Työterveyslaitos on järkyttynyt: Nykynuorten kunto ei riitä työelämään. Nuorten työntekijöiden työpäiviä pitänyt lyhentää, iäkkäämmät jaksav...

Ohjaan työpaikassani vuosittain lähes kymmeniä harkkareita, ikäryhmä tyypillisesti noin 21-24 vuotiaita. Ovat lähinnä työpaikkaan/alaan tutustujia, heiltä ei edes odoteta merkittävää työpanosta. Ovat todella epäresilienttejä eli psyykkinen sietokyky, kestävyys ja joustavuus on todella vähäistä. Ahdistuvat herkästi ja nopeasti. Kesken päivää lähdetään pois, kun "ahdistuskohtaus" iskee. Pahoitetaan mieli, jos annetaan liian helppoa tai rutiininomaista tehtävää mutta sitten heti ahdistutaan jos onkin vähän haastavampi tehtävä. Esittämääni "tekisitkö/voisitko tehdä asian x? = kohteliaasti muodostettuun kehoitukseen/käskyyn saatan saada vastaukseksi, "en halua/jaksa/en tiedä/katsotaan, tuleeko siitä stressiä".  

Johan olisi aikakin lyhentää työpäivää! 4-6 tuntia olisi passeli. Kaikki jaksais paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Ohjaan työpaikassani vuosittain lähes kymmeniä harkkareita, ikäryhmä tyypillisesti noin 21-24 vuotiaita. Ovat lähinnä työpaikkaan/alaan tutustujia, heiltä ei edes odoteta merkittävää työpanosta. Ovat todella epäresilienttejä eli psyykkinen sietokyky, kestävyys ja joustavuus on todella vähäistä. Ahdistuvat herkästi ja nopeasti. Kesken päivää lähdetään pois, kun "ahdistuskohtaus" iskee. Pahoitetaan mieli, jos annetaan liian helppoa tai rutiininomaista tehtävää mutta sitten heti ahdistutaan jos onkin vähän haastavampi tehtävä. Esittämääni "tekisitkö/voisitko tehdä asian x? = kohteliaasti muodostettuun kehoitukseen/käskyyn saatan saada vastaukseksi, "en halua/jaksa/en tiedä/katsotaan, tuleeko siitä stressiä".  

Nää on ilmeisesti jotain amiksia?

Itse olen 35w, parhaassa työiässä ja energiaa on piisannut ainakin tähän asti. Olen ehtinyt opiskella amk:ssa ammatin ja tunkenut itseni kirjallisesti väkisin oman alani työmarkkinoille sanomalla aikanaan paikallisen korjaamon päällikölle, että nyt tulen töihin ja saat maksaa palkkaa tai olla maksamatta. Tuli palkkaa.

Sittemmin on löytynyt vaimo, saatu pari lasta, rakennettu talo ja viimeisimpänä vielä kesämökki tuli hankittua.

Tämä kaikki itse, ilman perintöjä ihan paskoista lähtökohdista. Enkä todellakaan pelkää vaikka tulisi kenkää. Kyllä minä selviän. Ja mikä parasta, myös nautin elämästä todella paljon, kun tekemistä riittää.

Ihan samat haasteet oli 15-20 vuotta sitten kun etsittiin ekoja duunipaikkoja. Silloinkin piti alottaa jostain palkalla jota ei voinut palkaksi edes kutsua. Itse jaoin lehtiä 14-vuotiaana ja sain siitä varmaan 100e kuussa, joka tuntui köyhälle teinipojalle kuitenkin isolta.

En ymmärrä, miten tämä kaikista tuorein sukupolvi on niin radikaalisti muuttunut laiskempaan suuntaan eikä ”jaksa” mitään. Haloo, kaikki muuttuu vain helpommaksi koko ajan. Töihinkin voi päästä jonkun sometilin kautta eikä edes tarvitse hakemuksia enää rustailla…

Saatanan sluibat! Käärikää hihat ja alkakaa elämään!

