Lue keskustelun säännöt.
Hyvä esimerkki siitä kun jätin vaan "metatyöt" tekemättä
Kun nehän on vain naisten keksimiä turhakkeita tai vähintäänkin hoituu ihan itsellään siinä arjessa, ilman sen suurempaa ajattelua tai ponnistelua.
No. Tänään kysyin mieheltä miten seuraavat asiat on hoidettu tai hoidetaan:
Lapsen synttäreiden järjestäminen
Lapsen ilmoittaminen harrastukseen, sinne tutustuminen, varusteiden hankinta
Koulun yhteiseen perhepäivään osallistuminen
Kevätvaatteiden ja kenkien hankinta
Toisen lapsen peliturnaukseen osallistuminen
Mies oli ihan ihmeissään. Miksi nyt vasta sanot? Ei hän nyt voi siksi ja täksi yhtäkkiä muuttua. Kai ne sit jotenkin järjestyy. Ei hän osaa sanoa tai luvata voiko hoitaa.
Niin, et sillai. Kyllä miehet hoitaa!
Kommentit (2456)
Onneksi on lähipiirissä miehiä jotka suunnittelee, miettii, osallistuu ja tekee ilman eri pyyntöä.
Sitten on näitä onnettomia äitin passaamia kännykän räplääjiä/tv katselijoita joilla ei taida liikkua mitään korvien välissä, vaan ihan päivittäin pitää sanoa jokainen arkirutiinikin erikseen tai muuten jää tekemättä. Vain omat hommat saa hoidettua, yhteisiin asioihin tai kotiin liittyviin ei viitsitä paneutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta pöydän kattamisesta tuli mieleen, että miehen mielestä ei voi huutaa perhettä syömään sanalla "syömään", jos pöytä ei ole katettu. Tein noin joku aika sitten, mies tuli keittiöön ja sanoi tyrmistyneenä, että eihän täällä ole edes pöytää katettu. Suutuin siitä ja sanoin, että eikö hlvetti riitä, että olen tehnyt ruuan valmiiksi. Sen jälkeen olen vain ilmoittanut, että ruoka on valmista.
En ole ollenkaan kiinnostunut autoista, mutta renkaiden hankinta ei kyllä ole mikään iso tai vaikea homma. Auto viedään rengasliikkeeseen ja jos siellä suositellaan ostamaan uudet, niin sitten ostetaan. Ihan ilman testejäkin tiedän että mitkä tahansa Nokiat tai Continentalit, joita suosittelevat, ovat luultavasti aivan riittävän hyvät. Sitä paitsi pienen paikkakunnan rengasyrittäjä ei edes kehtaa huijata. Renkaita ei muutenkaan tarvitse ostaa edes lähimainkaan joka vuosi.
Lapsi sen sijaan tarvitsee seuraavat kengät JOKA VUOSI:
- Tennarit syksyllä ja keväällä kouluun
- Lenkkarit liinkuntatunnille ja pihaleikkeihin
- Kumisaappaat
- Sorelit tms. lämpimät vedenpitävät kengät loskakeleille
- Uggit tms. karvavuoriset talvikengät koville pakkasille
- Sandaalit kesäksi (olen yleensä ostanut sellaiset jotka palvelevat samalla juhlakenkinä)
- Crocsit pihasaunaan ja pihaleikkeihin
- Monot
- Luistimet
- Ratsastuskengät
Nuo olivat pelkät kengät. Yhdelle lapselle. Siihen päälle kaikki muut vaatteet, alusvaatteet, juhlavaatteet, sukat, huivit, pipot, hanskat. Ulkohousut- ja takit pakkasille ja välikauteen. Harrastusvaatteet ja -välineet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää jättää tekemättä kaikki, mikä vaikuttaa mieheen. Ostat ja teet ruokaa vain itselle ja lapsille "oho, en yhtään muistanut, että sinäkin syöt ". Et pese miehen vaatteita, et muistuta miestä yhtään mistään. Jos mies kysyy, missä meillä on se tai tämä, et ole kuullutkaan niistä vaikka tietäisit.
Tuo ei ole metatyöstä irrottautumista vaan ilkeilyä.
Miten niin? Miksei mies voi hoitaa noita itse?
