Luovunko vaimosta vai toisesta naisesta?

Vierailija kirjoitti:

 Lopeta suhde vaimoon. Jos oikeasti rakastaisit vaimoasi et olisi kiinnostunut toisesta naisesta.

Voihan olla, että ap on ensin keskustellut nuoren naisen kanssa, joka on torjunut hänen kiintymyksentunteensa. Nainen on ollut vain kaveripohjalla ja mies kuvitellut siihen enemmän. Nyt torjuttuna mies tekeekin ns. ryhtiliikkeen ja antaa ymmärtää valinneensa vaimonsa, jota ei enää rakasta, mutta kun yksinkään ei osaa olla. Tein kerran virheen ottamalla takaisin miehen, joka oli sanonut pitkästä suhteestamme lähtiessään, ettei rakasta minua. Turha oli elvyttää sellaista suhdetta enää uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Lopeta suhde vaimoon. Jos oikeasti rakastaisit vaimoasi et olisi kiinnostunut toisesta naisesta.

Voihan olla, että ap on ensin keskustellut nuoren naisen kanssa, joka on torjunut hänen kiintymyksentunteensa. Nainen on ollut vain kaveripohjalla ja mies kuvitellut siihen enemmän. Nyt torjuttuna mies tekeekin ns. ryhtiliikkeen ja antaa ymmärtää valinneensa vaimonsa, jota ei enää rakasta, mutta kun yksinkään ei osaa olla. Tein kerran virheen ottamalla takaisin miehen, joka oli sanonut pitkästä suhteestamme lähtiessään, ettei rakasta minua. Turha oli elvyttää sellaista suhdetta enää uudelleen.

Näin minäkin epäilen käyneen. Vahinko vain, vaimo ei varmaan lue tätä ketjua.

Miehellä 50-villitys meneillään? Ehkäpä tämä nuorempi nainen ei edes olisi valmis kanssasi yhteiseloon? Tosin vaimonasi sanoisin aika nopeaan sinulle "heippa", koska ei tuntuisi kovin vakuuttavalta olla yhdessä noin päättämättömän miehen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Ap ei kertonut koskaan onko hän esimiesasemassa nuoreen naiseen nähden. Jos muutokset uudessa tilanteessa tarkoittivat naisen uralle jotakin kielteistä, niin tämän voi nähdä hyvin ikävässä valossa. Eli kun esimies ei saa tunteilleen vastakaikua, loppuu urakehitys siihen.

Vaikka niin ei olisikaan, niin esimiesasemassa oleva ei ole tehtäviensä tasalla aloittaessaan suhteen alaisensa kanssa. Työpaikkaromanssit sotkevat jo samantasoisten tehtävien tekijöiden välistä työntekoa, mutta eihän sitä välttäkään voi. Ihmisiä kun ollaan. Esimiehiltä on kuitenkin lupa odottaa enemmän järkeä ja älliä. Suomalaisnaiset, jotka perustavat perheen oman isänsä ikäisen miehen kanssa ovat harvassa. Tällaisten hölmöilyjen peittäminen työtehtävien uudelleen jakamisen kautta ei saa häiritä nuoren naisen työtä mitenkään.

Se on laitonta, työsyrjintää.

Vierailija kirjoitti:

Miehellä 50-villitys meneillään? Ehkäpä tämä nuorempi nainen ei edes olisi valmis kanssasi yhteiseloon? Tosin vaimonasi sanoisin aika nopeaan sinulle "heippa", koska ei tuntuisi kovin vakuuttavalta olla yhdessä noin päättämättömän miehen kanssa. 

Pakit tulivat jo. 

Kiva kun tulit kertomaan kuulumiset, vaikkei vastaanotto ollut kovin lämmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Lopeta suhde vaimoon. Jos oikeasti rakastaisit vaimoasi et olisi kiinnostunut toisesta naisesta.

