Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ihmiset, jotka sanovat esim. : "Ei sun varmaan kannata tulla. Tai no ihan miten itse haluat haluat"?

Vierailija
22.04.2022 |

Miksi? Halutaanko tarkoituksella antaa toiselle tunne, että hän ei ole toivottua seuraa?

Kommentit (178)

Vierailija
61/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

”Ei sinun kannata tulla” voi ihan hyvin tarkoittaa myös sitä, että arvelee ettet viihtyisi tai että asiasta olisi sinulle enemmän vaivaa kuin iloa. ”Tule jos haluat” taas siinä jatkona voi tarkoittaa, että tietenkään en voi sinua kieltää (asia ei ole vallassani tai että minulle on ihan sama vaikka tulisitkin), joten tee omat ratkaisusi.

Jos työkaveri kysyisi, olisiko hänen syytä osallistua johonkin työpajaani, voisin vastata noin jos arvelisin, että hänelle siitä tuskin olisi mitään hyötyä (esim. se ei liity hänen projektiinsa mitenkään), mutta minun puolestani hän voi toki tulla jos välttämättä haluaa ja hänellä on ylimääräistä aikaa.

Vierailija
62/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voisin hyvikin sanoa noin, kun haluan olla ystävällinen. Näin kerron, että ymmärrän jos toinen ei halua tai jaksa tulla. Eli ei ole pakko tulla. Mutta saa toki tulla, jos jaksaa ja haluaa.

Esim. eka on lapsen rippikirkko ja sitten juhlat kotona. Intomieliselle ateistille voisin sanoa, että sun ei varmaan kannata tulla kirkkoon, mutta tuu jos haluat.

Sama töissä erinäisissä työryhmissä ja kokouksissa. Saa tulla, mutta ei mikään pakko, jos haluaa käyttää työaikansa johonkin itselle mieluisempaan.

Jos tarkoittaa, että ei ole pakko tulla, niin silloin ei kannata käyttää "kannata" sanaa. Ne tarkoittaa eri asioita.

No nämä ovat tilanteita, joissa on hankala käyttää siä pakko-sanaa, koska kyse on moraalisesta pakosta, ei oikeasta pakosta. Vai onko sukulaislapsen rippikirkkoon pakko mennä? Ei toki virallinen pakko, mutta joku saattaa suutua, jos ei mene. Eli ei kannata, on pehmeämpi tapa sanoa sama asia.

Mulle tuo "ei kannata" tarkoittaa, että en ole tervetullut. Jos sanotaan, että: "sun ei ole pakko tulla". Niin se tarkoittaa, että kutsuja ei pahoita mieltään,vaikka en saapuisi paikalle.

Eli summa summarum. Kukin ottaa nuo tavallaan =)

Näin minäkin tulkitsen.

Tuossa rippikirkkoesimerkissä asian voisi ilmaista esim. näin: Olet tervetullut kirkkoon, mutta jollet koe sitä mukavaksi, sinun ei ole pakko tulla sinne, vaan voit saapua vasta juhlapaikalle.

Välttäisin ihan kaikissa yhteyksissä kannata-sanan käyttöä, jollei ole kyse siitä, kannattaako vaihtaa vielä kesärenkaita tai kannattaako ostaa lakanat mieluummin Finlaysonilra vai Henkkamaukalta. Jollei ole kyse selkeästi vertailusta tms. kannata-sanalla on negatiivinen kaiku ja se otetaan helposti juuri tuollaisena epäsuorana kieltona ja/tai vähättelynä.

Jos minä sanoisin kaverille vaikka ettäaion juosta maratonin kesällä ja hän vastaisi, ettei kannattaako sun nyt sellaista tehdä, niin kyllä mä sen niin tulkitsisin, että hänen mielestään minulla ei kunto riitä, vaikka hän tarkoittaisi, että onko maratonin juoksemisessaylipäätään paljon järkeä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äiti on itäsuomalainen, tuo tarkoittaa että ”kyllä sun itsesikin pitäisi tajuta, että on noloa joutua pyytämään sinua tulemaan, kun ihan selvästi tarvitsen apua/seuraa”.

Jos äitisi on länsisuomalainen, tuo tarkoittaa ettei aio keittää sinulle kahvia jos menet hänen luokseen.

Onko tässä oikeasti joku tuollainen tulkintaero. Sama kuin "Ei mun vuoksi tarvitse keittää kahvia" tarkoittaa toisella puolella Suomea, että todellakin pitää keittää ja toisella puolella, että ei tarvitse.