Tietysti voi hoitaa, jos ootte sopinut niin. Mutta miksi ihmeessä ei samalla vaivalla tekisi ruokaa myös miehelle jos kerran teet joka tapauksessa itselle ja lapsille? Mikä tavoite tällä on tarkoitus saavuttaa? Ei ruoanlaitto ole metatyötä. Aloituksessa puhuttiin nimenomaan halusta päästä eroon metatyöstä ja vetovastuusta, minkä merkitystä mies ilmeisesti vähättelee. Ap on täysin oikeilla jäljillä jättäessään tuon suunnittelutyön tekemättä, mutta Ap:n pitäisi viedä nyt tämä loppuun asti eli olla muistuttamatta miestä asioista, jotka on hoitamatta. Ja antaa asioiden olla hoitamatta. Ja kun asiat on hoitamatta niin seuraamuksetkin korjaa toki mies, Ap ei pelasta tilannetta siinä vaiheessa vaan mies hoitaa.
Metatyötä on miettiä, kuinka paljon kaupasta pitää ostaa, että koko perhe tulee ruokittua. Jos ei mieti, ei sitten osta tarpeeksi ja ruokaa ei riitä kaikille. Lapset pitää syöttää ja toinen aikuinen syö sen vähän, mitä jää jäljelle. Hmm... jätänkö miehelle, jonka mielestä metatöitä ei ole, vai syönkö itse?
Lapset näkee nälkää, jos nainen unohtaa kokonaan kaiken ruokaan liittyvän.
Metatyötä miehellä: miettiä paljonko bensaa laitetaan tankkiin jotta pääsee töihin eikä jää tien poskeen.
Teilläkö ei vaimo aja autoa?
Meillä tankataan aina tankki täyteen, kun tankilla käydään. Ei tarvi miettiä, paljonko sitä bensaa laitetaan.
Lapsen vaatettaminen on siis metatyötä, selvä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirissä on saanut nähdä, että ne lasten biologiset isät on olleet näitä jotka ei osallistu lasten asioihin ja elämään vaan omat menot ja asiat on tärkeämpiä. Sitten tulee ero ja nainen löytää uuden puolison joka tykkää osallistua lasten elämään. Ja näin se biologinen isä jääkin sitten ihan sivustaseuraajaksi, jolla lapset käy väkipakosta kerran kuussa eikä viihdy siellä. Ja tämä uusi isäpuoli taas on lapselle tärkeämpi ja läheisempi jonka kanssa puuhataan mukavia ja joka osallistuu kaikkeen.
Alfa fucks, beta cucks
Jännä että alleviivaat miesvihakiimassasi sitä mitä tasoteoriamiehet ulìsee
No tässä mallissa se eka maksaa elarit ja toisen kabänssa pannaan, että eiköhän ole toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
En ole ollenkaan kiinnostunut autoista, mutta renkaiden hankinta ei kyllä ole mikään iso tai vaikea homma. Auto viedään rengasliikkeeseen ja jos siellä suositellaan ostamaan uudet, niin sitten ostetaan. Ihan ilman testejäkin tiedän että mitkä tahansa Nokiat tai Continentalit, joita suosittelevat, ovat luultavasti aivan riittävän hyvät. Sitä paitsi pienen paikkakunnan rengasyrittäjä ei edes kehtaa huijata. Renkaita ei muutenkaan tarvitse ostaa edes lähimainkaan joka vuosi.
Lapsi sen sijaan tarvitsee seuraavat kengät JOKA VUOSI:
- Tennarit syksyllä ja keväällä kouluun
- Lenkkarit liinkuntatunnille ja pihaleikkeihin
- Kumisaappaat
- Sorelit tms. lämpimät vedenpitävät kengät loskakeleille
- Uggit tms. karvavuoriset talvikengät koville pakkasille
- Sandaalit kesäksi (olen yleensä ostanut sellaiset jotka palvelevat samalla juhlakenkinä)
- Crocsit pihasaunaan ja pihaleikkeihin
- Monot
- Luistimet
- Ratsastuskengät
Nuo olivat pelkät kengät. Yhdelle lapselle. Siihen päälle kaikki muut vaatteet, alusvaatteet, juhlavaatteet, sukat, huivit, pipot, hanskat. Ulkohousut- ja takit pakkasille ja välikauteen. Harrastusvaatteet ja -välineet.
