Lue keskustelun säännöt.
Mieheni on vihainen kun olen priorisoitunut lapsen parisuhteemme edelle. Mutta miten muuten se voisi mennä?
Meillä on juuri kaksi täyttänyt lapsi. Yhdessä suunniteltu ja haluttu. Mies on ollut jo pidempään vihainen siitä, että olen priorisoinut vauvan ja nyttemmin taaperon parisuhteemme edelle. On katkera ja usein aloittaa riidan asiasta.
Selittäkää minulle miten muuten asia voisi olla. Vauva ja pieni lapsi tarvitsee jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa. Meillä ei ole mummeja ja kummeja hoitamassa lasta. Jo vauvana lapsi nukkui vain lyhyissä pätkissä (ja päiväunia vain liikkuvissa vaunuissa), yhä heräilee öisin. Ei ole ollenkaan itsekseen viihtyvää tyyppiä, ei ollut vauvanakaan, ja tällä hetkellä vauhtia on enemmän kuin järkeä eli on täysin vahdittava. Joku aikuinen on siis käytännössä koko ajan kiinni lapsen vahtimisessa tai hoitamisessa, ollut aina näin, koska ei lasta voi jättää yksin, tapahtuu tuhoja heti, vauvana huusi täyttä kurkkua jos jäi hetkeksi yksin. Ja useimmiten se olen minä joka ole lapsen vahtimisessa/hoitamisessa kiinni koko ajan. Ja olen tietenkin iltaisin aika väsynyt, kaadun sänkyyn ja nukahdan. Olen päivisinkin usein väsynyt.
Miten minä käytännössä voisin priorisoida tässä parisuhdetta? Millä ajalla? Ollaan joskus palkattu hoitaja kotiin kun ollaan käyty kaksin jossain, mutta harvoin tähän on varaa eikä se ole tilannetta muuttanut mihinkään, mies on yhä vihainen.
Kommentit (1809)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tuollaista, mutta oikeasti kyse ei ollut siitä että en olisi lapsen myötä enää huomioinut miestä tai antanut aikaa parisuhteelle lapsen ollessa rauhallisen ja viihtyessä yksin ja lapsen mentyä nukkumaan. Annoin kyllä, mutta se ei ollut miehelle riittävää eikä sitä mitä mies halusi.
Kyse oli siitä, että mies ei sopeutunut perhe-elämään ja siihen että lapsen myötä ei enää voi olla samanlaista kuin ennen lasta. Hän olisi halunnut minulta ja parisuhteeltamme asioita ja tekemistä mihin lapsi ei liity. Eikä sellaiseen tietenkään ollut mahdollisuutta kovin usein.
Kerro jokin esimerkki. Mihin yhteiseen tekemiseen ei ollut aikaa lasten vuoksi?
Lähteä illalla ex tempore ravintolaan syömään, olla metsätöissä yhdessä (jomman kumman oli vahdittava lasta, ei ollut mahdollista yhtä aikaa yhdessä tehdä), lähteä melomaan merelle jne. Asioita mitä ennen harrastettiin.
Miksi sitä lasta ei voinut ottaa mukaan? Ei meidän yhteiset harrastukset mihinkään hävinneet lasten myötä. Meillä oli lapset mukana veneellä, kajakoimassa, golfaamassa, laskettelemassa, ravintoloissa, snorklaamassa jne. jne. Ei ihme, jos miestäsi harmitti elämän päättyminen lapseen.
Vauva kajakoimassa, snorklaamassa ja laskettelemassa? Joopa joo. Niin varmaan.
Kyllä ja patikoimassa ja telttailemassa ja ja ja. Mikähän se ongelma sulla tässä on?
Selitäs miten vauva on laskettelemassa ja kajakoimassa ja snorklaamassa.
Laskettelemassa ahkiossa, kajakoimassa rintarepussa ja snorklaamassa veneellä tai uimassa meressä.
😂
Mikä on noin hauskaa? Harmittaako, kun et itse ole noita tehnyt? Mikä se ongelma siis sulle on? Kaikkea tuota me tehtiin ja tehdään edelleen, nyt vain lapset on isompina itse aktiivisina mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan kamalaa olla mies kun kokoajan alapäässä krinnaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tuollaista, mutta oikeasti kyse ei ollut siitä että en olisi lapsen myötä enää huomioinut miestä tai antanut aikaa parisuhteelle lapsen ollessa rauhallisen ja viihtyessä yksin ja lapsen mentyä nukkumaan. Annoin kyllä, mutta se ei ollut miehelle riittävää eikä sitä mitä mies halusi.
Kyse oli siitä, että mies ei sopeutunut perhe-elämään ja siihen että lapsen myötä ei enää voi olla samanlaista kuin ennen lasta. Hän olisi halunnut minulta ja parisuhteeltamme asioita ja tekemistä mihin lapsi ei liity. Eikä sellaiseen tietenkään ollut mahdollisuutta kovin usein.
