Hyvä esimerkki siitä kun jätin vaan "metatyöt" tekemättä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain nainen on niin yksinkertainen että tekee näistä ongelman. Jos nämä on vaikeita asioita, niin mysteeri miten selviätte veroilmoituksen teosta, laskujen maksamisesta, passin anomisesta, lomamatkan varaamisesta tai auton katsastuksesta.

Miksi tuo auton katsastus luetellaan aina jonain "miehen työnä"? Miten vaikeaa on varata aika netistä (kuten työterveysajat, labra-ajat jne muutenkin nykyään), ajaa kyseisenä aikana paikalle, ojentaa avain tiskin yli ja istua alas odottamaan? Kyllä tuosta hyvästä tulisi työn suorittajan saada kuukausi vapautusta päivittäisistä kotitöistä.

Ja kuvasti juuri ongelman: maailman helpoin asia, eikä miehet sen raskaudesta koskaan valita. Kuten ei auton huollon tilaamisesta, auton tankkaamisesta, auton renkaiden vaihtamisesta, auton pyyhkijöiden vaihtamisesta, auton pesemisestä, auton polttimoiden vaihtamisesta, auton öljyjen vaihtamisesta, auton pesunesteen lisäämisestä, auton jäädytysnesteen lisäämisestä jne jne.

Sen lisäksi että nainen huolehtii päivätyönsä lisäksi suurimman osan muistettavista ja ennakointia vaativista asioista, hän myös tankkaa ja pesettää oman autonsa, varaa sille renkaidenvaihto-, huolto- ja katsastusajan, vaihdattaa pyyhkijät tarpeen tullen ja lisää lasinpesunestettä. Öljyt ja polttimot vaihtuvat huollon yhteydessä ja jäähdytysnesteet tsekataan. Mikä tässä viestissä oli siis pointti?

Pointti on, että miehet hoitavat taustalla koko ajan ”metatöitä”, joista naisilla ei harmainta aavistusta. Koska miehet ei tee niistä numeroa.

Se nyt vasta olisikin typerää, jos mies purnaisi oman autonsa hoitamiseen liittyvistä asioista naiselle. Tuskin nainenkaan motkottaa miehelle, kun kasvohoidon (sori tämä stereotypinen esimerkki) muistamiseen ja varaamiseen tarvitaan niin paljon metatyötä?

Eiköhän tässä ketjussa kyse ole asioista mitkä koskettavat molempia yhtälailla.

Vähän vähemmän varakkailla perheillä on vain yksi auto, jota molemmat käyttävät, ja se on koko perheen käytössä myös.

No kuinka usein te sitten vaihdatte niitä öljyjä ja pyyhkijöitä, kun tämä pitää aina mainita miesten ah niin rasittavana metatyönä? Tankkaus menee siinä samalla ajellessa eikä autopesuun ajamistakaan tarvi suunnitella, menee jos ei ole pitkää jonoa ja on aikaa. Huolto kerran vuodessa, katsastus kerran vuodessa tai parin vuoden välein uudemmissa ja renkaat 2x vuodessa.

Miesten luetteloiden asiat tapahtuvat muutaman kerran vuodessa, nainen on hälytystilassa päivittäin, etenkin jos on monta lasta harrastuksineen. Kuitenkin mies sitten ihan pokkana retostelee ettei hän ainakaan yhtään valita vaikka niin hirveästi joutuu miettimään..

Eihän nuo ole edes mitään metatöitä. 

Toisekseen kyllähän naisetkin listaa asioita, joita tehdään kerran vuodessa. Vai pitääkö joku useammat synttärit vuodessa? Tai ilmoittaa lapsen joka viikko uuteen harrastukseen? 

Kyllä ne vaan oli aiemmin ketjussa luetteloitu miehen toimesta heidän metatöikseen (auton tankkaus, katsastus, öljynvaihto ym kaikki autoon liittyvä suunnittelu tai varaaminen). Listalla oli muitakin kerran vuodessa tehtäviä juttuja, mutta ei yhtään edes viikottain tapahtuvaa muistamista tai ennakoimista.

