Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Selviätkö jos asuntolainan korko raketoi 1,5 prosenttiin.

Vierailija
19.04.2022 |

Asuntolainaajan kissanpäivät jatkuu.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008758636.html

Kommentit (181)

Vierailija
141/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset pärjäsivät kun lainakorot oli 16-18&, niin.

Tämä ilmiö oli -90 luvun laman aikaa. Pankki ilmoitti uuden koron olevan 18% ja silloin alkoi pelkän koron maksu. Sen päälle sitten vielä YTt ja kenkää. Tiukkaa oli, mutta siitäkin noustiin ja kämppä saatiin maksettua.

Lainaa oli suhteessa vähemmän. Ei ollut nykyisenlaisia 200t jättilainoja.

Vierailija
142/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Raketoi? Mun ekassa asuntolainassa oli marginaali 4,5% joka siihen aikaan oli ihan normaalia.

Höh, meidän ekassa lainassa korko oli 7,5%. Ennakkoon säästettävä oma osuus oli muistaakseni 20-30% ja lopulle sai tuolla %:lla lainan. Lainaaika oli tosi lyhyt, muistaakseni 10 v. Oli aikamoista kärvistelyä, varsinkin se alkuajan säästämisaka, kun oli vuokra ja se kk-säästösumma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset pärjäsivät kun lainakorot oli 16-18&, niin.

Tämä ilmiö oli -90 luvun laman aikaa. Pankki ilmoitti uuden koron olevan 18% ja silloin alkoi pelkän koron maksu. Sen päälle sitten vielä YTt ja kenkää. Tiukkaa oli, mutta siitäkin noustiin ja kämppä saatiin maksettua.

Lainaa oli suhteessa vähemmän. Ei ollut nykyisenlaisia 200t jättilainoja.

Totta tuokin osin, tarkasti pankissa laskettiin realistinen laina maksukykyyn nähden. 

Vierailija
144/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen maksanut elämässäni myös 16% korkoa joten uskon selviäväni

Vierailija
145/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen maksanut elämässäni myös 16% korkoa joten uskon selviäväni

80-luvulla harvalla oli 200t velkoja. Käytännössä 5% korosta tulee yhtä paljon maksettavaa kuin 100t velasta joka olisi ollut silloisella tulojen ja asuntojen hintojen suhteella iso velka. Eli käytännössä 80-lukuvun hintoihin ja velkatasoon verrattuna 5% velka vastaa 80-luvun 10% velkaa.

Vierailija
146/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

1,5% ei ole raketointia, se on mitätön nousu, kohti normaalia korkoa.

Jonnet ei tiedä, miksi ollaan oltu 0 koroissa jo pitkään, kun tämä EU keskuspankin iso kasa 💩lentää tuulettimeen ja kaikki romahtaa, niin veikkaan korkojen huitelevan 10-20% välillä ja useampi teistä on menettänyt kämpänsä alihintaan ulosotossa, kuten -90 luvulla kävi monille.

Velkaa jäi ja kämppä läks, reilu peli, sijoittajat poimi näitä asuntoja, taloja pilkkahinnalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset pärjäsivät kun lainakorot oli 16-18&, niin.

Lainamäärät olivat silloin huomattavasti pienempiä.

Totta, tätä harva muistaa, tosin palkatkin olivat pienempiä.

Meillä oli okt rakennuslaina 200 000 mk, joten euroissa oli aika vähän, mutta silloin pienipalkkaisilla ihmisillä se oli paljon.

Vierailija
148/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vuoden päästä 15 on lähempänä kuin 1,5.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vuoden päästä 15 on lähempänä kuin 1,5.

Vuoden päästä tällä nousutahdilla 4% + pankin preemio n. 0,5%. Toisaalta kaikki on nykyään mahdollista ja jostain syystä suomen pankki ei nyt ilmoita enää olenkaan 12kk euriboria kun se on ylittänyt nollan.

Vierailija
150/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset pärjäsivät kun lainakorot oli 16-18&, niin.

Hyvin pärjäsivät, kun inflaatio oli samoissa lukemissa.