Kerro jokin esimerkki. Mihin yhteiseen tekemiseen ei ollut aikaa lasten vuoksi?
Lähteä illalla ex tempore ravintolaan syömään, olla metsätöissä yhdessä (jomman kumman oli vahdittava lasta, ei ollut mahdollista yhtä aikaa yhdessä tehdä), lähteä melomaan merelle jne. Asioita mitä ennen harrastettiin.
Miksi sitä lasta ei voinut ottaa mukaan? Ei meidän yhteiset harrastukset mihinkään hävinneet lasten myötä. Meillä oli lapset mukana veneellä, kajakoimassa, golfaamassa, laskettelemassa, ravintoloissa, snorklaamassa jne. jne. Ei ihme, jos miestäsi harmitti elämän päättyminen lapseen.
Vauva kajakoimassa, snorklaamassa ja laskettelemassa? Joopa joo. Niin varmaan.
Kyllä ja patikoimassa ja telttailemassa ja ja ja. Mikähän se ongelma sulla tässä on?
Selitäs miten vauva on laskettelemassa ja kajakoimassa ja snorklaamassa.
Laskettelemassa ahkiossa, kajakoimassa rintarepussa ja snorklaamassa veneellä tai uimassa meressä.
Ankkurihississä iloisesti hihkuva vauva kulkee ahkiossa kaksi metriä ankkurissa olevien vanhempien takana, ahkion narut ei koskaan sotkeudu hissiin, hissihenkilökunta päästää vauvan ahkiossa ankkurihississä vedettäväksi, tuolihississä se iloisesti hihkuva vauva roikkuu ahkiossa ihmassa tuolin alapuolella. Alas laskettaessa ahkio kurvailee kauniisti mutkitellen isän laskiessa edellä, ei koskaan valu alamäkeen isän edelle tai pyri menemään suoraa linjaa alas koska se taitavasti lasketteleva vauva osaa painoa siirtämällä saada ahkion kauniisiin carving-käännöksiin. Jep!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tuollaista, mutta oikeasti kyse ei ollut siitä että en olisi lapsen myötä enää huomioinut miestä tai antanut aikaa parisuhteelle lapsen ollessa rauhallisen ja viihtyessä yksin ja lapsen mentyä nukkumaan. Annoin kyllä, mutta se ei ollut miehelle riittävää eikä sitä mitä mies halusi.
Kyse oli siitä, että mies ei sopeutunut perhe-elämään ja siihen että lapsen myötä ei enää voi olla samanlaista kuin ennen lasta. Hän olisi halunnut minulta ja parisuhteeltamme asioita ja tekemistä mihin lapsi ei liity. Eikä sellaiseen tietenkään ollut mahdollisuutta kovin usein.
Kerro jokin esimerkki. Mihin yhteiseen tekemiseen ei ollut aikaa lasten vuoksi?
Lähteä illalla ex tempore ravintolaan syömään, olla metsätöissä yhdessä (jomman kumman oli vahdittava lasta, ei ollut mahdollista yhtä aikaa yhdessä tehdä), lähteä melomaan merelle jne. Asioita mitä ennen harrastettiin.
Miksi sitä lasta ei voinut ottaa mukaan? Ei meidän yhteiset harrastukset mihinkään hävinneet lasten myötä. Meillä oli lapset mukana veneellä, kajakoimassa, golfaamassa, laskettelemassa, ravintoloissa, snorklaamassa jne. jne. Ei ihme, jos miestäsi harmitti elämän päättyminen lapseen.
Vauva kajakoimassa, snorklaamassa ja laskettelemassa? Joopa joo. Niin varmaan.
Kyllä ja patikoimassa ja telttailemassa ja ja ja. Mikähän se ongelma sulla tässä on?
Selitäs miten vauva on laskettelemassa ja kajakoimassa ja snorklaamassa.
Laskettelemassa ahkiossa, kajakoimassa rintarepussa ja snorklaamassa veneellä tai uimassa meressä.
Kannattasko vähän rauhottua.
Minä olen aktiivinen laskettelija ollut koko ikäni, olen todella paljon reissannut Suomen hiihtokeskuksia läpi. Koskaan ei ole missään ollut vauvaa rinteessä ahkiossa tai muutakaan ahkiota. Hullu ajatuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tuollaista, mutta oikeasti kyse ei ollut siitä että en olisi lapsen myötä enää huomioinut miestä tai antanut aikaa parisuhteelle lapsen ollessa rauhallisen ja viihtyessä yksin ja lapsen mentyä nukkumaan. Annoin kyllä, mutta se ei ollut miehelle riittävää eikä sitä mitä mies halusi.