Ilmeisesti olen ymmärtänyt konseptin väärin, mutta mielestäni nuo nyt eivät ole mitään metatöitä. Hoidan kyllä listasi asiat, mutta eivät nuo nyt mitään valtaisaa suunnittelua vaadi.

Yksi mies selitti tankkauksen metatyöt, miten hänen pitää muistaa seurata bensatankin mittaria, miettiä, milloin menee tankille ja minne tankille, miten paljon tankkaa ja pitääkö tankatessa olla hanskat vai ei.

Minä sen sijaan vilkaisen bensatankin mittaria ja käyn töistä tullessa vakipaikassa tankilla siinä työmatkan varrella. Minun ei tarvitse edes arpoa, mitä sinne tankkiin tällä kertaa pitää laittaa.

Et sitten tunnistanut vttuiluksi  :D

Miten erosi kaupassa käynnistä? Voih kun pitää miettiä mitä kaapissa on, ja mitä sitä söisi, koska sitä ostaisi ruokaa...

Ohis, et taida olla perheellinen. Lapsiperheen jääkaapissa on oltava käytännössä aina yksi valmis tai liki valmis ruoka, ettei sitä joudu tekemään kiireessä. Sen täytyy sopia kaikkien ruokavalioon ja olla suhteellisen taloudellinen (400 eurolla sai kuukauden ruoat kolmelle), sitä ei saa joutua heittämään hukkaan ja sen pitää myös maistua hyvältä - mutta mikään ei maistu hyvältä kolmea päivää kauempaa peräkkäin, eikä säily viikkoa, joten mietintä ja toteutus toistuvat tasaisin väliajoin ajasta ikuisuuteen. Voit nauraa tuolle ajankäytölle, mutta esimerkiksi kattilallinen perinteistä lihakeittoa ottaa helposti kolme-neljä tuntia, sellaista ei kannata aloitella ennen työvuoroa eikä suunnitella päiville, jolloin käännytään kotona. Luonnollisestikaan perheellinen ei myöskään kipaise kauppaan päivittäin hakemaan yhden aterian aineksia kerrallaan, joten sillä tosiaan on väliä, mitä kaapissa on. (Paljon helpommalla pääsee taas sen jälkeen, kun kaikki kotona osaavat huolehtia omista asioistaan!).

Mutta se perheellinenkin, joka pohtii kauppareissuaan, kurvaa tankille kun bensavalo syttyy, ja tuuttaa samaa kamaa joka kerta. Tankkaamisessa on paljon vähemmän liikkuvia osia. Jopa minusta, joka nuukana oikeasti valitsen aseman ja tankkauspäivän. Toistuu kolmen viikon välein.

Näin, tässä just se metatyön ydin: tehdään asioista tarkoituksella tarpeettoman monimutkaisia.

Jäljellä perheessä ovat crohnikko ja viljaton moniallergikko. Toiselle ei käy glukoosi-fruktoosisiirappi ja toiselle ei maissitärkkelys, joten eineshyllyt eivät ole käytettävissä. Harrastuneisuus on pakollista, ei tarkoituksella tarpeettoman monimutkaista.

Täällä on kolme moniallergikkoa. Meillä on n.30 ruokalajia joita kierrätetään. Ei tarvitse miettiä tekisikö arkena kiireessä rosvopaistia jossa menee 48h kypsyä, terve järki sanoo siihen vastauksen, ei metatyöskentelyn tulokset.

Mun lasten isältä kului oikeasti pitkään käsittää, että siihen ruuan tekemiseen menee aikaa. Aloitti aina ruuanlaiton siinä kohtaa kun lapset alkoivat kitistä nälkäänsä. Ja sitten vielä ne ruuat olivat juuri sellaisia tunti haudutusta tms. Ja sitten ihmetteli miksi lapset kiukuttelevat. Mutta kun hän itse söi ehkä kaksi kertaa päivässä, eikä sen ihmeemmin siitä kärsinyt, niin ei vain osannut yhdistää tätä asiaa.

