Tökkii kun joku sanoo lukeneensa kirjan jos kuuntelee sen äänikirjana!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo aikoinaan oli kuunnelmia. Miten eroavat äänikirjoista? Virtahevot-kirja nimenomaan kirjoitettu ”äänikirjaksi”.

On se eri asia, koska kuunnelma on eräänlainen näytelmä, ja äänikirjassa vain luetaan se kirjan teksti sellaisenaan.

Niin. Miksi luokitellaan äänikirjaksi?

Vierailija kirjoitti:

Sellaisetkin ihmiset ovat tosi ärsyttäviä, jotka sanovat menneensä esim. Pariisiin lentämällä. Eiväthän he ole sinne lentäneet. Lentokone lentää.

Tässä tapauksessa vertautuu siihen että lentämisen sijaan menee laivalla mutta silti väittää lentäneensä. Perille pääsi kyllä mutta eri menetelmällä kuin minkä vaikutelman antaa, so. valehtelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienet on

ongelmat joillain!

Missä kulkee alaraja, jota pienemmistä ongelmista ei saa kirjoittaa tänne?

Etupyllyssä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs ne äänikirjan oikeat kuuntelijat ovat jos kuuntelijat ovat lukijoita? Eli onko väärin sanoa että kuunteli äänikirjan? Kuunteleminen ja lukeminen kun eivät ole synonyymejä.

Kirjaa voi esim.  kuluttaa jos haluaa olla tarkoituksellisen epäselvä siitä missä formaatissa kirjan on nauttinut.

Eli joo, äänikirjaa ei voi lukea. 

Sanoa saa mitä vaan, vastuu jää kuuntelelijalle. Pun intended.

Jos on oikeasti olennaista erotella kirjaan syventymisen tapa, semantiikalla revittelyn ymmärtäisi. Jos sen sijaan jotkut tavikset keskustelevat uusimmasta Seppo Jokisesta, lienee aivan yksi ja sama, millä nimellä he kokemustaan kuvaavat, koska sillä ei ole kummallekaan mitään väliä. Sisällöstä kai sitä oli tarkoitus jutella?

Sen sijaan aloituksesta tulee mieleen ihminen, joka kommentoi yleensäkin ikävällä asenteella seuraavaan tapaan:

A: Kävin eilen juoksemassa. Melkein kuusi kilometriä ja noin tunti meni.

B: Teknisesti noin hidas tahti ei ole juoksemista vaan kävelyä. Mikset sano että ”kävelin reippaasti tunnin” sen sijaan että väität juosseesi? Juokseminen ja käveleminen ovat kaksi eri asiaa. Juoksemisessa molemmat jalat ovat yhtä aikaa ilmassa.

A: Lensin viime viikolla Ouluun.

B: Miten niin lensit? Se koneen kapteeni sitä konetta lensi. Sinä vain istuit kyydissä. Mikset sano että ”matkustin lentokoneella Ouluun” sen sijaan että väität lentäneesi?

Enpä tiedä. Lukeminen ja kuunteleminen on kuitenkin niin erilaisia asioita. Sama kun sanoisi kuuntelevansa podcastia, tai vaikka sanoisi lentäneensä ouluun kun oikeasti meni junalla.

Eivät ne nyt niin erilaisia asioita ole. Sama asia eri muodoissa. Kyllähän sitä lukiessa koko ajan tiedostaa, miltä teksti ääneen luettuna kuulostaisi, ja samaten kuunnellessa tietää, miltä teksti näyttäisi kirjoitettuna.

Sanoisin että täysin eri asioista kyse. Suhtaudun lukevaan ihmiseen aivan eri tavalla kuin sellaiseen joka vain kuuntelee kirjoja toisten lukemana. Samoin kuin junamatkan kokee aivan eri tavalla kuin lentomatkan, vaikka päämäärä ehkä tavallaan onkin sama, jos nyt vertauskuvista väkisin pidetään kiinni.

Mutta miksi? Samat sanat siinä kuitenkin on, se kai on oleellista. Kai se sanojen merkitys ymmärretään täysin samalla tavalla riippumatta siitä, tulevatko ne aivoihin näköaistin vai kuuloaistin välityksellä.

Toki lukukokemus on aina erilainen eri ihmisille, joskus jopa erilainen samalle ihmiselle jos saman kirjan lukee uudestaan. Mutta aika hiusten halkomiseksi menee.