Kyse oli siitä, että mies ei sopeutunut perhe-elämään ja siihen että lapsen myötä ei enää voi olla samanlaista kuin ennen lasta. Hän olisi halunnut minulta ja parisuhteeltamme asioita ja tekemistä mihin lapsi ei liity. Eikä sellaiseen tietenkään ollut mahdollisuutta kovin usein.
Kerro jokin esimerkki. Mihin yhteiseen tekemiseen ei ollut aikaa lasten vuoksi?
Lähteä illalla ex tempore ravintolaan syömään, olla metsätöissä yhdessä (jomman kumman oli vahdittava lasta, ei ollut mahdollista yhtä aikaa yhdessä tehdä), lähteä melomaan merelle jne. Asioita mitä ennen harrastettiin.
Miksi sitä lasta ei voinut ottaa mukaan? Ei meidän yhteiset harrastukset mihinkään hävinneet lasten myötä. Meillä oli lapset mukana veneellä, kajakoimassa, golfaamassa, laskettelemassa, ravintoloissa, snorklaamassa jne. jne. Ei ihme, jos miestäsi harmitti elämän päättyminen lapseen.
Vauva kajakoimassa, snorklaamassa ja laskettelemassa? Joopa joo. Niin varmaan.
Kyllä ja patikoimassa ja telttailemassa ja ja ja. Mikähän se ongelma sulla tässä on?
Selitäs miten vauva on laskettelemassa ja kajakoimassa ja snorklaamassa.
Laskettelemassa ahkiossa, kajakoimassa rintarepussa ja snorklaamassa veneellä tai uimassa meressä.
Eskimokäännös rintarepussa. Toivottavasti vauva tykkää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tuollaista, mutta oikeasti kyse ei ollut siitä että en olisi lapsen myötä enää huomioinut miestä tai antanut aikaa parisuhteelle lapsen ollessa rauhallisen ja viihtyessä yksin ja lapsen mentyä nukkumaan. Annoin kyllä, mutta se ei ollut miehelle riittävää eikä sitä mitä mies halusi.
Kyse oli siitä, että mies ei sopeutunut perhe-elämään ja siihen että lapsen myötä ei enää voi olla samanlaista kuin ennen lasta. Hän olisi halunnut minulta ja parisuhteeltamme asioita ja tekemistä mihin lapsi ei liity. Eikä sellaiseen tietenkään ollut mahdollisuutta kovin usein.
Kerro jokin esimerkki. Mihin yhteiseen tekemiseen ei ollut aikaa lasten vuoksi?
Lähteä illalla ex tempore ravintolaan syömään, olla metsätöissä yhdessä (jomman kumman oli vahdittava lasta, ei ollut mahdollista yhtä aikaa yhdessä tehdä), lähteä melomaan merelle jne. Asioita mitä ennen harrastettiin.
Miksi sitä lasta ei voinut ottaa mukaan? Ei meidän yhteiset harrastukset mihinkään hävinneet lasten myötä. Meillä oli lapset mukana veneellä, kajakoimassa, golfaamassa, laskettelemassa, ravintoloissa, snorklaamassa jne. jne. Ei ihme, jos miestäsi harmitti elämän päättyminen lapseen.
Vauva kajakoimassa, snorklaamassa ja laskettelemassa? Joopa joo. Niin varmaan.
Kyllä ja patikoimassa ja telttailemassa ja ja ja. Mikähän se ongelma sulla tässä on?
Selitäs miten vauva on laskettelemassa ja kajakoimassa ja snorklaamassa.
Laskettelemassa ahkiossa, kajakoimassa rintarepussa ja snorklaamassa veneellä tai uimassa meressä.
Ankkurihississä iloisesti hihkuva vauva kulkee ahkiossa kaksi metriä ankkurissa olevien vanhempien takana, ahkion narut ei koskaan sotkeudu hissiin, hissihenkilökunta päästää vauvan ahkiossa ankkurihississä vedettäväksi, tuolihississä se iloisesti hihkuva vauva roikkuu ahkiossa ihmassa tuolin alapuolella. Alas laskettaessa ahkio kurvailee kauniisti mutkitellen isän laskiessa edellä, ei koskaan valu alamäkeen isän edelle tai pyri menemään suoraa linjaa alas koska se taitavasti lasketteleva vauva osaa painoa siirtämällä saada ahkion kauniisiin carving-käännöksiin. Jep!
Ihanan sporttista ja trendikästä. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tuollaista, mutta oikeasti kyse ei ollut siitä että en olisi lapsen myötä enää huomioinut miestä tai antanut aikaa parisuhteelle lapsen ollessa rauhallisen ja viihtyessä yksin ja lapsen mentyä nukkumaan. Annoin kyllä, mutta se ei ollut miehelle riittävää eikä sitä mitä mies halusi.