Itse menin työelämään niin nuorilta odotettiin vielä ripeyttä ja välillä ihan juoksuaskeliakin.

Töitäkin tehtiin välillä ihan punnertaen kun vanhempi polvi oli tottunut vielä raakaan työntekoon.

Olen kohta viisikymppinen ja voin sanoa, että omassa iköluokassanikin on liikkuminen hyvin polarisoitunutta. Toiset liikkuvat aktiivisesti, toiset eivät lainkaan. Eräs kollega muutti lähes naapuriin asumaan reilu vuosi sitten ja alkoi ehdotella yhteisiä kävelylenkkejä. Muutaman kerran hengen kanssaan kävin ja olin ihan kauhuissani. Hän hyytyi jokaiseen ylämäkeen, puuskutti jatkuvasti ja kauhisteli kuinka nopeasti kävelen. Samoin yhteisille lounaille mennessä ikätoverit valittavat, että miksi pitää kävellä niin nopeasti.

Itse käyn salilla ja ryhmäliikunnassa 4 päivänä viikossa ja lisäksi ulkoilen koirien kanssa varmaan 20 tuntia viikossa. Enkä edes omasta mielestäni liiku paljon. Omassa tuttavapiirissä ei ainakaan ulkonäöstä voi päätellä mitään. Moni normaali-ja lievästi ylipainoinen on paljon liikunnallisempi kuin moni ns. laiha läski.

Mulla oli lapsen ja nuorena rapakunto. Mulla oli jatkuvasti nuha ja keuhkoputkentulehduksia (isä poltti sisällä), meillä ei ollut juuri koskaan lämmintä ruokaa, eikä todellakaan mitään ruokarytmiä. Sai syödä mitä kaapista löytyi jos oli nälkä, ja mulla ei juuri koskaan ollut. Piirsin ja luin intohimoisesti. Joskus luin läpi yön, joten unetkin oli mitä oli. Nyt olen puolimaratoneja juokseva nelikymppinen ja lihaskuntokin on hyvä. Mutta oli siinä hommansa laittaa terveet elämäntavat kuntoon ilman mitää kodin perintöä. 

Vierailija kirjoitti:

Olen töissä myyjänä. Nuoret saikuttaa ja itse painan sitten näiden sairaslomia omien töiden lisäksi. Kyllä ihmetyttää. Nuoret eivät myöskään tule lisätöihin, on kivempi käydä kavereiden kanssa kahvilla eikä tienaamassa. Ilmeisesti yhteiskunnan tuilla eletään sitten loput tai isin ja äidin maksamana.

Nainen50

En minäkään ota lisätöitä, minimitunteihin tähdätään. Pitää olla aikaa mukaville asioille ja elämästä nauttimiseen. Mitä iloa tienaamisesta, jos kaikki aika menee töihin ja muihin velvollisuuksiin?

Nainen30

Tämä valitettavasti näkyy työelämässä. 20 vuotias jaksaa suunnilleen puolet siitä mitä 60 vuotias.

Minä olen tälläkin hetkellä työssä jossa esim noita muttereita pitää avata ja sulkea. Teillä ei oo jatkovarttakaan keksitty räikkään, jotta saisi vipuvartta.? Kyllä tämmöset hommat riippuu myös niistä työkaluista aika paljon. Huonoilla ei tee mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän alalla(metalliala) ongelmana on se että nuoret eivät jaksa avata tiukkoja muttereita tai ruuveja

Kuulostaa antiikkiselta. Miksi niitä pitää lihasvoimin avata? Luulisi, että vuonna 2022 olisi laitteita, joilla mutterit avautuvat helposti. 

Hyvin huomaa ettet ole koskaan tehnyt fyysisiä töitä.

