Vanhemmuus ei ollut raskasta, päinvastoin
Hesarin jutussa väitettiin, että vanhemmuus on raskasta, jos ei ole tukiverkostoja. Itse ajattelen, että syyt ovat muualla perustuen mutuun. Pikkulapsiaika oli elämäni ihaninta aikaa, tuntui, että jaksoin mitä tahansa eikä meillä ollut lastenhoitajia. Siksi, että halusin itse olla lapseni kanssa ja vanhempani asuivat todella kaukana. Miehen vanhemmilla taas oli sellaisia ongelmia, ettei heille voinut lasta valvomatta jättää, joten emme käyttäneet lastenhoitoapua.
Ensinnäkin merkitystä on parisuhteen laadulla. Jos suhde on hyvä, sujuu lastenhoito yhdessä ja yhteistuumin. Toinen merkittävä asia on se, että jäin kotiäidiksi useiksi vuosiksi. Kolmas tekijä on taloudellinen tilanne eli kun ei ole rahahuolia, on elämä helpompaa. Neljäs tekijä on helppo lapsi/lapset, joilla ei ole ylivilkkautta tai muita diagnooseja. Viides tekijä on tuttavapiiri, jonka kanssa voi viettää vapaa-aikaa yhdessä lasten kanssa.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmuus on nykyään erilaista kuin entisen äitien aikaan.
Millä tavalla?
Kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Ihminen ei kuitenkaan ole muuttunut tässä aikojen kuluessa ja lapsilla on samat perustarpeet kuin ennenkin.
Ympäristö on muuttunut täysin.
Samaten vanhemmuudelle asetetut vaatimukset.
Ne muuttuneet vaatimukset on kyllä suurimmaksi osaksi ihan omien korviesi välissä. Käytä vähemmän aikaa instaajien seuraamiseen ja enemmän lastesi kanssa ihan tavallisen elämän elämiseen niin saat vähän suhteellisuudentajua.
Ei ole. Kyllä ne on kuule ihan viranomaisten päässä.
Sillä sun vanhemmuudellasi lapset lähtee huostaan nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskaltaakohan tätä edes ääneen sanoa, mutta meidän perheen arki on sujunut helposti ja onnellisesti. Minun vanhemmat ovat kuolleet ja miehen vanhemmat asuvat kaukana. Ilman tukiverkkoja ollaan, mutta eipä niitä ole tarvittukaan. Ollaan aina saatu asiat sumplittua. Toki matkan varrelle on sattunut surua ja sairautta, mutta meillä niiden yli on kantanut sisu ja positiivinen asenne.
Minusta jotain on pielessä ja pahasti, jos yleinen ilmapiiri on se, ettei vanhemmuudesta saisi puhua iloisena ja onnellisena aikana. Ja siltä se tosiaan nykyisin vaikuttaa, kun katsoo miten äitiydestä kirjoitetaan mediassa.
Hesarissa kyllä oli isä…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmuus on nykyään erilaista kuin entisen äitien aikaan.
Mikä siinä on niin erilaista? Jotain perusteluja kaipaan sun "typerälle ja ylimieliselle" väitteellesi.
Ympäristö on täysin toinen.
Vaatimukset vanhemmuudelle on kovat.
Lisäksi vielä korona joka on lisännyt yksinäisyyttä valtavasti ja vienyt ne loputkin palvelut.
Tehän tässä typeriä ja ylimielisiä olette, kun ette edes hoksaa mistä puhutaan, vaan paaaaaaaasaaaaatte loputtomiin omaa erinomaisuuttanne.
