Kävin treffeillä miehen kanssa, joka etsi "urheilullista" naista - miksi ei voinut sanoa suoraan, että etsi laihaa!?

Tää on niin totta. Miehet ei vaan tajuu, että liikunnallinen nainen harrastaa liikuntaa. Naisen kanssa hiihdetään pohjoisessa ja pyöräillään etelässä, siinä välissä kävellään. Kun mies haluaa maata sohvalla ja katsella hoikkaa naista, niin eihän ne intressit oikein kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Eli jos laitan treffi ilmoitukseen että etsin normaali painoista naista niin sitten yhteyttä ottaa nämä sporttiset kehonrakentajat jotka ovat lihavia mutta eivät vaan myönnä sitä itselleen?

Entä, jos et laitakaan mitään millaista naista haet vaan kerrot itsestäsi mahdollisimman paljon? Naisen profiilista sitten arvioit onko hän toiveitasi vastaava vai ei. Tinderissä olen nähnyt reilu 40v naisen profiilin, jossa hän kisaamassa tempauksessa ja treenikuvat crossfittiä. Osaan kyllä arvioida, ettemme varmaan toisiamme hurmaisi ulkonäöllämme ja liikunalliset tavoitteemme tyystinerilaiset. 

Vierailija kirjoitti:

Toi bmi taulukko on kaiken pahan alku ja juuri koska bmi taulukko antaa naiselle luvan olla ylipainoinen/lihava. Nyt lihava nainen sanoo olevansa normaalipainoinen kun bmi kertoo hänen olevansa normaalipainoinen 😕

Jojolaihdutus vie pohjan bmi-taulukolta,oikea rasvamäärä on paljon suurempi kuin kuvitellaan.

Vierailija kirjoitti:

Tää on niin totta. Miehet ei vaan tajuu, että liikunnallinen nainen harrastaa liikuntaa. Naisen kanssa hiihdetään pohjoisessa ja pyöräillään etelässä, siinä välissä kävellään. Kun mies haluaa maata sohvalla ja katsella hoikkaa naista, niin eihän ne intressit oikein kohtaa.

Uskotko, ettei kukaan mies tuota tajua? Uskotko, ettei kukaan mies voi olla liikunnallinen itse? 

En ole vielä lukenut koko ketjua, ja veikkaan av:n tapaan ketjun kääntyneen siihen, että "ap oot läski, laihduta" tai muuhun naisten painon haukkumiseen ja arvosteluun. Mutta pointtihan musta tässä on, että älkää miehet kuin naisetkaan Tinderprofiilissa tai muussa deitti-ilmoituksessa johtako vastapuolia harhaan! Tässähän ap oli lähtenyt treffeille sillä oletuksella (ja ehkä siitä innostuneena), että vastassa on myös mies, joka liikkuu paljon. Ehkä treeniseuraa, lenkkiseuraa, yms. myös toivoinut. Tosiasiassa mies sitten sellainen ikuinen liikunnasta/tekemisestä haaveileva sohvaperuna. Tunnistan tämän ihmistyypin. Voi esiintyä sellaisina "huomenna/maanantaina/1. tammikuuta aloitan uuden, terveellisen elämän", ja sitten puhuu paljon siitä, mitä siihen tulevaisuuden terveelliseen elämään oikein kuuluisi.  Tai sitten juurikin noin ap:n kuvailemana tapauksena, jossa pitkään muistellaan jotain tiettyä lenkkiä, uimahallireissua, teatterissa käyntiä jne. ja annetaan ymmärtää, että nuo ovat ihan perusarkea. 