Minun mielestäni tuo muuten tarkoittaa, että henkilö on varsin törppö, jos ei sitä kahvia keitä (Karjalainen tausta). Pohjanmaalainen työkaveri on toista mieltä.

Kirjoitin tuon vertauksen itä- ja länsisuomalaisista omien kokemusteni perusteella. Jos länsisuomalainen tätini vastaa tuohon tyyliin kysymykseeni ”Pitäisiköhän mun nyt sitten tulla siellä käymään ja katsoa niitä sun telkkarin säätöjä, jos ne kerran ei ole ihan kunnossa”, hän ei esitä suoraa kutsua ellei ole niin pirteänä että jaksaa laittaa seitsemää sorttia kahvileipää pöytään. Ei välttämättä koe jaksavansa myöskään isommin seurustella. Saattaa hyvinkin sanoa, että ”ei sinun kannata tämän takia lähteä ajamaan” ja että ”jos nyt ihan välttämättä haluat…” Ottaa kyllä apuni vastaan ihan kiitollisena kun menen kuitenkin. Jos hän on virkeänä, voi hän sitten ihan hyvin soittaa ja käskeä kylään, ”kun on tässä kaikenlaisia asioitakin, joita voisit toimitella”.

Itäsuomalaiset sukulaiset taas ovat juuri sellaisia, etteivät koskaan pyydä suoraan mitään, vaan olettavat että toinen ymmärtää heidän kiertelystään, mitä he nyt tarvitsevat.

Vierailija
64/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äiti on itäsuomalainen, tuo tarkoittaa että ”kyllä sun itsesikin pitäisi tajuta, että on noloa joutua pyytämään sinua tulemaan, kun ihan selvästi tarvitsen apua/seuraa”.

Jos äitisi on länsisuomalainen, tuo tarkoittaa ettei aio keittää sinulle kahvia jos menet hänen luokseen.

Onko tässä oikeasti joku tuollainen tulkintaero. Sama kuin "Ei mun vuoksi tarvitse keittää kahvia" tarkoittaa toisella puolella Suomea, että todellakin pitää keittää ja toisella puolella, että ei tarvitse.

Minun mielestäni tuo muuten tarkoittaa, että henkilö on varsin törppö, jos ei sitä kahvia keitä (Karjalainen tausta). Pohjanmaalainen työkaveri on toista mieltä.

:DDD Eikä, me ollaan työkavereiden kanssa väännetty tästä samasta asiasta! Jos minä sanon että ei tarvitse keittää kahvia niin ei todellakaan tarvitse, en halua sitä kahvia mutta sitten en kehtaa kieltäytyä jos sitä silti keitetään ja se ärsyttää vähän, että miksi mua ei kuunnella :)

Jatkan vielä, että mielestäni olisi jotenkin epäkohteliasta sanoa "en halua", joten siksi sanon että en tarvitse. Se tuntuu kohteliaammalta, vaikka tarkoitan sillä tosiaan sitä että en halua. Jos sanon "ei minun vuoksi tarvitse keittää kahvia" niin tarkoitan sillä, että minua ei myöskään haittaa jos toinen keittää itselleen kahvit ja juo, vaikka minä en ottaisi. Jos sanon "en halua kahvia" niin pelkään siitä jäävän vähän sellainen tunne, ettei se toinenkaan nyt kehtaa ottaa itselleen kahvia.

Kaikkein hankalinta on muuten se, kun asiakas sanoo "ei tarvitse". Eihän maksavan asiakkaan millään muotoa ole tarpeen yrittää säästellä mun vaivannäköä, ja mun työhön kuuluu tehdä sovitut asiat. Mutta "ei tartte" voikin tarkoittaa sitä, että asiakas nimenomaisesti haluaa että tietty sovittu asia jätetään sillä kerralla tekemättä syystä x.

Asiakkaan suusta se juurikin tarkoittaa selkeää eitä. Että ei halua, että myyjä kääri ostosta enää yhtään mihinkään pussiin tms.

Vierailija
65/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äiti on itäsuomalainen, tuo tarkoittaa että ”kyllä sun itsesikin pitäisi tajuta, että on noloa joutua pyytämään sinua tulemaan, kun ihan selvästi tarvitsen apua/seuraa”.

Jos äitisi on länsisuomalainen, tuo tarkoittaa ettei aio keittää sinulle kahvia jos menet hänen luokseen.

