Mitä on henkinen pettäminen?
Tälläkin palstalla välillä mainitaan tuollainen asia. Mitä se on?
Kommentit (681)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että kuvittelee kuuman naapurinsa herkällä hetkellä rakkaan puolisonsa tilalle.[/quote
Höpö höpö.
Jokaisella on fantasiansa. Muuten vakiintunut seksi loppuisi kokonaan.Olet väärässä. Seksuaalisuus vaihtelee valtavasti eri yksilöillä, toiset ei vaan tarvitse minkäänlaisia erityiskikkoja.
Juuri tätä olin tulossa sanomaan. Kymmenen vuoden ja kolmen lapsen jälkeen seksi vaan paranee, eikä ole koskaan tarvinnut ajatella muita miehiä sängyssä.
Mutta vaikka ajattelisit, ei se olisi pettämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että kuvittelee kuuman naapurinsa herkällä hetkellä rakkaan puolisonsa tilalle.[/quote
Höpö höpö.
Jokaisella on fantasiansa. Muuten vakiintunut seksi loppuisi kokonaan.Olet väärässä. Seksuaalisuus vaihtelee valtavasti eri yksilöillä, toiset ei vaan tarvitse minkäänlaisia erityiskikkoja.
Juuri tätä olin tulossa sanomaan. Kymmenen vuoden ja kolmen lapsen jälkeen seksi vaan paranee, eikä ole koskaan tarvinnut ajatella muita miehiä sängyssä.
Mutta vaikka ajattelisit, ei se olisi pettämistä.
Ethän sinä määrittele mikä on muille pettämistä. Minusta se on henkistä pettämistä, koska se ruokkii ihastusta simuloimalla seksiä tämän ihastuksen kanssa.
Hei, jos se mm. sivulla 28 ajatusmaailmaansa avannut ja kysymyksiä esittänyt ihminen sattuu lukemaan...
Kun paria viimeistä sivua tästä ketjusta lukee, olo on oikeastaan aika hyvä. En itse olekaan oikeastaan yhtään kaheli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että kuvittelee kuuman naapurinsa herkällä hetkellä rakkaan puolisonsa tilalle.[/quote
Höpö höpö.
Jokaisella on fantasiansa. Muuten vakiintunut seksi loppuisi kokonaan.Olet väärässä. Seksuaalisuus vaihtelee valtavasti eri yksilöillä, toiset ei vaan tarvitse minkäänlaisia erityiskikkoja.
Juuri tätä olin tulossa sanomaan. Kymmenen vuoden ja kolmen lapsen jälkeen seksi vaan paranee, eikä ole koskaan tarvinnut ajatella muita miehiä sängyssä.
Mutta vaikka ajattelisit, ei se olisi pettämistä.
Ethän sinä määrittele mikä on muille pettämistä. Minusta se on henkistä pettämistä, koska se ruokkii ihastusta simuloimalla seksiä tämän ihastuksen kanssa.
Kumppanisi saattaa olla tuosta eri mieltä. Hän saattaa ajatella muita seksinne aikana, hän ei vain kerro siitä sinulle. Ethän sinä voi määritellä mikä on hänen mielestään henkistä pettämistä.
Ajattele, hän miettii työkaveriaan jyystäessään sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että kuvittelee kuuman naapurinsa herkällä hetkellä rakkaan puolisonsa tilalle.[/quote
Höpö höpö.
Jokaisella on fantasiansa. Muuten vakiintunut seksi loppuisi kokonaan.Olet väärässä. Seksuaalisuus vaihtelee valtavasti eri yksilöillä, toiset ei vaan tarvitse minkäänlaisia erityiskikkoja.
Juuri tätä olin tulossa sanomaan. Kymmenen vuoden ja kolmen lapsen jälkeen seksi vaan paranee, eikä ole koskaan tarvinnut ajatella muita miehiä sängyssä.
Mutta vaikka ajattelisit, ei se olisi pettämistä.
Ethän sinä määrittele mikä on muille pettämistä. Minusta se on henkistä pettämistä, koska se ruokkii ihastusta simuloimalla seksiä tämän ihastuksen kanssa.
Kumppanisi saattaa olla tuosta eri mieltä. Hän saattaa ajatella muita seksinne aikana, hän ei vain kerro siitä sinulle. Ethän sinä voi määritellä mikä on hänen mielestään henkistä pettämistä.