Voihan olla, että ap on ensin keskustellut nuoren naisen kanssa, joka on torjunut hänen kiintymyksentunteensa. Nainen on ollut vain kaveripohjalla ja mies kuvitellut siihen enemmän. Nyt torjuttuna mies tekeekin ns. ryhtiliikkeen ja antaa ymmärtää valinneensa vaimonsa, jota ei enää rakasta, mutta kun yksinkään ei osaa olla. Tein kerran virheen ottamalla takaisin miehen, joka oli sanonut pitkästä suhteestamme lähtiessään, ettei rakasta minua. Turha oli elvyttää sellaista suhdetta enää uudelleen.

Näin minäkin epäilen käyneen. Vahinko vain, vaimo ei varmaan lue tätä ketjua.

(Toinen) nainen olisi halunnut enemmän ja paljon muutakin vaikka yhdessä sovimme ettemme harrasta seksiä. Nainen kuitenkin sanoi ettei halua tulla minun ja vaimoni väliin mutta ei loppujen lopuksi halua enää odottaa joten monien eri keskustelujen jälkeen molempien naisten kanssa erikseen tein päätöksen. Haluan olla vaimoni kanssa ja vaimoni minun. Välitämme toisistamme, olemme tottuneet toisiimme ja loukkauksestani huolimatta vaimoni yrittää ja haluaa antaa minulle anteeksi samalla kun minä haluan rakastua uudestaan häneen. M50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ajatuksia herättää, ap?

Keskustelimme perinpohjaisesti vaimon kanssa ja päätimme yhdessä panostaa avioliittoomme ja menemme terapiaan. Vaimo ja minä olemme molemmat tehneet urillemme muutoksia ja mitä tulee nuorempaa (toiseen) naiseen niin hän sanoi ettei pysty tähän joten päätimme yhdessä ettemme pidä enää yhteyttä. Näin on parempi koska en voi enkä halua rikkoa avioliittoani. M50

Vaimon saattaa olla vaikea unohtaa, että olit rakastunut toiseen, vaikka se olikin yksipuolista. Toivottavasti et kertonut sitä hänelle.

Vaimoni tietää tilanteesta kaiken ja on onnellinen etten tehnyt elämäni pahinta virhettä. M50

Mikä se virhe olisi ollut? 

Vaimo sanoi omin sanoin että olisi ollut pahin virhe erota ja valita (toinen) nainen. M50

Mutta mitä mieltä itse olet? Olet useaan kertaan sanonut ketjussa, että et rakasta vaimoasi, vaan tätä nuorta naista. Hän torjui sinut, joten syy olla vaimosi kanssa on mikä? Tottumus ja se, ettet halua jäädä yksin?

Ole itsellesi ja vaimollesi rehellinen.

(Toisen) naisen suhteen auttaa kun hän on poissa mielestä ja poissa elämästä. Avioliiton ja vaimon suhteen olisi typerää heittää vuosien liitto menemään joten haluan panostaa yhdessä vaimoni kanssa siihen mikä meillä on jo valmiina eli toisin sanoen haluan rakastua vaimooni uudestaan. Tuskin saamme perinteisin menetelmin enää lapsia mutta kaikesta huolimatta haluan olla vaimoni kanssa. M50

Ettekö te olleet samassa työpaikassa?

Minusta ei ole typerää lopettaa avioliittoa, jos toista ei enää rakasta. 

Emme enää, koska keskusteltuani vaimoni kanssa teimme muutoksia uriimme. Kaikki ei muutu hetkessä sormia napsauttamalla mutta vaimo ei ota enää lisätöitä paetakseen minua ja itsekin siirryin kevyempiin hommiin jotta on enemmän aikaa "parantua" ja keskittyä vaimooni. M50

Oho, kaikki tämä vain viikossa. Kyllä mä sanon, että todellakin meni sormia napsauttamalla, jos onnistuitte työkuviotkin jo järjestämään uusiksi.