Monessa muussakin asiassa on tullut ilmi se, että ei oikeasti tajua lasten olevan erilaisia kuin hän. Että toinen palelee herkemmin, tarvitsee lämpimämmät vaatteet tai toinen on sulkeutuneempi eikä heti kerro jos on joku vialla, tai että toinen huolehtii läksyt mutta toinen vaatii muistuttelua. Eikä oikeasti ole edes kyse siitä etteikö olisi lasten kanssa viettänyt aikaa, ihan on ollut samalla tavalla lasten kanssa kuin minä, ehkä jopa enemmän kun yhdessä vaiheessa tein pitkiä työpäiviä..

Joo, tämä on nähty meillä ja muualla, useasti! Kun isä vaikkapa on lupautunut grillaamaan, hiiligrilliä aletaan lämmittää sitten kun lapset jo hajoilee nälässään. Äiti sitten hoitaa ne kiukuttelut ja itkut. Sekin tilanne olisi vältetty, jos valmistelu olisi aloitettu 2 tuntia aikaisemmin. Siis jos isä olisi osannut ajoittaa hommansa.

Kerran oltiin kylässä ja syötiin miesten grillamaa ruokaa n. klo 20.45. Se oli siis sen päivän ainoa ruoka. Pieniä lapsia oli mukana myös. Melkein jo näkyi tähtiä silmissä, kun oli verensokerit kaikilla alhaalla.

Mutta maistuu taivaalliselle verrattuna pika ruokaan ja eineksiin ja vie vieläpä nälän toiseen tapaan kuin parhaatkaan kurmee ateriat. Kantsii nyt vaan arvostaa! Kesäkin kohta taas.

Onko itse pihalla grillattu ruoka sitä parempaa, mitä myöhempään sitä alkaa valmistaa? Koskeeko tuo ihan kaikkea ruokaa? Jos koskee, niin kiva, kokeilen käytännössä. Kun mies tulee töistä kotiin, alan vasta miettiä, mitä tekisi ruuaksi. Taidan tehdä jotain pitkään haudutettavaa lihapataa. Sehän on sopivasti valmista sitten, kun mies on mennyt jo nukkumaan.

Ketjua lukemalla tosiaan selviää että metatyöllä tarkoitetaan sitä että sitä tekemätön nainen heittäytyy uusavuttomaksi tampioksi joka pitää kädestä pitäen ohjata yksinkertaisimpienkin kotiaskareiden läpi.

Muuten ihmettelen tuota alun grillitarinaa että miten yhdeksältä illalla voi olla päivän ainoa ateria kun lapset kuitenkin syö koulussa ja vanhemmat töissä. Lisäksi ilmeisesti välipalan järkkääminen omille lapsille odotellessa olisi ollut taas sitä superhankalaa metatyötä kun oli niin kiire valittaa siitä että grillaus sujuu liian hitaasti?

Juurihan sinä olet meuhkannut monta sivua siitä, että lapsille ei saa syöttää välipaloja.

Pitääkö sinulle metatyönä muistuttaa että täällä on enemmän kirjoittajia kuin kaksi? Minä en ole meuhkannut mitään, lisäksi miksi ihmeessä ei saisi syöttää jos kerran aikuisillekin koitetaan tuputtaa sitä mallia että useampia pieniä aterioita päivässä eikä yhtä massiivista. 

Jos mies on luvannut hoitaa ruuan, niin ei ehkä ole tullut mieleen hommata sinne mökille jotain välipaloja lapselle syötettäväksi ruokaa odotellessa... Ellei ole jo osannut varautua siihen ettei toisen lupauksiin voi luottaa. Aika moni äiti osaa, mutta onko se oikein että pitää huolehtia lapsen ruuat silloinkin kun toinen on luvannut ne huolehtia?

