinpiirtein näin. "Liikunta, urheilu, ja terveelliset elintavat ovat minulle tärkeitä ja toivon että sinullekin sporttisuus on elämäntapa". Matchasin ja sovin treffit tuon miehen kanssa, en liikuntajutun takia vaan ihan yleisen profiilin järkevyyden vuoksi. Todettakoon kuitenkin, että liikunta on minulle elämäntapa. Treenaan tavoitteellisesti salilla 3-4 kertaa viikossa, sen lisäksi yksi toiminnanllinen HIIT-tyyppinen treeni kerran viikossa, lepopäivinä pitkiä rauhallisia kävelylenkkejä ja kehonhuoltoa, joogaa, pilatesta. Lisäksi teen osa-aikaisesti oman työn ohella pt hommia isossa kuntokeskuksessa (olen lisensoitu pt). Teen myös sijaisuuksia ryhmäliikunnanohjaajana ja keikkatyönä erilaisia muitakin ryhmäliikuntojen vetämisiä, kuten yritysten tyhy-päivien liikuntaosioita jne.
Treffeillä kävi ilmi, ettei mies ollut mitään liikunnallista naista etsimässä vaan yksinkertaisesti HOIKKAA! Liikuntaa hän ei itse harrasta, näen sen puoliammattilaisena jo päältä päin. Huono ryhti, huono keskivartalon hallinta, hoikka ilman lihaksia (=laihaläski), huono hapenottokyky (puuskutti kävellessämme tavallista kävelyvauhtia ilman että oli mikään flunssatoipilas). Kysyin ihan suoraan liikunnan harrastamisesta ja mies siihen "no joo mä oon aatellut ottaa koiran niin sen kanssa sitten lenkkejä", ja "tykkään kyl kesällä käydä pelaan minigolfia, on hyvä laji".
Hetken aikaa mietin, että mitäs helvattia on laittanut profiiliinsa puppua siitä, että "toivon sinullekin liikunnan olevan elämäntapa", kunnes tajusin että hoikkaa naista kaveri on etsimässä. Olisi pitänyt grillata kaveria siitä vielä tarkemmin, tyyliin että paljonko herralla nousee penkistä tai mikä on kyykkymaksimi. V-tti, että olin tuhlannut aikaa mokoman urpon kanssa treffeihin. Ymmärrän, että jollain voi olla preferenssi ulkoisesti hoikkiin ja siroihin naisiin ja se on ihan ok, mutta miksi tuhalta kaikkien aikaa puhumalla jostain liikunnan tärkeydestä jos ei sitä kerran tarkoita.
Kommentit (1320)
Vierailija kirjoitti:
Kaverilla oli miehensä kanssa sopimus ettei nainen saanut lihoa tietyn painorajan yli. Mies ei kyllä ollut mikään hunk itsekään. Ihme juttuihin naiset suostuu.
Juu, näitä on nähty. Täällä toki kaikki on urheilijoita rautasella kunnolla ja minimaalisella rasvaprosentilla, mutta irl nuo naiselta hoikkuutta vaativat voivat olla ite kyllä vähemmän kireessä kunnossa. Eivätkä näe asiassa mitään ristiriitaa.
Minä sanoin vuosina 2005-2017 suoraan millaista naista hain. Deitti-ilmoituksestani tuli ketjukirje ja meemi. Näyttökertoja oli puolisen miljoonaa per vuosi. Minua haastateltiin lehtiin ja otettiin telkkariin. Minusta juteltiin keskustelupalstoilla siellä täällä.
Jonkun verran sain vastauksiakin ja kävin treffeillä, mutta en ketään järkevää löytänyt. Ei se suoraan sanominen välttämättä ole järkevin ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIllä lajilla ja treenillä nämä "mulla on paljon lihaksiakin"- naiset sitte tekee nuo lihakset?
Ehkä se rasva% kertois totuuden, ei niitä lihaksia kovin vahingossa tule,tai edes tarkoituksella helposti.Crossfit? Useampi kaveri harrastaa ja kyllä siinä naisillakin tulee lihaksia hyvin ja hartiat levenee ja reidet on lihaksikkaat.
No ei todellakaan tule ainakaan tuota tän ketjun 88kg timmissä kunnossa olevaa...
Toki vähä tulee muotoa lihaksiin ja pumppia, mutta kunnon lihaskasvu pitää hakea salilta.