Tämä on ollut ihan viihdyttävä ketju ja välillä jopa uskottava. Hyvä provohan on sellainen, että kaikki haluavat leikkiä mukavana, vaikka tietävät provoksi.

Jos tää olisi ollut provo, niin ap olisi jo kihloissa nuoren naisen kanssa. 

Aika näyttää tuleeko tähän vielä parin kuukauden kuluttua viesti, missä ilmoitetaan, että päädyttiin eroon.

Sellaista ei tule koska olemme vaimon kanssa päättäneet olla yhdessä ja jatkaa liittoamme. Teemme kumpikin työtä yksilöinä että pariskuntana että pääsemme tästä kaikesta yli. Olen pyytänyt vaimolta anteeksi vaikka tiedän etteivät pelkät sanat riitä mutta tosissani haluan sitoutua avioliittoon minkä olen aikoinani solminut. M50

Aika monet ihmiset sukupuolesta riippumatta ajautuvat suhteita tuhoaviin tilanteisiin ihan vain siksi, etteivät osaa ajatella, miltä vastaava tuntuisi itsestä. Miltä itsestä tuntuisi, jos oma kumppani on antanut jonkun ihmissuhteen mennä siihen pisteeseen, että sopii tämän kanssa selkäsi takana, että he harrastavat tai eivät harrasta seksiä?

En lukenut muiden kommentteja. Uuden kumppanin et pääse samaan syvyyteen suhteessa kuin nykyisen kumppanisi kanssa. Nykyisessä suhteessa on kuitenkin 'ongelmia', jos sinulle on kehittynyt tunteita toista kohtaan. Nyt joudut itse punnitsemaan kumpaan suhteeseen aiot/haluat panostaa. 

Vierailija kirjoitti:

Aika monet ihmiset sukupuolesta riippumatta ajautuvat suhteita tuhoaviin tilanteisiin ihan vain siksi, etteivät osaa ajatella, miltä vastaava tuntuisi itsestä. Miltä itsestä tuntuisi, jos oma kumppani on antanut jonkun ihmissuhteen mennä siihen pisteeseen, että sopii tämän kanssa selkäsi takana, että he harrastavat tai eivät harrasta seksiä?

Ei tätä voi hairahdukseksi sanoa ja edelleenkin vaimoni on tiennyt kaikesta. En ole missään vaiheessa tehnyt tai sanonut mitään vaimoni selkäni takana. Vastauksena kysymykseesi niin kyllä sattuu ja olen surullinen kuinka pahasti olen vaimoani satuttanut mutta olemme yhdessä sitoutuneita toisiimme ja haluamme päästä kaiken yli yhdessä. Vaimon kanssa olemme myös samaa mieltä että alunperinkään suhteemme tilaa ei olisi pitänyt päästää erkaantumiseen asti. M50

Kondon oppien mukaan luovut tietenkin siitä josta on sinulle vähemmän iloa. Tai jos kummastaan ei ole pirskahtelevaa iloa niin luovut molemmista. Pyydä heidät molemmat samaan paikkaan ja hypistele tunnistaaksesi tunnetko iloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monet ihmiset sukupuolesta riippumatta ajautuvat suhteita tuhoaviin tilanteisiin ihan vain siksi, etteivät osaa ajatella, miltä vastaava tuntuisi itsestä. Miltä itsestä tuntuisi, jos oma kumppani on antanut jonkun ihmissuhteen mennä siihen pisteeseen, että sopii tämän kanssa selkäsi takana, että he harrastavat tai eivät harrasta seksiä?