Kyse oli siitä, että mies ei sopeutunut perhe-elämään ja siihen että lapsen myötä ei enää voi olla samanlaista kuin ennen lasta. Hän olisi halunnut minulta ja parisuhteeltamme asioita ja tekemistä mihin lapsi ei liity. Eikä sellaiseen tietenkään ollut mahdollisuutta kovin usein.
Kerro jokin esimerkki. Mihin yhteiseen tekemiseen ei ollut aikaa lasten vuoksi?
Lähteä illalla ex tempore ravintolaan syömään, olla metsätöissä yhdessä (jomman kumman oli vahdittava lasta, ei ollut mahdollista yhtä aikaa yhdessä tehdä), lähteä melomaan merelle jne. Asioita mitä ennen harrastettiin.
Miksi sitä lasta ei voinut ottaa mukaan? Ei meidän yhteiset harrastukset mihinkään hävinneet lasten myötä. Meillä oli lapset mukana veneellä, kajakoimassa, golfaamassa, laskettelemassa, ravintoloissa, snorklaamassa jne. jne. Ei ihme, jos miestäsi harmitti elämän päättyminen lapseen.
Vauva kajakoimassa, snorklaamassa ja laskettelemassa? Joopa joo. Niin varmaan.
Kyllä ja patikoimassa ja telttailemassa ja ja ja. Mikähän se ongelma sulla tässä on?
Selitäs miten vauva on laskettelemassa ja kajakoimassa ja snorklaamassa.
Laskettelemassa ahkiossa, kajakoimassa rintarepussa ja snorklaamassa veneellä tai uimassa meressä.
Ankkurihississä iloisesti hihkuva vauva kulkee ahkiossa kaksi metriä ankkurissa olevien vanhempien takana, ahkion narut ei koskaan sotkeudu hissiin, hissihenkilökunta päästää vauvan ahkiossa ankkurihississä vedettäväksi, tuolihississä se iloisesti hihkuva vauva roikkuu ahkiossa ihmassa tuolin alapuolella. Alas laskettaessa ahkio kurvailee kauniisti mutkitellen isän laskiessa edellä, ei koskaan valu alamäkeen isän edelle tai pyri menemään suoraa linjaa alas koska se taitavasti lasketteleva vauva osaa painoa siirtämällä saada ahkion kauniisiin carving-käännöksiin. Jep!
😅 Hölmö. Ei kukaan ahkion kanssa lähde mustiin rinteisiin tai ankkurihissiin. Kokeile joskus ahkiota lasketellessa, se ei todellakaan mene sun edelle tai taitu linkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tuollaista, mutta oikeasti kyse ei ollut siitä että en olisi lapsen myötä enää huomioinut miestä tai antanut aikaa parisuhteelle lapsen ollessa rauhallisen ja viihtyessä yksin ja lapsen mentyä nukkumaan. Annoin kyllä, mutta se ei ollut miehelle riittävää eikä sitä mitä mies halusi.
Kyse oli siitä, että mies ei sopeutunut perhe-elämään ja siihen että lapsen myötä ei enää voi olla samanlaista kuin ennen lasta. Hän olisi halunnut minulta ja parisuhteeltamme asioita ja tekemistä mihin lapsi ei liity. Eikä sellaiseen tietenkään ollut mahdollisuutta kovin usein.
Kerro jokin esimerkki. Mihin yhteiseen tekemiseen ei ollut aikaa lasten vuoksi?
Lähteä illalla ex tempore ravintolaan syömään, olla metsätöissä yhdessä (jomman kumman oli vahdittava lasta, ei ollut mahdollista yhtä aikaa yhdessä tehdä), lähteä melomaan merelle jne. Asioita mitä ennen harrastettiin.
Miksi sitä lasta ei voinut ottaa mukaan? Ei meidän yhteiset harrastukset mihinkään hävinneet lasten myötä. Meillä oli lapset mukana veneellä, kajakoimassa, golfaamassa, laskettelemassa, ravintoloissa, snorklaamassa jne. jne. Ei ihme, jos miestäsi harmitti elämän päättyminen lapseen.
Vauva kajakoimassa, snorklaamassa ja laskettelemassa? Joopa joo. Niin varmaan.
Kyllä ja patikoimassa ja telttailemassa ja ja ja. Mikähän se ongelma sulla tässä on?
Selitäs miten vauva on laskettelemassa ja kajakoimassa ja snorklaamassa.
Laskettelemassa ahkiossa, kajakoimassa rintarepussa ja snorklaamassa veneellä tai uimassa meressä.
Eskimokäännös rintarepussa. Toivottavasti vauva tykkää!