Asioista saa vaikeita jos niin tekee. Meillä katsotaan lasten ja aikuisten vaatteet ja kengät läpi aina kun "kausi" on kohta vaihtumassa eli noin 4 kertaa vuodessa. Jokainen sovittaa jo olemassaolevat vaatteet ja kengät ja katsoo että mahtuvatko ne vielä ja ovatko muuten OK. Osa pieneksi jääneistä kierrätetään nuoremmalla sisarukselle ja sitten vain todetaan mitä uutta pitää hankkia. Ei mene kuin puoli tuntia neljä kertaa vuodessa ja asia on taas hoidossa useaksi kuukaudeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Mitä ihmeen ohjelmaa? Kyllähän nyt lapset osaa itse keksiä hippansa ilman aikuisten ohjausta.
Taas näkyy, että et ole selvästikään koskaan järjestänyt synttäreitä. Ja joo, 5-8v lapset tarvitsevat jotain tekemistä. Ei se homma muuten toimi.
Mies istuttaisi varmaan telkkarin ääreen. Onpa ikimuistoiset synttärit.
Miksi synttärien pitäisi olla ikimuistoiset? Vai onko tässä taas se juoni, että naiset kilpailee kenen lapsella on parhaat synttärit
Ei tarvitse. Mutta olisi hyvä olla sellaiset, missä ei itketä, tapella, painota, satuteta toisia, riehuta paikkoja hajalle jne. Siksi aikuisen pitää ohjata toimintaa. Isommille lapsille elokuvasynttärit voi olla ihan ok ohjelma. Pienet ei niitä niin jaksa, eikä kaikki uskalla katsoa kaikkea, joten leikkisynttärit on turvallisemmat.
Nämä on edelleen ihan normaaleja asioita aikuisille, jotka ovat jossain tekemisissä lastensa kanssa.
Jos lapsi on niin pieni että ei osaa itse kavereita kutsua tai ei itke keksi tekemistä ilman aikuisen ohjaamista niin eikös se lapsi ole turhan pieni suuria kaverijuhlia varten muutenkin?
Kyllä ne pienetkin lapset tajuaa, että muille järjestetään synttäreitä ja hänelle ei. Miten sinä selittäisit tuon omalle lapsellesi?
Elämässä on välillä pettymyksiä
Sinä olet varmasti pettymys vanhemmillesi, mutta onneksi et tule saamaan omaa perhettä ikinä.
Luuletko että kukaan haluaa perhettä tämän ketjun luettuaan. Perhearki vaikuttaa olevan silkkaa h e l v e t t i ä
Silti olet halunnut lukea tämän yli 70-sivuisen ketjun.
Hyvää materiaalia mitä kaikki naiset ajattelevat miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen vaatettaminen on siis metatyötä, selvä :D
Voihan mies hoitaa sen niin, että tilaa lapsille joka kevät ja syksy koko vaatekerran kaikkine mahdollise härpäkkeineen kerralla netistä. Se vaatii kuitenkin paljon rahaa ja jonkun pitää siitä huolimatta käydä lasten vaatteet läpi, mitkä ovat vielä sopivat, mitkä jääneet pieneksi, onko jotain liian isoa vaatetta ja mitkä laitetaan kiertoon ja mitkä roskiin.
Asunnossa pitää olla kunnon säilytystilat, minne tuollainen vaatemäärä laitetaan. Yleensä kausivaatteet pitää säilöä jonnekin varastoon tai yläkaappiin ja etsiä uudet tilalle. Varsinkin syksyn tullen on iso työ käydä lapsi lasten vaatteet ja hankkia tarvittavat ajoissa, ettei käy niin että pakkasten tullen lapsilta puuttuu talvikengät ja talvitakit.
Työmäärän ja sen kuormittavuuden tajuaa viimeistään silloin, kun tuosta on päässyt kokonaan eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ollenkaan kiinnostunut autoista, mutta renkaiden hankinta ei kyllä ole mikään iso tai vaikea homma. Auto viedään rengasliikkeeseen ja jos siellä suositellaan ostamaan uudet, niin sitten ostetaan. Ihan ilman testejäkin tiedän että mitkä tahansa Nokiat tai Continentalit, joita suosittelevat, ovat luultavasti aivan riittävän hyvät. Sitä paitsi pienen paikkakunnan rengasyrittäjä ei edes kehtaa huijata. Renkaita ei muutenkaan tarvitse ostaa edes lähimainkaan joka vuosi.
