Lue keskustelun säännöt.
Selviätkö jos asuntolainan korko raketoi 1,5 prosenttiin.
19.04.2022 |
Asuntolainaajan kissanpäivät jatkuu.
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei raketoi minulla. Kiinteä korkoprosenttini alkaa nollalla. Velka on muutenkin maltillinen, mutta silti en voinut vastustaa kiinteän koron houkutusta vuosi sitten, kun epäilin korkojen lähtevän maailman talouden epävarmuuksien vuoksi vielä nousuun. Tämän jälkeen alkoi vielä Ukrainan sota.
Mieluummin kiinteäkorkoinen laina kuin vaihtuvakorkoisen korkokatosta maksaminen, kun korot ovat naurettavan alhaalla. Mielestäni terveen talousjärjestelmän normaalikokotaso olisi noin 4 %, mutta sellaista maailmaa ei ole ollut piiitkään aikaan.
Kiinteä korko ei ole viimeisinä vuosina alkanut nollalla. Tarkoitatko, että laina-aikasi kasvaa korkojen noustessa yli tuon?
Viime vuonna 10v. kiinteä korko 0,83 (todellinen vuosikorko eli sisältää avausmaksut jne.)
Oot vaan kilpailuttanut pankkisi huonosti ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa.
Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.
Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä.
Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava.
Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.
Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.
Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?
"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.
Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.
Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.
Jaa jaa. Synnyttiin laman keskelle, valmistuttiin kouluista laman keskelle, eletty pätkätöiden kanssa, jatkuvaa kouluttautumista vaaditaan joka asiaan, koettiin pandemia, Euroopassa soditaan ja sen vaikutukset kaikkeen... Todella helpolla ollaan päästy joo. :D
Ajettelitko että suuret ikäluokat eivät kokeneet yhtään lamaa? Esim. 90-luvun suuren laman aikaan suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä 40-50 vuotiaita ja aika monen vakaa työura tyssäsi siihen jopa kokonaan. Moni isolla lainalla 80-luvulla ostettu asunto meni vasaran alle ja velkoja maksettiin vielä pitkään sen jälkeen.
Ainakin he jäivät nuorina eläkkeelle ja saavat isompaa eläkettä kuin minä 40h työviikkoa paiskiva saan palkkaa. Ainakin kaikki ketkä minä tunnen, on heillä velattomat talot tai asunnot.
En nyt pitäisi vaikkapa 64 vuoden eläkeikää mitenkään kauhean nuorena. Ei yleinen eläkeikä ole noussut suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen jälkeen mitenkään ratkaisevan paljon.
Ja on luonnollista että eläkeikäisenä lainat on yleensä maksettu. Itsekin saan ihan kohta asuntolainan maksettua ja ikää on vasta juuri 50 vuotta. Tässä on reilu 15 vuotta aikaa olla työelämässä ja elää ilman isoa asuntolainaa.
Ei se silti poista sitä, että monilla entisillä perus tehdastyöläisillä on korkeammat eläkkeet kuin meillä nykyisillä palkansaajilla, jotka maksamme heidän eläkkeitään palkoistamme.
Siis hiljattain eläkkeillä jääneillä suurilla ikäluokillahan voi olla esim. siivuoustyöstä parempi eläke, mitä siivoojat saa nykyään palkkaa.
No kyllä silloin ne työajan ansiot ovat myös olleet paljon nykyistä siivoojan palkkaa isommat. Ei se eläke muuten voi niin isoksi kasvaa.
Ongelmahan on että monilla pienipalkkaisilla aloilla on nykyään täysipäiväisä vakitöitä vähän tarjolla ja siksi palkkatasokin jää pienemmäksi kuin entisaikojen siivoojilla.
Mitä veikkaatte tuleeko sähkö, polttoaineet ja öljy nousemaan vielä paljonkin nykyhinnoistaan? Laskeeko näiden hinta enää koskaan? Onko nykyhinnat edullisia ja esim 3€ litrahinta bensalle esim vuoden päästä uusi normaali?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskaltaako NYT ottaa asuntolainan taloon, jos säästöjä ei hirveästi ole tai ne mitä on menee talokauppaan ja työssä käymiseen tarvitsee autoa eli matkakulut pilvissä ja palkka on perus duunarin palkka eikä 100% varmaa työllisyyttä?
