Luovunko vaimosta vai toisesta naisesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut miettivät toisessa ketjussa mitä henkinen pettäminen on. Erotellaanpa tästä tapauksesta, mikä siitä tekee henkistä pettämistä:

-kun ap huomasi tunteensa, sen sijaan että vahvistaisi parisuhdettaan ja miettisi miksi ihastui ja pitäisikö omassa suhteessa korjata jokin asia, hän keskustelee tuon naisen kanssa, menee lounaalle, halailee ja syventää näin tunteitaan. Valinta on jo siis tehty ennen kuin mikään näistä tapahtui, ne eivät ole seurauksia tunteista.

Jotta tilanne ei olisi ollut henkistä pettämistä, ap olisi voinut toimia seuraavasti:

-keskustele kumppanin kanssa siitä, miksi hän on poissa kotoa ja voisitteko siitä huolimatta säilyttää yhteyden jollakin tavalla, esim. videopuheluilla, keskustelulla tai puhelinseksillä

-kerro niistä tarpeista, joita et saa täytettyä etäisessä suhteessasi. Sano, että jos puoliso ei ala tekemään asian eteen mitään, et valehtele itsellesi etkä hänelle siitä mitä tarvitset vaan kerrot suoraan mitä tarvitset, jos puoliso ei halua tehdä mitään ratkaistakseen ongelman harkitset tarpeidesi täyttämistä muualla, tosin puolisollesi kertoen koko prosessista. Ja tästä kaikesta kommunikoit sitten puolisollesi, esim. kaunis työkaverinainen kertoi että on rakastunut minuun, ja ajattelin mennä viettämään aikaa hänen kanssaan koska omassa parisuhteessani ei ole mahdollista viettää aikaa. Sitten jos puoliso ei lotkauta korvaansa, kerrot että et ne syytä olla liitossa, joka on kylmä ja lähdet etsimään lämpöä muualta. Ja otat eron.

Jälkiviisaus on aina se helpoin laji. Ap näyttää joko keksineen itselleen pelastustien siitä, että kyllä vaimo tietää (aika julmaa kertoa tuollaisia vaimolle) tai sitten hänellä on jokin diagnoosi, että tuollainen toimintatapa on tyypillinen. Sille taas ei voi mitään, että asiat ovat aivoista ulkona toimintana ilman että lopputulosta pystyy etukäteen hahmottamaan myös muiden kannalta. 

Mutta aina siitä terapiasta jotain hyötyä on, kävi miten kävi.

Haluan tosissani rakastua uudestaan vaimooni ja teemme yhdessä töitä avioliittomme eteen. En etsi pakotietä mutta ymmärsin keskustella vaimoni kanssa mikä avasi silmäni. Lisäksi vaimo tiesi etten petä fyysisesti mutta henkisellä ja tunnepuolella on suurempi työ edessä. M50

Rakastumiselle ei mitään voi, etääntyminen on hyvä selitys sille, mitkä ovat mielestäni tilanteen positiivisia puolia jatkoa ajatellen. Onnea matkaan.

Hommaa rakastajatar niin ei jää aikaa vatvoa parisuhdekiemuroita.

Vierailija kirjoitti:

Hommaa rakastajatar niin ei jää aikaa vatvoa parisuhdekiemuroita.

En ole typerä enkä tarvitse rakastajatarta koska oma vaimo riittää minulle. M50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50 v mies. Onneksi olkoon uudesta ihanasta autistivauvasta 👶

No ei kaikki viiskymppiset autistivauvoja saa. Tiedän ja tunnen ainakin 23 tapausta, joissa +50v mies on tullut isäksi, eikä kukaan noista lapsista ole autisti. Mun omassa suvussa näitä on paljon, sitten osan tunnen työn kautta, osa on kavereiden sukulaisia...

Voi ei 😱 Nyt se on sitten ihan varmaa, että aitistivauva on tulossa, sillä MINÄ tunnen ainakin 24 tapausta. Joten minun tietäminen kumoaa sinun tietämisen. Nih.

Ja minä en ole koko 10 vuotta kestäneen opettajaurani aikana törmännyt tällaiseen tapaukseen, jossa autistilapsen isä on ollut lapsen syntyessä 50v tai yli. Paljon noita vanhempia isiä on, mutta ihan normaaleja ovat lapset olleet. Toki autismin riski jonkin verran kasvaa isän iän myötä, muttei niin merkittävästi että siitä tarvitsisi minään itsestäänselvyytenä huudella vauvapalstalla "onnea autistivauvasta".

