Esitättekö koskaan puhuvanne puhelimessa, jotta välttyisitte joltain yllättävältä sosiaaliselta kohtaamiselta?
Itse teen tuota joskus. Esimerkiksi kun tulin eilen kotiin ja näin jo kauempaa, että suulas naapurini on tulossa käytävästä pihalle. Äkkiä luuri äänettömälle ja sitten esitin turisevani puhelimessa jonkun kanssa ja pystyin ohittamaan suulaan naapurin vain nyökkäämällä.
Kommentit (16)
En (tuosta jää helposti kiinni), mutta joskus selaan "muka keskittyneenä" puhelinta ohikävellessä.
Tää toimii hyvin kauppakeskuksissa, jos on telekauppiaita tulossa juttusille. Eivät tuu, mikäli oot puhelimessa.
Kerran tehnyt. Olin talvella lenkillä ja tien varrelle oli pysähtynyt kuorma-auto. Kuski seisoi auton vieressä vehje kädessä ehkä hän oli pissillä mutta kailotin puhelimeen varmuuden vuoksi.
Ei menisi läpi ainakaan kenellekään, joka vähääkään tuntee minua. Kaikki tutut tietävät, että inhoan puhelimessa puhumista ja teen sitä vain aivan viime hädässä :D.
Entä jos kesken feikkipuhelun käy niin että puhelin oikeasti soi?
En. Miksi tekisin. En ole ihmisarka.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos kesken feikkipuhelun käy niin että puhelin oikeasti soi?
Siksi se pitääkin laittaa äänettömälle ja pitää kännykkää sillä korvalla, josta vältetty ei näe näytön välkettä sen soidessa. Ap
Mutta ettekö osaa sanoa sille puheliaalle naapurille vain että moi, ja mennä ohi?
Juuri kun kuvittelet säälittävyyden pohjan saavutetun, opit jotain uutta.
Selaan vaan puhelinta keskittyneenä. Joskus yliopistoaikoina ennen jotain esitelmää kävin ulkona avaamassa ääntä siten, että puhuin muka puhelimeen.
En ole, mutta hyvä idea. Olen kyllä joskus piiloutunut ei-toivotuilta henkilöiltä. Ja kyse ei ole siitä, että olen ihmisarka, vaan siitä, että nämä ihmiset eivät ole ihan normaaleja. Joskus ei vain jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos kesken feikkipuhelun käy niin että puhelin oikeasti soi?
Mun puhelimen saa mykistettyä. Silloin se ei soi.
Aina kun lähden kotoa, pidän luuria korvalla jottei tarvitse jauhaa naapurien kanssa mitään.
Meidän talossamme on keskustelukulttuuri. Yksi nainen pitää aina kuulokkeita, eikä vastaa edes tervehdykseen. Hän ei kuulu jengiin.
Puhun usein puhelimessa, joten on kätevää joko moikata naapuria siinä puhuessa tai sitten, jos on yksi niistä harvoista oudoista naapureista, olla moikkaamatta ollenkaan. Mutta mitään feikkipuheluita en kyllä "soita."