Onko tässä oikeasti joku tuollainen tulkintaero. Sama kuin "Ei mun vuoksi tarvitse keittää kahvia" tarkoittaa toisella puolella Suomea, että todellakin pitää keittää ja toisella puolella, että ei tarvitse.

Minun mielestäni tuo muuten tarkoittaa, että henkilö on varsin törppö, jos ei sitä kahvia keitä (Karjalainen tausta). Pohjanmaalainen työkaveri on toista mieltä.

:DDD Eikä, me ollaan työkavereiden kanssa väännetty tästä samasta asiasta! Jos minä sanon että ei tarvitse keittää kahvia niin ei todellakaan tarvitse, en halua sitä kahvia mutta sitten en kehtaa kieltäytyä jos sitä silti keitetään ja se ärsyttää vähän, että miksi mua ei kuunnella :)

Jatkan vielä, että mielestäni olisi jotenkin epäkohteliasta sanoa "en halua", joten siksi sanon että en tarvitse. Se tuntuu kohteliaammalta, vaikka tarkoitan sillä tosiaan sitä että en halua. Jos sanon "ei minun vuoksi tarvitse keittää kahvia" niin tarkoitan sillä, että minua ei myöskään haittaa jos toinen keittää itselleen kahvit ja juo, vaikka minä en ottaisi. Jos sanon "en halua kahvia" niin pelkään siitä jäävän vähän sellainen tunne, ettei se toinenkaan nyt kehtaa ottaa itselleen kahvia.

Kaikkein hankalinta on muuten se, kun asiakas sanoo "ei tarvitse". Eihän maksavan asiakkaan millään muotoa ole tarpeen yrittää säästellä mun vaivannäköä, ja mun työhön kuuluu tehdä sovitut asiat. Mutta "ei tartte" voikin tarkoittaa sitä, että asiakas nimenomaisesti haluaa että tietty sovittu asia jätetään sillä kerralla tekemättä syystä x.

Asiakkaan suusta se juurikin tarkoittaa selkeää eitä. Että ei halua, että myyjä kääri ostosta enää yhtään mihinkään pussiin tms.

Ei välttämättä. Näin vanhana itäsuomalaisena kursailijana saattaisin ihan vanhasta tottumuksesta sanoa työtekijällekin, että ei tarvitse, kun en kehtaa sanoa, että tarvitsee.

Vierailija
66/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äiti on itäsuomalainen, tuo tarkoittaa että ”kyllä sun itsesikin pitäisi tajuta, että on noloa joutua pyytämään sinua tulemaan, kun ihan selvästi tarvitsen apua/seuraa”.

Jos äitisi on länsisuomalainen, tuo tarkoittaa ettei aio keittää sinulle kahvia jos menet hänen luokseen.

Onko tässä oikeasti joku tuollainen tulkintaero. Sama kuin "Ei mun vuoksi tarvitse keittää kahvia" tarkoittaa toisella puolella Suomea, että todellakin pitää keittää ja toisella puolella, että ei tarvitse.

Minun mielestäni tuo muuten tarkoittaa, että henkilö on varsin törppö, jos ei sitä kahvia keitä (Karjalainen tausta). Pohjanmaalainen työkaveri on toista mieltä.

:DDD Eikä, me ollaan työkavereiden kanssa väännetty tästä samasta asiasta! Jos minä sanon että ei tarvitse keittää kahvia niin ei todellakaan tarvitse, en halua sitä kahvia mutta sitten en kehtaa kieltäytyä jos sitä silti keitetään ja se ärsyttää vähän, että miksi mua ei kuunnella :)

Minä olen ratkaissut asian sanomalla kuuluvasti OLEN TEENJUOJA!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaisin itse, että ei varmaan kannata niin enkä enää ikinä menisi.

Mä oon tehnyt näin. Olimme äitiyslomalla yhtä aikaa kolme kaveria. Yhteisessä keskustelussa yksi kysyi toista viereiseen leikkipuistoon. Kysyin ohimennen, että voisinko liittyä seuraan myös, niin sain vastaukseksi tältä kysyjältä, että ”Sun ei kannata tulla.” Oli monessa mielessä hyvin outo ja tosi tylyä se kommentointi kokonaisuudessaan, että päätin silloin etten enää ikinä mene näiden kanssa minnekään. Ja siitä olen pitänyt kiinni. Pitkä ystävyys päättyi minun osaltani siihen. Mun mielestä ystävät eivät ole tylyjä toisilleen vaan asiat voisi ilmaista nätimminkin.