Ei ne mutterit aina ole paikassa mihin pulttipyssyllä pääsee ja aina niitä pulttipyssyjä ei ole saatavilla. Joku liukuhihna työ on sellanen missä aina on ne samat mutterit ja siinä on aina se pulttipyssy käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Johan olisi aikakin lyhentää työpäivää! 4-6 tuntia olisi passeli. Kaikki jaksais paremmin.

Voit toki itse siirtyä osa-aikatyöhön, sopimalla työpaikan kanssa. Itse en pärjäis.

Vierailija kirjoitti:

Siivoojan työ on raskasta ,ja palkka surkea eilen tuli ns tili joka meni tänään laskuihin,palkka 2 krt viikossa mutta ei riitä jos saa kuukaudessa 1200 e ,siitä vuokra ,laskut,yms,rahat jatkuvasti tiukilla ja itkettää kun sattuu joka paikkaan, viimeksi jouduin sairaslomalle ja nukuin 2,3 vrk putkeen,oikeasti,nukuin melkeinpä vain, kroppa yksinkertaisesti sano itsensä irti,välillä näitä tulee,nyt kun ikääkin on niin itkettää ajatella kuinka jaksan vielä työelämää vuosikausia nytkun alkaa olla lihaskremppaa yms. Ja silti ei päästetä eläkkeelle koska on terve,työttömät yms saa enemmän rahaa kuin siivooja, ja siivooja saa kaupan päälle vielä jännetuppitulehdusta, lihaskipuja, nivelrikkoa yms.

Tämä on totta. Ja lisäksi tauko on työnantajan mielestä sillon kun ajaa kohteesta toiseen, siinä saa kuulemma istua ja vaikka syödä voileipää samalla kun ajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykynuorisosta ei ole yhtään mihinkään.

Osaa ne atk hommat hyvin ja ne on paljon kiltimpiä ja rauhallisempiä kuin aikaisemmat nuoret.

Nuoriso osaa käyttää somea ja puhelin äppejä, mutta en olisi ollenkaan varma että he olisivat sen parempia ict- tai peli-kehittäjiä kuin edelliset sukupolvet.

Jep. Jo pelkästään tiedosto-sana saa nuoren raapimaan päätään. Olen törmännyt sellaiseenkin, ettei nuori osaa hakea ylipäätään tietoa netistä. Käyttävät puhelimessa vain jotain sovelluksia, eikä niihin sinänsä mitään osaamista tarvita. Tämä alkaa olla oikeasti aika pelottavaa. Tulevaisuus on nimittäin näiden nuorten käsissä. Joille kaikki on annettu valmiina. Moni ei osaa edes perunoita kuoria.

Jos tuleva sukupolvi on liian heikkoa normaaliin työelämään, ei kovin hyvältä näytä.

Minäkään en osaa kuoria perunoita, kun kukaan ei koskaan opettanut. Olen kuitenkin lukenut itseni maisteriksi, että olisin varmaan kyllä oppinut.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tälläkin hetkellä työssä jossa esim noita muttereita pitää avata ja sulkea. Teillä ei oo jatkovarttakaan keksitty räikkään, jotta saisi vipuvartta.? Kyllä tämmöset hommat riippuu myös niistä työkaluista aika paljon. Huonoilla ei tee mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän alalla(metalliala) ongelmana on se että nuoret eivät jaksa avata tiukkoja muttereita tai ruuveja

Kuulostaa antiikkiselta. Miksi niitä pitää lihasvoimin avata? Luulisi, että vuonna 2022 olisi laitteita, joilla mutterit avautuvat helposti. 

Hyvin huomaa ettet ole koskaan tehnyt fyysisiä töitä.

Ei ne mutterit aina ole paikassa mihin pulttipyssyllä pääsee ja aina niitä pulttipyssyjä ei ole saatavilla. Joku liukuhihna työ on sellanen missä aina on ne samat mutterit ja siinä on aina se pulttipyssy käytössä.

Onhan se tosiaan ainakin autoja korjatessa, että voi olla niin ahdas paikka, ettei vipuvartta tai sähkötyökalua saa mahtumaan pieneen tilaan. Sitten pultit on vielä juuttuneet kiinni.