Mutta summa summarum: älkää vetäkö harhaan, älkää feikatko olevanne ihanneversio itsestänne. Koskee niin naisia kuin miehiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja sanomattakin siis selvää, että en ole mikään pikkuinen hoikka kokoa xs tai edes s. Olen rintava, reitevä ja isopeppuinen 68kg/160cm, vaatekoko M tai L. Vyötärö erottuu, koska on treenatut hartiat ja selkä, samoin pyöreä peppu mutta hoikkaa tai siroa minusta ei saa tekemälläkään. Urheilullinen kyllä olen ja minusta on ihan kieroa, jos urheilullista/liikunnallista/sporttista joku urpo käyttää synonyymina hoikalle tai sirolle. Lisäksi liikunnalliselle ja hyväkuntoiselle ihmiselle, kuten minulle, voi myös ruoka maistua oikein hyvin eikä liikunnan motiivina olekaan mikään painonpudotus tai edes "kiinteytyminen". 

ap 

En voi alkuunkaan käsittää, miten sun tuki- ja liikuntaelimistö kestää tuollaisen treenimäärän. Olen ammatiltani tanssija ja koreografi, ja mun keho tuntuu olevan toisinaan tosi lujilla, vaikka pituuden ja painon suhde on 170cm/48kg.

Varmaan sun keho ei palaudu eikä saa rakennuspalikoita kun syöt niin vähän kun pysyt noin pienessä painossa.

Ja ne lihakset, ne estää nuo vammat.

170cm/48kg arvoilla bmi on 16,6 eli merkittävästi alipainoinen. Ei semmonen ole terveellistä ja ei ihme, jos kroppa ei kestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos laitan treffi ilmoitukseen että etsin normaali painoista naista niin sitten yhteyttä ottaa nämä sporttiset kehonrakentajat jotka ovat lihavia mutta eivät vaan myönnä sitä itselleen?

Entä, jos et laitakaan mitään millaista naista haet vaan kerrot itsestäsi mahdollisimman paljon? Naisen profiilista sitten arvioit onko hän toiveitasi vastaava vai ei. Tinderissä olen nähnyt reilu 40v naisen profiilin, jossa hän kisaamassa tempauksessa ja treenikuvat crossfittiä. Osaan kyllä arvioida, ettemme varmaan toisiamme hurmaisi ulkonäöllämme ja liikunalliset tavoitteemme tyystinerilaiset. 

Tämä on hyvä vinkki kaikille Tinderin ja muidenkin deittisovellusten käyttäjille. Ei kannata kirjoittaa mitä ei etsi, tyyliin "ei ylipainoisille, ei-yh äideille" mutta ei myöskään kannata laittaa mitään toivelistaa tyyliin"olethan hoikka BMI alle 22 ja liikut säännöllisesti". Itse ainakin olen pyyhkinyt heti vasemmalle nuo, joilla ollut lista siitä millainen kumppanin pitäisi olla. Parempi keskittyä itseensä ja kertoa itsestään, elämäntyylistään, harrastuksistaan jne. sekä kuvin että sanoin. Antaa myönteisemmän vaikutelman. Toki edellyttää, että ei esittele ihanneminäänsä (millainen haluaisin olla) siinä profiilissa vaan on aito. 

Ennen ihmiset oli normaalipainoisia, nykyään ihmiset on lihavia ja sitä on vaikea myöntää.

Ei ennen jotain bmi taulukkoa tuijoteltu vaan se on uusi ilmiö.

Ylipainoa pyritään selittelemään lihaksilla ja urheilullisuudella mutta miksi ennen ihmiset oli hoikkia vaikka ne oli urheilullisia ja teki fyysistä työtä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin se menee deittipalstojen koodikieli.

Haetaan urheilullista = hoikkaa naista, joka pitää huolta itsestään = on kaunis. Toiveissa on myös nainen, joka on naisellinen = tyhmempi kuin mies ja iloinen = harmiton höppänä.

Naisellinen ei ole missään synonyymi tyhmälle, vaan esim. ladylike naiselle. Moni nainen on jotenkin ronski, kiroilee ehkä myös. Naisellista toivova ei halua sellaista.

Iloisuus ei myöskään tarkoita höppänyyttä, vaan positiivista asennetta elämään jne. Moni ihminen on aika kyyninen jne. Parisuhteessa raskasta.