Ymmärrän että loppui, noin lapsellisten ihmisten kanssa.

Vierailija
68/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla oli miesystävä jonka kanssa oltiin sovittu näkevämme esim perjantaina hänen luonaan.

Soitin hänelle päivällä ja kysyin että nähdäänhän me tänään? Ja että menenkö hänen luokseen. Hän vastasi tähän aina joko "No ihan miten sinä haluat"

Puolen vuoden jälkeen alkoi kyllä rusinat rasahtelemaan aina tuon vastauksen kuultuani.. Ehkä hän ei sitten olisi minua halunnut kuitenkaan nähdä? Tiedä häntä, eikä sillä enää niin väliäkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äiti on itäsuomalainen, tuo tarkoittaa että ”kyllä sun itsesikin pitäisi tajuta, että on noloa joutua pyytämään sinua tulemaan, kun ihan selvästi tarvitsen apua/seuraa”.

Jos äitisi on länsisuomalainen, tuo tarkoittaa ettei aio keittää sinulle kahvia jos menet hänen luokseen.

Onko tässä oikeasti joku tuollainen tulkintaero. Sama kuin "Ei mun vuoksi tarvitse keittää kahvia" tarkoittaa toisella puolella Suomea, että todellakin pitää keittää ja toisella puolella, että ei tarvitse.

Minun mielestäni tuo muuten tarkoittaa, että henkilö on varsin törppö, jos ei sitä kahvia keitä (Karjalainen tausta). Pohjanmaalainen työkaveri on toista mieltä.

Ihmiset muuttaa paikasta toiseen ja tavat sekoittuu. Samalla alueella voi olla eri tapaisia ihmisiä vaikka kuinka.

En KEHTAA lähteä kauppaan on todellinen ongelma. 😂

Entäs sitten "kärsitkö sinä?" :D Mummoni käytti aina tätä, että kärsitkö sinä ottaa tuolta ylähyllyltä sokerin kun minä n yllä. Kärsiikö sinne lähteä ilman takkia? Mummo oli etelä-pohjanmaalta lappiin muuttanut, joten en tiedä mistä päin tuo sanonta on, mutta sen olen huomannut että täällä pk-seudulla ei kukaan ymmärrä jos minä käytän kärsi-sanaa noin  :)

Kuulostaa järviseutulaiselta.

Vierailija
70/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli miesystävä jonka kanssa oltiin sovittu näkevämme esim perjantaina hänen luonaan.

Soitin hänelle päivällä ja kysyin että nähdäänhän me tänään? Ja että menenkö hänen luokseen. Hän vastasi tähän aina joko "No ihan miten sinä haluat"

Puolen vuoden jälkeen alkoi kyllä rusinat rasahtelemaan aina tuon vastauksen kuultuani.. Ehkä hän ei sitten olisi minua halunnut kuitenkaan nähdä? Tiedä häntä, eikä sillä enää niin väliäkään.

Öö, miksi? Mikä tuossa muka ärsytti?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äiti on itäsuomalainen, tuo tarkoittaa että ”kyllä sun itsesikin pitäisi tajuta, että on noloa joutua pyytämään sinua tulemaan, kun ihan selvästi tarvitsen apua/seuraa”.

Jos äitisi on länsisuomalainen, tuo tarkoittaa ettei aio keittää sinulle kahvia jos menet hänen luokseen.

Onko tässä oikeasti joku tuollainen tulkintaero. Sama kuin "Ei mun vuoksi tarvitse keittää kahvia" tarkoittaa toisella puolella Suomea, että todellakin pitää keittää ja toisella puolella, että ei tarvitse.

Minun mielestäni tuo muuten tarkoittaa, että henkilö on varsin törppö, jos ei sitä kahvia keitä (Karjalainen tausta). Pohjanmaalainen työkaveri on toista mieltä.

