Palaudutteko te työssäkäyvät vanhemmat oikeasti viikonloppuna?

Vierailija kirjoitti:

Kokeile ap meditaatiota. Sillä on lukuisia terveyshyötyjä.

Ap on jo valmiiksi muissa maailmoissa  : D

"Mene lääkäriin" on aika typerä neuvo. Jonotin työttömänä vuoden psykiatrian polille ja ne totesi mut terveeksi mua edes näkemättä ja palautti lähetteen terveyskeskukseen. Terveyskeskuksesta saa kiireettömän ajan taas johonkin ensi vuodelle, koska eivät edes kerro vielä sitä ajankohtaa koska se olisi ("olet jonossa"). 15 vuotta työttömänä lukion jälkeen, eikä mitään apua saa mistään. Ylikuormitun kaikesta.

Sit ihmetellään miksi työttömiä on niin paljon.

Kun olet yksinasuva niin mihinkään yksityislääkäriin ei ole varaa, kun ei ole varaa edes ruokaan. Säästää voi paria kymppiä per kuukausi, sillä pääsisi yhdelle vastaanotolle per vuosi, jos ei olisi hajoavia kodinkoneita ja muita yllättäviä menoja. Että sekään ei oikein ole mahdollista.

Työssäkäyvillä on tietty työterveys, mutta tän kokemuksen perusteella tuskin sieltäkään saisi mitään apua, koska miksi saisi.

Sori kun ärsyttää, mutta ihan turha vähätellä toisten elämää ja kehottaa alkaa harrastamaan sen ylikuormituksen päälle.

Silloin kun olin töissä, odotin kauhulla viikonloppua. Viikolla sai edes yöllä nukkua ja töissä tehtiin töitä. Viikonloppuna aina sitä samaa ja samaa

Nyt nelikymppisenä huomaa että ei enää palaudu kuin 10 v sitten, mutta kyllä me aina vkl jotain tehdään. Olen vaativassa asiantuntijatyössä ja toki väsyttelee mutta toisaalta ihan elämän hukkaan valumiselta tuntuisi jos ei olisi mitään muuta kyin työ ja koomaus..onneksi syysloma tulossa 12 pv päästä ja lomamatka.

Perjantaisin mulla ja lapsilla on kaikilla treenit illalla, lauantaina käytiin vanhemman + kaverinsa kanssa kiipeilemässä kun nuorempi oli kaverilla, koko ilta tehtiin porukalla palapeliä (+noutopizzaa, parempaa kuin että kaikki lagaa ruudun ääressä), su tehtiin yhdessä sushia lasten + mun siskojen ja niiden perheiden kanssa. Siitä sai energiaa, sai taas puhuttua kaikesta.

Jaksamista lisää liikunta + että aina on jotain odotettavaa, ja osa siitä on parempi olla ihan tyyliin hyggeilyä porukalla. On varattuna pari konserttia, joulukuun alussa Berliinin joulumarkkinoille kaverien kanssa, joululomalla maalle ja ystäviä tapaamaan, sitten laskettelemaan.. ja joka viikko rakas harrastus pari kertaa viikossa.

Kun työyhteisö on terve ja työstä nauttii, elämä ei ole jatkuvaa koomailua.

Nukkumine on perusta, joka pitää koko homman kasassa.

Huolehdi nukkumisesta ja karsi lujasti kaikki, mikä uhkaa sitä. (ruudut iltaisin, iltamenot, jne.) Pidä kiinni nukkumaanmenoajasta niin viikolla kuin viikonloppuna.

Tämä ei ehkä ap:tä auta, koska hänen tarvitsee vaihtaa myös työpaikkaa ja vähentää tekemistä muuten, jotta arki rauhoittuu. Mutta ehkä joku muu havahtuu nukkumisen tärkeyteen.

Ennen minäkin olin viikonloput kuin jyrän alle jäänyt. Viime keväänä aloin pyöräillä työmatkat, niin kumma kyllä virkistyin merkittävästi (myös kesä auttoi). 