Ap:n omassa viestissäkin on ristiriitaa. Aluksi kertoo matchista "en liikunnallisuuden vaan yleisen järkevyyden vuoksi", mutta loppuviesti on miehen liikkumisen arvostelua. Miksei ap itse keskittynyt siihen "muuhun järkevyyteen" vaan takertui asiaan mikä häntä itseään ei edes kiinnosta? Niin, ei siihen lyhyeen esittelytekstiin ole aina niin helppo kuvata tarkasti mitä etsii. Ap ei itsekään siihen kykene, niin ei kannata nillittää yhdestä väärästä sanamuodosta. Tutustu niihin matcheihin. Viestittele pidempään ja kysele asioita mitkä on tärkeitä. Ja siltikään ei voi välttyä "vääriltä" treffeiltä. Jos arvottaa oman aikansa noin spesiaaliksi, että kokee suurta vääryyttä, kun on sitä käyttänyt treffeillä hetken väärän miehen kanssa, niin kannattaa unohtaa koko Tinder. Ei se ole mikään katalogi mistä voi valita mieleisensä ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Onhan se kohteliaampaa noin ilmaista kuin, että sanoa että läskit eivät kelpaa.
Wanhan ajan treffi-ilmoitus: "Läskit ja rillpäät älkää vaivautuko!" Ihmiset olivat ennen rehellisempiä.
Vakavasti puhuen minä ymmärrän urheilullisella tai liikunnallisella elämäntavalla myös arkista hyötyliikuntaa kuten kävelyä ja pyöräilyä eikä kaikki kauppareissuja ole pakko tehdä autolla. Urheilullinen ihminen osaa myös samoilla luonnossa ja uida kesällä järvessä, joessa tai meressä mahdollisuuksien mukaan. Semmoinen ihminen myös sovussa oman kroppansa kanssa. Tosin on vähän hölmöä korostaa sitä urheilullisuutta olemalla aina ja kaikilla verkkarit ja lenkkarit päällä.
Olen ajokortiton ja pyöräillyt tenavasta lähes viisikymppiseksi saakka käytännössä päivittäin. En sano harrastavani pyöräilyä, koska se on vain tavallinen tapani liikkua paikasta toiseen. Harrastuksina pidän niitä liikunnallisia kursseja, joilla käyn. Oikeastaan unohdan, paljonko todellisuudessa liikun. Treffi-profiilissani varmaankin jäisi juuri tuo pyöräily ja kesäuinnit mainitsematta.
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin vuosina 2005-2017 suoraan millaista naista hain. Deitti-ilmoituksestani tuli ketjukirje ja meemi. Näyttökertoja oli puolisen miljoonaa per vuosi. Minua haastateltiin lehtiin ja otettiin telkkariin. Minusta juteltiin keskustelupalstoilla siellä täällä.
Jonkun verran sain vastauksiakin ja kävin treffeillä, mutta en ketään järkevää löytänyt. Ei se suoraan sanominen välttämättä ole järkevin ratkaisu.
Hyvät v tut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIllä lajilla ja treenillä nämä "mulla on paljon lihaksiakin"- naiset sitte tekee nuo lihakset?
Ehkä se rasva% kertois totuuden, ei niitä lihaksia kovin vahingossa tule,tai edes tarkoituksella helposti.Täh? Vaikka painonnosto ja crossfit. Tai sitten esimerkiksi jääkiekko, ringette...
Tai pesäpallo. Ei nekään naiset mitään ihan sirorakenteisia ole, mutta varmasti lihasta löytyy.
Naisten lihaksista saa hyvän käsityksen kun katsoo fitness-kilpailijoita. Menestyvät kilpailijat ovat geneettisesti lahjakkaita, ovat treenanneet vuosia hyvin systemaattisesti, syöneet optimaalisesti ja mahdollisesti käyttäneet vielä kiellettyjä aineita. Tästä huolimatta lihankset (ehkä jalkoja lukuun ottamatta) on mallia tikut. Lihaserottuvuutta on, mutta lihasmassaa todella vähän. Ja tässä on totuus naisten lihaksista. Jos edes huippu-urheilijoiden lihakset on massaltaan mitättömät, niin miltä luulette salitiinojen lihasmassan oikeasti olevan. Sen läskin ja nestöpöhön alla on tikut.
Just eilen tuli telkkarista maakuntauutisissa haastattelu nuoresta naisesta, joka harjoitteli fitnesskisoihin. Naisella oli ihan kunnon lihakset olkapäissä ja selässä sekä hauikset oli isot. Ne erottui hyvin, kun hänellä oli hihaton toppi päällä. Miehen kanssa tuumittiin, että hänen kanssaan seurustelevalla miehellä pitää itsetunto olla kunnossa, jos miehen hauikset on pienemmät mitä naisella.