Ja mikä esti sen suun avaamisen siinä kohtaa kun näkyi että ruokaa ei ole tulossa oikeaan aikaan?

No tämäpä juuri. Mies lupaa hoitaa ruuan, mutta hössää ja sössää, eikä ruokaa kuulu. Kun nainen sitten näkee, että ruokaa ei ole nyt tulossa oikeaan oikeaan aikaan ja avaa suunsa, se on nalkuttamista, jäkättämistä ja vaatimista, että tehdään naisen ainoalla oikealla tavalla.

Kyllä naisen vaan pitää fiksusti tehdä metatyön kotiläksynsä ja olla varautunut paitsi siihen, että ruokaa ei tule (pitää pikku välipalaa saatavilla), myös siihen, että ruokaa tulee (välipalat ovat semmoisia, joita ei tarvitse heittää hukkaan, koska ruokaa nyt päinvastoin tavallisia odotuksia tuli).

Miksi koko ajan pitää puhua yleisesti miehistä ja naisista? Voisit mielummin laittaa naisen tilalle oman nimesi ja miehen tilalle miehesi nimen niin menisi ne haukut oikeaan kohteeseen.

Minä, Minna, olin mieheni Pekan ja lapsiemme Aatun ja Peetun kanssa viettämässä juhannusta parin ystäväperheen kanssa mökillä. Juhannusaattona oli miesten puolelta luvattu grillausta. Aamupalat ja päiväruuat me naiset hoidettiin, kuten myös tiskit ja lapset. Iltapäivällä lämmitettiin sauna. Naiset ja lapset kävi ensin, sitten meni miehet. Miesten saunominen venyi ja venyi, yksi naisista kävi jo heiltä kysymässä, tehdäänkö me lapsille ruokaa vai joko te joudutte. Juu, kohta kuulemma tulevat. Vieläkin miehet viipyivät, mutta yksi tuli laittamaan grillin tulille. Omat lapset oli nälkäisiä ja väsyneitä, joten menin sisälle antamaan heille ruokaa ja laittamaan heidät nukkumaan. Siinä meni aikaa ennen kuin lapset nukahti ja pääsin ulos. Grilli oli jo sammunut ja minulle oli tarjolla kaksi kuivunutta grillimakkaraa. Mieheni Pekka sai minulta asiaankuuluvaa palautetta ja pahoitti siitä mielensä niin kovasti, että ei tullut viereeni nukkumaan.

No nyt meni metatyöt heti aluksi pieleen. Ne jotka laittavat ruoan saunovat aina ensin. Silloin heillä on aikaa tehdä ruoka samalla kuin toiset vielä saunovat.

Ei ihme että ilta meni pilalle kun te naiset ette osanneet suunnitella edes yhden illan aikataulua järkevästi.

Sauna lämmitettiin iltapäivällä. Miehet olisivat voineet laittaa grilliin tulet ja grillata lapsille erikseen. Vaikka miehet olisi menneet saunaan ensin, he olisivat silti olleet saunassa tuntikausia. Sellaista miestä ei olekaan, joka käy nopsaan pesulla ja tulee sitten laittamaan ruokaa, että naiset voivat kylpeä rauhassa useita tunteja. Äläpäs syytä naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on täynnä miesten aseistettua epäpätevyyttä (weaponized incompetence). Esimerkiksi tyttöystävä osaa sijata sängyn kauniiksi kuin hotellissa. Kun poikaystävän pitää sijata sänky, hän tekee tahallaan niin ylitseampuvan huonon työn, että tyynyt leviävät pitkin lattioita jne., jotta nainen ajattelisi hellästi, että voivoi, ei pojat osaa, minä hoidan sitten sängyn petaamisen, että se tulee kerralla kuntoon. Mies pääsee pälkähästä, välttyy tekemästä epämieluisaa kotiaskaretta ja saa nauttia vapaamatkustajana naisen kädenjäljestä. Samaan luokkaan kuuluvat nämä miehet, jotka eivät muka "osaa" pukea paitaa oikeinpäin lapselle. Kumma kyllä osaavat itselleen pukea paidan oikeinpäin... Ja jos mies teeskentelee, että ei ole niin tarkkaa onko esim. tiskit tiskattu kunnolla, niin tarjoilkaa hänelle sitten ruoka puolilikaisella lautasella.