Lapsi sen sijaan tarvitsee seuraavat kengät JOKA VUOSI:
- Tennarit syksyllä ja keväällä kouluun
- Lenkkarit liinkuntatunnille ja pihaleikkeihin
- Kumisaappaat
- Sorelit tms. lämpimät vedenpitävät kengät loskakeleille
- Uggit tms. karvavuoriset talvikengät koville pakkasille
- Sandaalit kesäksi (olen yleensä ostanut sellaiset jotka palvelevat samalla juhlakenkinä)
- Crocsit pihasaunaan ja pihaleikkeihin
- Monot
- Luistimet
- Ratsastuskengät
Nuo olivat pelkät kengät. Yhdelle lapselle. Siihen päälle kaikki muut vaatteet, alusvaatteet, juhlavaatteet, sukat, huivit, pipot, hanskat. Ulkohousut- ja takit pakkasille ja välikauteen. Harrastusvaatteet ja -välineet.
Asioista saa vaikeita jos niin tekee. Meillä katsotaan lasten ja aikuisten vaatteet ja kengät läpi aina kun "kausi" on kohta vaihtumassa eli noin 4 kertaa vuodessa. Jokainen sovittaa jo olemassaolevat vaatteet ja kengät ja katsoo että mahtuvatko ne vielä ja ovatko muuten OK. Osa pieneksi jääneistä kierrätetään nuoremmalla sisarukselle ja sitten vain todetaan mitä uutta pitää hankkia. Ei mene kuin puoli tuntia neljä kertaa vuodessa ja asia on taas hoidossa useaksi kuukaudeksi.
No jonkunhan tuokin show on käynnistettävä ja sitten käytävä ostamassa myös ne uudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirissä on saanut nähdä, että ne lasten biologiset isät on olleet näitä jotka ei osallistu lasten asioihin ja elämään vaan omat menot ja asiat on tärkeämpiä. Sitten tulee ero ja nainen löytää uuden puolison joka tykkää osallistua lasten elämään. Ja näin se biologinen isä jääkin sitten ihan sivustaseuraajaksi, jolla lapset käy väkipakosta kerran kuussa eikä viihdy siellä. Ja tämä uusi isäpuoli taas on lapselle tärkeämpi ja läheisempi jonka kanssa puuhataan mukavia ja joka osallistuu kaikkeen.
Alfa fucks, beta cucks
Jännä että alleviivaat miesvihakiimassasi sitä mitä tasoteoriamiehet ulìsee
No tässä mallissa se eka maksaa elarit ja toisen kabänssa pannaan, että eiköhän ole toisinpäin.
Kelvottomalle miehelle tehdään lapset ja sitten hankkii toisen joka hoitaa kulut.
Elarit kun ei kata kakaran kuluja mitenkään, ja nythän nainen vaatii uutta miestä tekemään metatyötä lapsen eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ollenkaan kiinnostunut autoista, mutta renkaiden hankinta ei kyllä ole mikään iso tai vaikea homma. Auto viedään rengasliikkeeseen ja jos siellä suositellaan ostamaan uudet, niin sitten ostetaan. Ihan ilman testejäkin tiedän että mitkä tahansa Nokiat tai Continentalit, joita suosittelevat, ovat luultavasti aivan riittävän hyvät. Sitä paitsi pienen paikkakunnan rengasyrittäjä ei edes kehtaa huijata. Renkaita ei muutenkaan tarvitse ostaa edes lähimainkaan joka vuosi.
Lapsi sen sijaan tarvitsee seuraavat kengät JOKA VUOSI:
- Tennarit syksyllä ja keväällä kouluun
- Lenkkarit liinkuntatunnille ja pihaleikkeihin
- Kumisaappaat
- Sorelit tms. lämpimät vedenpitävät kengät loskakeleille
- Uggit tms. karvavuoriset talvikengät koville pakkasille
- Sandaalit kesäksi (olen yleensä ostanut sellaiset jotka palvelevat samalla juhlakenkinä)
- Crocsit pihasaunaan ja pihaleikkeihin
- Monot
- Luistimet
- Ratsastuskengät
Nuo olivat pelkät kengät. Yhdelle lapselle. Siihen päälle kaikki muut vaatteet, alusvaatteet, juhlavaatteet, sukat, huivit, pipot, hanskat. Ulkohousut- ja takit pakkasille ja välikauteen. Harrastusvaatteet ja -välineet.
