Selviätkö jos asuntolainan korko raketoi 1,5 prosenttiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun korot nousee niin miten ne ihmiset pärjäävät ketkä on ollu jo tiukilla rahan suhteen nollakorko aikana?

Alkaako nyt tulemaan enemmän asuntoja myyntiin kun monilla ihmisillä ei ole enää varaa asua asunnossaan korkojen nousun takia?

Nyt kun korot nousevat sinne 2%-5% väliin niin voidaan todeta että halvat lainat on historiaa ainakin joksikin aikaa.

Monilla ihmisillä on asuntolainan lisäksi lainaa autosta ja on myös kulutusluottoja... Miten muuten valtion velat? Niissähän tuo korkojen nousu on ihan älytön vai vaikuttaako tämä niihin?

Miksi meitä jo varoiteltiin että kansalaisten pitää alkamaan tinkimään elintasostaan?

Valtioiden velka on enemmän sidoksissa maiden luottoluokituksiin ja talouden tilaan kuin yleiseen korkotasoon. Vanhojen lainojen korko ei myöskään yleensä nouse vaan se on kiinteä ja lainaa otettaessa sovittu mutta kun valtio ottaa uutta velkaa niin se voi sitten olla kalliimpaan.

Toivottavasti valtio ei nyt ota yhtää velkaa koska ne eivät tule olemaan halpoja lainoja.

Nyt valtion pitäisi karsia menoja jotta velkaa ei jouduttaisi ottamaan.

Toivon että päättäjät olisivat niin fiksuja että nyt ei velkaa otettaisi.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin seutukuntiin kuuluu 17 kuntaa. En muuttaisi lasten kanssa niistä ilman painavia syitä ja suurta määrää omaisuutta omistusasuntoon Helsinkiin, Vantaalle enkä Espooseen, vaan katsoisin kotia joistain noista muista kunnista.

Parempi hintalaatusuhde koostuisi pienemmän asuinkunnan toiminnallisista eduista, hyvistä  liikenneyhteyksistä, asuntojen hinnoista ja tilasta hengittää. Kolme mainittua kuntaa on jo pilattu ruuhkilla, palveluiden heikommalla saatavuudella ja tavoitettavuudella.

Kyllä varsinkin Vantaalta löytyy vielä alueita joiden hinnat eivät ole kohonneet pilviin mutta liikenneyhteydet ovat hyvät ja elämänlaatukin kohdallaan. Ne alueet pitää vain löytää.

Kaikenkaikkiaan Vantaa on paljon mainettaan parempi paikka. En nuorena olisi voinut kuvitellakaan asuvani siellä mutta kun piti ostaa perheelle ensimmäinen asunto niin tajusin että ei kannata olla ennakkoluulojen vanki ja maksaa siitä liikaa.

Velkaa on, mutta se on otettu silloin kun tulot oli noin puolet nykyisestä, eli pitäisi olla vara. Tosin lyhennykset on aina samankokoiset, laina-aika pitenee kun korot nousee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.

Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.

Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.

Itse asiassa olivat.

Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.

Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation. 

Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa. 

Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.

Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä. 

Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava. 

Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti  ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.

Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.

Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?

"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.

Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.

Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.

Jaa jaa. Synnyttiin laman keskelle, valmistuttiin kouluista laman keskelle, eletty pätkätöiden kanssa, jatkuvaa kouluttautumista vaaditaan joka asiaan, koettiin pandemia, Euroopassa soditaan ja sen vaikutukset kaikkeen... Todella helpolla ollaan päästy joo. :D

Ajettelitko että suuret ikäluokat eivät kokeneet yhtään lamaa? Esim. 90-luvun suuren laman aikaan suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä 40-50 vuotiaita ja aika monen vakaa työura tyssäsi siihen jopa kokonaan. Moni isolla lainalla 80-luvulla ostettu asunto meni vasaran alle ja velkoja maksettiin vielä pitkään sen jälkeen.