Lukeminen vaatii ihmiseltä erilaisia ominaisuuksia kuin kuunteleminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kun sillä kirjan sisällöllä ei ole mitään todellista merkitystä ei ole mitään väliä kuunteleeko sen kirjan vai lukeeko. Jos haluan keskustella jostain Sepon elämänkerta teoksesta kaverini kanssa, on yhdentekevää missä muodossa opusta on ammennettu.

Sen sijaan ammatti-, oppi- ja lähdekirjallisudessa muiden lajien ohella on tärkeää sisäistää luettu teksti jota todennäköisesti hyödynnetään jollain tavalla.

Eikö kuunneltavaa tekstiä sitten voi sisäistää??

Voi tietenkin.

Tiedät tasan tarkkaan mitä tuolla kommentilla tarkoitin, enkä näe tarvetta avata tai vääntää rautalangasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kun sillä kirjan sisällöllä ei ole mitään todellista merkitystä ei ole mitään väliä kuunteleeko sen kirjan vai lukeeko. Jos haluan keskustella jostain Sepon elämänkerta teoksesta kaverini kanssa, on yhdentekevää missä muodossa opusta on ammennettu.

Sen sijaan ammatti-, oppi- ja lähdekirjallisudessa muiden lajien ohella on tärkeää sisäistää luettu teksti jota todennäköisesti hyödynnetään jollain tavalla.

Eihän sillä olekaan väliä joten miksi ei voi sanoa että olen kuunnellut kirjan jos kerta on kuunnellut eikä lukenut?

Itse en sanoisi, mutta jos keskustellaan vaikka jonkin fantasiakirjan sisällöstä rennosti kaverin kanssa niin ei ole mitenkään olennaista missä muodossa se kirja on kulutettu.

Osa ihmisistä kuluttaa niin paljon kirjallisuutta sen eri muodoissa, etteivät välttämättä edes muista miten ovat jonkin kyseisen kirjan 'lukeneet' ja toisille ero on olematon, joten käyttävät kirjoista puhuttaessa "lukea" verbiä vaikka olisivat oikeasti kuunnelleet.

Turhaa saivartelua ja tavallaan antaa paljon kirjoja lukevasta, tähän asiaan takertuvasta ihmisestä vähän elitistisen kuvan imo...

Jos ei pysty kirjaa lukemaan niin kyllä se kertoo ihmisestä aika paljon. Suuri osa ihmisiä on tosiaan sellaisia jotka eivät ole vuosiin lukeneet kirjaa eivätkä siinä varmaan kovin helpolla edes ainakaan heti alkuun onnistuisi. Kirjallisuuden suurkuluttajat on toki ihan oma juttunsa.

Miksi kuluttaa aikaa kirjan lukemiseen, kun sen voi kuunnella autoa ajaessa, haravoidessa tai vaikka nurmea leikatessa. Siinä se elämä lipuu ohi sängyssä kirjoja lukien.

Aivoinfarktinvuoksi aivovamman saanut isäni sanoo usein lukeneensa jonkin kirjan, kun on kuunnellit äänikirjan. Ei siis kykene lukemaan enää vamman takia. Enpä ole tohtinut korjaamaan, että et muuten ole lukenut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku rupeaisi jankkaamaan tuollaisesta asiasta, niin arvelisin että hänellä on Aspergerin syndrooma tai hän on vain vähän yksinkertainen.

Jos joku ei näe kahdessa tyystin eri tavassa kokea asiat mitään eroa voisin kanssa heitellä jotain geneerisiä pilkkatermejä tämän ihmisen suuntaan.

Ei kyse olekaan siitä, onko niissä mitään eroa.  Sanomme myös, että lennämme Pariisiin, vaikka olisi varmasti erilainen kokemus lentää sinne omilla siivillä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuluttaa aikaa kirjan lukemiseen, kun sen voi kuunnella autoa ajaessa, haravoidessa tai vaikka nurmea leikatessa. Siinä se elämä lipuu ohi sängyssä kirjoja lukien.

Joku saattas sanoa että elämä menee ohi jos kokoajan vaan multitäskäilee eikä osaa mihinkään pysähtyä.