Asioista saa vaikeita jos niin tekee. Meillä katsotaan lasten ja aikuisten vaatteet ja kengät läpi aina kun "kausi" on kohta vaihtumassa eli noin 4 kertaa vuodessa. Jokainen sovittaa jo olemassaolevat vaatteet ja kengät ja katsoo että mahtuvatko ne vielä ja ovatko muuten OK. Osa pieneksi jääneistä kierrätetään nuoremmalla sisarukselle ja sitten vain todetaan mitä uutta pitää hankkia. Ei mene kuin puoli tuntia neljä kertaa vuodessa ja asia on taas hoidossa useaksi kuukaudeksi.
No jonkunhan tuokin show on käynnistettävä ja sitten käytävä ostamassa myös ne uudet.
Vai hyvä haltijako teillä tuon hoitaa ettei äidin ja isän tarvitse?
Vierailija kirjoitti:
En tee metatöitä koskaan. Ajattelen ja toimin. Kuolisin stressiin, jos ajattelusta pitäisi tehdä työtä. Asiat on silti aina hoituneet. Joku synttäreiden järjestäminen noista ehkä vaatii jonkinnäköistä suunnittelua. Mutta ei mikään vaatteiden osto. Ne ostetaan, kun niitä tarvitaan. Yleensä tilipäivinä.
No, ihmisten tilanteet on erilaisia. Jos esimerkiksi on rahasta tiukkaa, metatyötä on enemmän, koska suunnitteluakin on enemmän. Ei voi vaan ajatella ja toimia, koska esimerkiksi yllättävä vaateostos on pois jostain muusta.
Tälleen yksinelävänä, säännöllistä päivätyötä tekevänä keskituloisena ihmisenä mulla on oikeasti suht helppoa. Voin tosiaan tilata vaikka nettikaupasta heti vaatteen rikkoontuneen tilalle, eikä mun tarvitse miettiä, että siinä menee koko loppukuun ruokabudjetti pilalle. Mun ei tarvi kierrellä kirppareita tai metsästää tarjouksia. Tai jos pitää etsiä jotain, mulla on aina illat ja viikonloput vapaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Mitä ihmeen ohjelmaa? Kyllähän nyt lapset osaa itse keksiä hippansa ilman aikuisten ohjausta.
Taas näkyy, että et ole selvästikään koskaan järjestänyt synttäreitä. Ja joo, 5-8v lapset tarvitsevat jotain tekemistä. Ei se homma muuten toimi.
Mies istuttaisi varmaan telkkarin ääreen. Onpa ikimuistoiset synttärit.
Miksi synttärien pitäisi olla ikimuistoiset? Vai onko tässä taas se juoni, että naiset kilpailee kenen lapsella on parhaat synttärit
Ei tarvitse. Mutta olisi hyvä olla sellaiset, missä ei itketä, tapella, painota, satuteta toisia, riehuta paikkoja hajalle jne. Siksi aikuisen pitää ohjata toimintaa. Isommille lapsille elokuvasynttärit voi olla ihan ok ohjelma. Pienet ei niitä niin jaksa, eikä kaikki uskalla katsoa kaikkea, joten leikkisynttärit on turvallisemmat.
Nämä on edelleen ihan normaaleja asioita aikuisille, jotka ovat jossain tekemisissä lastensa kanssa.
Jos lapsi on niin pieni että ei osaa itse kavereita kutsua tai ei itke keksi tekemistä ilman aikuisen ohjaamista niin eikös se lapsi ole turhan pieni suuria kaverijuhlia varten muutenkin?
Kyllä ne pienetkin lapset tajuaa, että muille järjestetään synttäreitä ja hänelle ei. Miten sinä selittäisit tuon omalle lapsellesi?
Elämässä on välillä pettymyksiä
Sinä olet varmasti pettymys vanhemmillesi, mutta onneksi et tule saamaan omaa perhettä ikinä.
Luuletko että kukaan haluaa perhettä tämän ketjun luettuaan. Perhearki vaikuttaa olevan silkkaa h e l v e t t i ä
Silti olet halunnut lukea tämän yli 70-sivuisen ketjun.
Hyvää materiaalia mitä kaikki naiset ajattelevat miehistä.
Tarkoitit varmaan mitä naiset ajattelee luuserimiehistä joista ei ole mihinkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Mitä ihmeen ohjelmaa? Kyllähän nyt lapset osaa itse keksiä hippansa ilman aikuisten ohjausta.
Taas näkyy, että et ole selvästikään koskaan järjestänyt synttäreitä. Ja joo, 5-8v lapset tarvitsevat jotain tekemistä. Ei se homma muuten toimi.