Ajattele, hän miettii työkaveriaan jyystäessään sinua.
😅
Ihastuu toiseen ja aktiivisesti tekee jotain asian eteen vaikka fyysistä kontaktia ei olisikaan.
Henine petäminen on ajatella seksiä tai tuntea himoa johonkin muuhun/jonkun muun kuin puolison kanssa.
Uskokaa pois, että se muu tyyppi ei ole pettämisen arvoinen. Oma puoliso on aina paras ja ne muut ei ole vaivan arvoisia.
Vierailija kirjoitti:
Henine petäminen on ajatella seksiä tai tuntea himoa johonkin muuhun/jonkun muun kuin puolison kanssa.
Uskokaa pois, että se muu tyyppi ei ole pettämisen arvoinen. Oma puoliso on aina paras ja ne muut ei ole vaivan arvoisia.
Sinunkin miehesi saattaa tällä hetkellä himoita naapurin Pirkkoa. Kysyttäessä hän vastaa tietenkin "ei, en koskaan ajattele seksiä muiden kanssa!" Miehesi on siis henkinen pettäjä, ja teidän on pakko erota. Ajattelepa!
Henkinen pettäminen on tietoista valehtelua ja kertomatta jättämistä asioista joista ei halua kumppaninsa tietävän.
Vaimoni kävi jatkuvasti jalkapallo treeneissä, uimatreeneissä. Treenejä jos mistä lajista. Kotona ei viihtynyt. Selvisi, että viihtyi miesvalkun kanssa treeneissä. Ei kuitenkaan pettänyt. Vähensi treenejä. Nyt on jatkuvaa flirttiä naapurin isännän kanssa. Vaimo kyttää ikkunasta milloin mies on pihalla ja kiirehtii, sitten pihalle ja aidalle roikkumaan. Tyttöjen kanssa kertavko reissuja kapakkaan.
On varmaan neljänkympin kriisissä. Tunnen etten riitä vaikka yritän. Avioliitto nyt 10v. Vaimoni on kova flirtti. Olen usein näkymätön, kun olemme jossain yhdessä. Ei tanssi kanssani, ei tule lähelle. Jos puhun hän vähättelee minua.
Hän ei kuitenkaan halua erota ja siitä ei saa puhua. Tunnen olevani hänen elämässään vain elättäjänä ja mahdollistamassa tietyn elintason. Kouluttamattomana hän yksineläjänä joutuisi varmaan raatamaan enemmän.
Niin on meillä kaksi lasta, jotka hoidamme parhaamme mukaan, vaikka vaimolla ei tällä hetkellä aika heille oikein riitä heille. Onko henkistä pettämistä se ettei toinen kiinnosta, riitä täyttämään toiveita. Vilkuilu ja ihastuminen toisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä koen henkisesti pettäneeni. Olen ollut ihastunut toiseen osapuoleen, hakeutunut toistuvasti tämän henkilön seuraan ja flirttaillut. Lisäksi avautunut parisuhdeongelmista ja tietyistä muista intiimeistä asioista. On ollut heikkoja hetkiä, jolloin olisin luultavasti sortunut fyysiseen pettämiseen jos toinen osapuoli olisi näyttänyt vihreää valoa. Tämä on henkistä pettämistä. Ei se pelkkä ihastumisen tunne tai toisen ajatteleminen.
Mutta kannattaako tuosta ruoskia itseään? Olihan se ehkä väärin, mutta kuitenkin jätit sen pahimman tekemättä. Opit jotain ja nyt voit jatkaa eteenpäin.
Jätin pahimman tekemättä - mutta en omaa vahvuuttani, vaan siksi ettei toista osapuolta kiinnostanut riittävästi aloitteeseen. Olisin pettänyt jos toinen olisi ottanut ensimmäisen askeleen. Pettäisin varmaan vieläkin.
No, pääasia että se jäi tekemättä. Ihan sama mistä syystä.
Olen eri mieltä. Minusta oleellista on se, että olin valmis pettämään. Olisin vieläkin. Itseasiassa luultavasti vaihtaisin puolisoni tähän toiseen jos se olisi mahdollista.