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin vuosina 2005-2017 suoraan millaista naista hain. Deitti-ilmoituksestani tuli ketjukirje ja meemi. Näyttökertoja oli puolisen miljoonaa per vuosi. Minua haastateltiin lehtiin ja otettiin telkkariin. Minusta juteltiin keskustelupalstoilla siellä täällä.
Jonkun verran sain vastauksiakin ja kävin treffeillä, mutta en ketään järkevää löytänyt. Ei se suoraan sanominen välttämättä ole järkevin ratkaisu.
Itsearviointia: jos tyttäresi, siskosi tai äitisi näyttäisi deitti-ilmoituksesi kaltaisen jutun ja kysyisi sinulta, kannattaako hänen ottaa yhteyttä sellaiseen mieheen, niin mitä vastaisit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään ongelmaa ei olis, jos kaikki seuranhakijat ilmoittaisivat selkeästi ja rehellisesti sen mitä etsivät ja mitä itsellä on tarjota. Jos ilmoittaa vain toisen noista on hyvin epätodennäköistä löytää toimiva match. Jos on itse sohvaperuna ja etsii urheilullista kumppania, niin kannattaa ilmoittaa kummatkin asiat. Joku urheilullinen saattaa haluta vastapainoksi leppoisan kumppanin, never know. Sehän on päivänselvää, että kummankin aikaa tuhlaa siinä jos saa houkuteltua (huijattua) treffeille sellaisen omat kriteerit täyttävän ihmisen, jonka kriteereitä ei itse täytä.
Yksi syy siihen miksi niitä "liian hyviä" halutaan huijata treffeille lienee se, että uskotaan että kunhan tavataan ja tutustutaan niin toinen unohtaa ne pinnalliset ominaisuudet ja rakastuu sitten minuun ihmisenä. Vinkiksi antaisin tähän sellasen, että kannattaa mieluummin itse treffailla niitä joista ei ulkoisesti syty ollenkaan ja katsoa unohtuuko se pinnallisuus siinä tutustuttaessa. Eli ei kannata lähteä toisilta odottamaan "pinnallisuuden unohtamista", sillä oma korvien väli on lopulta se ainut mihin voi vaikuttaa (jos siihenkään). Näin ei myöskään tule huijanneeksi treffikumppaniaan ja suhteella voi itse asiassa olla mahdollisuus kehittyä.Eli puhutaan tilanteesta "tasot" ja "league of your own"?
Öhh, mikä tää on tää taso? Onko jossain määritelty että 'urheilullinen' oikeuttaa tasoon 2 ja 'sohvaperuna' johonkin muualle? Entä kun 'urheilullinen' on jollekin painajainen ja 'lukutoukka' olisi unelma? Kenen tasoja tässä sitten noudatetaan? Saako lukutoukka haluta urheilijaa ja toisinpäin vai pitääkö pysyä omassa liigassa? Im confused
Tasoteoria pähkinänkuoressa:
Yksilön asema oman sukupuolen hierarkiassa määräytyy vastakkaisen sukupuolen kysynnän perusteella vaikuttaen samalla myös partneriin kohdistuvien odotusten tasoon. (Sloman & Sloman 1988.)
Eli taso määräytyy sen mukaan, millaiset ihmiset ovat sinusta kiinnostuneita. Tällä palstalla se on joskus naulattu vielä muotoon "minkä tasoisen onnistut sitouttamaan parisuhteeseen", koska naisethan kuulemma saavat seksiin vaikka kuinka tasokkaita miehiä, mutta ei parisuhteeseen.
Ja vaikka tuo on tasoteorian enemmän tai vähemmän virallinen määritelmä, niin samaan aikaan nimenomaan tasoteoreetikot itse kumoavat sen hokemalla, kuinka naiset pariutuvat aina tasoaan korkeammalle (ja miehet alemmas). Eli he kumoavat tasoteorian.Miten kymmenistä, täysin toisistaan eroavista minusta kiinnostuneista henkilöistä saadaan tietty taso aikaiseksi? Eli miten heidät voidaan jaotella muutoin kuin että 99% miehiä, ja 1%naisia? Kun ikä, asuinpaikka, synnyinpaikka, lapsuuden perhe, koulutus, persoona, ulkonäkö kaikkinensa pitkästä lyhyeen ja kaljusta pitkätukkaan paino 60-120kg, työpaikka, harrastukset ja ylipäätään kaikki on heillä erit toisiinsa verrattuna?
Tuolloinhan kyseessä luulisi sennemminkin olevan sen että kenen kanssa meillä synkkää niin että pitkäaikainen suhde tuntuu molemmista hyvältä.