Paitsi että minun mies ei ihan oikeasti OSAA pukrea vauvaa, itsensä kyllä!😁

Mies tykkää vauvan hoitopuuhista, ne kun ovat konkreettisia ja helppoja (toisin kuin sylivauvan viihdytys, joka on aika raskasta henkisesti).

En ole puuttunut miehen vaatevalintoihin kuin silloin, kun vauvan hyvinvointi kärsii.

Mies on mm. laittanut niin pienet vaatteet vauvalle, että tämä itki tukalaa oloa, kun housut puristivat mahaa.

Mies myös ylipukee vauvaa ja perhepetiin yöksi hän laittaisi kokohaalarin jalkateräsukkia myöten ja peiton päälle, kun itse nukutaan alusvaatteissa kuumissamme.

Kerran kuuntelin, kun mies ihasteli pukemaansa vauvaa ääneen ja hehkutti komeaa jäbää, odotin innolla lopputulemaa.

Vauvalla oli niin kireä haalari kokoa 58 (käyttää 74 kokoa), että joka paikka pursusi!😄

Nauroin ääneen ja kun vauva parka näytti kovin tukalalta, sanoin, että ihana asu …mutta kait sä nyt näet, että liian pieni?!

Mulle on aivan mysteeri, miten miehet eivät oikeasti osaa pukea vauvaa oikein, onhan heillä silmät päässä?!

Miksi te säilytätte esillä aivan liian pieniä vaatteita, eikö olisi helpompaa laittaa ne pois ja esillä olisi vain ne sopivat? Kyllä minun mies tajuaa heti jos joku vaate on pieni ja liian hankala pukea.

Mä olen tämän ennenkin kertonut, mutta kun olin synnyttämässä kuopusta, mies tuli sairaalaan aivan vääränkokoisiin puetun esikoisen kanssa. Ei ollut löytänyt esikoisen vaatekaappia (iso, korkea kaappi esikoisen huoneessa), vaan hakenut nuo vaatteet varastosta.

Ystäväni joutui yllättäen sairaalaan ja pyysi sinne vaihtovaatteita. Aviomiehensä ja 15v. poikansa ei kumpikaan löytänyt yhtään vaatekertaa sairaalaan vietäväksi. Minä - ystävä joka en asu siellä - kävelin heidän makuuhuoneeseensa, avasin vaatekaapin ja puhelimessa kysyin mitä otetaan. Pakkasin vaatteet kassiin ja vein sairaalaan tuoreen kahvin ja pulla kera. Miehet tuijottivat vieressä hoomoilasena että mistä sä noi vaatteet löysin, me ei löydetty mitään. EN TAJUA. Kun en, niin en.

Jos sinulle olisi soittanut joku mies joka olisi pyytänyt hakemaan tallista Opelin kansiremonttiin tarvittavat työkalut niin varmasti olisit ihan vain kävellyt sinne ja tuonut oikeat työkalut ilman sen kummempaa neuvomista? 

Tuskin ilman neuvomista, mutta olisin sentään löytänyt sen autotallin ja työkaluja. Sitten voisi soittaa että mitkä näistä otetaan. Tässä tapauksessa nämä miehet eivät olleet löytäneet makuuhuoneen vaatekaapista vaatteita. Sama kuin ei löytäisi sieltä autotallista yhtään työkalua.

Ongelma oli siis oikeasti se että heille ei annettu kunnon neuvoja mistä pitää ottaa ja mitä. Kyse kun oli asioista joihin heillä ei ollut arjessa mitään suoraa kosketusta eli naisten vaatteista.