Ei tätä voi hairahdukseksi sanoa ja edelleenkin vaimoni on tiennyt kaikesta. En ole missään vaiheessa tehnyt tai sanonut mitään vaimoni selkäni takana. Vastauksena kysymykseesi niin kyllä sattuu ja olen surullinen kuinka pahasti olen vaimoani satuttanut mutta olemme yhdessä sitoutuneita toisiimme ja haluamme päästä kaiken yli yhdessä. Vaimon kanssa olemme myös samaa mieltä että alunperinkään suhteemme tilaa ei olisi pitänyt päästää erkaantumiseen asti. M50

Olen eri kommentoija kuin tuo, jolle vastaat, mutta myös minä kiinnitin huomiota siihen, että perustelet "kunniallisuuttasi" jatkuvasti sillä, että olet pitänyt vaimosi ajan tasalla. Eli olet kertonut hänelle rakastavasi työkaveria ja tapailevasi hänen kanssaan, halailevasi jne. Ja tätä tunnut pitävän osoituksena empatiakyvystäsi?

Mutta kaipa vaimosi on jo tottunut siihen, miten asiat kanssasi menevät ja ovat. Et vaikuta tahallisen kierolta, vaan enemmänkin toiseen suuntaan, hyvin "yksinuottiselta" eli on persoonasta nousevaa vaikeutta asettua toisen asemaan, ei tahallista ilkeyttä. Mutta jos muiden toimintaa tarkastelee vain omalta  kantiltaan, voi pienistäkin asioista kehkeytyä isoja yllätyksiä, kun se toinen ei reagoi niin kuin kuvitteli. Kuten nyt tapahtui nuoren työkaverisi kohdalla.

Jotkut miettivät toisessa ketjussa mitä henkinen pettäminen on. Erotellaanpa tästä tapauksesta, mikä siitä tekee henkistä pettämistä:

-kun ap huomasi tunteensa, sen sijaan että vahvistaisi parisuhdettaan ja miettisi miksi ihastui ja pitäisikö omassa suhteessa korjata jokin asia, hän keskustelee tuon naisen kanssa, menee lounaalle, halailee ja syventää näin tunteitaan. Valinta on jo siis tehty ennen kuin mikään näistä tapahtui, ne eivät ole seurauksia tunteista.

Jotta tilanne ei olisi ollut henkistä pettämistä, ap olisi voinut toimia seuraavasti:

-keskustele kumppanin kanssa siitä, miksi hän on poissa kotoa ja voisitteko siitä huolimatta säilyttää yhteyden jollakin tavalla, esim. videopuheluilla, keskustelulla tai puhelinseksillä

-kerro niistä tarpeista, joita et saa täytettyä etäisessä suhteessasi. Sano, että jos puoliso ei ala tekemään asian eteen mitään, et valehtele itsellesi etkä hänelle siitä mitä tarvitset vaan kerrot suoraan mitä tarvitset, jos puoliso ei halua tehdä mitään ratkaistakseen ongelman harkitset tarpeidesi täyttämistä muualla, tosin puolisollesi kertoen koko prosessista. Ja tästä kaikesta kommunikoit sitten puolisollesi, esim. kaunis työkaverinainen kertoi että on rakastunut minuun, ja ajattelin mennä viettämään aikaa hänen kanssaan koska omassa parisuhteessani ei ole mahdollista viettää aikaa. Sitten jos puoliso ei lotkauta korvaansa, kerrot että et ne syytä olla liitossa, joka on kylmä ja lähdet etsimään lämpöä muualta. Ja otat eron.

Miksiköhän se nuori nainen on ollut sinkkuna pitkään? Luulisi, että niitä vapaitakin viisikymppisiä setämiehiä olisi ottajina useitakin sekä vain kymmenen vuotta vanhempiakin ja jopa omanikäisiään. Miksi juuri ap olisi ollut hänen suunnitelmansa tulevien lastensa isäksi? Ap:n persoona, työssäetenemismahdollisuudet, varallisuus tms.?