Ei me neuronormaalit taso-oppeja tarvitakaan, mutta joillekin ne tuntuvat olevan lähes uskonto.
Minä olen tiennyt lapsesta saakka, että toiset ovat suositumpia kuin toiset. Osaan myös järkeillä, että kuusikymppinen puolisoni olisi todennäköisesti parikymppisten silmissä aika lähellä nollaa, mutta kuusikymppisille naisille lähempänä kymppiä kuin nollaa. Paitsi niille naisille, jotka hakevat ihan eri tyyppistä miestä, joille hän jälleen olisi lähempänä nollaa kuin kymppiä. Minulle hän on tottakai kymppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään ongelmaa ei olis, jos kaikki seuranhakijat ilmoittaisivat selkeästi ja rehellisesti sen mitä etsivät ja mitä itsellä on tarjota. Jos ilmoittaa vain toisen noista on hyvin epätodennäköistä löytää toimiva match. Jos on itse sohvaperuna ja etsii urheilullista kumppania, niin kannattaa ilmoittaa kummatkin asiat. Joku urheilullinen saattaa haluta vastapainoksi leppoisan kumppanin, never know. Sehän on päivänselvää, että kummankin aikaa tuhlaa siinä jos saa houkuteltua (huijattua) treffeille sellaisen omat kriteerit täyttävän ihmisen, jonka kriteereitä ei itse täytä.
Yksi syy siihen miksi niitä "liian hyviä" halutaan huijata treffeille lienee se, että uskotaan että kunhan tavataan ja tutustutaan niin toinen unohtaa ne pinnalliset ominaisuudet ja rakastuu sitten minuun ihmisenä. Vinkiksi antaisin tähän sellasen, että kannattaa mieluummin itse treffailla niitä joista ei ulkoisesti syty ollenkaan ja katsoa unohtuuko se pinnallisuus siinä tutustuttaessa. Eli ei kannata lähteä toisilta odottamaan "pinnallisuuden unohtamista", sillä oma korvien väli on lopulta se ainut mihin voi vaikuttaa (jos siihenkään). Näin ei myöskään tule huijanneeksi treffikumppaniaan ja suhteella voi itse asiassa olla mahdollisuus kehittyä.Eli puhutaan tilanteesta "tasot" ja "league of your own"?
Öhh, mikä tää on tää taso? Onko jossain määritelty että 'urheilullinen' oikeuttaa tasoon 2 ja 'sohvaperuna' johonkin muualle? Entä kun 'urheilullinen' on jollekin painajainen ja 'lukutoukka' olisi unelma? Kenen tasoja tässä sitten noudatetaan? Saako lukutoukka haluta urheilijaa ja toisinpäin vai pitääkö pysyä omassa liigassa? Im confused
Tasoteoria pähkinänkuoressa:
Yksilön asema oman sukupuolen hierarkiassa määräytyy vastakkaisen sukupuolen kysynnän perusteella vaikuttaen samalla myös partneriin kohdistuvien odotusten tasoon. (Sloman & Sloman 1988.)
Eli taso määräytyy sen mukaan, millaiset ihmiset ovat sinusta kiinnostuneita. Tällä palstalla se on joskus naulattu vielä muotoon "minkä tasoisen onnistut sitouttamaan parisuhteeseen", koska naisethan kuulemma saavat seksiin vaikka kuinka tasokkaita miehiä, mutta ei parisuhteeseen.
Ja vaikka tuo on tasoteorian enemmän tai vähemmän virallinen määritelmä, niin samaan aikaan nimenomaan tasoteoreetikot itse kumoavat sen hokemalla, kuinka naiset pariutuvat aina tasoaan korkeammalle (ja miehet alemmas). Eli he kumoavat tasoteorian.Miten kymmenistä, täysin toisistaan eroavista minusta kiinnostuneista henkilöistä saadaan tietty taso aikaiseksi? Eli miten heidät voidaan jaotella muutoin kuin että 99% miehiä, ja 1%naisia? Kun ikä, asuinpaikka, synnyinpaikka, lapsuuden perhe, koulutus, persoona, ulkonäkö kaikkinensa pitkästä lyhyeen ja kaljusta pitkätukkaan paino 60-120kg, työpaikka, harrastukset ja ylipäätään kaikki on heillä erit toisiinsa verrattuna?
Tuolloinhan kyseessä luulisi sennemminkin olevan sen että kenen kanssa meillä synkkää niin että pitkäaikainen suhde tuntuu molemmista hyvältä.Ei me neuronormaalit taso-oppeja tarvitakaan, mutta joillekin ne tuntuvat olevan lähes uskonto.