Hyvin ja hyvin, olen eri mieltä

Me maksoimme asuntolainasta 16% korkoa. Mun nettopalkka v 1993 oli 4260mk ja lainan korko 4200mk eli laina ei lyhentynyt koskaan. Ei se inflaatio sitä mihinkään syönyt. Sama summa saatiin asunnosta kun myytiin 1993 kuin minkä maksoimme 1986 eli 470 000 mk. Korkoa maksoimme samana aikana 353 000mk!

Omistusasunon vastike oli 1100mk ja ruokaan oli varaa käyttää 1500mk kuukaudessa. Sillä ei paljoa saanut. Oli jopa 8kk kun ei ollut mitään rahaa korkojen maksun jälkeen. Niin kauan kesti lomautuspäivärahan saanti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, koska velka on maltillinen.

Kyllä, koska asun vuokralla, eikä ole aikomusta ostaa omistusasuntoa, vaikka voisin sellaisen ostaa käteisellä.

Vierailija
152/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.

Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.

Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.

Itse asiassa olivat.

Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.

Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation. 

Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa. 

Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.

Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä. 

Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava. 

Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti  ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.

Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.

Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?

Juuh tosi korkea elintaso kun ei ole töistä vaikka olisi koulutettu, toisin kuin suuret ikäluokat ja asunnot maksaa satoja tuhansia. Suurilla ikäluokilla asuntoihin riittii 10v laina.

Olet ymmärtänyt väärin - 10v laina ei riittänyt asuntoon mutta pidempää laina-aikaa et saanut. Jos rahaa ei saanut tarpeeksi ostettiin pienempi asunto.

Eli jos sinulla on nyt vaikka 200 000e lainaa 25 vuodelle sinun pitäisikin maksaa SAMA summa 10 vuodessa pois.

Capisci?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä asuntolainaa jäljellä n.30 000€ joten ei paniikkia, laina maksettu viimeistään v.2024 eli 20v ottamisen jälkeen kuitattu.

N46

Vierailija
154/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.

Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.

Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.

Itse asiassa olivat.

Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.

Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation. 

Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa. 

Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.

Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä. 

Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava. 

Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti  ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.

Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.

Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?

Juuh tosi korkea elintaso kun ei ole töistä vaikka olisi koulutettu, toisin kuin suuret ikäluokat ja asunnot maksaa satoja tuhansia. Suurilla ikäluokilla asuntoihin riittii 10v laina.

Ei riittänyt vaan sen pidempää lainaa ei vain kerralla saanut. Se tarkoitti sitä että ensin ostettiin kaksio ja kituutettiin siinä kunnes iso osa lainasta oli maksettu. Sitten taas uusi lyhyt laina ja sillä ostettiin kolmio. Ehkä kolmas laina oli se jolla sitten lopulta saatiin se kunnon kokoinen asunto. Tämä oli se ihan normaali tie vielä 70-luvulla ja 80-luvun alussa ainkin pääkaupunkiseudulla jossa auntojen hinnat olivat silloinkin korkeat. Muistan kun omat vanhempanikin ottivat 7 vuoden asuntolainan kun pidempää ei saanut.

Suuret ikäluokat osti kylläkin suoraan yli 100m2 asuntoja. Nuoremmat polvet sitten osti 80-l kuplahinnoilla ensin yksiöitä.

60 syntynyt eli jossain saatetaan laskea ns suuriin ikäluokkiin kuuluvaksi. 100m2 asuntoja ei omistanut kukaan tavis duunari tai toimistotyöläinen eikä niitä ostettu noin vain😁. Omat asunnot:

v 79 - 28m2

v 81 - 42m2

v83 - 55m2

v85 - 74m2

v86 - 98m2

v98 - oma talo 162m2, ikää minulla 38v ja velkaa tuolloin 400 000mk mun puolikas

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/181 |
19.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset pärjäsivät kun lainakorot oli 16-18&, niin.