Kyllä naisellisuuden korostajat yleensä hakevat vähän muutakin kuin vain ladylike-naista. Naisellisuus tarkoittaa monille miehille stereotypiaa, kiiltokuvanaista joka ihan oikeaksi ihmiseksi paljastuttuaan on pettymys. Lisäksi on sanottava, että jos haluaa sivistynyttä seuraa, pitäisi itsekin siihen seuraan jollain lailla sopia....yllättävän monen miehen käytös on varsin vulgaaria ja silti halutaan kumppaniksi hienostunut nainen. Alapään juttujen viljely ei ole naisellista mutta ei se ole miehekästäkään, vaan ainoastaan sivistymätöntä.

Iloisuuden hakijoillekin se iloisuus tarkoittaa usein sitä, että nainen on AINA hymyileväinen ja sovinnollinen eikä koskaan ota esille minkäänlaisia negatiivisia asioita, oli aihetta kuinka paljon tahansa.

Eri

Niinpä ja suomeksi sanottuna se tarkoittaa että nainen ei saa olla ihminen.

Naisessa on monta eri puolta samassa naisessa. Nainen voi olla ronski ja kiroilla, ne on ihan normaalia naisen käytöstä. Osa miehistä ei kestä että nainen on ihminen. Pitäisi olla miehen mielen mukainen stereotypia naisesta.

Ja se että mies haluaa iloisen, hymyilevän naisen on niin kyllästyttävää. Kukaan ei ole aina loinen ja hymyilevä eikä tarvitse olla. Ja toisekseen ilon ja hymyn sanmuttaa aina helpoiten raskassoutuinen tosikkomies joka jännästi haluaisi iloisen naisen että elämä ei olisi raskasta😀

Oman kokemukseni mukaan naisen iloisuus houkuttelee pystyyn puoliksi maatuneita miehiä/zombeja, jotka vain haluavat loisia naisen elämäniloa. Ehkä hieman kyyninen kokemukseen perustuva näkemykseni onkin, ettei naisen juuri kannata paljastaa iloisuuttaan ennen kuin vasta vakavasti otettavalle kumppaniehdokkaalle. Jollei sitten nauti kaiken maailman verenimijöiden ja hyypiöiden huomiosta 🤮 Surullista mutta totta.

Aah tämä on muuten totta! Naisen kannattaa miettiä tarkoin, kenelle iloisuutta näyttää. Minulla ollut nuorempana pari tällaista masentunutta, passiivis-aggressiivista riippakiveä, jotka odottivat että minä tuon heille saman elämänilon mikä minullakin on, ja sen lisäksi annan heille saman kaveripiirin mikä minullakin on, ilman että heidän tarvii laittaa tikkua ristiin toisiin ihmisiin tutustumisessa ja kanssakäymisessä. 

Tunnistan tämän stereotypia ja iloisuus vaatimus asian. Korostuvat erityisesti deittipalstoilla. Kokemusta on siitä, että mies odottaa mun käyttäytyvän tietyllä tavalla eli stereotyyppisen naismaisesti. Kun en sitten käyttäydy siten vaikken olekaan mikään räävitön kiroilija, menee miehellä pasmat sekaisin. Monet tuntuvat etsivät jonkun sortin edustusvaimoa, jota voi esitellä turuilla ja toreilla muille. Halutaan tosi yksiulotteinen nainen. Mutta todellisuus ei ole sellainen. Todellisuudessa jokainen ihminen on moniulotteinen ja suhde ei kestä kauaa, jos tulee tunne, ettei voi olla oma moniulotteinen itsensä.

Iloisuus asiaan liittyy oman kokemuksen mukaan myös se, että ei saa olla hitaasti lämpenevä ihminen. Mä tarviin aikaa sille, että voin luottaa ja avautua henkisesti. Monille tämä ei kuitenkaan sovi, vaan pitäisi olla aina semmonen ilopilleri, joka ennakkoluulottomasti innostuu aina kaikesta ja on avoin kaikelle. Mutta kuitenkin pitää yllä miehen miehisyyttä olemalla hento nainen sopivissa tilanteissa.

Lisäksi iloisuus nähdään kiinnostuksen merkkinä. Eli koska nauran ja olen iloinen, olen tosi ihastunut mieheen. Sitten kun sanon, että ei tästä nyt taida tulla mitään, mies hämmästyy. Jos taas olen väsynyt tai ärtyneen oloinen, on mies ajattelee, että nyt on suhde tuomittu.