Ainakin he jäivät nuorina eläkkeelle ja saavat isompaa eläkettä kuin minä 40h työviikkoa paiskiva saan palkkaa. Ainakin kaikki ketkä minä tunnen, on heillä velattomat talot tai asunnot.

Tämä on varmaan vitsi. Pankki teki ainakin meille stressitestin 6% korolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun korot nousee niin miten ne ihmiset pärjäävät ketkä on ollu jo tiukilla rahan suhteen nollakorko aikana?

Alkaako nyt tulemaan enemmän asuntoja myyntiin kun monilla ihmisillä ei ole enää varaa asua asunnossaan korkojen nousun takia?

Nyt kun korot nousevat sinne 2%-5% väliin niin voidaan todeta että halvat lainat on historiaa ainakin joksikin aikaa.

Monilla ihmisillä on asuntolainan lisäksi lainaa autosta ja on myös kulutusluottoja... Miten muuten valtion velat? Niissähän tuo korkojen nousu on ihan älytön vai vaikuttaako tämä niihin?

Miksi meitä jo varoiteltiin että kansalaisten pitää alkamaan tinkimään elintasostaan?

Valtioiden velka on enemmän sidoksissa maiden luottoluokituksiin ja talouden tilaan kuin yleiseen korkotasoon. Vanhojen lainojen korko ei myöskään yleensä nouse vaan se on kiinteä ja lainaa otettaessa sovittu mutta kun valtio ottaa uutta velkaa niin se voi sitten olla kalliimpaan.

Toivottavasti valtio ei nyt ota yhtää velkaa koska ne eivät tule olemaan halpoja lainoja.

Nyt valtion pitäisi karsia menoja jotta velkaa ei jouduttaisi ottamaan.

Toivon että päättäjät olisivat niin fiksuja että nyt ei velkaa otettaisi.

Hyvin harva valtio tulee toimeen ilman velkaa. Menoja pitää varmasti osittain karsia mutta pitää muistaa että valtion menojen karsinta myös vähentää yhteiskunnassa kiertävän rahan määrää ja se vaikuttaa osaltaan myös koko talouteen. Laskusuhdanteessa tehdyt isot säästöt jyrkentävät laskua kuten kävi mm. 90-luvun lamassa. Niiden pitää siis olla tarkasti harkittuja ja hyvin kohdennettuja.

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaako NYT ottaa asuntolainan taloon, jos säästöjä ei hirveästi ole tai ne mitä on menee talokauppaan ja työssä käymiseen tarvitsee autoa eli matkakulut pilvissä ja palkka on perus duunarin palkka eikä 100% varmaa työllisyyttä?

Täytyykö tässä oikeasti laittaa koko elämä sivuun ja tyytyä vain siihen mikä tuntuu turvallisemmalta ratkaisulta eli kerrostalo vai ottaa riski ja alkaa elämään vihdoin sen näköistä elämää mistä on aina haaveillut?

Tuntuu ettei koskaan ole hyvä hetki millekään ja ikäkin alkaa tulemaan vastaan tätä menoa ja sitten huomaakin elämän lipuneen ohi vain peläten raha-asioita.

Ota kiinteäkorkoinen laina, niin korkojennousu ei koske sinua. Osta riittävän läheltä julkisia liikenneyhteyksiä, jotta ne ovat todellinen vaihtoehto liikkumiselle. Mieti pärjäätkö nollalla tai yhdellä autolla ainakin tarvittaessa. Oma tontti oli sitten kyseessä asuntoosakeyhtiö tai kiinteistö. Varo uusissa taloyhtiöissä naapureiden velkaantumista ja törkeän korkeita asumiskuluja, vaikka talo on vain vuokratontilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.

Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.

Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.

Itse asiassa olivat.

Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.

Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation. 

Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa. 

Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.

Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä. 

Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava. 

Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti  ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.

Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.

Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?

"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.

Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.

Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.

Suuret ikäluokat nautti elämänsä pituisesta noususuhdanteesta. Kahmivat kaiken itselleen. Nyt ilkkuu että kyllähän saatte köyhimykset sitten perintöäkin. Irstasta. Sitä paitsi suuren ikäluokan lapset on jo elämän ehtoossa itsekin perinnöt saadessaan, josta menee puolet veroina valtiolle. Kun mitään ei voi lapsilleen suoda jo eläessään. Päinvastoin. Aina löytyy joku urpo selittämään miten perintökin sitten ja kyllä me jouduttiin syömään puuroa nuorena. Hiton pullamössöt.

On tietysti henkisesti mukavaa mennä aina ylöspäin. Mutta jotta voi mennä aina ylöspäin, on yleensä aloitettava aika matalalta. Se on hyvä muistaa. Helposti nuoremmat ajattelevat vain sitä miten kiva on mennä ylöspäin mutta unohtavat sen melkoisen köyhyyden joka oli sen tien alussa. Sitäkin aikaa kun piti ihan oikeasti elää ja vielä aika pitkään.

Perinnöistä ei muuten mene puolet valtiolle vaan vasta yli 40.000 euron perinnöstä maksaa rintaperillinen 7% veroa. Sen alle olevista summista vero on vain satasia.

Mene muualle myymään köyhyyttä. Sairasta elinikäisen pullamössön suusta.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset pärjäsivät kun lainakorot oli 16-18&, niin.

Ihan ok pärjättiin, kiitos kysymästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.

Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.

Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.

Itse asiassa olivat.

Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.

Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation. 

Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa. 

Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.

Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä. 

Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava. 

Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti  ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.

Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.

Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?

"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.

Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.

Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.

Jaa jaa. Synnyttiin laman keskelle, valmistuttiin kouluista laman keskelle, eletty pätkätöiden kanssa, jatkuvaa kouluttautumista vaaditaan joka asiaan, koettiin pandemia, Euroopassa soditaan ja sen vaikutukset kaikkeen... Todella helpolla ollaan päästy joo. :D

Ajettelitko että suuret ikäluokat eivät kokeneet yhtään lamaa? Esim. 90-luvun suuren laman aikaan suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä 40-50 vuotiaita ja aika monen vakaa työura tyssäsi siihen jopa kokonaan. Moni isolla lainalla 80-luvulla ostettu asunto meni vasaran alle ja velkoja maksettiin vielä pitkään sen jälkeen.

Ainakin he jäivät nuorina eläkkeelle ja saavat isompaa eläkettä kuin minä 40h työviikkoa paiskiva saan palkkaa. Ainakin kaikki ketkä minä tunnen, on heillä velattomat talot tai asunnot.

En nyt pitäisi vaikkapa 64 vuoden eläkeikää mitenkään kauhean nuorena. Ei yleinen eläkeikä ole noussut suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen jälkeen mitenkään ratkaisevan paljon.

Ja on luonnollista että eläkeikäisenä lainat on yleensä maksettu. Itsekin saan ihan kohta asuntolainan maksettua ja ikää on vasta juuri 50 vuotta. Tässä on reilu 15 vuotta aikaa olla työelämässä ja elää ilman isoa asuntolainaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.

Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.

Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.

Itse asiassa olivat.

Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.

Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation. 

Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa. 

Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.

Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä. 

Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava. 

Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti  ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.

Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.

Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?

"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.

Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.

Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.

Suuret ikäluokat nautti elämänsä pituisesta noususuhdanteesta. Kahmivat kaiken itselleen. Nyt ilkkuu että kyllähän saatte köyhimykset sitten perintöäkin. Irstasta. Sitä paitsi suuren ikäluokan lapset on jo elämän ehtoossa itsekin perinnöt saadessaan, josta menee puolet veroina valtiolle. Kun mitään ei voi lapsilleen suoda jo eläessään. Päinvastoin. Aina löytyy joku urpo selittämään miten perintökin sitten ja kyllä me jouduttiin syömään puuroa nuorena. Hiton pullamössöt.