Minä olen tiennyt lapsesta saakka, että toiset ovat suositumpia kuin toiset. Osaan myös järkeillä, että kuusikymppinen puolisoni olisi todennäköisesti parikymppisten silmissä aika lähellä nollaa, mutta kuusikymppisille naisille lähempänä kymppiä kuin nollaa. Paitsi niille naisille, jotka hakevat ihan eri tyyppistä miestä, joille hän jälleen olisi lähempänä nollaa kuin kymppiä. Minulle hän on tottakai kymppi.
Ja mä en edes ole neurologisesti normaali :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIllä lajilla ja treenillä nämä "mulla on paljon lihaksiakin"- naiset sitte tekee nuo lihakset?
Ehkä se rasva% kertois totuuden, ei niitä lihaksia kovin vahingossa tule,tai edes tarkoituksella helposti.Täh? Vaikka painonnosto ja crossfit. Tai sitten esimerkiksi jääkiekko, ringette...
Tai pesäpallo. Ei nekään naiset mitään ihan sirorakenteisia ole, mutta varmasti lihasta löytyy.
Naisten lihaksista saa hyvän käsityksen kun katsoo fitness-kilpailijoita. Menestyvät kilpailijat ovat geneettisesti lahjakkaita, ovat treenanneet vuosia hyvin systemaattisesti, syöneet optimaalisesti ja mahdollisesti käyttäneet vielä kiellettyjä aineita. Tästä huolimatta lihankset (ehkä jalkoja lukuun ottamatta) on mallia tikut. Lihaserottuvuutta on, mutta lihasmassaa todella vähän. Ja tässä on totuus naisten lihaksista. Jos edes huippu-urheilijoiden lihakset on massaltaan mitättömät, niin miltä luulette salitiinojen lihasmassan oikeasti olevan. Sen läskin ja nestöpöhön alla on tikut.
Just eilen tuli telkkarista maakuntauutisissa haastattelu nuoresta naisesta, joka harjoitteli fitnesskisoihin. Naisella oli ihan kunnon lihakset olkapäissä ja selässä sekä hauikset oli isot. Ne erottui hyvin, kun hänellä oli hihaton toppi päällä. Miehen kanssa tuumittiin, että hänen kanssaan seurustelevalla miehellä pitää itsetunto olla kunnossa, jos miehen hauikset on pienemmät mitä naisella.
Olennaista on lihaserottuvuus, ei siis lihasmassa. Jos rasvaprosentti on alhaalla, niin pienetkin lihakset tulee näkyviin. Sen sijaan fitnessurheilijat näyttävät todella siroilta ja pieniltä huppari päällä kun ovat ns kisakondiksessa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n omassa viestissäkin on ristiriitaa. Aluksi kertoo matchista "en liikunnallisuuden vaan yleisen järkevyyden vuoksi", mutta loppuviesti on miehen liikkumisen arvostelua. Miksei ap itse keskittynyt siihen "muuhun järkevyyteen" vaan takertui asiaan mikä häntä itseään ei edes kiinnosta? Niin, ei siihen lyhyeen esittelytekstiin ole aina niin helppo kuvata tarkasti mitä etsii. Ap ei itsekään siihen kykene, niin ei kannata nillittää yhdestä väärästä sanamuodosta. Tutustu niihin matcheihin. Viestittele pidempään ja kysele asioita mitkä on tärkeitä. Ja siltikään ei voi välttyä "vääriltä" treffeiltä. Jos arvottaa oman aikansa noin spesiaaliksi, että kokee suurta vääryyttä, kun on sitä käyttänyt treffeillä hetken väärän miehen kanssa, niin kannattaa unohtaa koko Tinder. Ei se ole mikään katalogi mistä voi valita mieleisensä ihmisen.
Mutta eihän tuo mies loppupeleissä ollutkaan järkevä, kuten ap ajatteli, vaan valehtelija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIllä lajilla ja treenillä nämä "mulla on paljon lihaksiakin"- naiset sitte tekee nuo lihakset?
Ehkä se rasva% kertois totuuden, ei niitä lihaksia kovin vahingossa tule,tai edes tarkoituksella helposti.Täh? Vaikka painonnosto ja crossfit. Tai sitten esimerkiksi jääkiekko, ringette...
Tai pesäpallo. Ei nekään naiset mitään ihan sirorakenteisia ole, mutta varmasti lihasta löytyy.