Tämä ilmiö oli -90 luvun laman aikaa. Pankki ilmoitti uuden koron olevan 18% ja silloin alkoi pelkän koron maksu. Sen päälle sitten vielä YTt ja kenkää. Tiukkaa oli, mutta siitäkin noustiin ja kämppä saatiin maksettua.

Lainaa oli suhteessa vähemmän. Ei ollut nykyisenlaisia 200t jättilainoja.

Eikä 20 000 markan palkkoja taviksilla.

Vuonna 2001 viimeinen markkapalkkani oli 12400mk enkä ollut huonotuloinen

Vierailija
156/181 |
20.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.

Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.

Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.

Itse asiassa olivat.

Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.

Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation. 

Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa. 

Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.

Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä. 

Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava. 

Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti  ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.

Älä muuta sano. Itsekäs minäminä sukupolvi. Säälittää nykynuoret, koska heiltä on viety tulevaisuus niin monessa mielessä. Suuret ikäluokat viedään vielä hautaan hyvinvointiyhteiskuntana, mutta nuorempien päästä on alkanut karsiminen ja säästö.

Nykynuoret kadehtivat isoja ikäluokkija jotka saivat tehdä vuosikymmeniä töitä noustakseen hyvään elintasoon. Nykynuoret ovat syntyneet valmiiksi korkaan elintasoon mutta se ei riitä vaan pitäisi tehdä vielä yhtä iso hyppy ylöspäin kuin on ennen tapahtunut. Onkohan se ihan realistinen ajatus?

Juuh tosi korkea elintaso kun ei ole töistä vaikka olisi koulutettu, toisin kuin suuret ikäluokat ja asunnot maksaa satoja tuhansia. Suurilla ikäluokilla asuntoihin riittii 10v laina.

Ei riittänyt vaan sen pidempää lainaa ei vain kerralla saanut. Se tarkoitti sitä että ensin ostettiin kaksio ja kituutettiin siinä kunnes iso osa lainasta oli maksettu. Sitten taas uusi lyhyt laina ja sillä ostettiin kolmio. Ehkä kolmas laina oli se jolla sitten lopulta saatiin se kunnon kokoinen asunto. Tämä oli se ihan normaali tie vielä 70-luvulla ja 80-luvun alussa ainkin pääkaupunkiseudulla jossa auntojen hinnat olivat silloinkin korkeat. Muistan kun omat vanhempanikin ottivat 7 vuoden asuntolainan kun pidempää ei saanut.

Suuret ikäluokat osti kylläkin suoraan yli 100m2 asuntoja. Nuoremmat polvet sitten osti 80-l kuplahinnoilla ensin yksiöitä.

60 syntynyt eli jossain saatetaan laskea ns suuriin ikäluokkiin kuuluvaksi. 100m2 asuntoja ei omistanut kukaan tavis duunari tai toimistotyöläinen eikä niitä ostettu noin vain😁. Omat asunnot:

v 79 - 28m2

v 81 - 42m2

v83 - 55m2

v85 - 74m2

v86 - 98m2

v98 - oma talo 162m2, ikää minulla 38v ja velkaa tuolloin 400 000mk mun puolikas

Totta, meillä eka asunto oli v 74: 25 neliön yksiö kolmelle hengelle.

Kukaan nuorista pareista lähipiirissäni keskisuuressa kaupungissa ei omistanut yli 50 neliön omistusasuntoa.

Emme tunteneet ketään rikkaita🤓

Vierailija
157/181 |
20.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

2008 se oli liki 6%, no problem.

Vierailija
158/181 |
20.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvin helposti. Nouskoon vaiikka 5:een prosenttiin. Neljä vuotta ja laina on maksettu.

Vierailija
159/181 |
20.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

2008 se oli liki 6%, no problem.

Miten sulla noin korkea? Vuonna 2007 se oli 4.85 % ottaessani lainan ja siitä se lähti sitten laskemaan.

Vierailija
160/181 |
20.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmiset pärjäsivät kun lainakorot oli 16-18&, niin.

Tarkoitatko Koiviston konklaavin aikaansaannoksia. Silloin tapahtui traagisia useille yksityisille ja yrittäjille joten moni ei pärjännyt.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan kuusi