:DDD Eikä, me ollaan työkavereiden kanssa väännetty tästä samasta asiasta! Jos minä sanon että ei tarvitse keittää kahvia niin ei todellakaan tarvitse, en halua sitä kahvia mutta sitten en kehtaa kieltäytyä jos sitä silti keitetään ja se ärsyttää vähän, että miksi mua ei kuunnella :)

Jatkan vielä, että mielestäni olisi jotenkin epäkohteliasta sanoa "en halua", joten siksi sanon että en tarvitse. Se tuntuu kohteliaammalta, vaikka tarkoitan sillä tosiaan sitä että en halua. Jos sanon "ei minun vuoksi tarvitse keittää kahvia" niin tarkoitan sillä, että minua ei myöskään haittaa jos toinen keittää itselleen kahvit ja juo, vaikka minä en ottaisi. Jos sanon "en halua kahvia" niin pelkään siitä jäävän vähän sellainen tunne, ettei se toinenkaan nyt kehtaa ottaa itselleen kahvia.

Kaikkein hankalinta on muuten se, kun asiakas sanoo "ei tarvitse". Eihän maksavan asiakkaan millään muotoa ole tarpeen yrittää säästellä mun vaivannäköä, ja mun työhön kuuluu tehdä sovitut asiat. Mutta "ei tartte" voikin tarkoittaa sitä, että asiakas nimenomaisesti haluaa että tietty sovittu asia jätetään sillä kerralla tekemättä syystä x.

Asiakkaan suusta se juurikin tarkoittaa selkeää eitä. Että ei halua, että myyjä kääri ostosta enää yhtään mihinkään pussiin tms.

Ei välttämättä. Näin vanhana itäsuomalaisena kursailijana saattaisin ihan vanhasta tottumuksesta sanoa työtekijällekin, että ei tarvitse, kun en kehtaa sanoa, että tarvitsee.

No se olis sit sun häppees ;)

Ei tartte on sama asia kuin ei kiitos. Riippuu miten kysymys on esitetty, että kummin siihen vastaa.

Vierailija
72/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voisin hyvikin sanoa noin, kun haluan olla ystävällinen. Näin kerron, että ymmärrän jos toinen ei halua tai jaksa tulla. Eli ei ole pakko tulla. Mutta saa toki tulla, jos jaksaa ja haluaa.

Esim. eka on lapsen rippikirkko ja sitten juhlat kotona. Intomieliselle ateistille voisin sanoa, että sun ei varmaan kannata tulla kirkkoon, mutta tuu jos haluat.

Sama töissä erinäisissä työryhmissä ja kokouksissa. Saa tulla, mutta ei mikään pakko, jos haluaa käyttää työaikansa johonkin itselle mieluisempaan.

Minusta tuo on töykeää. Ei kannata tulla juhliin=ei me sua kaivata. Ei kannata tulla kokoukseen=et ole riittävän tärkeä työntekijä, jää sä vaan näpertelemään niitä vähemmän tärkeitä juttujasi. Eikö voi sanoa esim: olisi kiva, jos tulet juhliin! Ei ole tietenkään pakko tulla, jos et ehdi. Tule vaikka kirkon jälkeen meille kakulle. Olisi hyvä, jos pääset palaveriin, mutta jos et ehdi, niin minä voin kertoa mitä siellä puhuttiin. Eikös kuulostakin paljon ystävällisemmältä kuin Ei sun kannata tulla?

Minusta taas tuo "olisi kiva, jos..." kuulostaa painostavalta - etenkin, jos kyse on sellaisista asioista, joista tietää, ettei toinen pidä eikä aidosti halua tulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äiti on itäsuomalainen, tuo tarkoittaa että ”kyllä sun itsesikin pitäisi tajuta, että on noloa joutua pyytämään sinua tulemaan, kun ihan selvästi tarvitsen apua/seuraa”.

Jos äitisi on länsisuomalainen, tuo tarkoittaa ettei aio keittää sinulle kahvia jos menet hänen luokseen.

Onko tässä oikeasti joku tuollainen tulkintaero. Sama kuin "Ei mun vuoksi tarvitse keittää kahvia" tarkoittaa toisella puolella Suomea, että todellakin pitää keittää ja toisella puolella, että ei tarvitse.

Minun mielestäni tuo muuten tarkoittaa, että henkilö on varsin törppö, jos ei sitä kahvia keitä (Karjalainen tausta). Pohjanmaalainen työkaveri on toista mieltä.