Miksi vauvan kanssa tekisi eskimokäännöksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tuollaista, mutta oikeasti kyse ei ollut siitä että en olisi lapsen myötä enää huomioinut miestä tai antanut aikaa parisuhteelle lapsen ollessa rauhallisen ja viihtyessä yksin ja lapsen mentyä nukkumaan. Annoin kyllä, mutta se ei ollut miehelle riittävää eikä sitä mitä mies halusi.
Kyse oli siitä, että mies ei sopeutunut perhe-elämään ja siihen että lapsen myötä ei enää voi olla samanlaista kuin ennen lasta. Hän olisi halunnut minulta ja parisuhteeltamme asioita ja tekemistä mihin lapsi ei liity. Eikä sellaiseen tietenkään ollut mahdollisuutta kovin usein.
Kerro jokin esimerkki. Mihin yhteiseen tekemiseen ei ollut aikaa lasten vuoksi?
Lähteä illalla ex tempore ravintolaan syömään, olla metsätöissä yhdessä (jomman kumman oli vahdittava lasta, ei ollut mahdollista yhtä aikaa yhdessä tehdä), lähteä melomaan merelle jne. Asioita mitä ennen harrastettiin.
Miksi sitä lasta ei voinut ottaa mukaan? Ei meidän yhteiset harrastukset mihinkään hävinneet lasten myötä. Meillä oli lapset mukana veneellä, kajakoimassa, golfaamassa, laskettelemassa, ravintoloissa, snorklaamassa jne. jne. Ei ihme, jos miestäsi harmitti elämän päättyminen lapseen.
Vauva kajakoimassa, snorklaamassa ja laskettelemassa? Joopa joo. Niin varmaan.
Kyllä ja patikoimassa ja telttailemassa ja ja ja. Mikähän se ongelma sulla tässä on?
Selitäs miten vauva on laskettelemassa ja kajakoimassa ja snorklaamassa.
Laskettelemassa ahkiossa, kajakoimassa rintarepussa ja snorklaamassa veneellä tai uimassa meressä.
Kannattasko vähän rauhottua.
Eli jos joku harrastaa edelleen, sitä ei saa sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aktiivinen laskettelija ollut koko ikäni, olen todella paljon reissannut Suomen hiihtokeskuksia läpi. Koskaan ei ole missään ollut vauvaa rinteessä ahkiossa tai muutakaan ahkiota. Hullu ajatuskin.
No sit et ole osunut meidän kanssa samaan aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti menee lapsi edelle, kun mies ei enään ole kiinnostava. Jos nainen käyttäytyisi kuten lasta halutessaan, niin parisuhde olisi kunnossa.
Se on aika järkyttävä tilanne miehelle kun huomaa et käteen jäi pelkkää naisten kotileikkiä.
Oletusarvona voi pitää, että hiemankaan normaaleissa hormooneissa oleva mies, ei vois vähempää olla kiinnostunut lapsista. Mies on kiinnostunut naisista, lähinnä niiden panemisesta, noin kerran päivässä.
Eli olet mies joka ei erityisemmin välitä lapsistaan ja olet tehnyt lapsia naisen kanssa joka ei erityisemmin välitä puolisostaan.
Kenenköhän syy se on että olet tuossa tilanteessa?Naisen tietenkin. Sen naisen, joka on antanut ymmärtää, että lapsi ei muuta parisuhdetta ja kahden välistä dynamiikkaa. Miten se voisi olla miehen syy?
-eri
Taidat vitsailla?
Vain mies voi olla niin tyhmä että luulee että lapsi ei muuta mitään, varsinkaan parisuhdetta ja dynamiikkaa.
Siihen pitää olla valmis! Se ei tarkoita kenenkään hylkäämistä!
Lapsesta on huolehdittava ja jotkut mieslapset eivät sitä kestä.
Älkää tehkö lapsia jos ette kykene olemaan perhe. Koskee ihan kaikkia sukupuolesta riippumatta. Kärsitte siitä kaikki.Olen nainen ja meillä on kaksi lasta. Lapsemme eivät ole muuttaneet meidän välistä dynamiikkaa mihinkään. Lapsemme eivät ole muuttaneet minua eikä mun miestä miksikään. Lapsista on huolehdittava, miten se muka liittyy meidän väliseen elämään? Nimenomaan se ei tarkoita kenenkään hylkäämistä, miksi naiset sitten tekee niin?
Teillä siis ilmeisesti asiat toimivat.
Sen sijaan jos toinen koko ajan pistäisi vastaan eikä olisi yhtä täysillä perhe-elämässä mukana kuin muutkin perheenjäsenet, ongelmia olisi.
Et ehkä halua nähdä sitä, mutta kun ette enää ole kaksin, dynamiikka muuttuu väistämättä.Muuttuu, jos sen oman parisuhteensa näkee perhe-elämänä eikä parisuhteena. Kun sen näkee edelleen parisuhteena, mikään ei muutu.