Mies istuttaisi varmaan telkkarin ääreen. Onpa ikimuistoiset synttärit.
Miksi synttärien pitäisi olla ikimuistoiset? Vai onko tässä taas se juoni, että naiset kilpailee kenen lapsella on parhaat synttärit
Ei tarvitse. Mutta olisi hyvä olla sellaiset, missä ei itketä, tapella, painota, satuteta toisia, riehuta paikkoja hajalle jne. Siksi aikuisen pitää ohjata toimintaa. Isommille lapsille elokuvasynttärit voi olla ihan ok ohjelma. Pienet ei niitä niin jaksa, eikä kaikki uskalla katsoa kaikkea, joten leikkisynttärit on turvallisemmat.
Nämä on edelleen ihan normaaleja asioita aikuisille, jotka ovat jossain tekemisissä lastensa kanssa.
Jos lapsi on niin pieni että ei osaa itse kavereita kutsua tai ei itke keksi tekemistä ilman aikuisen ohjaamista niin eikös se lapsi ole turhan pieni suuria kaverijuhlia varten muutenkin?
Kyllä ne pienetkin lapset tajuaa, että muille järjestetään synttäreitä ja hänelle ei. Miten sinä selittäisit tuon omalle lapsellesi?
Elämässä on välillä pettymyksiä
Sinä olet varmasti pettymys vanhemmillesi, mutta onneksi et tule saamaan omaa perhettä ikinä.
Luuletko että kukaan haluaa perhettä tämän ketjun luettuaan. Perhearki vaikuttaa olevan silkkaa h e l v e t t i ä
Silti olet halunnut lukea tämän yli 70-sivuisen ketjun.
Hyvää materiaalia mitä kaikki naiset ajattelevat miehistä.
Voihan joku perheetön, lapsista haaveileva sinkku ottaa tämän oppimisen kannalta, mitä kaikkea vanhemman pitää huolehtia lasten synnyttyä. Ehkä joku hoksaa, että tuossahan on hommaa kummallekin vanhemmalle eikä näitä pidä jättää vain toisen kontolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Hmmm... 🤔 On ostettu valmiit kutsukorttipohjat tai lapsi on askarrellut itse. Lapsi on miettinyt ketkä luokalta haluaa kutsua. Minä olen lisännyt kutsuihin vain oman puhelinnumeroni ja meidän osoitteen. Lapsi jakaa kutsut koulussa. Tarjoiluiksi karkkeja, sipsejä, popcornia, limpparia ja mehua. Joskus on tehty kakku, jos lapsi ehdottomasti haluaa, mutta yleensä ei koska leivonnaiset ei oikein uppoa kavereille. Sipsejä ja karkkeja menee. Vähän ilmapalloja ja serpentiiniä. Pieni siivous ennen ja ja keittiön imurointi jälkeen. Ohjelmaksi vähän jotain aarteenetsintää, ongintaa, joku kilpailu. Loppuaika pihalla juoksentelua. Lahjaksi tulee mitä tulee, ei todellakaan tarvitse pitää mitään lahjatoivekordinointia, jestas sentään! Joskus on joku äiti kysynyt toiveita, usein kaverit kysyy suoraan synttärisankarilta itseltään.
Ei näitä sentään kymmenessä minuutissa järkkää, mutta ei todellakaan mitään tunteja tai päiviä tarvitse käyttää!
T. Kolme lasta, 17 kaverisynttärit järjestänyt. Aina on ollut vierailla ja sankarilla kivaa.
Jos kaikki on hyvin ja oma jaksaminen on kunnossa, ei tietenkään synttäreiden järjestäminen ole monen päivän stressi. Mutta jos kaikki on aina omilla harteilla ja kukaan muu ei osallistu, tuossa on jo todella paljon tehtävää.
Kutsujen teko - vaikka lapsi tekisi, pitää ostaa ne pohjat ja askartelutarvikkeet. Ja huolehtia että ne tulevat mukaan kouluun tms.
Tarjoilut - eli mitä karkkeja, sipsejä, limppareita? Kuinka paljon? Onko allergioita tms? Kuka hakee ne ja koska?
Joskus kakku - niin kuka leipoo, millaisen ja koska?
Ilmapalloja ja serpentiiniä - kuka hakee ja mistä ja laittaa ne esille?
Pieni siivous - kuka huolehtii mitä siivotaan ja milloin? Kuka sen keittiön siivoaa juhlien jälkeen?