Mutta kun ei ole mahdollista. Kannattaako tuolla nyt pilata elämäänsä? Jos vaan hyväksyisit, että olet epätäydellinen ihminen, joka ei ihan aina saa ihan kaikkea, mitä haluaa. Et olisi mitenkään ainoa laatuasi.
Luuletko, että muut ihmiset pilaavat tuollaisista syistä elämänsä? Minulla on hyväpalkkainen semikiinnostava vakituinen työ, joka ei kumminkaan ole ihanin työ minkä pystyn keksimään. Sitä ihaninta työtä en saanut. Pitääkö nyt irtisanoutua tästä täysin hyvästä työpaikasta, kun edelleen kyllä vaihtaisin siihen vielä parempaan, jos sinne kelpaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni kävi jatkuvasti jalkapallo treeneissä, uimatreeneissä. Treenejä jos mistä lajista. Kotona ei viihtynyt. Selvisi, että viihtyi miesvalkun kanssa treeneissä. Ei kuitenkaan pettänyt. Vähensi treenejä. Nyt on jatkuvaa flirttiä naapurin isännän kanssa. Vaimo kyttää ikkunasta milloin mies on pihalla ja kiirehtii, sitten pihalle ja aidalle roikkumaan. Tyttöjen kanssa kertavko reissuja kapakkaan.
On varmaan neljänkympin kriisissä. Tunnen etten riitä vaikka yritän. Avioliitto nyt 10v. Vaimoni on kova flirtti. Olen usein näkymätön, kun olemme jossain yhdessä. Ei tanssi kanssani, ei tule lähelle. Jos puhun hän vähättelee minua.
Hän ei kuitenkaan halua erota ja siitä ei saa puhua. Tunnen olevani hänen elämässään vain elättäjänä ja mahdollistamassa tietyn elintason. Kouluttamattomana hän yksineläjänä joutuisi varmaan raatamaan enemmän.
Niin on meillä kaksi lasta, jotka hoidamme parhaamme mukaan, vaikka vaimolla ei tällä hetkellä aika heille oikein riitä heille. Onko henkistä pettämistä se ettei toinen kiinnosta, riitä täyttämään toiveita. Vilkuilu ja ihastuminen toisiin.
Mitähän jos kasvattaisit itsellesi munat. Lemppaat tommosen hyväksikäyttäjän pihalle. Jos siis uskallat.
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni kävi jatkuvasti jalkapallo treeneissä, uimatreeneissä. Treenejä jos mistä lajista. Kotona ei viihtynyt. Selvisi, että viihtyi miesvalkun kanssa treeneissä. Ei kuitenkaan pettänyt. Vähensi treenejä. Nyt on jatkuvaa flirttiä naapurin isännän kanssa. Vaimo kyttää ikkunasta milloin mies on pihalla ja kiirehtii, sitten pihalle ja aidalle roikkumaan. Tyttöjen kanssa kertavko reissuja kapakkaan.
On varmaan neljänkympin kriisissä. Tunnen etten riitä vaikka yritän. Avioliitto nyt 10v. Vaimoni on kova flirtti. Olen usein näkymätön, kun olemme jossain yhdessä. Ei tanssi kanssani, ei tule lähelle. Jos puhun hän vähättelee minua.
Hän ei kuitenkaan halua erota ja siitä ei saa puhua. Tunnen olevani hänen elämässään vain elättäjänä ja mahdollistamassa tietyn elintason. Kouluttamattomana hän yksineläjänä joutuisi varmaan raatamaan enemmän.
Niin on meillä kaksi lasta, jotka hoidamme parhaamme mukaan, vaikka vaimolla ei tällä hetkellä aika heille oikein riitä heille. Onko henkistä pettämistä se ettei toinen kiinnosta, riitä täyttämään toiveita. Vilkuilu ja ihastuminen toisiin.
Jos toinen ei halua puhua, niin sitten toi on aika selvä. Eroa, jos suunta ei muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä koen henkisesti pettäneeni. Olen ollut ihastunut toiseen osapuoleen, hakeutunut toistuvasti tämän henkilön seuraan ja flirttaillut. Lisäksi avautunut parisuhdeongelmista ja tietyistä muista intiimeistä asioista. On ollut heikkoja hetkiä, jolloin olisin luultavasti sortunut fyysiseen pettämiseen jos toinen osapuoli olisi näyttänyt vihreää valoa. Tämä on henkistä pettämistä. Ei se pelkkä ihastumisen tunne tai toisen ajatteleminen.