Naisten lihaksista saa hyvän käsityksen kun katsoo fitness-kilpailijoita. Menestyvät kilpailijat ovat geneettisesti lahjakkaita, ovat treenanneet vuosia hyvin systemaattisesti, syöneet optimaalisesti ja mahdollisesti käyttäneet vielä kiellettyjä aineita. Tästä huolimatta lihankset (ehkä jalkoja lukuun ottamatta) on mallia tikut. Lihaserottuvuutta on, mutta lihasmassaa todella vähän. Ja tässä on totuus naisten lihaksista. Jos edes huippu-urheilijoiden lihakset on massaltaan mitättömät, niin miltä luulette salitiinojen lihasmassan oikeasti olevan. Sen läskin ja nestöpöhön alla on tikut.
Just eilen tuli telkkarista maakuntauutisissa haastattelu nuoresta naisesta, joka harjoitteli fitnesskisoihin. Naisella oli ihan kunnon lihakset olkapäissä ja selässä sekä hauikset oli isot. Ne erottui hyvin, kun hänellä oli hihaton toppi päällä. Miehen kanssa tuumittiin, että hänen kanssaan seurustelevalla miehellä pitää itsetunto olla kunnossa, jos miehen hauikset on pienemmät mitä naisella.
Olennaista on lihaserottuvuus, ei siis lihasmassa. Jos rasvaprosentti on alhaalla, niin pienetkin lihakset tulee näkyviin. Sen sijaan fitnessurheilijat näyttävät todella siroilta ja pieniltä huppari päällä kun ovat ns kisakondiksessa.
Eihän noiden bikinifitnessmuijien ole tarkoituskaan olla vahvoja. Ne ei syö juuri mitään, joten rasvan lisäksi lihasmassa jää lopulta aika alhaiseksi. Kyllä nainen saa kunnon lihakset itselleen, jos niin haluaa.
On kyllä niin ääripää keskustelua täällä taas. Ihminen on joko tikkulaiha, täysin lihakseton, tai sitten hirvittävän isot lihakset tai merkittävästi ylipainoinen. Siinä välissä ei voi olla mitään. Valitse puolesi :D
Ja jos rasvaprosentti on yli 15 naisella, niin ei saa sanoa olevansa urheilullinen, vaikka urheilu olisi ammatti (vaikka pt), treenaa useita kertoja viikossa kovaa ja lisäksi liikkuu kevyemminkin. Kyllä on ihme sääntöjä tavallisille ihmisille.
Huolestuttavinta tässä keskustelussa on se, että miehet ylipäätään tuntuvat pitävän epäterveitä naisia suurimmassa arvossa. Siis naisia, jotka eivät liiku, mutta ovat laihoja, tai naisia, jotka urheilevat, mutta joilla rasvaprosentti on niin pieni, että esim. hormonitoiminta ei ole enää normaalia (ei kuukautisia jne.).
Kun sillä terveellä naisella on sekä lihaksia että rasvaa. Ja hän liikkuu ja on vähän suorituskykyäkin. Mutta sellainen vissiin ei saisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIllä lajilla ja treenillä nämä "mulla on paljon lihaksiakin"- naiset sitte tekee nuo lihakset?
Ehkä se rasva% kertois totuuden, ei niitä lihaksia kovin vahingossa tule,tai edes tarkoituksella helposti.Täh? Vaikka painonnosto ja crossfit. Tai sitten esimerkiksi jääkiekko, ringette...
Tai pesäpallo. Ei nekään naiset mitään ihan sirorakenteisia ole, mutta varmasti lihasta löytyy.
Naisten lihaksista saa hyvän käsityksen kun katsoo fitness-kilpailijoita. Menestyvät kilpailijat ovat geneettisesti lahjakkaita, ovat treenanneet vuosia hyvin systemaattisesti, syöneet optimaalisesti ja mahdollisesti käyttäneet vielä kiellettyjä aineita. Tästä huolimatta lihankset (ehkä jalkoja lukuun ottamatta) on mallia tikut. Lihaserottuvuutta on, mutta lihasmassaa todella vähän. Ja tässä on totuus naisten lihaksista. Jos edes huippu-urheilijoiden lihakset on massaltaan mitättömät, niin miltä luulette salitiinojen lihasmassan oikeasti olevan. Sen läskin ja nestöpöhön alla on tikut.
Just eilen tuli telkkarista maakuntauutisissa haastattelu nuoresta naisesta, joka harjoitteli fitnesskisoihin. Naisella oli ihan kunnon lihakset olkapäissä ja selässä sekä hauikset oli isot. Ne erottui hyvin, kun hänellä oli hihaton toppi päällä. Miehen kanssa tuumittiin, että hänen kanssaan seurustelevalla miehellä pitää itsetunto olla kunnossa, jos miehen hauikset on pienemmät mitä naisella.