 Katsotaan miten jatkuu. Viime talvena olin niin väsynyt etten kävelylenkille jaksanut. 

Olen yh ja hoidan kotona kaiken yksin ts. ei tukipiiriä. Töissä pitäisi tehdä kolmen työt 8 tunnissa ja matkat kotiin 1,5-2 h päivä. Minulla on myös perussairaus.

En palaudu ja väsyn koko ajan lisää. En jaksa viikonloppuisin juurikaan mitään muuta kuin nukkua, koomailla ja hoitaa pakollisia (pyykit, kodin siivous, kauppa jne).

Mutta toisalta olen armollinen itselleni: En oleta, että jaksaisinkaan mitään.

Ihan peestä ehdotella jotain aikaa vieviä lisäjuttuja muka virkeyttä lisäävinä, haloo.

En palaudu. Kauniimpi osapuoli aina sanoo ennen, että aivan loppu ettei jaksa tehdä mitään viikonloppuna, mutta sitten kun lauantaiaamu koittaa, niin hän se keksii kaikenlaista touhua ja menoa joka suuntaan.

Viime viikonloppuna kävin lasten kanssa uimassa, kaupassa, tein ruuan, imuroin ja siivosin ja illalla katsottiin leffaa. Sunnuntaina ulos luontopolulle muutamaksi tunniksi, sieltä kotiin ruuanlaittoon. Ulkoilun jälkeen oli monen tunnin kooma. Yöunetkin jäi liian lyhyeksi viikonloppuna niin ei paljoa lepoa ollut. Lapsia on pakko viedä urheilemaan ja ulkoilemasn kun muuten olisivat kotona tai kaverilla katsomassa ruutuja. Hieman kyllä hävettää olla näin laskaa sakkia.

Yrittäjänä minulla oli ihan sama päiväohjelma viikon  jokaisen päivänä. 6.30 työt alkoi ja usein klo 21 lopetin, pienet tauot välissä, mutta ei joka päivä  oikein niitäkään. Palautumista en edes ajatellut silloin. Nyt on aikaa palautua, kun jäin eläkkeelle, sekin ruhtinaallisesti n. 900e kk

Jokaisella työt on erilaisia. Fyysisesti tai henkisesti kuluttavia. Tai sekä että. Sen vuoksi palautuminen erilaista. Ja voi olla, että on yksinhuoltaja tai parisuhteessa, jossa kotityöt jakautuvat epätasaisesti.

Tuntuu pahalta ap:n puolesta, koska täällä ollaan heti neuvomassa tai jopa syyttävällä sormella osoittamassa, mitä teet väärin. Haloo ihmiset! Hieman empatiaa, sympatiaa ja ymmärrystä toista kohtaan. Se ei ainakaan auta yhtään, että lähdetään vertailemaan, että "meillä kyllä tehdään ja jaksetaan". Ei tämä mikään kilpailu ole. Jokaisessa perheessä tehdään asiat omalla tyylillään ja se on ok. Jaksuhaleja kaikille vastaavassa tilanteessa oleville! :)

En palaudu koskaan. T. YH, ei tukiverkkoja ja rahat loppu

Helposti, kiskasen kaksi kossua perjanntaina, la mässyä ja saunaa, su käyn heittää kympin lenkin, ma pirteenä töihin siirtelemään papereita sekä mussuttaa pullakahvia virman piikkiin .

jää makoilee kelan rahoille ni ei paljoa työt rasita.mä jäin jo 4v sit.

Voi lapsiparat. Pelit ja karkit pois, ja jotain järkevää tilalle. Ei ihme, että ovat väsyneitä. Vanhempi voi ainakin mittauttaa rauta-arvot varmuuden vuoksi.

En palaudu edes sinkkuna.

Ihmettelen, jos joku palautuu, kun on lapsia taloudessa.

