Lue keskustelun säännöt.
Selviätkö jos asuntolainan korko raketoi 1,5 prosenttiin.
19.04.2022 |
Asuntolainaajan kissanpäivät jatkuu.
Kommentit (181)
Uskaltaako NYT ottaa asuntolainan taloon, jos säästöjä ei hirveästi ole tai ne mitä on menee talokauppaan ja työssä käymiseen tarvitsee autoa eli matkakulut pilvissä ja palkka on perus duunarin palkka eikä 100% varmaa työllisyyttä?
Täytyykö tässä oikeasti laittaa koko elämä sivuun ja tyytyä vain siihen mikä tuntuu turvallisemmalta ratkaisulta eli kerrostalo vai ottaa riski ja alkaa elämään vihdoin sen näköistä elämää mistä on aina haaveillut?
Tuntuu ettei koskaan ole hyvä hetki millekään ja ikäkin alkaa tulemaan vastaan tätä menoa ja sitten huomaakin elämän lipuneen ohi vain peläten raha-asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden kannattaisi hakea asuntoa Helsingin kehyskunnista hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelta. Kunta kannattaisi valita sillä perusteella, että se panostaa lapsiin ja vapaa-aikaan.
Juuri niin. Ihmettelen mikä kauhea hinku ihmisillä on asua mahdollisimman lähellä keskustaa kun silti se matka-aika töihin voi olla todella pitkä. Kun ostaa asunnon vähän kauempaa mutta vaikka hyvän junayhteyden varrelta niin arki on sujuvaa mutta asuminen maksaa huomattavasti vähemmän.
Jotenkin kummallisesti Suomessa ajatellaan että jonkun yksinhuoltaja-sairaanhoitajan pitäisi pystyä asumaan suunnilleen Helsingin keskustassa. Ei niin muuten ole missään muuallakaan maailmassa että alle keskipalkkainen voisi ostaa perheasunnon pääkaupungin keskustasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa.
Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.
Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä.
Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava.
Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.
Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.
Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?
"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.
Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.
Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.
Suuret ikäluokat nautti elämänsä pituisesta noususuhdanteesta. Kahmivat kaiken itselleen. Nyt ilkkuu että kyllähän saatte köyhimykset sitten perintöäkin. Irstasta. Sitä paitsi suuren ikäluokan lapset on jo elämän ehtoossa itsekin perinnöt saadessaan, josta menee puolet veroina valtiolle. Kun mitään ei voi lapsilleen suoda jo eläessään. Päinvastoin. Aina löytyy joku urpo selittämään miten perintökin sitten ja kyllä me jouduttiin syömään puuroa nuorena. Hiton pullamössöt.
Vierailija kirjoitti:
Uskaltaako NYT ottaa asuntolainan taloon, jos säästöjä ei hirveästi ole tai ne mitä on menee talokauppaan ja työssä käymiseen tarvitsee autoa eli matkakulut pilvissä ja palkka on perus duunarin palkka eikä 100% varmaa työllisyyttä?
Täytyykö tässä oikeasti laittaa koko elämä sivuun ja tyytyä vain siihen mikä tuntuu turvallisemmalta ratkaisulta eli kerrostalo vai ottaa riski ja alkaa elämään vihdoin sen näköistä elämää mistä on aina haaveillut?
Tuntuu ettei koskaan ole hyvä hetki millekään ja ikäkin alkaa tulemaan vastaan tätä menoa ja sitten huomaakin elämän lipuneen ohi vain peläten raha-asioita.
Riskejä voi ottaa mutta niiden pitää olla hallittuja. Pitää miettiä että onko valmis siihen että asiat voivat myös mennä huonosti ja että voi myös menettää asioita.
Jos on siihen valmis ja ne riskit ovat oikein mitoitettuja niin miksi ei voisikin ottaa riskejä. Mutta pitää siis olla varasuunnitelmia ja valmis niitä myös toteuttamaan eikä niin että sitten roikutaan konkurssin partaalla vuosia kun ei raaskita luopua siitä omasta unelmasta ja myöntää että sitä ei nyt saavutettukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Ja palkat pienempiä. Ei silloin oltu yhtään rikkaampia, päin vastoin.
Kaikki on suhteutettava muihin asioihin.
Esim. nykyään saa kelvollisia puhelimia ja läppäreitä todella halvalla verrattuna 80-90-luvun tarjontaan. Toki huippulaitteista sai maksaa silloinkin, kuten nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa.
Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.
Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä.
Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava.
Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.
Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.
Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?
"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.
Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.
Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.
Olen ilmeisesti kuvailemasi nykynuori. Elin lapsuuteni keskellä 90-luvun lamaa todellakin niukkuudessa. Kouluttauduin ja valmistuin keskelle finanssikriisiä ja työttömyyttä. Sain ihmeen kaupalla töitä, mutta palkkakehitykseni ei ole pysynyt asuntojen hintojennousun perässä. Ehkä joskus pääsen vielä omaan kotiin ja uskallan ajatella perheen perustamista. Aika alkaa ajamaan jo ohi, sillä nykytalous vaikuttaa jälleen huolestuttavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa.
Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.
Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä.
Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava.
Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.
Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.
Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?
Juuh tosi korkea elintaso kun ei ole töistä vaikka olisi koulutettu, toisin kuin suuret ikäluokat ja asunnot maksaa satoja tuhansia. Suurilla ikäluokilla asuntoihin riittii 10v laina.
Ei riittänyt vaan sen pidempää lainaa ei vain kerralla saanut. Se tarkoitti sitä että ensin ostettiin kaksio ja kituutettiin siinä kunnes iso osa lainasta oli maksettu. Sitten taas uusi lyhyt laina ja sillä ostettiin kolmio. Ehkä kolmas laina oli se jolla sitten lopulta saatiin se kunnon kokoinen asunto. Tämä oli se ihan normaali tie vielä 70-luvulla ja 80-luvun alussa ainkin pääkaupunkiseudulla jossa auntojen hinnat olivat silloinkin korkeat. Muistan kun omat vanhempanikin ottivat 7 vuoden asuntolainan kun pidempää ei saanut.
Suuret ikäluokat osti kylläkin suoraan yli 100m2 asuntoja. Nuoremmat polvet sitten osti 80-l kuplahinnoilla ensin yksiöitä.
Ehkä jossain pienemmissä kaupungeissa. Ainakaan pääkaupunkiseudun hinnoilla ja silloisilla laina-ajoilla aika harva sai suoraan niin ison asunnon. Tai sitten se edellytetty todella isoa omaa säästettyä osuutta ennen kuin sen lainan sai. Normaali laina-aika kun oli 70-luvulla sellaiset 7-10 vuotta ja hattu kourassa sai mennä anelemaan pankista josko sellaisen lainan yleensä saisi.
Ihan kuule Hesan hinnoilla. Lyhyt on muisti kun vielä 10v sitten sai suht järkevän hintaisia asuntoja, ei ollut näin mielettömiä kuplahintoja. Luuletko tosiaan että suuret ikäluokat asui lapsineen jossain kaksioissa. Silloin tehtiin lapsia. Nykyään lainaa tyrkytetään pankista mutta asuntovälittäjille pitää mennä hattukourassa ja auta armias jos alat hinnasta keskustelemaan. Epäilyttävä huijari!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmiset pärjäsivät kun lainakorot oli 16-18&, niin.
Hyvin pärjäsivät, kun inflaatio oli samoissa lukemissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa.
Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.
Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä.
Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava.
Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.
Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.
Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?
"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.
Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.
Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.
Olen ilmeisesti kuvailemasi nykynuori. Elin lapsuuteni keskellä 90-luvun lamaa todellakin niukkuudessa. Kouluttauduin ja valmistuin keskelle finanssikriisiä ja työttömyyttä. Sain ihmeen kaupalla töitä, mutta palkkakehitykseni ei ole pysynyt asuntojen hintojennousun perässä. Ehkä joskus pääsen vielä omaan kotiin ja uskallan ajatella perheen perustamista. Aika alkaa ajamaan jo ohi, sillä nykytalous vaikuttaa jälleen huolestuttavalta.
Niin ja samalla minun pitäisi pystyä säästämään itselleni eläkkeet ja mahdollisille lapsilleni opintotuet ja kenties lukukausimaksut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa.
Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.
Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä.
Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava.
Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.
Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.
Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?
"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.
Näinpä, tehdään hulluna töitä että päästäisiin edes lähelle sitä oman lapsuuden elintasoa. Ei tietenkään päde kaikkiin, mutta yleiskuva on se että nykyisten nuorten aikuisten varallisuus jää vanhempiaan matalammaksi (ainakin ennen perintöä, jonka saa jos saa, todennäköisimmin joskus 60+ iässä).
750€ saa nousta kuukaudessa. Sen jälkeen säästöistä. 27000€. Jos ei riitä niin sit ollaan jo pissassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa.
Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.
Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä.
Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava.
Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.
Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.
Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?
"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.
Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.
Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.
Jaa jaa. Synnyttiin laman keskelle, valmistuttiin kouluista laman keskelle, eletty pätkätöiden kanssa, jatkuvaa kouluttautumista vaaditaan joka asiaan, koettiin pandemia, Euroopassa soditaan ja sen vaikutukset kaikkeen... Todella helpolla ollaan päästy joo. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa.
Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.
Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä.
Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava.
Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.
Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.
Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?
"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.
Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.
Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.
Suuret ikäluokat nautti elämänsä pituisesta noususuhdanteesta. Kahmivat kaiken itselleen. Nyt ilkkuu että kyllähän saatte köyhimykset sitten perintöäkin. Irstasta. Sitä paitsi suuren ikäluokan lapset on jo elämän ehtoossa itsekin perinnöt saadessaan, josta menee puolet veroina valtiolle. Kun mitään ei voi lapsilleen suoda jo eläessään. Päinvastoin. Aina löytyy joku urpo selittämään miten perintökin sitten ja kyllä me jouduttiin syömään puuroa nuorena. Hiton pullamössöt.
On tietysti henkisesti mukavaa mennä aina ylöspäin. Mutta jotta voi mennä aina ylöspäin, on yleensä aloitettava aika matalalta. Se on hyvä muistaa. Helposti nuoremmat ajattelevat vain sitä miten kiva on mennä ylöspäin mutta unohtavat sen melkoisen köyhyyden joka oli sen tien alussa. Sitäkin aikaa kun piti ihan oikeasti elää ja vielä aika pitkään.
Perinnöistä ei muuten mene puolet valtiolle vaan vasta yli 40.000 euron perinnöstä maksaa rintaperillinen 7% veroa. Sen alle olevista summista vero on vain satasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun korot nousee niin miten ne ihmiset pärjäävät ketkä on ollu jo tiukilla rahan suhteen nollakorko aikana?
Alkaako nyt tulemaan enemmän asuntoja myyntiin kun monilla ihmisillä ei ole enää varaa asua asunnossaan korkojen nousun takia?
Nyt kun korot nousevat sinne 2%-5% väliin niin voidaan todeta että halvat lainat on historiaa ainakin joksikin aikaa.
Monilla ihmisillä on asuntolainan lisäksi lainaa autosta ja on myös kulutusluottoja... Miten muuten valtion velat? Niissähän tuo korkojen nousu on ihan älytön vai vaikuttaako tämä niihin?
Miksi meitä jo varoiteltiin että kansalaisten pitää alkamaan tinkimään elintasostaan?
Helsingin seutukuntiin kuuluu 17 kuntaa. En muuttaisi lasten kanssa niistä ilman painavia syitä ja suurta määrää omaisuutta omistusasuntoon Helsinkiin, Vantaalle enkä Espooseen, vaan katsoisin kotia joistain noista muista kunnista.
Parempi hintalaatusuhde koostuisi pienemmän asuinkunnan toiminnallisista eduista, hyvistä liikenneyhteyksistä, asuntojen hinnoista ja tilasta hengittää. Kolme mainittua kuntaa on jo pilattu ruuhkilla, palveluiden heikommalla saatavuudella ja tavoitettavuudella.
Nykynuorten täytyy itse säästää itselleen eläkkeensä. Elleivät kuole työpaikalleen 70-vuotiaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa.
Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.
Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä.
Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava.
Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.
Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.
Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?
"Nykynuorien" palkkakehitys on esim jäänyt jälkeen aiemmista ikäpolvista. Siis nyt on tapahtumassa murros, jossa seuraava sukupolvi ei tule saamaan yhtä paljon, kuin edeltävä. Ei siis todellakaan yritetä ylittää edeltävää, vaan ollaan jääty jalkoihin.
Pointti on edelleen se että nykynuoret eivät ole eläneet ollenkaan sitä niukkuuden aikaa jota suuret ikäluokat kuitenkin elivät koko lapsuutensa ja nuoruutensa.
Nyt se että ei saavuta ehkä ihan sitä mitä vanhempansa ei romauta vielä kenenkään elintasoa kovin matalaksi. Lisäki nykynuoret saavat perintönä niiden suurten ikäluokkien keräämän omaisuuden. Ja kun joku kuitenkin tulee kertomaan että "en minä ainakaan paljon mitään saa" niin se kertoo vain siitä että eivät läheskään kaikki suurtenkaan ikäluokkien edustajat mitään kummoisia omaisuuksia saneet kerättyä.