Ja kaikki miehet ei tietenkään ole tällaisia. Mutta sen verran monta tähän kastiin menevää olen tavannut, että deittailu ei houkuttele enää ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ennen ihmiset oli normaalipainoisia, nykyään ihmiset on lihavia ja sitä on vaikea myöntää.

Ei ennen jotain bmi taulukkoa tuijoteltu vaan se on uusi ilmiö.

Ylipainoa pyritään selittelemään lihaksilla ja urheilullisuudella mutta miksi ennen ihmiset oli hoikkia vaikka ne oli urheilullisia ja teki fyysistä työtä?

Koska silloin ei treenattu kuten nykyään. Kuntosali, kehonrakennus ja lihaksien muokkaus on aika uusi tapa treenata. Jotta lihasmassa kasvaa, pitää tietää mitä tekee salilla ja syödä oikein. Ei maatöillä kasvateta fitness kilpailuun tarvittavia lihaksia.

Vierailija kirjoitti:

Taas loistava keskustelu.

Ensinnäkin pitäisi ottaa itsestäänselvänä, että kaikki miehet haluavat saman näköisen, "hyvännäköisen eli hoikan" naisen. Mutta EI oikeasti lihaksikasta, tai sellaista joka vaatisi mieheltä hyväkuntoisuutta.

Miehen on OK valehdella profiilissa, ja oikeastaan pakko, koska paskat kehopositiiviset ja feministit ovat pilanneet kaiken, ei saa enää sanoa että hakee hoikkaa naista. 

Ja sitten vielä useampi kommentti siitä, että urheilullisen on pakko olla hoikka ja paljon treenaavakin nainen on läski, jos ei ole siro ja alhainen BMI. Ja normaalipainon ylärajalla oleva nainen ei enää kelpaa. Mutta kuitenkin kehopositiivisuus on mennyt liian pitkälle ja kaiken maailman läskit naiset saavat liikaa hyväksyntää. 

Tää on kyllä ihan höpöhöpöä. Totta kai saat sanoa, että haet hoikkaa kumppania, miksi et saisi? Pitää vain ottaa se vastuu, että pinnallisuus ja sen julkinen ilmoittaminen aiheuttavat vastareaktioita. Ei tämä ole mikään ihme. Jos jonkun deitti-ilmoituksessa lukee, että vain tietyn mittaiset ja tietyllä hiusvärillä olevat ihmiset, niin kyllä joku siitäkin tulee sanomaan, että mitä ihmettä.

Btw kehopositiivisuus on lähtenyt alunperin PoC naisten keskuudesta, eikä sen tarkoitus ole olla mikään lihavuuden ihannointi. Sen lähtökohta on tuoda ilmi lihavien kokemaa syrjintää yhteiskunnassa ja ihmisten asenteissa. Lihavallakin on oikeus elää ja olla, hän ei ole sen huonompi ihminen.

On taas puolestaan ihan hullua väittää, että miesten on ok valehdella deittiprofiileissaan, koska naiset tietävät, että paino ei ole yhtä kuin liikunnallisuus ja terveys.

Vierailija kirjoitti:

Ennen ihmiset oli normaalipainoisia, nykyään ihmiset on lihavia ja sitä on vaikea myöntää.

Ei ennen jotain bmi taulukkoa tuijoteltu vaan se on uusi ilmiö.

Ylipainoa pyritään selittelemään lihaksilla ja urheilullisuudella mutta miksi ennen ihmiset oli hoikkia vaikka ne oli urheilullisia ja teki fyysistä työtä?

"Ennen" elinajanodote oli myös kaikesta arkiliikunnasta ja yksinkertaisesta ruokavaliosta huolimatta suhteellisen alhainen. Oli ihan tavallista kuolla kupsahtaa vaikka sydänvaivoihin 7-kymppisenä. Toki tähän on useita eri syitä, mm. lääketieteen kehitys, tupakonnin vähentäminen jne. mutta silti ei voi ajatella, että "ennen oltiin terveitä ja hyvinvoivia, nyt sairaita ja raihnaisia". 