On todella sattuman ihme, että sinä tunnet juuri noinkin paljon tapauksia! :)

Ne on kaikki sukulaisia.

Kulkee sivussa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne setämiehet oikeasti rakasta sitä nuorta naista vaan nuoruutta. Olettavat saavansa oman nuoruutensa takaisin tai arvostusta muilta miehiltä. Eivät edes harkitsisi ottavansa samaa persoonaa, jos nainen olisi oman ikäinen tai itseä 20 vuotta vanhempi. Se siitä aidosta rakkaudesta. Eittämättä minuakin ns. rakastaisi suurin osa itseäni yli 20 vuotta vanhemmista miehistä. Kyynisesti voin todeta, että usein näillä nuorilla, pitkään sinkkuin olleilla naisilla tuntuu olleen mt-ongelmia, ongelmia ulkonäkönsä ja itsetuntonsa kanssa, isäsuhteessaan korjattavaa tms.

Höpsistä. Mikseivät rakastaisi. Ihminen on sama persoona nuorena ja vanhana, kaikenikäisiä voi rakastaa. Mutta se taas on sitten eri asia miten noin ison ikäeron suhteet käytännössä menevät. Harvemmin suomalaisnaiset ottavat isänsä ikäisen miehen kuten jo sanoin. Poikkeus vahvistaa säännön. Naisilla ehkä kuitenkin loppupeleissä enemmän käytännönläheisyyttä näissäkin jutuissa?

Kyse ei ollutkaan siitä, ottaako nainen isänsä ikäistä vaan hullaantuuko ja rakastuuko mies äitinsä ikäiseen naiseen. Jos rakkaus olisi aitoa iästä riippumatta, niin miehetkin rakastuisivat yhtä tiuhaan äitinsä ikäisiin kuin naiset isänsä ikäisiin, koska persoona ja aito rakkaus olisi se tärkein juttu. Kumma juttu siis, että juuri iäkkäät miehet yrittävät vikitellä paljon useammin kuin huomattavasti nuoremmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että tulet katumaan, jos et yritä uuden naisen kanssa, jota rakastat.

Minusta taas tuntuu että vuoden päästä kun höyrähtäminen menee ohi kiittää luojaansa jos ei pistänyt elämäänsä säpäleiksi

En ala liittoa tahallaan rikkomaan koska en kestäisi sitä. Haluaisin rakastua uudelleen vaimooni mutta on hankalaa kun toinen on etäinen ja käy kotona vain öisin nukkumassa. Asialle on tehtävä jotain tai liitto kuivuu kasaan ennen pitkää kun meillä ei ole juurikaan mitään läheisyyttä enkä syytä vaimoani mutta rakastuin kun (toinen) nainen huomioi ja haluaa halata minua. Pahalta tuntuu kun haluaisin samaa omalta vaimolta ja olen asiasta hänelle kertonutkin. M50

Mieheni oli toisella paikkakunnalla töissä 10 vuotta. Ei paljon nähty. Mutta koska en ole riippuvainen toisesta, järjestin elämäni niin, että olin tyytyväinen itseksenikin.

Nyt olemme eläkkeellä ja on aikaa olla yhdessä ja tyytyväisiä, että jaksettiin elää se aika yhdessä, milloin tapasimme vain harvoin.

Oletko varma, että uusi nainen haluaa viettää aikaa kanssasi koko ajan

Ota se kumpaa rakastat. Se on 💯 prossaa oikea valinta

Hyvä että tämä meni näin ap:n kannalta. Tuollaiset pikaromanssit työpaikalla eivät ole ainakaan tuttavapiirissä kestäneet, kun mies rakastuu nuorempaan. Hankalaa lasten kanssa, kun isällä menee nyt huonosti ja on yksin. Jos toista ei edes kunnolla tunne, niin koko juttu on pelkkää höttöä. 

"Olen miettinyt ja yrittänyt kaikin keinoin päästä yli rakastumisesta onnistumatta koska rakastan enemmän toista naista ja haluaisin olla hänen kanssaan"

Tässä lause ap:n aloituksesta.

Tässähän oli kyse siitä, että mikäli tuo "toinen" nainen olisi antanut vihreää valoa, vaimo olisi luultavimmin  jäänyt kuin nalli kalliolle.

Nythän ap puhui useaan otteeseen tämän toisen naisen ja vaimon kanssa.