Mutta kannattaako tuosta ruoskia itseään? Olihan se ehkä väärin, mutta kuitenkin jätit sen pahimman tekemättä. Opit jotain ja nyt voit jatkaa eteenpäin.
Jätin pahimman tekemättä - mutta en omaa vahvuuttani, vaan siksi ettei toista osapuolta kiinnostanut riittävästi aloitteeseen. Olisin pettänyt jos toinen olisi ottanut ensimmäisen askeleen. Pettäisin varmaan vieläkin.
No, pääasia että se jäi tekemättä. Ihan sama mistä syystä.
Olen eri mieltä. Minusta oleellista on se, että olin valmis pettämään. Olisin vieläkin. Itseasiassa luultavasti vaihtaisin puolisoni tähän toiseen jos se olisi mahdollista.
Mutta kun ei ole mahdollista. Kannattaako tuolla nyt pilata elämäänsä? Jos vaan hyväksyisit, että olet epätäydellinen ihminen, joka ei ihan aina saa ihan kaikkea, mitä haluaa. Et olisi mitenkään ainoa laatuasi.
Luuletko, että muut ihmiset pilaavat tuollaisista syistä elämänsä? Minulla on hyväpalkkainen semikiinnostava vakituinen työ, joka ei kumminkaan ole ihanin työ minkä pystyn keksimään. Sitä ihaninta työtä en saanut. Pitääkö nyt irtisanoutua tästä täysin hyvästä työpaikasta, kun edelleen kyllä vaihtaisin siihen vielä parempaan, jos sinne kelpaisin?
Kysy itseltäsi haluatko olla sellaisen kanssa joka vaihtaa sinut toiseen heti kun se on mahdollista?
Jos joku muu on mielessä noin vahvasti, niin miksi sitten on sen huonomman vaihtoehdon kanssa, ja eikö kunnioita hänen mielipiteitään sitten yhtään? Arvot on aika pahasti mettässä jos ajattelee ainoastaan itseään. Työ on ihan eri asia, ei työnantajalla ole tunteita eikä työnantaja loukkaannu jos harkitset muita vaihtoehtoja. Huono rinnastus.
Kumppanin kanssa ollaan siksi että se on paras vaihtoehto, ei siksi että se parempi vaihtoehto ei halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä koen henkisesti pettäneeni. Olen ollut ihastunut toiseen osapuoleen, hakeutunut toistuvasti tämän henkilön seuraan ja flirttaillut. Lisäksi avautunut parisuhdeongelmista ja tietyistä muista intiimeistä asioista. On ollut heikkoja hetkiä, jolloin olisin luultavasti sortunut fyysiseen pettämiseen jos toinen osapuoli olisi näyttänyt vihreää valoa. Tämä on henkistä pettämistä. Ei se pelkkä ihastumisen tunne tai toisen ajatteleminen.
Mutta kannattaako tuosta ruoskia itseään? Olihan se ehkä väärin, mutta kuitenkin jätit sen pahimman tekemättä. Opit jotain ja nyt voit jatkaa eteenpäin.
Jätin pahimman tekemättä - mutta en omaa vahvuuttani, vaan siksi ettei toista osapuolta kiinnostanut riittävästi aloitteeseen. Olisin pettänyt jos toinen olisi ottanut ensimmäisen askeleen. Pettäisin varmaan vieläkin.
No, pääasia että se jäi tekemättä. Ihan sama mistä syystä.
Olen eri mieltä. Minusta oleellista on se, että olin valmis pettämään. Olisin vieläkin. Itseasiassa luultavasti vaihtaisin puolisoni tähän toiseen jos se olisi mahdollista.
Mutta kun ei ole mahdollista. Kannattaako tuolla nyt pilata elämäänsä? Jos vaan hyväksyisit, että olet epätäydellinen ihminen, joka ei ihan aina saa ihan kaikkea, mitä haluaa. Et olisi mitenkään ainoa laatuasi.
Luuletko, että muut ihmiset pilaavat tuollaisista syistä elämänsä? Minulla on hyväpalkkainen semikiinnostava vakituinen työ, joka ei kumminkaan ole ihanin työ minkä pystyn keksimään. Sitä ihaninta työtä en saanut. Pitääkö nyt irtisanoutua tästä täysin hyvästä työpaikasta, kun edelleen kyllä vaihtaisin siihen vielä parempaan, jos sinne kelpaisin?