Anna mä arvaan, olet äityslomalla esikoisesi kanssa? Ja nyt kuvittelet että sun pitää elää jonkun määrittelemättömän ulkopuolisten säännösten mukaan, jotka itse asiassa on vain sun päässäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskaltaakohan tätä edes ääneen sanoa, mutta meidän perheen arki on sujunut helposti ja onnellisesti. Minun vanhemmat ovat kuolleet ja miehen vanhemmat asuvat kaukana. Ilman tukiverkkoja ollaan, mutta eipä niitä ole tarvittukaan. Ollaan aina saatu asiat sumplittua. Toki matkan varrelle on sattunut surua ja sairautta, mutta meillä niiden yli on kantanut sisu ja positiivinen asenne.
Minusta jotain on pielessä ja pahasti, jos yleinen ilmapiiri on se, ettei vanhemmuudesta saisi puhua iloisena ja onnellisena aikana. Ja siltä se tosiaan nykyisin vaikuttaa, kun katsoo miten äitiydestä kirjoitetaan mediassa.
Hesarissa kyllä oli isä…
Otsikossa puhuttiin vanhemmuudesta, kyllä se isäkin on vanhempi, vaikka äiti on useimmiten se sankari. Ainakin omasta mielestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmuus on nykyään erilaista kuin entisen äitien aikaan.
Mikä siinä on niin erilaista? Jotain perusteluja kaipaan sun "typerälle ja ylimieliselle" väitteellesi.
Ympäristö on täysin toinen.
Vaatimukset vanhemmuudelle on kovat.
Lisäksi vielä korona joka on lisännyt yksinäisyyttä valtavasti ja vienyt ne loputkin palvelut.
Tehän tässä typeriä ja ylimielisiä olette, kun ette edes hoksaa mistä puhutaan, vaan paaaaaaaasaaaaatte loputtomiin omaa erinomaisuuttanne.
Anna mä arvaan, olet äityslomalla esikoisesi kanssa? Ja nyt kuvittelet että sun pitää elää jonkun määrittelemättömän ulkopuolisten säännösten mukaan, jotka itse asiassa on vain sun päässäsi.
En ole.
Sinä olet ihan vaan palstatrolli, joka vihaa äitejä ja lässyttää noita instahöpötyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmuus on nykyään erilaista kuin entisen äitien aikaan.
Mikä siinä on niin erilaista? Jotain perusteluja kaipaan sun "typerälle ja ylimieliselle" väitteellesi.
Ympäristö on täysin toinen.
Vaatimukset vanhemmuudelle on kovat.
Lisäksi vielä korona joka on lisännyt yksinäisyyttä valtavasti ja vienyt ne loputkin palvelut.
Tehän tässä typeriä ja ylimielisiä olette, kun ette edes hoksaa mistä puhutaan, vaan paaaaaaaasaaaaatte loputtomiin omaa erinomaisuuttanne.
Anna mä arvaan, olet äityslomalla esikoisesi kanssa? Ja nyt kuvittelet että sun pitää elää jonkun määrittelemättömän ulkopuolisten säännösten mukaan, jotka itse asiassa on vain sun päässäsi.
En ole.
Sinä olet ihan vaan palstatrolli, joka vihaa äitejä ja lässyttää noita instahöpötyksiä.
Mulla ei oo edes instaa, enkä ole sitä edes katsonut koskaan.
Jos sulla on raskasta, hae apua, ja lopeta ekana tää palstailu, imee mehut susta näköjään.
Haa, nykyvanhemmuus on paaljoon paaljoon raskaampaa kuin ennen.
Ruoka tulee purkista, vaipat paketista (aina vaan uudet ja puhtaat) kun vain jaksais viedä samalla roskat, kun menee valmiiksi rakennettuun leikkipuistoon, jossa jo muut samanlaiset äitylit lapsineen odottaa. Kauheeta kun joutuu täyttämään astianpesu- ja pyykkikoneen ja jopa tyhjentämään ne, ei tahdo jäädä aikaa leikkiä lasten kanssa, saati opettaa niille käytöstapoja. Ihan kauheata rääkkiä, kun rahan saa tilille hoitamalla omia lapsia.