Toisaalta sitten kun se pultti viimein ahtaassa tilassa voimalla aukeaa, niin näpit on tumpelolla välissä, ja sairaslomalle.

Stressit ja ahdistuksetkin hankittu monasti sitten kännykän ruudulta tänäpäivänä.

Ei nykytyöelämässä pärjäisi edes Lasse Viren Munchenin kunnossa, koska tarkoitus ei ole pärjätä, vaan tehdä liukuhihnaduunia nopeimmalla, halvimmalla ja juuri ja juuri riman ylittävällä tavalla. Onnistumisen mahdollisuuksia ei ole. Laatuun ja hyvään työhön pyrkiminen on tehty toivottomaksi tehostamisella. Työntekijä voi kokea onnistumista vain osingonjakopäivänä ja silloinkin vain osakkeiden omistajien puolesta jotka pistävät rahaa haisemaan jossain lomaparatiisissa samaan aikaan.

Ei ne vanhemmat työntekijätkään kyllä täysillä jaksa painaa. Lisäks ne meillä ainakin pitävät useammin ja pidempiä taukoja kuin nuoret jotka kyttää kelloa koko ajan että joko tauko loppu

T. Nuori

Vierailija kirjoitti:

Tästäkin puhuttu jo varmaan 20 vuotta eikä kukaan ole tehnyt asialle mitään. Se on karu fakta että nuorten fyysinen kunto ja henkinen kunto heikkenee vuosi vuodelta ja nyt muutokset alkaa näkymään entistä enemmän työelämässä.

Pojilla fyysinen kunto rappeutuu ja tytöillä henkinen hyvinvointi rappeutuu, eli pitäiskö pojille määrätä enemmän fyysistä kuntoilua ja tytöille jotain että ne voisivat henkisesti paremmin?

Jos ruudut lähtisivät, niin loppuisi poikien fyysisen kunnon ja tyttöjen henkisen kunnon rappeutuminen.

Ei realistinen vaihtoehto ainakaa vielä, mutta ei siihen tarvita kuin yksi aurinkomyrsky ja ihminen joutuu lopettamaan ruutujen äärellä lojumisen.

Vierailija kirjoitti:

Stressit ja ahdistuksetkin hankittu monasti sitten kännykän ruudulta tänäpäivänä.

Kyllä se on se työtahti mikä on sairaalla tavalla "säästöjen" (ahneuden) vuoksi kiristynyt.

Mun isä sanoin tän jo hyvän aikaa ennen kuolemaansa.

Työtahti on mennyt sairaalle tasolle ja tehdään sutta ja sekundaa. Koko hänen elämänsä filosofia on muuttunut kenties venäläistyyliseksi työnteoksi.

Eli tehdään mitä sattuu. Isäni tapasi sanoa että jos teet jotain, niin tee se hyvin ja huolella kuntoon.

Muuten ei kannata tehdä lainkaan.

Nykyään tehdään huonoa ja kiireellä.

Turha syytellä pelejä ja vehkeitä.

Hakekaapa kirjastosta luettavaksi Juha Siltala: Työelämän huonontumisen lyhyt historia.

Siinä selitetään kaikki.

Itse olen tehnyt lähinnä aika raskaita hanttihommia raksoilla, teollisuudessa ja isoilla elintarvikevarastoilla ja oma kokemus on kyllä aivan toisenlainen, nuorilla 20-30v on vielä intoa ja kroppa kestää, keski-ikäisiä ei kauheasti näy kun ovat siirtyneet kevyempiin hommiin tai sairaseläkkeelle. Työmotivaatiokin on kyllä nuorisolla keskimäärin parempi kuin vanhemmilla. Toki alkuun vie aikansa että kroppa tottuu jos ei ole fyysisiä töitä tehnyt tai reilummin liikuntaa harrastellut.