Lisäksi teet aika väärän yleistyksen tuossa, että Suomen ylipainoiset selittelevät ylipainoaan muka liikunnalla ja urheilulla. Veikkaan, että aika harva ylipainoinen oikeasti uskaltaa selittää olevansa yli BMI-rajan lihaksista johtuen. Ne, kenillä näin on, ovat tehneet hemmetin ison työn siinä lihasmassan hankinnassa ja heidän kroppa on niin jäntevä ja timmi, ettei heistä edes usko BMIn olevan yli. 

Olen ollut kolme kertaa työpaikkani kautta työkyky-valmennuksessa (entinen kuntoremontti) ja siellä tullut tosi näkyväksi, miten hyvinvointi polarisoituu. Osa on todella hyvässä kunnossa, liikkuu paljon, hankkii tavoitteellisesti lisää lihasta. Nauttivat kuntotestin eri lihaskuntotesteistä yms. muista mittauksista. Menevät innolla inbody-mittaukseen ja ottavat haasteen, että seuraavassa mittauksessa täytyy olla lisää lihasta jne. Sitten on toisaalta iso osa niin läskiläskejä, kuin laihaläskejä, joilla liikunta on parhaimmillaankin jonkun koiran lenkittämistä. Lihakset, liikkuvuus, kehon hallinta ja tasapaino todella huonossa kunnossa ja kyllä he sen tietävät. Ahdistuvat lihaskunto- yms. testeistä inbody-mittauksista puhumattakaan. Oman kokemukseni (noiden kurssien perusteella) yllättävän vähän näyttää olevan sellaisia tavan tallaajia, jotka harrastavat liikuntaa keskimääräisesti, keskitasoisesti ja ovat ok kunnossa. 

Kyllä mäkin saatan käyttää sanaa urheilullinen. En mä kuitenkaan mitään moukarinheittäjää eti kun ite harrastan juoksua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen ihmiset oli normaalipainoisia, nykyään ihmiset on lihavia ja sitä on vaikea myöntää.

Ei ennen jotain bmi taulukkoa tuijoteltu vaan se on uusi ilmiö.

Ylipainoa pyritään selittelemään lihaksilla ja urheilullisuudella mutta miksi ennen ihmiset oli hoikkia vaikka ne oli urheilullisia ja teki fyysistä työtä?

"Ennen" elinajanodote oli myös kaikesta arkiliikunnasta ja yksinkertaisesta ruokavaliosta huolimatta suhteellisen alhainen. Oli ihan tavallista kuolla kupsahtaa vaikka sydänvaivoihin 7-kymppisenä. Toki tähän on useita eri syitä, mm. lääketieteen kehitys, tupakonnin vähentäminen jne. mutta silti ei voi ajatella, että "ennen oltiin terveitä ja hyvinvoivia, nyt sairaita ja raihnaisia". 

Lisäksi teet aika väärän yleistyksen tuossa, että Suomen ylipainoiset selittelevät ylipainoaan muka liikunnalla ja urheilulla. Veikkaan, että aika harva ylipainoinen oikeasti uskaltaa selittää olevansa yli BMI-rajan lihaksista johtuen. Ne, kenillä näin on, ovat tehneet hemmetin ison työn siinä lihasmassan hankinnassa ja heidän kroppa on niin jäntevä ja timmi, ettei heistä edes usko BMIn olevan yli. 

Olen ollut kolme kertaa työpaikkani kautta työkyky-valmennuksessa (entinen kuntoremontti) ja siellä tullut tosi näkyväksi, miten hyvinvointi polarisoituu. Osa on todella hyvässä kunnossa, liikkuu paljon, hankkii tavoitteellisesti lisää lihasta. Nauttivat kuntotestin eri lihaskuntotesteistä yms. muista mittauksista. Menevät innolla inbody-mittaukseen ja ottavat haasteen, että seuraavassa mittauksessa täytyy olla lisää lihasta jne. Sitten on toisaalta iso osa niin läskiläskejä, kuin laihaläskejä, joilla liikunta on parhaimmillaankin jonkun koiran lenkittämistä. Lihakset, liikkuvuus, kehon hallinta ja tasapaino todella huonossa kunnossa ja kyllä he sen tietävät. Ahdistuvat lihaskunto- yms. testeistä inbody-mittauksista puhumattakaan. Oman kokemukseni (noiden kurssien perusteella) yllättävän vähän näyttää olevan sellaisia tavan tallaajia, jotka harrastavat liikuntaa keskimääräisesti, keskitasoisesti ja ovat ok kunnossa. 