Mun äiti kans tykkäs teeskennellä yli-ihmistä ja esittää, ja vetää muita alas nostaakseen itseään ylös, nyt se kuolee yksin.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti kans tykkäs teeskennellä yli-ihmistä ja esittää, ja vetää muita alas nostaakseen itseään ylös, nyt se kuolee yksin.
Mistä tiedät päiviensä määrän? Ja sen kenen kanssa kaveeraa, kun et pidä yhteyttä.
Aina on joukossa tämä yksi joka vetää "surkea isovanhempi"-kortin käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Haa, nykyvanhemmuus on paaljoon paaljoon raskaampaa kuin ennen.
Ruoka tulee purkista, vaipat paketista (aina vaan uudet ja puhtaat) kun vain jaksais viedä samalla roskat, kun menee valmiiksi rakennettuun leikkipuistoon, jossa jo muut samanlaiset äitylit lapsineen odottaa. Kauheeta kun joutuu täyttämään astianpesu- ja pyykkikoneen ja jopa tyhjentämään ne, ei tahdo jäädä aikaa leikkiä lasten kanssa, saati opettaa niille käytöstapoja. Ihan kauheata rääkkiä, kun rahan saa tilille hoitamalla omia lapsia.
Ennen lapsoset lähettiin itsekseen leikkimään ja kotiin maksettiin paljon enemmän rahaa…
Tässä varmaan puhutaan terveistä lapsista, mutta kyllä se arki voi olla aika rankkaa esimerkiksi allergisen (kipeän, huonosti nukkuvan, kiukkuisen) lapsen kanssa. Ihan sen yhdenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti kans tykkäs teeskennellä yli-ihmistä ja esittää, ja vetää muita alas nostaakseen itseään ylös, nyt se kuolee yksin.
Mistä tiedät päiviensä määrän? Ja sen kenen kanssa kaveeraa, kun et pidä yhteyttä.
Aina on joukossa tämä yksi joka vetää "surkea isovanhempi"-kortin käyttöön.
Semmoista, epämääräset kysymykset kontekstkn ulkopuolelta ja ihan selkeä kyvyttömyys ymmärtää lukemaansa syö kyllä uskottavuutta mut ei mun.
Mä oon koko ikäni päässy kuunteleen näitä narsistien temppuiluja, sun tarvii joko pysyä aiheessa tai lopettaa, muuten mä nolaan sut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haa, nykyvanhemmuus on paaljoon paaljoon raskaampaa kuin ennen.
Ruoka tulee purkista, vaipat paketista (aina vaan uudet ja puhtaat) kun vain jaksais viedä samalla roskat, kun menee valmiiksi rakennettuun leikkipuistoon, jossa jo muut samanlaiset äitylit lapsineen odottaa. Kauheeta kun joutuu täyttämään astianpesu- ja pyykkikoneen ja jopa tyhjentämään ne, ei tahdo jäädä aikaa leikkiä lasten kanssa, saati opettaa niille käytöstapoja. Ihan kauheata rääkkiä, kun rahan saa tilille hoitamalla omia lapsia.
Ennen lapsoset lähettiin itsekseen leikkimään ja kotiin maksettiin paljon enemmän rahaa…
Ja höpö höpö, koska maksettiin enemmän ja kuka lähetti lapsensa itsekseen leikkmään? Toki on ollut hyviä ja ei niin hyviä vanhempia, mutta samanlaista elämää sitä on eletty jo ainakin 90-luvulta. Ja aiemmin oli takuulla raskaampaa monilla, esim. mun lapsuudenkodissa ei ollut pesukonetta eikä tiskikonetta ja vaipat oli harsovaippoja silloin. Vaipat pestiin itsepalvelupesulassa, jonne oli matkaa kilometri. Mummolassa oli käsinveivattava pesukone. Ja me elettiin "herrakansan" keskellä isän aseman vuoksi eli oli paremmin kuin keskivertoperheellä.