Kysy itseltäsi haluatko olla sellaisen kanssa joka vaihtaa sinut toiseen heti kun se on mahdollista?
Jos joku muu on mielessä noin vahvasti, niin miksi sitten on sen huonomman vaihtoehdon kanssa, ja eikö kunnioita hänen mielipiteitään sitten yhtään? Arvot on aika pahasti mettässä jos ajattelee ainoastaan itseään. Työ on ihan eri asia, ei työnantajalla ole tunteita eikä työnantaja loukkaannu jos harkitset muita vaihtoehtoja. Huono rinnastus.
Kumppanin kanssa ollaan siksi että se on paras vaihtoehto, ei siksi että se parempi vaihtoehto ei halunnut.
Avainsanalla heti kun se on mahdollista kun yleensä ei ole mahdollista eikä tarvitsekaan olla.
Ihan järkyttävän lapsellista vaatia, että ihminen eroaa, jos kumppani ei aina joka hetki ole ehdottomasti maailman paras vaihtoehto. Totta kai joku tuntematon rikas ja komea tai mitäikinä, voi hetkittäin tuntua paremmalta vaihtoehdolta. Ihan jo siksi, ettei sen huonoja puolia tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Henkinen pettäminen on tietoista valehtelua ja kertomatta jättämistä asioista joista ei halua kumppaninsa tietävän.
Minusta tuo on vain valehtelua. Pettäminen on eri asia.
voishan se olla kai sitäki, että ei enää rakasta mutta tiristää toisesta hyödyt itselleen ja valehtelee rakastavansa että hyötyminen sujuu jouhevasti. Varmaan aika yleistä tämä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että kuvittelee kuuman naapurinsa herkällä hetkellä rakkaan puolisonsa tilalle.[/quote
Höpö höpö.
Jokaisella on fantasiansa. Muuten vakiintunut seksi loppuisi kokonaan.Olet väärässä. Seksuaalisuus vaihtelee valtavasti eri yksilöillä, toiset ei vaan tarvitse minkäänlaisia erityiskikkoja.
Juuri tätä olin tulossa sanomaan. Kymmenen vuoden ja kolmen lapsen jälkeen seksi vaan paranee, eikä ole koskaan tarvinnut ajatella muita miehiä sängyssä.
Mutta vaikka ajattelisit, ei se olisi pettämistä.
Ethän sinä määrittele mikä on muille pettämistä. Minusta se on henkistä pettämistä, koska se ruokkii ihastusta simuloimalla seksiä tämän ihastuksen kanssa.
Kumppanisi saattaa olla tuosta eri mieltä. Hän saattaa ajatella muita seksinne aikana, hän ei vain kerro siitä sinulle. Ethän sinä voi määritellä mikä on hänen mielestään henkistä pettämistä.
Ajattele, hän miettii työkaveriaan jyystäessään sinua.
Niin, no ainahan toiselle voi valehdella päin naamaa. Ei kai kukaan luulekaan olevansa epärehellisyydeltä turvassa. Voihan sitä fyysistä pettämistäkin tehdä selän takana ilman että toinen saa koskaan siitä tietää, turha sillä on kenellekään lällätellä.
Minusta parisuhteessa kaikki pettäminen vaatii sen toisenkin osapuolen. Eli mielestäni mikään sellainen toiminta, missä toinen osapuoli ei edes tiedä että hänen kanssaan tehdään jotain, ei voi olla minkään sortin pettämistä kyseisen henkilön kanssa. Mikään vain oman pään sisällä tapahtuva ei siis mielestäni voi olla henkistä pettämistä eikä muunkaan sortin pettämistä. Sille on olemassa muita sanoja, esim. haaveilu.
Mikä sitten voi olla henkistä pettämistä? Ihastuksen deittailu voi mielestäni olla sitä. Sitten jos siihen tulee mukaan se fyysinenkin puoli, sitten se on jo ihan tavallista pettämistä.
Ai siis olen pettäjä, vaikka en edes ole parisuhteessa. Just.
Muuten, ihmisellä voi olla korkea moraali, vaikka hän ei olisikaan teidän kanssanne samaa mieltä henkisen tason hömpötyksistä.