Eihän ne setämiehet oikeasti rakasta sitä nuorta naista vaan nuoruutta. Olettavat saavansa oman nuoruutensa takaisin tai arvostusta muilta miehiltä. Eivät edes harkitsisi ottavansa samaa persoonaa, jos nainen olisi oman ikäinen tai itseä 20 vuotta vanhempi. Se siitä aidosta rakkaudesta. Eittämättä minuakin ns. rakastaisi suurin osa itseäni yli 20 vuotta vanhemmista miehistä. Kyynisesti voin todeta, että usein näillä nuorilla, pitkään sinkkuin olleilla naisilla tuntuu olleen mt-ongelmia, ongelmia ulkonäkönsä ja itsetuntonsa kanssa, isäsuhteessaan korjattavaa tms.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut miettivät toisessa ketjussa mitä henkinen pettäminen on. Erotellaanpa tästä tapauksesta, mikä siitä tekee henkistä pettämistä:

-kun ap huomasi tunteensa, sen sijaan että vahvistaisi parisuhdettaan ja miettisi miksi ihastui ja pitäisikö omassa suhteessa korjata jokin asia, hän keskustelee tuon naisen kanssa, menee lounaalle, halailee ja syventää näin tunteitaan. Valinta on jo siis tehty ennen kuin mikään näistä tapahtui, ne eivät ole seurauksia tunteista.

Jotta tilanne ei olisi ollut henkistä pettämistä, ap olisi voinut toimia seuraavasti:

-keskustele kumppanin kanssa siitä, miksi hän on poissa kotoa ja voisitteko siitä huolimatta säilyttää yhteyden jollakin tavalla, esim. videopuheluilla, keskustelulla tai puhelinseksillä

-kerro niistä tarpeista, joita et saa täytettyä etäisessä suhteessasi. Sano, että jos puoliso ei ala tekemään asian eteen mitään, et valehtele itsellesi etkä hänelle siitä mitä tarvitset vaan kerrot suoraan mitä tarvitset, jos puoliso ei halua tehdä mitään ratkaistakseen ongelman harkitset tarpeidesi täyttämistä muualla, tosin puolisollesi kertoen koko prosessista. Ja tästä kaikesta kommunikoit sitten puolisollesi, esim. kaunis työkaverinainen kertoi että on rakastunut minuun, ja ajattelin mennä viettämään aikaa hänen kanssaan koska omassa parisuhteessani ei ole mahdollista viettää aikaa. Sitten jos puoliso ei lotkauta korvaansa, kerrot että et ne syytä olla liitossa, joka on kylmä ja lähdet etsimään lämpöä muualta. Ja otat eron.

Jälkiviisaus on aina se helpoin laji. Ap näyttää joko keksineen itselleen pelastustien siitä, että kyllä vaimo tietää (aika julmaa kertoa tuollaisia vaimolle) tai sitten hänellä on jokin diagnoosi, että tuollainen toimintatapa on tyypillinen. Sille taas ei voi mitään, että asiat ovat aivoista ulkona toimintana ilman että lopputulosta pystyy etukäteen hahmottamaan myös muiden kannalta. 

Mutta aina siitä terapiasta jotain hyötyä on, kävi miten kävi.

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne setämiehet oikeasti rakasta sitä nuorta naista vaan nuoruutta. Olettavat saavansa oman nuoruutensa takaisin tai arvostusta muilta miehiltä. Eivät edes harkitsisi ottavansa samaa persoonaa, jos nainen olisi oman ikäinen tai itseä 20 vuotta vanhempi. Se siitä aidosta rakkaudesta. Eittämättä minuakin ns. rakastaisi suurin osa itseäni yli 20 vuotta vanhemmista miehistä. Kyynisesti voin todeta, että usein näillä nuorilla, pitkään sinkkuin olleilla naisilla tuntuu olleen mt-ongelmia, ongelmia ulkonäkönsä ja itsetuntonsa kanssa, isäsuhteessaan korjattavaa tms.