Kun se ei enää ole pelkkä parisuhde. Te ette ole enää kaksin. Teillä toki on parisuhde mutta se ei lasten tulon jälkeen ole enää sama asia.
Teillä on perhe. Teidän elämässä on pysyvästi muitakin jotka pitää ottaa huomioon.Tottakai pitää ottaa huomioon, mutta miten mieheni on vähemmän puolisoni, jos mä pesen koneellisen enemmän pyykkiä kuin hän tai vietän enemmän lasten kanssa aikaa kuin hän? Ei meidän parisuhde ennen lapsiakaan ole liittynyt kotitöihin tai kavereiden kanssa käytettyyn aikaan tai siihen huolehditiko mun mies vanhemmistaan vai ei. Meidän parisuhde on kahdenkeskistä aikaa, seksiä, yhteisiä mielenkiinnonkohteita jne. Miten lapset sitä muuttaa?
Aiemmin teidän piti ottaa huomioon vain toisenne, lasten kanssa kaikkiin noihin asioihin vaikuttaa myös lapset.
Miten niin? Luuletko, että ennen lapsia meillä ei ollut muita rooleja? Vain puolison rooli? Miten lapset vaikuttaa meidän puolison rooleihin? Suukko lapselle on pois suukoista puolisolle? Imettäminen on pois seksielämästä? Lapset eivät todellakaan vaikuta siihen millaisia puolisoita me toisillemme olemme. Sairas ajatuskin.
Sinulla taitaa olla aivoistakin vain puolisko jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tuollaista, mutta oikeasti kyse ei ollut siitä että en olisi lapsen myötä enää huomioinut miestä tai antanut aikaa parisuhteelle lapsen ollessa rauhallisen ja viihtyessä yksin ja lapsen mentyä nukkumaan. Annoin kyllä, mutta se ei ollut miehelle riittävää eikä sitä mitä mies halusi.
Kyse oli siitä, että mies ei sopeutunut perhe-elämään ja siihen että lapsen myötä ei enää voi olla samanlaista kuin ennen lasta. Hän olisi halunnut minulta ja parisuhteeltamme asioita ja tekemistä mihin lapsi ei liity. Eikä sellaiseen tietenkään ollut mahdollisuutta kovin usein.
Kerro jokin esimerkki. Mihin yhteiseen tekemiseen ei ollut aikaa lasten vuoksi?
Lähteä illalla ex tempore ravintolaan syömään, olla metsätöissä yhdessä (jomman kumman oli vahdittava lasta, ei ollut mahdollista yhtä aikaa yhdessä tehdä), lähteä melomaan merelle jne. Asioita mitä ennen harrastettiin.
Miksi sitä lasta ei voinut ottaa mukaan? Ei meidän yhteiset harrastukset mihinkään hävinneet lasten myötä. Meillä oli lapset mukana veneellä, kajakoimassa, golfaamassa, laskettelemassa, ravintoloissa, snorklaamassa jne. jne. Ei ihme, jos miestäsi harmitti elämän päättyminen lapseen.
Vauva kajakoimassa, snorklaamassa ja laskettelemassa? Joopa joo. Niin varmaan.
Kyllä ja patikoimassa ja telttailemassa ja ja ja. Mikähän se ongelma sulla tässä on?
Selitäs miten vauva on laskettelemassa ja kajakoimassa ja snorklaamassa.
Laskettelemassa ahkiossa, kajakoimassa rintarepussa ja snorklaamassa veneellä tai uimassa meressä.
Ankkurihississä iloisesti hihkuva vauva kulkee ahkiossa kaksi metriä ankkurissa olevien vanhempien takana, ahkion narut ei koskaan sotkeudu hissiin, hissihenkilökunta päästää vauvan ahkiossa ankkurihississä vedettäväksi, tuolihississä se iloisesti hihkuva vauva roikkuu ahkiossa ihmassa tuolin alapuolella. Alas laskettaessa ahkio kurvailee kauniisti mutkitellen isän laskiessa edellä, ei koskaan valu alamäkeen isän edelle tai pyri menemään suoraa linjaa alas koska se taitavasti lasketteleva vauva osaa painoa siirtämällä saada ahkion kauniisiin carving-käännöksiin. Jep!
😅 Hölmö. Ei kukaan ahkion kanssa lähde mustiin rinteisiin tai ankkurihissiin. Kokeile joskus ahkiota lasketellessa, se ei todellakaan mene sun edelle tai taitu linkkaan.
Oletko helsinkiläinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko hetkeäkään että joku perhe vauva-aikana sekä kajakoi, patikoi, golfaa, laskettelee, patikoi, telttailee, snorklaa että veneilee. Melkoisia miljonäärejä. Taitaa olla oikeasti lastenhoitaja palkattuna ihmisillä, joilla on varaa tuollaiseen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aktiivinen laskettelija ollut koko ikäni, olen todella paljon reissannut Suomen hiihtokeskuksia läpi. Koskaan ei ole missään ollut vauvaa rinteessä ahkiossa tai muutakaan ahkiota. Hullu ajatuskin.