Aloittaja voisi kokeilla sellaista käytäntöä, jossa pitää vanhanaikaisesti "lepopäivän" eli sapatin viikossa. Vähintään sen vuorokauden siis viikossa. Parempi jos enempikin.

Itse teen joko torstaina tai viimeistään perjantaina (yleensä uunissa) ruokaa niin, että se riittää 2-3 päiväksi. Voi tehdä siinä samassa erässä erilaisiakin ruokia, jos ei jaksa samaa syödä montaa päivää. Pelkkä ruoan lämmitys on paljon helpompaa kuin se, että tekee sen ruoan joka päivä.

Samaten siivoan, pesen välttämättömät  pyykit (kuten alkuviikosta tarvittavat) torstaina niin, ettei sellaisia tarvitse enää viikonloppuna tehdä.

Samaten laitan alkuvikon työkassin tarvikkeineen ja työvaatteet, jotka meinaan laittaa päälleni, eteisen kaappiin valmiiksi, ettei tarvitse sellaisia sunnuntaina miettiä. Olen seurannut YouTubesta äitejä, jotka laittavat myös lastensa vaatteet ym. sillä tavalla valmiiksi.

Huolehdin myös siitä, että viikonvaihde myös näyttää erilaiselta kuin arkena. Ostan ehkä kukkakimpun tai katan pöydän kauniisti. Teen parempaa ruokaa kuin arkena. Ostan viiniä tai hyvän leivoksen tai konvehteja. Mitä vain keksii, kunhan se vapaa-aika jotenkin erottuu juhlavampana siitä arjesta.

Kyllä siitä vapaa-ajastaan saa kevyempää ja palauttavampaa, kun vain miettii omia tapojaan ja parantaa niitä. Pientä miettimistä se ensin voi vaatia ja totuttelua, mutta nykyään itse ihan odotan sitä, että koska se torstai tai perjantai tulee, että saa taas kauniin pöydän ym. erilaista.

On ihan todettukin, että jos ihminen vain lojuu vapaa-ajallaan, ei palautumista tapahdu. Tarvitaan jotain mielekästä, aktiviteettiä tai muuta, mikä virkistää mieltä ja poikkeaa arjesta.

Meillä ei siis imuria, pyykkiä, tavarakasoja, kattiloita ja tiskivuoria yms. näy vapaapäivinä. Sellaiset hoidetaan arkipäivien puitteissa, että saa sitten vapaalla olla vapaalla. Huhkin mieleuummin arkena kuin viikonloppuna. Eihän sitä työtä kannata enää kotona jatkaa, kun palkkatyöt on siltä viikolta tehty.

Ja kuka kieltää joskus menemästä ulos syömään tai tilaamasta ruokaa kotiin. Ja verkkokaupasta saa tilattua ostokset kotiintuotuna.

Seuraan YouTubesta sellaista kanavaa kuin Sonya's Prep. USAssa asuva Sonya on kokopäivätyössä sairaanhoitajana, hänellä on 5 lasta ja aviomies, ja koska hän on myös juutalainen, hänen kulttuurissaan on sapatti pyhäpäivä, jolloin ei saa mitään tehdä. Sen vuoksi hän tekee kaiken ennen sapatinpäivää valmiiksi. Erittäin kannustava leidi, joka jakaa näitä ruoka- ja muita vinkkejään siis myös Tubessa. Vaikka ei ymmärtäisi englantia, niin kuvatkin kertovat ja niistäkin näkee, kuinka tosiaankin voi arki olla hanskassa isossakin perheessä. Muitakin vastaavia tubettajia löytyy. Joitakin suurperheen omaavia suomalaisiakin.

Mä tein arjesta helpomman. Vaatekapselit, tekemättömät tylt heti, ruokalistat jne.

Lopetin puoleksi vuodeksi ylityöt, aloin liikkumaan joka päivä.

Talvella 2 h pulkkamäessä kantaa pitkälle.