Täytyykö tässä oikeasti laittaa koko elämä sivuun ja tyytyä vain siihen mikä tuntuu turvallisemmalta ratkaisulta eli kerrostalo vai ottaa riski ja alkaa elämään vihdoin sen näköistä elämää mistä on aina haaveillut?
Tuntuu ettei koskaan ole hyvä hetki millekään ja ikäkin alkaa tulemaan vastaan tätä menoa ja sitten huomaakin elämän lipuneen ohi vain peläten raha-asioita.
Ota kiinteäkorkoinen laina, niin korkojennousu ei koske sinua. Osta riittävän läheltä julkisia liikenneyhteyksiä, jotta ne ovat todellinen vaihtoehto liikkumiselle. Mieti pärjäätkö nollalla tai yhdellä autolla ainakin tarvittaessa. Oma tontti oli sitten kyseessä asuntoosakeyhtiö tai kiinteistö. Varo uusissa taloyhtiöissä naapureiden velkaantumista ja törkeän korkeita asumiskuluja, vaikka talo on vain vuokratontilla.
Kiinteäkorkoista lainaa en saa koko lainalle, koska joudun ostamaan takauksen lainalleni. Korkosuojaa 1,85-3,3% tarjottiin. En tiedä onko se hyvä vai huono vaihtoehto. Auto on pakollinen pienessä kaupungissa tai työmahdollisuudet ovat olemattomia nyt ja jatkossa.
Sun kannattaisi ehkä jakaa asumiskulut jonkun toisen kanssa? Itse mietin, että paras tapa säästää on muuttaa joko kimppa-asuntoon tai leirintäalueelle asuntovaunuun. Kesä menisi hyvin teltassakin, jos vain paikkakunnalla on helppo saada katto pään päälle viileämmäksi ajaksi. Tarkoitus on säästää asuntolainaa varten. Autoa en tarvitse. Minulla on polkupyörä ja hyvä kunto. Vaihtoehtoisesti myös julkinen liikenne käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei raketoi minulla. Kiinteä korkoprosenttini alkaa nollalla. Velka on muutenkin maltillinen, mutta silti en voinut vastustaa kiinteän koron houkutusta vuosi sitten, kun epäilin korkojen lähtevän maailman talouden epävarmuuksien vuoksi vielä nousuun. Tämän jälkeen alkoi vielä Ukrainan sota.
Mieluummin kiinteäkorkoinen laina kuin vaihtuvakorkoisen korkokatosta maksaminen, kun korot ovat naurettavan alhaalla. Mielestäni terveen talousjärjestelmän normaalikokotaso olisi noin 4 %, mutta sellaista maailmaa ei ole ollut piiitkään aikaan.
Kiinteä korko ei ole viimeisinä vuosina alkanut nollalla. Tarkoitatko, että laina-aikasi kasvaa korkojen noustessa yli tuon?
Viime vuonna 10v. kiinteä korko 0,83 (todellinen vuosikorko eli sisältää avausmaksut jne.)
Oot vaan kilpailuttanut pankkisi huonosti ;)
Meillä siis kiinteä korko koko 25 v. ajalle kokonaisuudessaan 1,35. Tuo ei siis riipu mitenkään kilpailuttamisesta, vaan ainoastaan op tarjoaa oikeaa kiinteää korkoa koko laina-ajalle. Ja se on kaikille sama nostohetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä veikkaatte tuleeko sähkö, polttoaineet ja öljy nousemaan vielä paljonkin nykyhinnoistaan? Laskeeko näiden hinta enää koskaan? Onko nykyhinnat edullisia ja esim 3€ litrahinta bensalle esim vuoden päästä uusi normaali?
Eihän se hinnannousu mikään automaatti ole vaan se riippuu kysynnästä ja tarjonnasta. Jos maailmanmarkkinoilla on syitä miksi kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, voi hinta muuttua nopeastikin suuntaan tai toiseen.
Mutta en kyllä usko 3 euron litrahintaan. Vielä nykyisessäkin litrahinnassa on niin paljon veroa että raakaöljyn hinnan pitäisi vielä reilusti yli kaksinkertaistua jotta bensa maksaisi 3e/litra. Ja lähellekään sellaisia hintoja ei ole nähty vuosikymmeniin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa.
Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.
Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä.
Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava.
Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.
Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.
Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?
Juuh tosi korkea elintaso kun ei ole töistä vaikka olisi koulutettu, toisin kuin suuret ikäluokat ja asunnot maksaa satoja tuhansia. Suurilla ikäluokilla asuntoihin riittii 10v laina.