Ohjelmaksi aarteenetsintää ja ongintaa - eli kuka ostaa palkinnot osallistujille ja piilottaa ne tai tekee ongintapussit? Kuka tekee aarrekartat tai hankkii onginnan verhon, kepin, narut ja sangon?
Joku kilpailu - eli mikä, kuka suunnittelee ja järjestää sen siellä synttäreillä?
Jos burnout on jo valmiiksi lähellä, tuossa on hitosti tehtävää samalla kun toinen makaa sohvalla ja tulee valmiiseen pöytään.
Tuossa on suunniteltavaa vartiksi.
Jos siinä ajassa tulee burnout, on aika selvää miksi naiset eivät ole projareita, tai esimiehiä.
Eli miksi mies ei järjestetä niitä synttäreitä kun on vartissa valmista? Selittäkää nyt!
Kyllä järjestää. Miksi SINUN miehesi ei niitä järjestä on sun ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirissä on saanut nähdä, että ne lasten biologiset isät on olleet näitä jotka ei osallistu lasten asioihin ja elämään vaan omat menot ja asiat on tärkeämpiä. Sitten tulee ero ja nainen löytää uuden puolison joka tykkää osallistua lasten elämään. Ja näin se biologinen isä jääkin sitten ihan sivustaseuraajaksi, jolla lapset käy väkipakosta kerran kuussa eikä viihdy siellä. Ja tämä uusi isäpuoli taas on lapselle tärkeämpi ja läheisempi jonka kanssa puuhataan mukavia ja joka osallistuu kaikkeen.
Alfa fucks, beta cucks
Jännä että alleviivaat miesvihakiimassasi sitä mitä tasoteoriamiehet ulìsee
No tässä mallissa se eka maksaa elarit ja toisen kabänssa pannaan, että eiköhän ole toisinpäin.
Kelvottomalle miehelle tehdään lapset ja sitten hankkii toisen joka hoitaa kulut.
Elarit kun ei kata kakaran kuluja mitenkään, ja nythän nainen vaatii uutta miestä tekemään metatyötä lapsen eteen.
Kyllähän nykynaiset käy töissä ja elättää itsensä ja lapsensa. Uusi mies osallistuu mielellään, ei hoida yksin eikä pakotettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tekniikan Maailman talvirengastestien lukeminen metatyötä? Eli jos haluaa tehdä perheen turvallisuutta ja taloutta koskevan investoinnin perustellusti, täytyyhän siihen käytetty aika laskea myös "metatyöksi" siinä missä synttäreiden suunnittelukin, eikös?
Jos sen testin lukee ja sen perusteella päättää rengasvalinnan, niin on. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Sen yli menevä vatulointi on vain ajanhukkaa.
Samaa mieltä synttäreiden suunnittelusta.
Miehet saavat aivan vapaasti suunnitella synttärit 10 minuutissa - mukaan lukien tarjoilut, kaupassa käynti, kokkaaminen/leipominen/tai valmiiden ruokien esillepano, ja tietenkin etukäteen kutsujen lähetys, lahjatoiveiden koordinointi (ettei lapsia saa kymmentä samaa lahjaa), koristelu jne. Jos tämä on niin helppoa että 10 minuutissa hoituu koko homma - niin MIKSI ETTE TEE SITÄ?
Entä jos on BYOB synttärit eli ei mitään tarjoiluja vaan jokainen tuo eväänsä ja juomansa mukanaan. Tällaisia meillä on kavereiden kanssa yleensä. Woltilla saa ruokaa jos iskee nälkä. Jälleen vältyttiin yhdeltä metatyöltä.
Pösilö. Nyt puhuttiin lapsen synttäreistä. Niiden järjestäminen on työlästä, koska sinulla ei todennäköisesti edes ole kaikkien vieraiden yhteystietoja, ne pitää ensin hankkia. Sitten kutsua, ottaa vastaan ilmoittautumisia, erilaisia ruokarajoitteita ja muita toiveita, suunnitella lapsille siltä pohjalta tarjoilu, keksiä ohjelmaa, joko valmista maksullista tai keksit itse leikkejä jne.
Tämä ei keneltäkään oikeasti voi onnistua 10 minuutissa, ei sinne päinkään. Itse juhlatkin siivoamisineen ennen ja jälkeen plus tarjoilut vie ainakin viisi tuntia.