:DDD Eikä, me ollaan työkavereiden kanssa väännetty tästä samasta asiasta! Jos minä sanon että ei tarvitse keittää kahvia niin ei todellakaan tarvitse, en halua sitä kahvia mutta sitten en kehtaa kieltäytyä jos sitä silti keitetään ja se ärsyttää vähän, että miksi mua ei kuunnella :)

Jatkan vielä, että mielestäni olisi jotenkin epäkohteliasta sanoa "en halua", joten siksi sanon että en tarvitse. Se tuntuu kohteliaammalta, vaikka tarkoitan sillä tosiaan sitä että en halua. Jos sanon "ei minun vuoksi tarvitse keittää kahvia" niin tarkoitan sillä, että minua ei myöskään haittaa jos toinen keittää itselleen kahvit ja juo, vaikka minä en ottaisi. Jos sanon "en halua kahvia" niin pelkään siitä jäävän vähän sellainen tunne, ettei se toinenkaan nyt kehtaa ottaa itselleen kahvia.

Kaikkein hankalinta on muuten se, kun asiakas sanoo "ei tarvitse". Eihän maksavan asiakkaan millään muotoa ole tarpeen yrittää säästellä mun vaivannäköä, ja mun työhön kuuluu tehdä sovitut asiat. Mutta "ei tartte" voikin tarkoittaa sitä, että asiakas nimenomaisesti haluaa että tietty sovittu asia jätetään sillä kerralla tekemättä syystä x.

Asiakkaan suusta se juurikin tarkoittaa selkeää eitä. Että ei halua, että myyjä kääri ostosta enää yhtään mihinkään pussiin tms.

Ei välttämättä. Näin vanhana itäsuomalaisena kursailijana saattaisin ihan vanhasta tottumuksesta sanoa työtekijällekin, että ei tarvitse, kun en kehtaa sanoa, että tarvitsee.

No se olis sit sun häppees ;)

Ei tartte on sama asia kuin ei kiitos. Riippuu miten kysymys on esitetty, että kummin siihen vastaa.

Kun ekan kerran menin Subiin ja työntekijä kysyi paistetaanko, en kehdannut sanoa, että joo. "Ei ny mun vuoksi tartte vaivaantunua." Ja siis olisin halunnut lämpimän leivän. Seuraavalla kerralla piti oikein tsempata, että uskalsi sanoa, että joo.

Vierailija
74/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voisin hyvikin sanoa noin, kun haluan olla ystävällinen. Näin kerron, että ymmärrän jos toinen ei halua tai jaksa tulla. Eli ei ole pakko tulla. Mutta saa toki tulla, jos jaksaa ja haluaa.

Esim. eka on lapsen rippikirkko ja sitten juhlat kotona. Intomieliselle ateistille voisin sanoa, että sun ei varmaan kannata tulla kirkkoon, mutta tuu jos haluat.

Sama töissä erinäisissä työryhmissä ja kokouksissa. Saa tulla, mutta ei mikään pakko, jos haluaa käyttää työaikansa johonkin itselle mieluisempaan.

Minusta tuo on töykeää. Ei kannata tulla juhliin=ei me sua kaivata. Ei kannata tulla kokoukseen=et ole riittävän tärkeä työntekijä, jää sä vaan näpertelemään niitä vähemmän tärkeitä juttujasi. Eikö voi sanoa esim: olisi kiva, jos tulet juhliin! Ei ole tietenkään pakko tulla, jos et ehdi. Tule vaikka kirkon jälkeen meille kakulle. Olisi hyvä, jos pääset palaveriin, mutta jos et ehdi, niin minä voin kertoa mitä siellä puhuttiin. Eikös kuulostakin paljon ystävällisemmältä kuin Ei sun kannata tulla?

Minusta taas tuo "olisi kiva, jos..." kuulostaa painostavalta - etenkin, jos kyse on sellaisista asioista, joista tietää, ettei toinen pidä eikä aidosti halua tulla.

Ois kiva on kyllä erittäin selkeä vaatimus. Voin sanoa alaisillenikin, että ois kiva, että kesälomat ois anottu huhtikuun loppuun mennessä. Eli jos ei mitään hillitöntä estettä ole (esim. makaat teholla tajuttomana) niin noin kuuluu tehdä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli miesystävä jonka kanssa oltiin sovittu näkevämme esim perjantaina hänen luonaan.

Soitin hänelle päivällä ja kysyin että nähdäänhän me tänään? Ja että menenkö hänen luokseen. Hän vastasi tähän aina joko "No ihan miten sinä haluat"

Puolen vuoden jälkeen alkoi kyllä rusinat rasahtelemaan aina tuon vastauksen kuultuani.. Ehkä hän ei sitten olisi minua halunnut kuitenkaan nähdä? Tiedä häntä, eikä sillä enää niin väliäkään.