Ihan kuten sinulle ei neuvottu mitä työkaluja otetaan ja mistä mikin niistä löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain nainen on niin yksinkertainen että tekee näistä ongelman. Jos nämä on vaikeita asioita, niin mysteeri miten selviätte veroilmoituksen teosta, laskujen maksamisesta, passin anomisesta, lomamatkan varaamisesta tai auton katsastuksesta.

Miksi tuo auton katsastus luetellaan aina jonain "miehen työnä"? Miten vaikeaa on varata aika netistä (kuten työterveysajat, labra-ajat jne muutenkin nykyään), ajaa kyseisenä aikana paikalle, ojentaa avain tiskin yli ja istua alas odottamaan? Kyllä tuosta hyvästä tulisi työn suorittajan saada kuukausi vapautusta päivittäisistä kotitöistä.

Ja kuvasti juuri ongelman: maailman helpoin asia, eikä miehet sen raskaudesta koskaan valita. Kuten ei auton huollon tilaamisesta, auton tankkaamisesta, auton renkaiden vaihtamisesta, auton pyyhkijöiden vaihtamisesta, auton pesemisestä, auton polttimoiden vaihtamisesta, auton öljyjen vaihtamisesta, auton pesunesteen lisäämisestä, auton jäädytysnesteen lisäämisestä jne jne.

Sen lisäksi että nainen huolehtii päivätyönsä lisäksi suurimman osan muistettavista ja ennakointia vaativista asioista, hän myös tankkaa ja pesettää oman autonsa, varaa sille renkaidenvaihto-, huolto- ja katsastusajan, vaihdattaa pyyhkijät tarpeen tullen ja lisää lasinpesunestettä. Öljyt ja polttimot vaihtuvat huollon yhteydessä ja jäähdytysnesteet tsekataan. Mikä tässä viestissä oli siis pointti?

Pointti on, että miehet hoitavat taustalla koko ajan ”metatöitä”, joista naisilla ei harmainta aavistusta. Koska miehet ei tee niistä numeroa.

Se nyt vasta olisikin typerää, jos mies purnaisi oman autonsa hoitamiseen liittyvistä asioista naiselle. Tuskin nainenkaan motkottaa miehelle, kun kasvohoidon (sori tämä stereotypinen esimerkki) muistamiseen ja varaamiseen tarvitaan niin paljon metatyötä?

Eiköhän tässä ketjussa kyse ole asioista mitkä koskettavat molempia yhtälailla.

Vähän vähemmän varakkailla perheillä on vain yksi auto, jota molemmat käyttävät, ja se on koko perheen käytössä myös.

No kuinka usein te sitten vaihdatte niitä öljyjä ja pyyhkijöitä, kun tämä pitää aina mainita miesten ah niin rasittavana metatyönä? Tankkaus menee siinä samalla ajellessa eikä autopesuun ajamistakaan tarvi suunnitella, menee jos ei ole pitkää jonoa ja on aikaa. Huolto kerran vuodessa, katsastus kerran vuodessa tai parin vuoden välein uudemmissa ja renkaat 2x vuodessa.

Miesten luetteloiden asiat tapahtuvat muutaman kerran vuodessa, nainen on hälytystilassa päivittäin, etenkin jos on monta lasta harrastuksineen. Kuitenkin mies sitten ihan pokkana retostelee ettei hän ainakaan yhtään valita vaikka niin hirveästi joutuu miettimään..

Eihän nuo ole edes mitään metatöitä. 

Toisekseen kyllähän naisetkin listaa asioita, joita tehdään kerran vuodessa. Vai pitääkö joku useammat synttärit vuodessa? Tai ilmoittaa lapsen joka viikko uuteen harrastukseen? 