Mitä ihmeen ohjelmaa? Kyllähän nyt lapset osaa itse keksiä hippansa ilman aikuisten ohjausta.
Taas näkyy, että et ole selvästikään koskaan järjestänyt synttäreitä. Ja joo, 5-8v lapset tarvitsevat jotain tekemistä. Ei se homma muuten toimi.
Mies istuttaisi varmaan telkkarin ääreen. Onpa ikimuistoiset synttärit.
Miksi synttärien pitäisi olla ikimuistoiset? Vai onko tässä taas se juoni, että naiset kilpailee kenen lapsella on parhaat synttärit
Ei tarvitse. Mutta olisi hyvä olla sellaiset, missä ei itketä, tapella, painota, satuteta toisia, riehuta paikkoja hajalle jne. Siksi aikuisen pitää ohjata toimintaa. Isommille lapsille elokuvasynttärit voi olla ihan ok ohjelma. Pienet ei niitä niin jaksa, eikä kaikki uskalla katsoa kaikkea, joten leikkisynttärit on turvallisemmat.
Nämä on edelleen ihan normaaleja asioita aikuisille, jotka ovat jossain tekemisissä lastensa kanssa.
Jos lapsi on niin pieni että ei osaa itse kavereita kutsua tai ei itke keksi tekemistä ilman aikuisen ohjaamista niin eikös se lapsi ole turhan pieni suuria kaverijuhlia varten muutenkin?
Kyllä ne pienetkin lapset tajuaa, että muille järjestetään synttäreitä ja hänelle ei. Miten sinä selittäisit tuon omalle lapsellesi?
Elämässä on välillä pettymyksiä
Sinä olet varmasti pettymys vanhemmillesi, mutta onneksi et tule saamaan omaa perhettä ikinä.
Luuletko että kukaan haluaa perhettä tämän ketjun luettuaan. Perhearki vaikuttaa olevan silkkaa h e l v e t t i ä
Silti olet halunnut lukea tämän yli 70-sivuisen ketjun.
Hyvää materiaalia mitä kaikki naiset ajattelevat miehistä.
Voihan joku perheetön, lapsista haaveileva sinkku ottaa tämän oppimisen kannalta, mitä kaikkea vanhemman pitää huolehtia lasten synnyttyä. Ehkä joku hoksaa, että tuossahan on hommaa kummallekin vanhemmalle eikä näitä pidä jättää vain toisen kontolle.
Ei tuolla asenteella millä palstan aniset hyökkäävät toisten kimppuun.
Voin kuvitella kuinka hyvin pystyitte sopimaan avioerossanne asioista. Toki, miehen syy kaikki vaikeudet siinäkin. Uskoo ken tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirissä on saanut nähdä, että ne lasten biologiset isät on olleet näitä jotka ei osallistu lasten asioihin ja elämään vaan omat menot ja asiat on tärkeämpiä. Sitten tulee ero ja nainen löytää uuden puolison joka tykkää osallistua lasten elämään. Ja näin se biologinen isä jääkin sitten ihan sivustaseuraajaksi, jolla lapset käy väkipakosta kerran kuussa eikä viihdy siellä. Ja tämä uusi isäpuoli taas on lapselle tärkeämpi ja läheisempi jonka kanssa puuhataan mukavia ja joka osallistuu kaikkeen.
Alfa fucks, beta cucks
Jännä että alleviivaat miesvihakiimassasi sitä mitä tasoteoriamiehet ulìsee
No tässä mallissa se eka maksaa elarit ja toisen kabänssa pannaan, että eiköhän ole toisinpäin.
Kelvottomalle miehelle tehdään lapset ja sitten hankkii toisen joka hoitaa kulut.
Elarit kun ei kata kakaran kuluja mitenkään, ja nythän nainen vaatii uutta miestä tekemään metatyötä lapsen eteen.
Yhdenkään miehen ei ole mikään pakko lyödä hynttyitä yhteen lapsia hankkineen naisen kanssa ja jos niin on sattunut tekemään eikä homma miellytä, niin kuviosta voi irrottautua ihan itse.
Vakuutukset ja sähkön kilpailutan minä ja minä olen mm. se, joka varaa nuohoojan.
Mies hoitaa auton, kun sillä pääosin ajelee, mutta meillä on ihan kalenteriin laitettu esimerkiksi millon auto pitää katsastaa. Ja jos sinne ei huolto- tai katsastusaikaa ilmesty, niin muistuttelen siitä, eli ei jää tekemättä.