Kuinkahan aktiivinen oletkaan, jos et ole perheellisiä nähnyt?
https://hikingtravelhit.fi/rinkka-vai-ahkio-talvivaeltamisen-ydinkysymy…
https://retkipaikka.fi/ahkioretkella-lapsen-kanssa/
Toki, jos mielikuva laskettelusta on sitä, että noustaan isoimman rinteen laelle ja syöksylasketaan alas, tuntuuhan se vaikealta. Ahkion kanssa laskettelu on pienessä mäessä, verrattavissa hiihtolatujen alamäkiin.
Vierailija kirjoitti:
En usko hetkeäkään että joku perhe vauva-aikana sekä kajakoi, patikoi, golfaa, laskettelee, patikoi, telttailee, snorklaa että veneilee. Melkoisia miljonäärejä. Taitaa olla oikeasti lastenhoitaja palkattuna ihmisillä, joilla on varaa tuollaiseen elämään.
Jaa, pidä meitä sit miljonääreinä ihan vapaasti, ollaan ihan vaan hyvin toimeentulevia ja reissaava perhe. Kaikki lapsemme ovat syntymästään lähtien käyneet kaksi kertaa vuodessa ulkomailla ja vene nyt sattuu olemaan omassa laiturissa Suomen kesässä. Eikä tulisi mieleenkään hankkia lastenhoitajaa, me ollaan lastemme kanssa ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti menee lapsi edelle, kun mies ei enään ole kiinnostava. Jos nainen käyttäytyisi kuten lasta halutessaan, niin parisuhde olisi kunnossa.
Se on aika järkyttävä tilanne miehelle kun huomaa et käteen jäi pelkkää naisten kotileikkiä.
Oletusarvona voi pitää, että hiemankaan normaaleissa hormooneissa oleva mies, ei vois vähempää olla kiinnostunut lapsista. Mies on kiinnostunut naisista, lähinnä niiden panemisesta, noin kerran päivässä.Eli olet mies joka ei erityisemmin välitä lapsistaan ja olet tehnyt lapsia naisen kanssa joka ei erityisemmin välitä puolisostaan.
Kenenköhän syy se on että olet tuossa tilanteessa?Naisen tietenkin. Sen naisen, joka on antanut ymmärtää, että lapsi ei muuta parisuhdetta ja kahden välistä dynamiikkaa. Miten se voisi olla miehen syy?
-eriTaidat vitsailla?
Vain mies voi olla niin tyhmä että luulee että lapsi ei muuta mitään, varsinkaan parisuhdetta ja dynamiikkaa.
Siihen pitää olla valmis! Se ei tarkoita kenenkään hylkäämistä!
Lapsesta on huolehdittava ja jotkut mieslapset eivät sitä kestä.
Älkää tehkö lapsia jos ette kykene olemaan perhe. Koskee ihan kaikkia sukupuolesta riippumatta. Kärsitte siitä kaikki.Olen nainen ja meillä on kaksi lasta. Lapsemme eivät ole muuttaneet meidän välistä dynamiikkaa mihinkään. Lapsemme eivät ole muuttaneet minua eikä mun miestä miksikään. Lapsista on huolehdittava, miten se muka liittyy meidän väliseen elämään? Nimenomaan se ei tarkoita kenenkään hylkäämistä, miksi naiset sitten tekee niin?
Teillä siis ilmeisesti asiat toimivat.
Sen sijaan jos toinen koko ajan pistäisi vastaan eikä olisi yhtä täysillä perhe-elämässä mukana kuin muutkin perheenjäsenet, ongelmia olisi.
Et ehkä halua nähdä sitä, mutta kun ette enää ole kaksin, dynamiikka muuttuu väistämättä.Muuttuu, jos sen oman parisuhteensa näkee perhe-elämänä eikä parisuhteena. Kun sen näkee edelleen parisuhteena, mikään ei muutu.
Kun se ei enää ole pelkkä parisuhde. Te ette ole enää kaksin. Teillä toki on parisuhde mutta se ei lasten tulon jälkeen ole enää sama asia.
Teillä on perhe. Teidän elämässä on pysyvästi muitakin jotka pitää ottaa huomioon.Tottakai pitää ottaa huomioon, mutta miten mieheni on vähemmän puolisoni, jos mä pesen koneellisen enemmän pyykkiä kuin hän tai vietän enemmän lasten kanssa aikaa kuin hän? Ei meidän parisuhde ennen lapsiakaan ole liittynyt kotitöihin tai kavereiden kanssa käytettyyn aikaan tai siihen huolehditiko mun mies vanhemmistaan vai ei. Meidän parisuhde on kahdenkeskistä aikaa, seksiä, yhteisiä mielenkiinnonkohteita jne. Miten lapset sitä muuttaa?