Kyllä ne vaan oli aiemmin ketjussa luetteloitu miehen toimesta heidän metatöikseen (auton tankkaus, katsastus, öljynvaihto ym kaikki autoon liittyvä suunnittelu tai varaaminen). Listalla oli muitakin kerran vuodessa tehtäviä juttuja, mutta ei yhtään edes viikottain tapahtuvaa muistamista tai ennakoimista.

Ilmeisesti olen ymmärtänyt konseptin väärin, mutta mielestäni nuo nyt eivät ole mitään metatöitä. Hoidan kyllä listasi asiat, mutta eivät nuo nyt mitään valtaisaa suunnittelua vaadi.

Yksi mies selitti tankkauksen metatyöt, miten hänen pitää muistaa seurata bensatankin mittaria, miettiä, milloin menee tankille ja minne tankille, miten paljon tankkaa ja pitääkö tankatessa olla hanskat vai ei.

Minä sen sijaan vilkaisen bensatankin mittaria ja käyn töistä tullessa vakipaikassa tankilla siinä työmatkan varrella. Minun ei tarvitse edes arpoa, mitä sinne tankkiin tällä kertaa pitää laittaa.

Et sitten tunnistanut vttuiluksi  :D

Miten erosi kaupassa käynnistä? Voih kun pitää miettiä mitä kaapissa on, ja mitä sitä söisi, koska sitä ostaisi ruokaa...

Ohis, et taida olla perheellinen. Lapsiperheen jääkaapissa on oltava käytännössä aina yksi valmis tai liki valmis ruoka, ettei sitä joudu tekemään kiireessä. Sen täytyy sopia kaikkien ruokavalioon ja olla suhteellisen taloudellinen (400 eurolla sai kuukauden ruoat kolmelle), sitä ei saa joutua heittämään hukkaan ja sen pitää myös maistua hyvältä - mutta mikään ei maistu hyvältä kolmea päivää kauempaa peräkkäin, eikä säily viikkoa, joten mietintä ja toteutus toistuvat tasaisin väliajoin ajasta ikuisuuteen. Voit nauraa tuolle ajankäytölle, mutta esimerkiksi kattilallinen perinteistä lihakeittoa ottaa helposti kolme-neljä tuntia, sellaista ei kannata aloitella ennen työvuoroa eikä suunnitella päiville, jolloin käännytään kotona. Luonnollisestikaan perheellinen ei myöskään kipaise kauppaan päivittäin hakemaan yhden aterian aineksia kerrallaan, joten sillä tosiaan on väliä, mitä kaapissa on. (Paljon helpommalla pääsee taas sen jälkeen, kun kaikki kotona osaavat huolehtia omista asioistaan!).

Mutta se perheellinenkin, joka pohtii kauppareissuaan, kurvaa tankille kun bensavalo syttyy, ja tuuttaa samaa kamaa joka kerta. Tankkaamisessa on paljon vähemmän liikkuvia osia. Jopa minusta, joka nuukana oikeasti valitsen aseman ja tankkauspäivän. Toistuu kolmen viikon välein.

Näin, tässä just se metatyön ydin: tehdään asioista tarkoituksella tarpeettoman monimutkaisia.

Jäljellä perheessä ovat crohnikko ja viljaton moniallergikko. Toiselle ei käy glukoosi-fruktoosisiirappi ja toiselle ei maissitärkkelys, joten eineshyllyt eivät ole käytettävissä. Harrastuneisuus on pakollista, ei tarkoituksella tarpeettoman monimutkaista.

Täällä on kolme moniallergikkoa. Meillä on n.30 ruokalajia joita kierrätetään. Ei tarvitse miettiä tekisikö arkena kiireessä rosvopaistia jossa menee 48h kypsyä, terve järki sanoo siihen vastauksen, ei metatyöskentelyn tulokset.