Höpsistä. Mikseivät rakastaisi. Ihminen on sama persoona nuorena ja vanhana, kaikenikäisiä voi rakastaa. Mutta se taas on sitten eri asia miten noin ison ikäeron suhteet käytännössä menevät. Harvemmin suomalaisnaiset ottavat isänsä ikäisen miehen kuten jo sanoin. Poikkeus vahvistaa säännön. Naisilla ehkä kuitenkin loppupeleissä enemmän käytännönläheisyyttä näissäkin jutuissa?

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän se nuori nainen on ollut sinkkuna pitkään? Luulisi, että niitä vapaitakin viisikymppisiä setämiehiä olisi ottajina useitakin sekä vain kymmenen vuotta vanhempiakin ja jopa omanikäisiään. Miksi juuri ap olisi ollut hänen suunnitelmansa tulevien lastensa isäksi? Ap:n persoona, työssäetenemismahdollisuudet, varallisuus tms.?

(Toisella) naisella on itselläänkin rahaa mutta kertomansa perusteella ei ole koskaan ollut kiinnostunut nuoremmista ja on ollut ongelmia löytää samanhenkinen mies joka haluaisi sitoutua ja olisi valmis perustamaan perheen. Persoona. En ole 50v limanuljaska vaan nuorekas mies joka huolehtii toisista. M50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut miettivät toisessa ketjussa mitä henkinen pettäminen on. Erotellaanpa tästä tapauksesta, mikä siitä tekee henkistä pettämistä:

-kun ap huomasi tunteensa, sen sijaan että vahvistaisi parisuhdettaan ja miettisi miksi ihastui ja pitäisikö omassa suhteessa korjata jokin asia, hän keskustelee tuon naisen kanssa, menee lounaalle, halailee ja syventää näin tunteitaan. Valinta on jo siis tehty ennen kuin mikään näistä tapahtui, ne eivät ole seurauksia tunteista.

Jotta tilanne ei olisi ollut henkistä pettämistä, ap olisi voinut toimia seuraavasti:

-keskustele kumppanin kanssa siitä, miksi hän on poissa kotoa ja voisitteko siitä huolimatta säilyttää yhteyden jollakin tavalla, esim. videopuheluilla, keskustelulla tai puhelinseksillä

-kerro niistä tarpeista, joita et saa täytettyä etäisessä suhteessasi. Sano, että jos puoliso ei ala tekemään asian eteen mitään, et valehtele itsellesi etkä hänelle siitä mitä tarvitset vaan kerrot suoraan mitä tarvitset, jos puoliso ei halua tehdä mitään ratkaistakseen ongelman harkitset tarpeidesi täyttämistä muualla, tosin puolisollesi kertoen koko prosessista. Ja tästä kaikesta kommunikoit sitten puolisollesi, esim. kaunis työkaverinainen kertoi että on rakastunut minuun, ja ajattelin mennä viettämään aikaa hänen kanssaan koska omassa parisuhteessani ei ole mahdollista viettää aikaa. Sitten jos puoliso ei lotkauta korvaansa, kerrot että et ne syytä olla liitossa, joka on kylmä ja lähdet etsimään lämpöä muualta. Ja otat eron.

Jälkiviisaus on aina se helpoin laji. Ap näyttää joko keksineen itselleen pelastustien siitä, että kyllä vaimo tietää (aika julmaa kertoa tuollaisia vaimolle) tai sitten hänellä on jokin diagnoosi, että tuollainen toimintatapa on tyypillinen. Sille taas ei voi mitään, että asiat ovat aivoista ulkona toimintana ilman että lopputulosta pystyy etukäteen hahmottamaan myös muiden kannalta. 

Mutta aina siitä terapiasta jotain hyötyä on, kävi miten kävi.

Haluan tosissani rakastua uudestaan vaimooni ja teemme yhdessä töitä avioliittomme eteen. En etsi pakotietä mutta ymmärsin keskustella vaimoni kanssa mikä avasi silmäni. Lisäksi vaimo tiesi etten petä fyysisesti mutta henkisellä ja tunnepuolella on suurempi työ edessä. M50