Öö, miksi? Mikä tuossa muka ärsytti?

No eikö tuo kuulosta tältä ”tule jos haluat, minulle on ihan sama nähdäänkö vai ei.”

Vierailija
76/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äiti on itäsuomalainen, tuo tarkoittaa että ”kyllä sun itsesikin pitäisi tajuta, että on noloa joutua pyytämään sinua tulemaan, kun ihan selvästi tarvitsen apua/seuraa”.

Jos äitisi on länsisuomalainen, tuo tarkoittaa ettei aio keittää sinulle kahvia jos menet hänen luokseen.

Onko tässä oikeasti joku tuollainen tulkintaero. Sama kuin "Ei mun vuoksi tarvitse keittää kahvia" tarkoittaa toisella puolella Suomea, että todellakin pitää keittää ja toisella puolella, että ei tarvitse.

Minun mielestäni tuo muuten tarkoittaa, että henkilö on varsin törppö, jos ei sitä kahvia keitä (Karjalainen tausta). Pohjanmaalainen työkaveri on toista mieltä.

Ihmiset muuttaa paikasta toiseen ja tavat sekoittuu. Samalla alueella voi olla eri tapaisia ihmisiä vaikka kuinka.

En KEHTAA lähteä kauppaan on todellinen ongelma. 😂

Entäs sitten "kärsitkö sinä?" :D Mummoni käytti aina tätä, että kärsitkö sinä ottaa tuolta ylähyllyltä sokerin kun minä n yllä. Kärsiikö sinne lähteä ilman takkia? Mummo oli etelä-pohjanmaalta lappiin muuttanut, joten en tiedä mistä päin tuo sanonta on, mutta sen olen huomannut että täällä pk-seudulla ei kukaan ymmärrä jos minä käytän kärsi-sanaa noin  :)

Kuulostaa järviseutulaiselta.

Paremminkin Man- saarelaiselta.

Vierailija
77/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voisin hyvikin sanoa noin, kun haluan olla ystävällinen. Näin kerron, että ymmärrän jos toinen ei halua tai jaksa tulla. Eli ei ole pakko tulla. Mutta saa toki tulla, jos jaksaa ja haluaa.

Esim. eka on lapsen rippikirkko ja sitten juhlat kotona. Intomieliselle ateistille voisin sanoa, että sun ei varmaan kannata tulla kirkkoon, mutta tuu jos haluat.

Sama töissä erinäisissä työryhmissä ja kokouksissa. Saa tulla, mutta ei mikään pakko, jos haluaa käyttää työaikansa johonkin itselle mieluisempaan.

Minusta tuo on töykeää. Ei kannata tulla juhliin=ei me sua kaivata. Ei kannata tulla kokoukseen=et ole riittävän tärkeä työntekijä, jää sä vaan näpertelemään niitä vähemmän tärkeitä juttujasi. Eikö voi sanoa esim: olisi kiva, jos tulet juhliin! Ei ole tietenkään pakko tulla, jos et ehdi. Tule vaikka kirkon jälkeen meille kakulle. Olisi hyvä, jos pääset palaveriin, mutta jos et ehdi, niin minä voin kertoa mitä siellä puhuttiin. Eikös kuulostakin paljon ystävällisemmältä kuin Ei sun kannata tulla?

Mielenkiintoista. Mulla on todella jäätävät välit ollut kahden työkaverin kanssa siitä lähtien, kun vuosia sitten tulin taloon. He jatkuvasti viljelijät juuri tätä fraasia, että mun ei kannata sitä tai tätä. Ja kiehuin raivosta, että enkö minä muka itse päätä, mikä kiinnostaa tai on tarpeen, että eivät he voi minua sulkea ulos työasioista. Kyse siis varsin vaativista asiantuntijatehtävistä, joissa itsenäinen tiedon hankinta on olennaista. Pitääkin kysäisyä joku kerta, mitä todella tarkoittavat sanomisillaan, kun tilanne tulee.

78/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis voi olla silleen, että kyseinen henkilö haluaa seuraasi, mutta on niin väsynyt, että arvelee olevansa tänään huonoa seuraa ettei jaksa oikein viihdyttää, on alakuloinen tms. 

- Pekka Mulqvist, Lukihäiriyden ammattilainen, tasa-arvon kannattaja, puolueisiin kuulumaton.