Jaa jaa. Synnyttiin laman keskelle, valmistuttiin kouluista laman keskelle, eletty pätkätöiden kanssa, jatkuvaa kouluttautumista vaaditaan joka asiaan, koettiin pandemia, Euroopassa soditaan ja sen vaikutukset kaikkeen... Todella helpolla ollaan päästy joo. :D
Ajettelitko että suuret ikäluokat eivät kokeneet yhtään lamaa? Esim. 90-luvun suuren laman aikaan suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä 40-50 vuotiaita ja aika monen vakaa työura tyssäsi siihen jopa kokonaan. Moni isolla lainalla 80-luvulla ostettu asunto meni vasaran alle ja velkoja maksettiin vielä pitkään sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun korot nousee niin miten ne ihmiset pärjäävät ketkä on ollu jo tiukilla rahan suhteen nollakorko aikana?
Alkaako nyt tulemaan enemmän asuntoja myyntiin kun monilla ihmisillä ei ole enää varaa asua asunnossaan korkojen nousun takia?
Nyt kun korot nousevat sinne 2%-5% väliin niin voidaan todeta että halvat lainat on historiaa ainakin joksikin aikaa.
Monilla ihmisillä on asuntolainan lisäksi lainaa autosta ja on myös kulutusluottoja... Miten muuten valtion velat? Niissähän tuo korkojen nousu on ihan älytön vai vaikuttaako tämä niihin?
Miksi meitä jo varoiteltiin että kansalaisten pitää alkamaan tinkimään elintasostaan?
Valtioiden velka on enemmän sidoksissa maiden luottoluokituksiin ja talouden tilaan kuin yleiseen korkotasoon. Vanhojen lainojen korko ei myöskään yleensä nouse vaan se on kiinteä ja lainaa otettaessa sovittu mutta kun valtio ottaa uutta velkaa niin se voi sitten olla kalliimpaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskaltaako NYT ottaa asuntolainan taloon, jos säästöjä ei hirveästi ole tai ne mitä on menee talokauppaan ja työssä käymiseen tarvitsee autoa eli matkakulut pilvissä ja palkka on perus duunarin palkka eikä 100% varmaa työllisyyttä?
Täytyykö tässä oikeasti laittaa koko elämä sivuun ja tyytyä vain siihen mikä tuntuu turvallisemmalta ratkaisulta eli kerrostalo vai ottaa riski ja alkaa elämään vihdoin sen näköistä elämää mistä on aina haaveillut?
Tuntuu ettei koskaan ole hyvä hetki millekään ja ikäkin alkaa tulemaan vastaan tätä menoa ja sitten huomaakin elämän lipuneen ohi vain peläten raha-asioita.
Riskejä voi ottaa mutta niiden pitää olla hallittuja. Pitää miettiä että onko valmis siihen että asiat voivat myös mennä huonosti ja että voi myös menettää asioita.
Jos on siihen valmis ja ne riskit ovat oikein mitoitettuja niin miksi ei voisikin ottaa riskejä. Mutta pitää siis olla varasuunnitelmia ja valmis niitä myös toteuttamaan eikä niin että sitten roikutaan konkurssin partaalla vuosia kun ei raaskita luopua siitä omasta unelmasta ja myöntää että sitä ei nyt saavutettukaan.
Sehän se, kun ei voi tietää. Jos asumiskulut+polttoainekulut nousee 500e/kk niin palkka ei nouse eurollakaan.
Tuntuu vain väärältä, että Suomi on täynnä omakotitaloja ja sitten kun itsellä olisi elämäntilanne sellaiseen salliva, tulee maailman muutos ja mikään vanha ei palaa ennalleen ja edes siihen 150 000e taloon ei ole työssäkäyvänä varaa.
Tajuavatkohan ihmiset kuinka onnekkaita ovat olleetkaan tähän asti?
Ehkä jossain pienemmissä kaupungeissa. Ainakaan pääkaupunkiseudun hinnoilla ja silloisilla laina-ajoilla aika harva sai suoraan niin ison asunnon. Tai sitten se edellytetty todella isoa omaa säästettyä osuutta ennen kuin sen lainan sai. Normaali laina-aika kun oli 70-luvulla sellaiset 7-10 vuotta ja hattu kourassa sai mennä anelemaan pankista josko sellaisen lainan yleensä saisi.