On tietysti henkisesti mukavaa mennä aina ylöspäin. Mutta jotta voi mennä aina ylöspäin, on yleensä aloitettava aika matalalta. Se on hyvä muistaa. Helposti nuoremmat ajattelevat vain sitä miten kiva on mennä ylöspäin mutta unohtavat sen melkoisen köyhyyden joka oli sen tien alussa. Sitäkin aikaa kun piti ihan oikeasti elää ja vielä aika pitkään.

Perinnöistä ei muuten mene puolet valtiolle vaan vasta yli 40.000 euron perinnöstä maksaa rintaperillinen 7% veroa. Sen alle olevista summista vero on vain satasia.

Mene muualle myymään köyhyyttä. Sairasta elinikäisen pullamössön suusta.

Ikävää että haluat uskoa että kaikilla muilla on aina ollut helppoa mutta sinulla vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaako NYT ottaa asuntolainan taloon, jos säästöjä ei hirveästi ole tai ne mitä on menee talokauppaan ja työssä käymiseen tarvitsee autoa eli matkakulut pilvissä ja palkka on perus duunarin palkka eikä 100% varmaa työllisyyttä?

Täytyykö tässä oikeasti laittaa koko elämä sivuun ja tyytyä vain siihen mikä tuntuu turvallisemmalta ratkaisulta eli kerrostalo vai ottaa riski ja alkaa elämään vihdoin sen näköistä elämää mistä on aina haaveillut?

Tuntuu ettei koskaan ole hyvä hetki millekään ja ikäkin alkaa tulemaan vastaan tätä menoa ja sitten huomaakin elämän lipuneen ohi vain peläten raha-asioita.

Ota kiinteäkorkoinen laina, niin korkojennousu ei koske sinua. Osta riittävän läheltä julkisia liikenneyhteyksiä, jotta ne ovat todellinen vaihtoehto liikkumiselle. Mieti pärjäätkö nollalla tai yhdellä autolla ainakin tarvittaessa. Oma tontti oli sitten kyseessä asuntoosakeyhtiö tai kiinteistö. Varo uusissa taloyhtiöissä naapureiden velkaantumista ja törkeän korkeita asumiskuluja, vaikka talo on vain vuokratontilla. 

Kiinteäkorkoista lainaa en saa koko lainalle, koska joudun ostamaan takauksen lainalleni. Korkosuojaa 1,85-3,3% tarjottiin. En tiedä onko se hyvä vai huono vaihtoehto. Auto on pakollinen pienessä kaupungissa tai työmahdollisuudet ovat olemattomia nyt ja jatkossa.

Tuskin kukaan on ottanut monen kymmenen vuoden asuntolainaa siinä uskossa, että korot pysyy nollassa koko sen ajan. Joten tämä nyt on tällainen aihe jolla sanomalehdet tykkää revitellä otsikoissa, mutta ei se nyt ihan oikeasti kenellekään yllätyksenä tule.

Sitten kun yli 10% niin pitää alkaa pudjettia miettimään uusiksi ja voi vähän haastavaa tulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.

Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.

Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.

Itse asiassa olivat.

Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.

Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation. 

Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa. 

Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.

Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä. 

Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava. 

Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti  ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.

Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.

Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?

"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.

Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.

Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.

Jaa jaa. Synnyttiin laman keskelle, valmistuttiin kouluista laman keskelle, eletty pätkätöiden kanssa, jatkuvaa kouluttautumista vaaditaan joka asiaan, koettiin pandemia, Euroopassa soditaan ja sen vaikutukset kaikkeen... Todella helpolla ollaan päästy joo. :D

Ajettelitko että suuret ikäluokat eivät kokeneet yhtään lamaa? Esim. 90-luvun suuren laman aikaan suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä 40-50 vuotiaita ja aika monen vakaa työura tyssäsi siihen jopa kokonaan. Moni isolla lainalla 80-luvulla ostettu asunto meni vasaran alle ja velkoja maksettiin vielä pitkään sen jälkeen.