Vierailija
79/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voisin hyvikin sanoa noin, kun haluan olla ystävällinen. Näin kerron, että ymmärrän jos toinen ei halua tai jaksa tulla. Eli ei ole pakko tulla. Mutta saa toki tulla, jos jaksaa ja haluaa.

Esim. eka on lapsen rippikirkko ja sitten juhlat kotona. Intomieliselle ateistille voisin sanoa, että sun ei varmaan kannata tulla kirkkoon, mutta tuu jos haluat.

Sama töissä erinäisissä työryhmissä ja kokouksissa. Saa tulla, mutta ei mikään pakko, jos haluaa käyttää työaikansa johonkin itselle mieluisempaan.

Minusta tuo on töykeää. Ei kannata tulla juhliin=ei me sua kaivata. Ei kannata tulla kokoukseen=et ole riittävän tärkeä työntekijä, jää sä vaan näpertelemään niitä vähemmän tärkeitä juttujasi. Eikö voi sanoa esim: olisi kiva, jos tulet juhliin! Ei ole tietenkään pakko tulla, jos et ehdi. Tule vaikka kirkon jälkeen meille kakulle. Olisi hyvä, jos pääset palaveriin, mutta jos et ehdi, niin minä voin kertoa mitä siellä puhuttiin. Eikös kuulostakin paljon ystävällisemmältä kuin Ei sun kannata tulla?

Minusta taas tuo "olisi kiva, jos..." kuulostaa painostavalta - etenkin, jos kyse on sellaisista asioista, joista tietää, ettei toinen pidä eikä aidosti halua tulla.

Ois kiva on kyllä erittäin selkeä vaatimus. Voin sanoa alaisillenikin, että ois kiva, että kesälomat ois anottu huhtikuun loppuun mennessä. Eli jos ei mitään hillitöntä estettä ole (esim. makaat teholla tajuttomana) niin noin kuuluu tehdä.

Ois kiva ei ole todellakaan mikään vaatimus. "Ois kiva" jättää vielä vara-aikaa, eli sen jälkeen ehtii vielä.

Vaatimuksessa sanotaan selkeästi että lomatoiveet on oltava valmiit huhtikuun loppuun mennessä.

Vierailija
80/178 |
22.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voisin hyvikin sanoa noin, kun haluan olla ystävällinen. Näin kerron, että ymmärrän jos toinen ei halua tai jaksa tulla. Eli ei ole pakko tulla. Mutta saa toki tulla, jos jaksaa ja haluaa.

Esim. eka on lapsen rippikirkko ja sitten juhlat kotona. Intomieliselle ateistille voisin sanoa, että sun ei varmaan kannata tulla kirkkoon, mutta tuu jos haluat.

Sama töissä erinäisissä työryhmissä ja kokouksissa. Saa tulla, mutta ei mikään pakko, jos haluaa käyttää työaikansa johonkin itselle mieluisempaan.

Minusta tuo on töykeää. Ei kannata tulla juhliin=ei me sua kaivata. Ei kannata tulla kokoukseen=et ole riittävän tärkeä työntekijä, jää sä vaan näpertelemään niitä vähemmän tärkeitä juttujasi. Eikö voi sanoa esim: olisi kiva, jos tulet juhliin! Ei ole tietenkään pakko tulla, jos et ehdi. Tule vaikka kirkon jälkeen meille kakulle. Olisi hyvä, jos pääset palaveriin, mutta jos et ehdi, niin minä voin kertoa mitä siellä puhuttiin. Eikös kuulostakin paljon ystävällisemmältä kuin Ei sun kannata tulla?

Minusta taas tuo "olisi kiva, jos..." kuulostaa painostavalta - etenkin, jos kyse on sellaisista asioista, joista tietää, ettei toinen pidä eikä aidosti halua tulla.

Ois kiva on kyllä erittäin selkeä vaatimus. Voin sanoa alaisillenikin, että ois kiva, että kesälomat ois anottu huhtikuun loppuun mennessä. Eli jos ei mitään hillitöntä estettä ole (esim. makaat teholla tajuttomana) niin noin kuuluu tehdä.

Ois kiva ei ole todellakaan mikään vaatimus. "Ois kiva" jättää vielä vara-aikaa, eli sen jälkeen ehtii vielä.

Vaatimuksessa sanotaan selkeästi että lomatoiveet on oltava valmiit huhtikuun loppuun mennessä.

Ois kiva on puhekielinen Ole hyvä. Ole hyvä ja kirjoita lomapäivät huhtikuussa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kolme kahdeksan