Ei riittänyt vaan sen pidempää lainaa ei vain kerralla saanut. Se tarkoitti sitä että ensin ostettiin kaksio ja kituutettiin siinä kunnes iso osa lainasta oli maksettu. Sitten taas uusi lyhyt laina ja sillä ostettiin kolmio. Ehkä kolmas laina oli se jolla sitten lopulta saatiin se kunnon kokoinen asunto. Tämä oli se ihan normaali tie vielä 70-luvulla ja 80-luvun alussa ainkin pääkaupunkiseudulla jossa auntojen hinnat olivat silloinkin korkeat. Muistan kun omat vanhempanikin ottivat 7 vuoden asuntolainan kun pidempää ei saanut.
Suuret ikäluokat osti kylläkin suoraan yli 100m2 asuntoja. Nuoremmat polvet sitten osti 80-l kuplahinnoilla ensin yksiöitä.
Ehkä jossain pienemmissä kaupungeissa. Ainakaan pääkaupunkiseudun hinnoilla ja silloisilla laina-ajoilla aika harva sai suoraan niin ison asunnon. Tai sitten se edellytetty todella isoa omaa säästettyä osuutta ennen kuin sen lainan sai. Normaali laina-aika kun oli 70-luvulla sellaiset 7-10 vuotta ja hattu kourassa sai mennä anelemaan pankista josko sellaisen lainan yleensä saisi.
Ihan kuule Hesan hinnoilla. Lyhyt on muisti kun vielä 10v sitten sai suht järkevän hintaisia asuntoja, ei ollut näin mielettömiä kuplahintoja. Luuletko tosiaan että suuret ikäluokat asui lapsineen jossain kaksioissa. Silloin tehtiin lapsia. Nykyään lainaa tyrkytetään pankista mutta asuntovälittäjille pitää mennä hattukourassa ja auta armias jos alat hinnasta keskustelemaan. Epäilyttävä huijari!
80-90-lukujen vaihteessa oli ainakin pks ihan järkyttävä hintakupla. Asuntojen hinnat romahtivatkin sitten 1996 mennessä. Muistan tämän hyvin siksi, että v. -90 ostin stadista kaksion hintaan 570.000 mk, jonka myin myöhemmin 415.000 mk:lla.
Elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä veikkaatte tuleeko sähkö, polttoaineet ja öljy nousemaan vielä paljonkin nykyhinnoistaan? Laskeeko näiden hinta enää koskaan? Onko nykyhinnat edullisia ja esim 3€ litrahinta bensalle esim vuoden päästä uusi normaali?
Eihän se hinnannousu mikään automaatti ole vaan se riippuu kysynnästä ja tarjonnasta. Jos maailmanmarkkinoilla on syitä miksi kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, voi hinta muuttua nopeastikin suuntaan tai toiseen.
Mutta en kyllä usko 3 euron litrahintaan. Vielä nykyisessäkin litrahinnassa on niin paljon veroa että raakaöljyn hinnan pitäisi vielä reilusti yli kaksinkertaistua jotta bensa maksaisi 3e/litra. Ja lähellekään sellaisia hintoja ei ole nähty vuosikymmeniin.
Entä jakeluvelvoitteen tuoma hinnannousu? Sehän oli 0,40-0,60€/litra dieselille. Ja jääkö se siihen on toinen asia.
Laina laskettiin sen mukaan, että jos korot nousee vaikka 7%, niin rahat riittää. Otettiin kyllä suoja korkojen nousun varalle, niin eipä tarvitse miettiä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laina laskettiin sen mukaan, että jos korot nousee vaikka 7%, niin rahat riittää. Otettiin kyllä suoja korkojen nousun varalle, niin eipä tarvitse miettiä sitä.
Laskettiinko siihen mukaan kaikkien muidenkin hintojen nousu? Se tässä itseäni huolestuttaa, lainasta kyllä selviäisi, mutta kun tuntuu nousevan aivan kaikki muukin niin eipäs enää selviämään.
Lainani aika pitenee, jos korot nousevat. Tämä ei haittaa, koska muutaman vuoden kuluttua vaihdan pienempään sekä halvemmalle seudulle lasten muuttaessa omilleen. Saan loppulainan maksettua ja ostettua uuden, mihin jää rahaa remontille. Aina ero kuviossa on paljonko minulle jää rahaa yli tuossa kohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tässä jotenkin selvitä, lainat on maksettu pois kauan sitten. Ja etuajassa silloinkin.