Kun toinen nainen antoi hienovaraiset pakit ja vaimo halusi yrittää vielä, ap:n oli helppo luikkia vaimon helmoihin, kun tämä suhdeviritys ei ottanut tulta alleen.

Mutta että ap oli valmis kahden kuukauden ihastuksen jälkeen tosissaan jättämään vaimonsa 20 vuoden jälkeen. Huh.

Kohta ei enää jöpötä. Uusi nainen pettyy ja vanha ei ota petturia takaisn. Jäät yksin ja susta tulee jahtaaja. Et kelpaa kellekkään tai kukaan ei kelpaa. Tällä välin elosi on heikentynyt ja pian olet sairas. Mieti nyt mikä on parasta, skenaarioita on helppo rakentaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne setämiehet oikeasti rakasta sitä nuorta naista vaan nuoruutta. Olettavat saavansa oman nuoruutensa takaisin tai arvostusta muilta miehiltä. Eivät edes harkitsisi ottavansa samaa persoonaa, jos nainen olisi oman ikäinen tai itseä 20 vuotta vanhempi. Se siitä aidosta rakkaudesta. Eittämättä minuakin ns. rakastaisi suurin osa itseäni yli 20 vuotta vanhemmista miehistä. Kyynisesti voin todeta, että usein näillä nuorilla, pitkään sinkkuin olleilla naisilla tuntuu olleen mt-ongelmia, ongelmia ulkonäkönsä ja itsetuntonsa kanssa, isäsuhteessaan korjattavaa tms.

Höpsistä. Mikseivät rakastaisi. Ihminen on sama persoona nuorena ja vanhana, kaikenikäisiä voi rakastaa. Mutta se taas on sitten eri asia miten noin ison ikäeron suhteet käytännössä menevät. Harvemmin suomalaisnaiset ottavat isänsä ikäisen miehen kuten jo sanoin. Poikkeus vahvistaa säännön. Naisilla ehkä kuitenkin loppupeleissä enemmän käytännönläheisyyttä näissäkin jutuissa?

Kyse ei ollutkaan siitä, ottaako nainen isänsä ikäistä vaan hullaantuuko ja rakastuuko mies äitinsä ikäiseen naiseen. Jos rakkaus olisi aitoa iästä riippumatta, niin miehetkin rakastuisivat yhtä tiuhaan äitinsä ikäisiin kuin naiset isänsä ikäisiin, koska persoona ja aito rakkaus olisi se tärkein juttu. Kumma juttu siis, että juuri iäkkäät miehet yrittävät vikitellä paljon useammin kuin huomattavasti nuoremmat.

Rakkauteen kuuluu seksuaalinen vetovoima, mikä koostuu pitkälti hekumallisesta ulkonäöstä. Enemmän sitä on nuorissa kuin äidin ikäisissä naisissa, mutta poikkeuksiakin löytyy kuten Ranskan rouva Macron. Lisäksi nainen harvemmin kiinnostuu lastensa ikäisistä miehistä, koska pitää heitä lapsina eli eihän se pelkästään miehen rakastumisesta kiinni ole syntyykö suhde.

Vierailija kirjoitti:

"Olen miettinyt ja yrittänyt kaikin keinoin päästä yli rakastumisesta onnistumatta koska rakastan enemmän toista naista ja haluaisin olla hänen kanssaan"

Tässä lause ap:n aloituksesta.

Tässähän oli kyse siitä, että mikäli tuo "toinen" nainen olisi antanut vihreää valoa, vaimo olisi luultavimmin  jäänyt kuin nalli kalliolle.

Nythän ap puhui useaan otteeseen tämän toisen naisen ja vaimon kanssa.

Kun toinen nainen antoi hienovaraiset pakit ja vaimo halusi yrittää vielä, ap:n oli helppo luikkia vaimon helmoihin, kun tämä suhdeviritys ei ottanut tulta alleen.

Mutta että ap oli valmis kahden kuukauden ihastuksen jälkeen tosissaan jättämään vaimonsa 20 vuoden jälkeen. Huh.

Se tosiaankin meni niin ja ap itse tämän kertoi. Hän on selvästikin ns. umpirehellinen mies, joka ei aivan kartalla ole siinä miten toiset hänen toimintansa näkevät. Saa nähdä miten vaimo loppupeleissä koko tämän tapahtumasarjan ottaa, että jäi varalle. On tarpeen elämässä myös oppia puolustamaan omia rajojaan, ettei tule yhä uudelleen loukatuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olen miettinyt ja yrittänyt kaikin keinoin päästä yli rakastumisesta onnistumatta koska rakastan enemmän toista naista ja haluaisin olla hänen kanssaan"

Tässä lause ap:n aloituksesta.