Olennaista on lihaserottuvuus, ei siis lihasmassa. Jos rasvaprosentti on alhaalla, niin pienetkin lihakset tulee näkyviin. Sen sijaan fitnessurheilijat näyttävät todella siroilta ja pieniltä huppari päällä kun ovat ns kisakondiksessa.
Jutun naisella oli isot ja selvästi erottuvat lihakset. Ne näkyi hyvin vaikka nainen istui paikoillaan haastattelun aikana. Sinä horiset nyt ihan omiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIllä lajilla ja treenillä nämä "mulla on paljon lihaksiakin"- naiset sitte tekee nuo lihakset?
Ehkä se rasva% kertois totuuden, ei niitä lihaksia kovin vahingossa tule,tai edes tarkoituksella helposti.Täh? Vaikka painonnosto ja crossfit. Tai sitten esimerkiksi jääkiekko, ringette...
Tai pesäpallo. Ei nekään naiset mitään ihan sirorakenteisia ole, mutta varmasti lihasta löytyy.
Naisten lihaksista saa hyvän käsityksen kun katsoo fitness-kilpailijoita. Menestyvät kilpailijat ovat geneettisesti lahjakkaita, ovat treenanneet vuosia hyvin systemaattisesti, syöneet optimaalisesti ja mahdollisesti käyttäneet vielä kiellettyjä aineita. Tästä huolimatta lihankset (ehkä jalkoja lukuun ottamatta) on mallia tikut. Lihaserottuvuutta on, mutta lihasmassaa todella vähän. Ja tässä on totuus naisten lihaksista. Jos edes huippu-urheilijoiden lihakset on massaltaan mitättömät, niin miltä luulette salitiinojen lihasmassan oikeasti olevan. Sen läskin ja nestöpöhön alla on tikut.
Just eilen tuli telkkarista maakuntauutisissa haastattelu nuoresta naisesta, joka harjoitteli fitnesskisoihin. Naisella oli ihan kunnon lihakset olkapäissä ja selässä sekä hauikset oli isot. Ne erottui hyvin, kun hänellä oli hihaton toppi päällä. Miehen kanssa tuumittiin, että hänen kanssaan seurustelevalla miehellä pitää itsetunto olla kunnossa, jos miehen hauikset on pienemmät mitä naisella.
Olennaista on lihaserottuvuus, ei siis lihasmassa. Jos rasvaprosentti on alhaalla, niin pienetkin lihakset tulee näkyviin. Sen sijaan fitnessurheilijat näyttävät todella siroilta ja pieniltä huppari päällä kun ovat ns kisakondiksessa.
Eihän noiden bikinifitnessmuijien ole tarkoituskaan olla vahvoja. Ne ei syö juuri mitään, joten rasvan lisäksi lihasmassa jää lopulta aika alhaiseksi. Kyllä nainen saa kunnon lihakset itselleen, jos niin haluaa.
Ne syö reilusti pluskaloreita treenikaudella, muuten siitä treenaamisesta ei ole mitään iloa. Kun sitten on aika kiristellä, niin syödään vähemmän. Ja tavoitteena on saada lihaksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läski on läski vaikka kävisi joka päivä lenkillä. Urheilullinen tarkoittaa naista, joka on urheilee JA on hoikka.
Esimerkiksi voimailulajeja harrastavat naiset eivät yleensä ole hoikkia vaan isoja ja rotevia. Urheilijoiksi heidät kyllä silti taidetaan mieltää kun näissä lajeissa kilpaileekin naisia ihan olympiatasolla asti.
Curling on kanssa olympialaji, mutta ei se vielä mitään takaa. Ei ketään miestä treffeille kiinnosta harrastaa nainen urheilua, vaan onko hän hyvännäköinen, eli hoikka.
Usko tai älä, mutta on olemassa myös urheilullisia miehiä, jotka haluavat käydä yhdessä salilla, juoksemassa jne. Ja ovat pettyneitä, jos "hyvännäköinen eli hoikka" nainen ei jaksa juosta kuin pari askelta, eikä saa penkistä nousemaan mitään.
Tämänkin takia sohvaperunamiesten pitäisi ainakin ilmoituksessa jotenkin ilmaista, että hakevat timmin näköistä mutta elämäntavoiltaan keskivertoa, sisällä viihtyvää naista.
Jos ihan makkarin puolelle mennään niin urheilullinen jaksaa sielläkin kauemmin kuin sohvaperuna. Sukupuolesta riippumatta.