<br />
Vierailija kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haa, nykyvanhemmuus on paaljoon paaljoon raskaampaa kuin ennen.
Ruoka tulee purkista, vaipat paketista (aina vaan uudet ja puhtaat) kun vain jaksais viedä samalla roskat, kun menee valmiiksi rakennettuun leikkipuistoon, jossa jo muut samanlaiset äitylit lapsineen odottaa. Kauheeta kun joutuu täyttämään astianpesu- ja pyykkikoneen ja jopa tyhjentämään ne, ei tahdo jäädä aikaa leikkiä lasten kanssa, saati opettaa niille käytöstapoja. Ihan kauheata rääkkiä, kun rahan saa tilille hoitamalla omia lapsia.
Ennen lapsoset lähettiin itsekseen leikkimään ja kotiin maksettiin paljon enemmän rahaa…
Ja höpö höpö, koska maksettiin enemmän ja kuka lähetti lapsensa itsekseen leikkmään? Toki on ollut hyviä ja ei niin hyviä vanhempia, mutta samanlaista elämää sitä on eletty jo ainakin 90-luvulta. Ja aiemmin oli takuulla raskaampaa monilla, esim. mun lapsuudenkodissa ei ollut pesukonetta eikä tiskikonetta ja vaipat oli harsovaippoja silloin. Vaipat pestiin itsepalvelupesulassa, jonne oli matkaa kilometri. Mummolassa oli käsinveivattava pesukone. Ja me elettiin "herrakansan" keskellä isän aseman vuoksi eli oli paremmin kuin keskivertoperheellä.
Ennen.
Äidit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti kans tykkäs teeskennellä yli-ihmistä ja esittää, ja vetää muita alas nostaakseen itseään ylös, nyt se kuolee yksin.
Mistä tiedät päiviensä määrän? Ja sen kenen kanssa kaveeraa, kun et pidä yhteyttä.
Aina on joukossa tämä yksi joka vetää "surkea isovanhempi"-kortin käyttöön.
Semmoista, epämääräset kysymykset kontekstkn ulkopuolelta ja ihan selkeä kyvyttömyys ymmärtää lukemaansa syö kyllä uskottavuutta mut ei mun.
Mä oon koko ikäni päässy kuunteleen näitä narsistien temppuiluja, sun tarvii joko pysyä aiheessa tai lopettaa, muuten mä nolaan sut.
Yritätkö sanoa, että ap on äitisi kaltainen ja valehtelee? Vai mikä ihmeen "äitikortti" juttu tää on?
Tuossahan se koko jutun pointti tuli ap:lta jo ihan aloituksessa. Hänellä ei ollut rahahuolia, vaan taloudellinen tilanne oli hyvä. Itse ainakin koin pikkulapsivuosina kaikkein raskaimmaksi sen, että kun ei ollut mitään tukiverkkoa, niin kun lähdin ostamaan kengät itselleni, piti ottaa kaikki lapset mukaan. Tai kun oli pakko mennä kauppaan, kun oli itse vatsataudissa, niin oli otettava kaikki lapset mukaan. Kun unohtui se maito kauppaan, ei kun kaikki lapset talvella toppavaatteisiin ja mukaan. Roskapussi piti viedä juosten, kun lapset nukkuivat. Kyllä olisi helpottanut, jos olisi saanut joskus vaikka tunnin vapaata.
Vierailija kirjoitti:
<br />
Vierailija kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haa, nykyvanhemmuus on paaljoon paaljoon raskaampaa kuin ennen.
Ruoka tulee purkista, vaipat paketista (aina vaan uudet ja puhtaat) kun vain jaksais viedä samalla roskat, kun menee valmiiksi rakennettuun leikkipuistoon, jossa jo muut samanlaiset äitylit lapsineen odottaa. Kauheeta kun joutuu täyttämään astianpesu- ja pyykkikoneen ja jopa tyhjentämään ne, ei tahdo jäädä aikaa leikkiä lasten kanssa, saati opettaa niille käytöstapoja. Ihan kauheata rääkkiä, kun rahan saa tilille hoitamalla omia lapsia.