Tässähän oli kyse siitä, että mikäli tuo "toinen" nainen olisi antanut vihreää valoa, vaimo olisi luultavimmin  jäänyt kuin nalli kalliolle.

Nythän ap puhui useaan otteeseen tämän toisen naisen ja vaimon kanssa.

Kun toinen nainen antoi hienovaraiset pakit ja vaimo halusi yrittää vielä, ap:n oli helppo luikkia vaimon helmoihin, kun tämä suhdeviritys ei ottanut tulta alleen.

Mutta että ap oli valmis kahden kuukauden ihastuksen jälkeen tosissaan jättämään vaimonsa 20 vuoden jälkeen. Huh.

Se tosiaankin meni niin ja ap itse tämän kertoi. Hän on selvästikin ns. umpirehellinen mies, joka ei aivan kartalla ole siinä miten toiset hänen toimintansa näkevät. Saa nähdä miten vaimo loppupeleissä koko tämän tapahtumasarjan ottaa, että jäi varalle. On tarpeen elämässä myös oppia puolustamaan omia rajojaan, ettei tule yhä uudelleen loukatuksi.

Veikkaan, että ap:n tempaus aiheutti pysyvän särön hänen ja vaimonsa suhteeseen.

Ei oo enää paluuta entiseen ja veikkaanpa, että ap:n vaimo ei enää kykene luottamaan mieheensä sillä tavoin, että mies pysyisi hänen rinnallaan kuolemaan asti myös vaikeuksissa. Uusi typy voi tulla töihin ja ap:ta viedään taas kuin litran mittaa...ja hän voi olla taas valmis jättämään vaimonsa uuden ihastuksen vuoksi.

uppp

Vierailija kirjoitti:

Pisteet siitä ettet ole pettänyt.

Ei kai sille mitään voi jos rakastuu. Tee niin kuin sydän sanoo.

Onhan tuo pettämistä, kun toiselta salaa rakastaa toista, haaveilee hänestä ja suunnittelee jopa eroa. Ei pettämistä ole vain yhdyntä.

Niinpä. Tämä on sitä henkistä pettämistä.

Tällaisissa kuvioissa tuppaa miehellä jäämään loppupeleissä vain luu käteen.

Vaimo menettää pikkuhiljaa kiinnostuksensa ja rakkautensa tällaisen jälkeen ja salarakaskin on häipynyt jo ajat sitten muualle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisitko vielä lapsia?

Haluaisin ja niin haluaisi vaimokin mutta tuskin onnistuu luonnollisesti enää. M50

Onnistuu, gynelle ja lapsettomuushoidotkin mahdollisia tietyin rajauksin. Entäs adoptio?

Vierailija kirjoitti:

Tällaisissa kuvioissa tuppaa miehellä jäämään loppupeleissä vain luu käteen.
Vaimo menettää pikkuhiljaa kiinnostuksensa ja rakkautensa tällaisen jälkeen ja salarakaskin on häipynyt jo ajat sitten muualle.

Näin on. Vaikea kursia kokoon enää avioliittoa tuollaisen jälkeen, kun on jäänyt varalle ja vain siksi on jääty, kun toinen ei huolinut. Itse en voisi jäädä tuollaiseen suhteeseen. Mutta kaipa joku onnistuukin, jos ei esimerkiksi tiedä kaikkea (että mies olisi lähtenyt, jos olisi huolittu).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisitko vielä lapsia?

Haluaisin ja niin haluaisi vaimokin mutta tuskin onnistuu luonnollisesti enää. M50

Onnistuu, gynelle ja lapsettomuushoidotkin mahdollisia tietyin rajauksin. Entäs adoptio?

Adoptio on alle 40-vuotiaille. Viisikymppisen naisen mahkut tulla raskaaksi on heikot, varsinkin, jos ei ole ennenkään onnistunut. Joku suurperheen äiti voi ehkä saada lapsia vielä tuonkin ikäisenä, jos ei ole vaihdevuosia vielä.

Tilastollisesti on tosi harvinaista miehellekin tulla isäksi ekaa kertaa yli nelikymppisenä. Tuosta oli taannoin pitkä juttu Hesarin sunnuntainumerossa.