Aiemmin teidän piti ottaa huomioon vain toisenne, lasten kanssa kaikkiin noihin asioihin vaikuttaa myös lapset.
Miten niin? Luuletko, että ennen lapsia meillä ei ollut muita rooleja? Vain puolison rooli? Miten lapset vaikuttaa meidän puolison rooleihin? Suukko lapselle on pois suukoista puolisolle? Imettäminen on pois seksielämästä? Lapset eivät todellakaan vaikuta siihen millaisia puolisoita me toisillemme olemme. Sairas ajatuskin.
Sinulla taitaa olla aivoistakin vain puolisko jäljellä.
Ai koska hän ei ole hukannut parisuhdettaan lapsiarjessa?
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tuollaista, mutta oikeasti kyse ei ollut siitä että en olisi lapsen myötä enää huomioinut miestä tai antanut aikaa parisuhteelle lapsen ollessa rauhallisen ja viihtyessä yksin ja lapsen mentyä nukkumaan. Annoin kyllä, mutta se ei ollut miehelle riittävää eikä sitä mitä mies halusi.
Kyse oli siitä, että mies ei sopeutunut perhe-elämään ja siihen että lapsen myötä ei enää voi olla samanlaista kuin ennen lasta. Hän olisi halunnut minulta ja parisuhteeltamme asioita ja tekemistä mihin lapsi ei liity. Eikä sellaiseen tietenkään ollut mahdollisuutta kovin usein.
Kerro jokin esimerkki. Mihin yhteiseen tekemiseen ei ollut aikaa lasten vuoksi?
Lähteä illalla ex tempore ravintolaan syömään, olla metsätöissä yhdessä (jomman kumman oli vahdittava lasta, ei ollut mahdollista yhtä aikaa yhdessä tehdä), lähteä melomaan merelle jne. Asioita mitä ennen harrastettiin.
Miksi sitä lasta ei voinut ottaa mukaan? Ei meidän yhteiset harrastukset mihinkään hävinneet lasten myötä. Meillä oli lapset mukana veneellä, kajakoimassa, golfaamassa, laskettelemassa, ravintoloissa, snorklaamassa jne. jne. Ei ihme, jos miestäsi harmitti elämän päättyminen lapseen.
Vauva kajakoimassa, snorklaamassa ja laskettelemassa? Joopa joo. Niin varmaan.
Kyllä ja patikoimassa ja telttailemassa ja ja ja. Mikähän se ongelma sulla tässä on?
Selitäs miten vauva on laskettelemassa ja kajakoimassa ja snorklaamassa.
Laskettelemassa ahkiossa, kajakoimassa rintarepussa ja snorklaamassa veneellä tai uimassa meressä.
Ankkurihississä iloisesti hihkuva vauva kulkee ahkiossa kaksi metriä ankkurissa olevien vanhempien takana, ahkion narut ei koskaan sotkeudu hissiin, hissihenkilökunta päästää vauvan ahkiossa ankkurihississä vedettäväksi, tuolihississä se iloisesti hihkuva vauva roikkuu ahkiossa ihmassa tuolin alapuolella. Alas laskettaessa ahkio kurvailee kauniisti mutkitellen isän laskiessa edellä, ei koskaan valu alamäkeen isän edelle tai pyri menemään suoraa linjaa alas koska se taitavasti lasketteleva vauva osaa painoa siirtämällä saada ahkion kauniisiin carving-käännöksiin. Jep!
Ihanan sporttista ja trendikästä. 😂
Oletko kateellinen vai vaan elämääsi kyllästynyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aktiivinen laskettelija ollut koko ikäni, olen todella paljon reissannut Suomen hiihtokeskuksia läpi. Koskaan ei ole missään ollut vauvaa rinteessä ahkiossa tai muutakaan ahkiota. Hullu ajatuskin.
Kuinkahan aktiivinen oletkaan, jos et ole perheellisiä nähnyt?
https://hikingtravelhit.fi/rinkka-vai-ahkio-talvivaeltamisen-ydinkysymy…
https://retkipaikka.fi/ahkioretkella-lapsen-kanssa/
Toki, jos mielikuva laskettelusta on sitä, että noustaan isoimman rinteen laelle ja syöksylasketaan alas, tuntuuhan se vaikealta. Ahkion kanssa laskettelu on pienessä mäessä, verrattavissa hiihtolatujen alamäkiin.
Olen varsin aktiivinen. En syöksylaskija. Ja toki hiihtoladulla olen ahkiossa lapsia nähnyt.
😂