Ennen lapsoset lähettiin itsekseen leikkimään ja kotiin maksettiin paljon enemmän rahaa…
Ja höpö höpö, koska maksettiin enemmän ja kuka lähetti lapsensa itsekseen leikkmään? Toki on ollut hyviä ja ei niin hyviä vanhempia, mutta samanlaista elämää sitä on eletty jo ainakin 90-luvulta. Ja aiemmin oli takuulla raskaampaa monilla, esim. mun lapsuudenkodissa ei ollut pesukonetta eikä tiskikonetta ja vaipat oli harsovaippoja silloin. Vaipat pestiin itsepalvelupesulassa, jonne oli matkaa kilometri. Mummolassa oli käsinveivattava pesukone. Ja me elettiin "herrakansan" keskellä isän aseman vuoksi eli oli paremmin kuin keskivertoperheellä.
Ennen.
Äidit.
Koska on toi sun ennen? Viime viikolla, viime vuonna, viime vuosisadalla?
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan se koko jutun pointti tuli ap:lta jo ihan aloituksessa. Hänellä ei ollut rahahuolia, vaan taloudellinen tilanne oli hyvä. Itse ainakin koin pikkulapsivuosina kaikkein raskaimmaksi sen, että kun ei ollut mitään tukiverkkoa, niin kun lähdin ostamaan kengät itselleni, piti ottaa kaikki lapset mukaan. Tai kun oli pakko mennä kauppaan, kun oli itse vatsataudissa, niin oli otettava kaikki lapset mukaan. Kun unohtui se maito kauppaan, ei kun kaikki lapset talvella toppavaatteisiin ja mukaan. Roskapussi piti viedä juosten, kun lapset nukkuivat. Kyllä olisi helpottanut, jos olisi saanut joskus vaikka tunnin vapaata.
Mutta miten ennen on ollut helpompaa kuin nykyään? Ja se, ettei osaa ennakoida asioita ja on hajamielinen? Onhan tässä sanottu jo että toiset ottaa samat asiat raskaammin kuin toiset.
Olitko yh? Silloin ymmärrän yskän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan se koko jutun pointti tuli ap:lta jo ihan aloituksessa. Hänellä ei ollut rahahuolia, vaan taloudellinen tilanne oli hyvä. Itse ainakin koin pikkulapsivuosina kaikkein raskaimmaksi sen, että kun ei ollut mitään tukiverkkoa, niin kun lähdin ostamaan kengät itselleni, piti ottaa kaikki lapset mukaan. Tai kun oli pakko mennä kauppaan, kun oli itse vatsataudissa, niin oli otettava kaikki lapset mukaan. Kun unohtui se maito kauppaan, ei kun kaikki lapset talvella toppavaatteisiin ja mukaan. Roskapussi piti viedä juosten, kun lapset nukkuivat. Kyllä olisi helpottanut, jos olisi saanut joskus vaikka tunnin vapaata.
Mutta miten ennen on ollut helpompaa kuin nykyään? Ja se, ettei osaa ennakoida asioita ja on hajamielinen? Onhan tässä sanottu jo että toiset ottaa samat asiat raskaammin kuin toiset.
Olitko yh? Silloin ymmärrän yskän.
Ennen riitti että suunnilleen kaikki lapset pysyi hengissä.
Laittoi jotain ruokaa ja suunnilleen vaatetti.
Sitten oli jo ”hyvä äiti”.
Ne muuttuneet vaatimukset on kyllä suurimmaksi osaksi ihan omien korviesi välissä. Käytä vähemmän aikaa instaajien seuraamiseen ja enemmän lastesi kanssa ihan tavallisen elämän elämiseen niin saat vähän suhteellisuudentajua.