Korkojen nousu ja hintojen nousu varmaan jännittää niitä ihmisiä kenellä on velkaa todella paljon ja he elävät nyt jo kädestä suuhun.
Jos on velkaa alle 50t euroa niin korkojen nousu on heille vain muutamia kymppejä kuukaudessa mutta jos on velkaa se 100t euroa niin sitten puhutaan sadasta eurosta kuukaudessa.
Korkojen nousu sekä hintojen nousu yhdessä johtaa siihen että monet ihmiset joutuvat tinkaamaan elintasostaan.
Ruuan hinta noussut lähes 10%, polttoaineen hinta nousi noin 1,8e/l reiluun kahteen euroon ja sähkön hinta nousi 30%.
Fiksu ihminen onneksi on elänyt siten ettei velkaa ole liikaa ja on varautunut hintojen sekä koron nousuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle on tarjottu rahaa tiedät kyllä mistä, tarvittaessa pitää harkita...
Vierailija kirjoitti:
Mitä veikkaatte tuleeko sähkö, polttoaineet ja öljy nousemaan vielä paljonkin nykyhinnoistaan? Laskeeko näiden hinta enää koskaan? Onko nykyhinnat edullisia ja esim 3€ litrahinta bensalle esim vuoden päästä uusi normaali?
Milloin olisi pumppuhinnat laskeneet, sähkönsiirtohintakin on eduskunnan suojeluksessa jostain syystä ja tuplaantuu vuoden välein. Hinnat nousee suomessa yli maailman kalleimpien hintojen kunnes suomi loppuu omaan mahdottomuuteensa. Ehkä putin suorittaa eutanasian painamalla nappia.
Vierailija kirjoitti:
Korkojen nousu ja hintojen nousu varmaan jännittää niitä ihmisiä kenellä on velkaa todella paljon ja he elävät nyt jo kädestä suuhun.
Jos on velkaa alle 50t euroa niin korkojen nousu on heille vain muutamia kymppejä kuukaudessa mutta jos on velkaa se 100t euroa niin sitten puhutaan sadasta eurosta kuukaudessa.
Korkojen nousu sekä hintojen nousu yhdessä johtaa siihen että monet ihmiset joutuvat tinkaamaan elintasostaan.
Ruuan hinta noussut lähes 10%, polttoaineen hinta nousi noin 1,8e/l reiluun kahteen euroon ja sähkön hinta nousi 30%.
Fiksu ihminen onneksi on elänyt siten ettei velkaa ole liikaa ja on varautunut hintojen sekä koron nousuun.
100t nousu esim 6% tietää lisää maksettaav kuussa 600euroa.
Selviäisin.
Asunnossani on vuokralainen, joka maksaa käypää vuokraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laina laskettiin sen mukaan, että jos korot nousee vaikka 7%, niin rahat riittää. Otettiin kyllä suoja korkojen nousun varalle, niin eipä tarvitse miettiä sitä.
Laskettiinko siihen mukaan kaikkien muidenkin hintojen nousu? Se tässä itseäni huolestuttaa, lainasta kyllä selviäisi, mutta kun tuntuu nousevan aivan kaikki muukin niin eipäs enää selviämään.
Pankit on varautuneet korkojen nousuun. Ilmiselvästi jakaen paljon lainaa. Muttei inflaatioon. Inflaatiopommi.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmiset pärjäsivät kun lainakorot oli 16-18&, niin.
Tämä ilmiö oli -90 luvun laman aikaa. Pankki ilmoitti uuden koron olevan 18% ja silloin alkoi pelkän koron maksu. Sen päälle sitten vielä YTt ja kenkää. Tiukkaa oli, mutta siitäkin noustiin ja kämppä saatiin maksettua.
Viimeisten vuosien "superkertymä" kohotti niiden palkansaajien eläkettä jotka onnistuivat työuran lopulla pääsemään eteenpäin ja paremmille ansioille. Kun tämä poistettiin niin monen eläke aleni suhteellisesti.
Mutta jos vietit koko työurasi samassa hommassa sorvin ääressä eivätkä tulot paljon nousseet niin ei se eläke mitenkään ratkaisevasti nykyistä korkeammaksi kohonnut.