Oman egon pönkitystä. "Olen vähän parempi kun luen" jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kun sillä kirjan sisällöllä ei ole mitään todellista merkitystä ei ole mitään väliä kuunteleeko sen kirjan vai lukeeko. Jos haluan keskustella jostain Sepon elämänkerta teoksesta kaverini kanssa, on yhdentekevää missä muodossa opusta on ammennettu.

Sen sijaan ammatti-, oppi- ja lähdekirjallisudessa muiden lajien ohella on tärkeää sisäistää luettu teksti jota todennäköisesti hyödynnetään jollain tavalla.

Eikö kuunneltavaa tekstiä sitten voi sisäistää??

Voi tietenkin.

Tiedät tasan tarkkaan mitä tuolla kommentilla tarkoitin, enkä näe tarvetta avata tai vääntää rautalangasta.

No en kyllä tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Minua huvittaa kun ihmiset lukee kirjoja vaikka on nykyään Netflixit ja kaikki. Kai se on olevinaan jotenkin hienompaa. Sama kuin vinyylilevyjen kuuntelu.

Minua huvittaa, kun ihmiset kuvittelevat, että kaikki sisältö löytyy verkosta. Sieltä löytyy toki viihdettä taviskäyttäjälle, mutta esim. jo perustutkimukseen tarvittava aineistoa on etsittävä arkistoista tai tutkittava itse.

Vierailija kirjoitti:

Oman egon pönkitystä. "Olen vähän parempi kun luen" jne.

Jos lukeminen ja kuunteleminen on sama asia niin miksi sinä sitten näet lukemisen jotenkin parempana?

Vierailija kirjoitti:

Tumppaat anustapin hanuriisi, niin tökkii vähemmän äänikirjat. Mitäs jos annat turhan nillittämisen olla.

Oho, mikäs sua vaivaa? Etkö saanu, vaikka vonkasit pitkään?

Jos noin ajatellaan, niin eikö sitten ole myös väärin käyttää sanaa äänikirja. Eihän se ole mikään kirjaimellinen kirja, vaan läjä kasetteja tai levyjä tai joku tiedosto tietokoneella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku rupeaisi jankkaamaan tuollaisesta asiasta, niin arvelisin että hänellä on Aspergerin syndrooma tai hän on vain vähän yksinkertainen.

Jos joku ei näe kahdessa tyystin eri tavassa kokea asiat mitään eroa voisin kanssa heitellä jotain geneerisiä pilkkatermejä tämän ihmisen suuntaan.

Ei kyse olekaan siitä, onko niissä mitään eroa.  Sanomme myös, että lennämme Pariisiin, vaikka olisi varmasti erilainen kokemus lentää sinne omilla siivillä.

Pariisiin lentäminen ei ole terminä huono, koska siinä ei ole mitään harhaanjohtavaa ja kaikki tietävät ettei sinne lennetty omilla siivillä.

Vierailija kirjoitti:

Oman egon pönkitystä. "Olen vähän parempi kun luen" jne.

Tämäkin ketju on täynnä parempia ihmisiä. Ovat sentään lukeneet keskittyen kirjaan ja sen nyansseihin, eivätkä vain kuunnelleet "muun touhuamisen ohella".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman egon pönkitystä. "Olen vähän parempi kun luen" jne.

Jos lukeminen ja kuunteleminen on sama asia niin miksi sinä sitten näet lukemisen jotenkin parempana?

En näe mitään eroa niissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku rupeaisi jankkaamaan tuollaisesta asiasta, niin arvelisin että hänellä on Aspergerin syndrooma tai hän on vain vähän yksinkertainen.

Jos joku ei näe kahdessa tyystin eri tavassa kokea asiat mitään eroa voisin kanssa heitellä jotain geneerisiä pilkkatermejä tämän ihmisen suuntaan.

Ei kyse olekaan siitä, onko niissä mitään eroa.  Sanomme myös, että lennämme Pariisiin, vaikka olisi varmasti erilainen kokemus lentää sinne omilla siivillä.

Lentämisen voi tosiaan ajatella tarkoittavan ainakin kahta asiaa - joko lennät fyysisesti itse tai sinut lennätetään, mutta miten lukeminen voi tapahtua kahdella eri tavalla?? Tai siis, miten kuuntelu voi olla lukemista?? Lukeminen on kyky ymmärtää kirjaimista muodostettuja sanoja ja lauseita. Kuunteleminen on jotain muuta.