Ja esim samankokoinen takapuoli voi tuntua ihan erilaiselta koskea riippuen siitä onko se treenattu vai ei. Tosin kyllä se treeni aina ryhdistää muotoa. Sukupuoliriippumaton juttu tämäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän keskustelun hyvä puoli on, että naiset ymmärtävät taas hieman paremmin mitä miehet haluavat.
Siis tiedostaa, että miehet näkevät naisen vain fyysisenä objektina, jolloin naisen ainoat merkittävät ominaisuudet liittyvät esim. painoon?
Juu, kivahan se, että tätäkin ymmärrystä taas vahvistettiin. Ymmärtää pysyä poissa parisuhdemarkkinoilta jatkossakin.
Ymmärsit oikein.
Todellisuudessa kaikki puheet ”esineellistämisestä” unohtuvat, kun nainen saa unelmien miehen, joka himoitsee kyltymättömästi häntä. Itsensä todella halutuksi tunteminen on huumaavaa ja saa hormonit hyrräämään.
Ylipäätään puheet esineellistämisestä on suurimmaksi täyttä hömppää, eikä kukaan nainen koe sitä ikävänä asiana, jos heitä himoitsee kuin lihapalaa joku mies, josta he itse tykkäävät. Sama miehillä, ei kukaan heteromies ulise esineellistämisestä, jos nainen himoitsee häntä kuin lihapalaa.
Jos suhteessa ei ole mitään muuta kuin seksi, niin ei siinä ole varmaan aineksia avioliittoon, jos sitä hakee, mutta toisen pitäminen seksuaalisena objektina ei ole sinänsä mitenkään huono asia, vaan sytyttävä asia. Jos toista ei pidä seksuaalisena objektina, niin suhteessa ei ole intohimoa.
Intohimoiset ihmiset haluavat suhteessa myös intohimoa, ei pelkkää ”elämän jakamista” ym. kliseitä ja siinä välissä vähän seksiä ja halailua.
Olen kyllä todellakin tuntenut erittäin voimakastakin seksuaalista himoa ja se on kyllä molemminpuolista ollut. Mutta se ei synny pelkästään toisen painon perusteella. Vaatii myös jonkin asteista kohtaamista henkisellä tasolla. Eli seksuaalinen himo voi itseasiassa olla hyvinkin paljon henkistä vetoa ja itse asiassa toisen ylimääräiset kilot siinä voi jäädä kokonaan huomaamatta (siis edellyttäen, ettei nyt mikään todella läski ole, vaan vaikkapa miehellä dadbod, naisella vastaava taso).
Ja sitä himoa ei koskaan pääse syntymään, jos mies aloittaa suhteen luettelemalla jotain painokriteereitä tms. Naisena mulle on todella tärkeää, että mulla on hyvä itsetunto miehen edessä, että voin kiihottua. Jos mies aloittaa jollain, "et sitten kelpaa mulle, ellei sun painosi ole x", niin koko jutun voi unohtaa, vaikka painoni olisikin alle annetun rajan.
Joo ei tietenkään pelkästään, mutta totta kai hoikkaa ja kaunista naista himoitaan paljon useammin kuin lihavaa ja ei-kaunista. Voit uskotella itsellesi jotain muuta, mutta niin se on.
Ja kuka h*lvetti nyt yleensä edes noin aloittaa suhteen noin? Ei tuollaisia asioita sano ääneen kukaan älykäs tai pelisilmää omaava mies, vaikka ajattelisikin, että naisen pitää olla hoikka ollakseen viehättävä. Hoikista naisista pitävä mies ilmaisee asian epäsuorasti sivuuttamalla ylipainoiset naiset.
Tuo kuvailemasi skenaario on kuvitteellinen, joka on totta vain jossain provoissa ja ehkä muutaman pelisilmättömän urpon deittiprofiilissa.
Miten kymmenistä, täysin toisistaan eroavista minusta kiinnostuneista henkilöistä saadaan tietty taso aikaiseksi? Eli miten heidät voidaan jaotella muutoin kuin että 99% miehiä, ja 1%naisia? Kun ikä, asuinpaikka, synnyinpaikka, lapsuuden perhe, koulutus, persoona, ulkonäkö kaikkinensa pitkästä lyhyeen ja kaljusta pitkätukkaan paino 60-120kg, työpaikka, harrastukset ja ylipäätään kaikki on heillä erit toisiinsa verrattuna?
Tuolloinhan kyseessä luulisi sennemminkin olevan sen että kenen kanssa meillä synkkää niin että pitkäaikainen suhde tuntuu molemmista hyvältä.