Ainakin he jäivät nuorina eläkkeelle ja saavat isompaa eläkettä kuin minä 40h työviikkoa paiskiva saan palkkaa. Ainakin kaikki ketkä minä tunnen, on heillä velattomat talot tai asunnot.

En nyt pitäisi vaikkapa 64 vuoden eläkeikää mitenkään kauhean nuorena. Ei yleinen eläkeikä ole noussut suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen jälkeen mitenkään ratkaisevan paljon.

Ja on luonnollista että eläkeikäisenä lainat on yleensä maksettu. Itsekin saan ihan kohta asuntolainan maksettua ja ikää on vasta juuri 50 vuotta. Tässä on reilu 15 vuotta aikaa olla työelämässä ja elää ilman isoa asuntolainaa.

Ei se silti poista sitä, että monilla entisillä perus tehdastyöläisillä on korkeammat eläkkeet kuin meillä nykyisillä palkansaajilla, jotka maksamme heidän eläkkeitään palkoistamme.

Vierailija kirjoitti:

Ajettelitko että suuret ikäluokat eivät kokeneet yhtään lamaa? Esim. 90-luvun suuren laman aikaan suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä 40-50 vuotiaita ja aika monen vakaa työura tyssäsi siihen jopa kokonaan. Moni isolla lainalla 80-luvulla ostettu asunto meni vasaran alle ja velkoja maksettiin vielä pitkään sen jälkeen.

Tarinoita on monenlaisia. Meidänkin naapurustossa yksi juuri talon rakentanut pankinjohtaja poltti talonsa ja jäi kiinni vakuutuspetoksesta. jonka jälkeen riisti itseltään hegen.

Mutta sitten on myös niitä joilla kaatui jättivelat niskaan ja pääsivät niistä kuin koiraveräjästä ja viiden vuoden jälkeen olivat vapaita tyhmyyksissään otetuista ökyveloista.

Suuri on sekin joukko, jota lama ei koskenut mitenkään. Esimerkiksi omat vanhempani eivät ole elämänsä aikana olleet kertaakaan työttömänä tai lomautettuna, nyt toki jo kymmenisen vuotta eläkkeellä.

Vaikka korot olivat korkeita 80-luvulla, niin asunnon ostaminen oli kuitenkin erittäin kannattavaa, koska inflaatio oli suurta ja asuntolainat korkotuettuja tai vähennyskelpoisia, tuppaa suurilta ikäluokilta unohtumaan. Asutolainojen tukeminen oli paljon merkittävämpi perhetuki, mitä mikään nykyinen tukimuoto. Eihän keskituloiset saa nykyisin enää  mitään muuta kuin lapsilisän ja subventoidun päivähoiton.

Raketoi ?

Raketoi 1,5 %. Ihanko niin paljon ? Onko pitkänkin kantaman raketti ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset pärjäsivät kun lainakorot oli 16-18&, niin.

Kyllä selvittiin kun selvittiin, kun korko oli 17%.

Jolloinkin 90-luvun vaihteessa.

Ei kauaa selvitty 17% koroilla. Joku sai ostaa halvalla itselleen uuden omakotitalon. Onneksi meillä oli asuntolainaa jäljellä enää reiluksi vuodeksi, jonka maksoimme nopeasti pois, kun korot nousivat. Rahat nopeampaan lainan takaisinmaksuun saimme ylitöistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.

Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.

Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.

Itse asiassa olivat.

Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.

Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation. 

Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa. 

Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.

Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä. 

Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava. 

Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti  ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.

Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.

Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?

"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.

Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.

Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.

Jaa jaa. Synnyttiin laman keskelle, valmistuttiin kouluista laman keskelle, eletty pätkätöiden kanssa, jatkuvaa kouluttautumista vaaditaan joka asiaan, koettiin pandemia, Euroopassa soditaan ja sen vaikutukset kaikkeen... Todella helpolla ollaan päästy joo. :D

Ajettelitko että suuret ikäluokat eivät kokeneet yhtään lamaa? Esim. 90-luvun suuren laman aikaan suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä 40-50 vuotiaita ja aika monen vakaa työura tyssäsi siihen jopa kokonaan. Moni isolla lainalla 80-luvulla ostettu asunto meni vasaran alle ja velkoja maksettiin vielä pitkään sen jälkeen.

Ainakin he jäivät nuorina eläkkeelle ja saavat isompaa eläkettä kuin minä 40h työviikkoa paiskiva saan palkkaa. Ainakin kaikki ketkä minä tunnen, on heillä velattomat talot tai asunnot.

En nyt pitäisi vaikkapa 64 vuoden eläkeikää mitenkään kauhean nuorena. Ei yleinen eläkeikä ole noussut suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen jälkeen mitenkään ratkaisevan paljon.

Ja on luonnollista että eläkeikäisenä lainat on yleensä maksettu. Itsekin saan ihan kohta asuntolainan maksettua ja ikää on vasta juuri 50 vuotta. Tässä on reilu 15 vuotta aikaa olla työelämässä ja elää ilman isoa asuntolainaa.

Ei se silti poista sitä, että monilla entisillä perus tehdastyöläisillä on korkeammat eläkkeet kuin meillä nykyisillä palkansaajilla, jotka maksamme heidän eläkkeitään palkoistamme.

Siis hiljattain eläkkeillä jääneillä suurilla ikäluokillahan voi olla esim. siivuoustyöstä parempi eläke, mitä siivoojat saa nykyään palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.

Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.

Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.

Itse asiassa olivat.

Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.

Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation. 

Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa. 

Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.

Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä. 

Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava. 

Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti  ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.

Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.

Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?

"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.

Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.

Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.

Suuret ikäluokat nautti elämänsä pituisesta noususuhdanteesta. Kahmivat kaiken itselleen. Nyt ilkkuu että kyllähän saatte köyhimykset sitten perintöäkin. Irstasta. Sitä paitsi suuren ikäluokan lapset on jo elämän ehtoossa itsekin perinnöt saadessaan, josta menee puolet veroina valtiolle. Kun mitään ei voi lapsilleen suoda jo eläessään. Päinvastoin. Aina löytyy joku urpo selittämään miten perintökin sitten ja kyllä me jouduttiin syömään puuroa nuorena. Hiton pullamössöt.

On tietysti henkisesti mukavaa mennä aina ylöspäin. Mutta jotta voi mennä aina ylöspäin, on yleensä aloitettava aika matalalta. Se on hyvä muistaa. Helposti nuoremmat ajattelevat vain sitä miten kiva on mennä ylöspäin mutta unohtavat sen melkoisen köyhyyden joka oli sen tien alussa. Sitäkin aikaa kun piti ihan oikeasti elää ja vielä aika pitkään.

Perinnöistä ei muuten mene puolet valtiolle vaan vasta yli 40.000 euron perinnöstä maksaa rintaperillinen 7% veroa. Sen alle olevista summista vero on vain satasia.

Mene muualle myymään köyhyyttä. Sairasta elinikäisen pullamössön suusta.

Ikävää että haluat uskoa että kaikilla muilla on aina ollut helppoa mutta sinulla vaikeaa.

Suuret ikäluokat pyrkii nyt myymään keinottelumielessä ostamiaan yksiöitä nuoremmille polville kuplahinnoin. Häikäilemätöntä.