Ennen eliniänodote oli lyhyempi koska lääketiede ei ollu niin kehittynyttä. Ylipaino on terveysriski nro 1 kehittyneissä maissa.

Olen lihaksikas ja urheilullinen mutta miksi en ole lihava? 175/70 on mittani ja lihaksia löytyy.

Aikanaan laitoin profiiliin kroppakuvan, josta näkyi että olen hoikka. Tiesin totta kai että ulkonäkö vaikuttaa, mutta jokaisen naiselle ehtoja latelevan heitin vasempaan heti. Mies etsiköön millaista haluaa, itse tahdoin sosiaalisesti taitavan ja positiivisen kumppanin, ja tähän ei ehdot sovi.

Löysin kumppanin, joka on myös oikeasti urheilullinen, tarkoittaen että saan mm seuraa juoksulenkille ja kunto kestää, if you know what i mean. Ap:n deitin kaltaiset tyypit jäävät lopulta yksin, koska heiltä puuttuu sekä realistinen kuva itsestään että riittävät kommunikaatiotaidot ilmaista omat toiveensa ilman että vaikuttavat urpoilta.

Just näin Facebookissa videon jossa selvästi ylipainoinen nainen teki viisi kärrynpyörää peräkkäin. Kyllä sen minusta voi määritellä urheilulliseksi, vaikka ei näyttäisikään stereotyyppiseltä urheilijalta.

Miksi ylipainoiselle naiselle ei kelpaa ylipainoinen mies? Onko syy nyt se että ylipainoiset naiset kokee olevansa lihaksikkaita joten siksi niille kelpaa vain se timmi ja lihaksikas mies?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja sanomattakin siis selvää, että en ole mikään pikkuinen hoikka kokoa xs tai edes s. Olen rintava, reitevä ja isopeppuinen 68kg/160cm, vaatekoko M tai L. Vyötärö erottuu, koska on treenatut hartiat ja selkä, samoin pyöreä peppu mutta hoikkaa tai siroa minusta ei saa tekemälläkään. Urheilullinen kyllä olen ja minusta on ihan kieroa, jos urheilullista/liikunnallista/sporttista joku urpo käyttää synonyymina hoikalle tai sirolle. Lisäksi liikunnalliselle ja hyväkuntoiselle ihmiselle, kuten minulle, voi myös ruoka maistua oikein hyvin eikä liikunnan motiivina olekaan mikään painonpudotus tai edes "kiinteytyminen". 

ap 

En voi alkuunkaan käsittää, miten sun tuki- ja liikuntaelimistö kestää tuollaisen treenimäärän. Olen ammatiltani tanssija ja koreografi, ja mun keho tuntuu olevan toisinaan tosi lujilla, vaikka pituuden ja painon suhde on 170cm/48kg.

Olisikohan se keho kovilla, vaikka siksi että sun pituiselle tuo määrä painoa on aivan liian vähän? Syö enemmän oikeasti, kun teet noin rankkaa ammattia. Jos ei syö niin ei ihmekään, että keho ei kestä.

Tämän ketjun suurin väärinymmärrys on se, että osa ihmisistä ei selvästi ole koskaan nähnyt urheilevia ihmisiä. Olen itse juossut ennen koronaa 10km juoksutapahtumassa, ja huomattavasti minua ylipainoisemmat sekä vanhukset juoksevat minusta ohi. Samoin salilla HIIT tunneilla selvästi lihavat vetävät täysillä kun minulla on jo puhti poissa. Ja myös pari tuntien vetäjistä on pyöreitä. Olen itse 170/65.