Mun lasten isältä kului oikeasti pitkään käsittää, että siihen ruuan tekemiseen menee aikaa. Aloitti aina ruuanlaiton siinä kohtaa kun lapset alkoivat kitistä nälkäänsä. Ja sitten vielä ne ruuat olivat juuri sellaisia tunti haudutusta tms. Ja sitten ihmetteli miksi lapset kiukuttelevat. Mutta kun hän itse söi ehkä kaksi kertaa päivässä, eikä sen ihmeemmin siitä kärsinyt, niin ei vain osannut yhdistää tätä asiaa.

Monessa muussakin asiassa on tullut ilmi se, että ei oikeasti tajua lasten olevan erilaisia kuin hän. Että toinen palelee herkemmin, tarvitsee lämpimämmät vaatteet tai toinen on sulkeutuneempi eikä heti kerro jos on joku vialla, tai että toinen huolehtii läksyt mutta toinen vaatii muistuttelua. Eikä oikeasti ole edes kyse siitä etteikö olisi lasten kanssa viettänyt aikaa, ihan on ollut samalla tavalla lasten kanssa kuin minä, ehkä jopa enemmän kun yhdessä vaiheessa tein pitkiä työpäiviä..

Joo, tämä on nähty meillä ja muualla, useasti! Kun isä vaikkapa on lupautunut grillaamaan, hiiligrilliä aletaan lämmittää sitten kun lapset jo hajoilee nälässään. Äiti sitten hoitaa ne kiukuttelut ja itkut. Sekin tilanne olisi vältetty, jos valmistelu olisi aloitettu 2 tuntia aikaisemmin. Siis jos isä olisi osannut ajoittaa hommansa.

Kerran oltiin kylässä ja syötiin miesten grillamaa ruokaa n. klo 20.45. Se oli siis sen päivän ainoa ruoka. Pieniä lapsia oli mukana myös. Melkein jo näkyi tähtiä silmissä, kun oli verensokerit kaikilla alhaalla.

Mutta maistuu taivaalliselle verrattuna pika ruokaan ja eineksiin ja vie vieläpä nälän toiseen tapaan kuin parhaatkaan kurmee ateriat. Kantsii nyt vaan arvostaa! Kesäkin kohta taas.

Onko itse pihalla grillattu ruoka sitä parempaa, mitä myöhempään sitä alkaa valmistaa? Koskeeko tuo ihan kaikkea ruokaa? Jos koskee, niin kiva, kokeilen käytännössä. Kun mies tulee töistä kotiin, alan vasta miettiä, mitä tekisi ruuaksi. Taidan tehdä jotain pitkään haudutettavaa lihapataa. Sehän on sopivasti valmista sitten, kun mies on mennyt jo nukkumaan.

Ketjua lukemalla tosiaan selviää että metatyöllä tarkoitetaan sitä että sitä tekemätön nainen heittäytyy uusavuttomaksi tampioksi joka pitää kädestä pitäen ohjata yksinkertaisimpienkin kotiaskareiden läpi.

Muuten ihmettelen tuota alun grillitarinaa että miten yhdeksältä illalla voi olla päivän ainoa ateria kun lapset kuitenkin syö koulussa ja vanhemmat töissä. Lisäksi ilmeisesti välipalan järkkääminen omille lapsille odotellessa olisi ollut taas sitä superhankalaa metatyötä kun oli niin kiire valittaa siitä että grillaus sujuu liian hitaasti?

Juurihan sinä olet meuhkannut monta sivua siitä, että lapsille ei saa syöttää välipaloja.

Pitääkö sinulle metatyönä muistuttaa että täällä on enemmän kirjoittajia kuin kaksi? Minä en ole meuhkannut mitään, lisäksi miksi ihmeessä ei saisi syöttää jos kerran aikuisillekin koitetaan tuputtaa sitä mallia että useampia pieniä aterioita päivässä eikä yhtä massiivista. 

Jos mies on luvannut hoitaa ruuan, niin ei ehkä ole tullut mieleen hommata sinne mökille jotain välipaloja lapselle syötettäväksi ruokaa odotellessa... Ellei ole jo osannut varautua siihen ettei toisen lupauksiin voi luottaa. Aika moni äiti osaa, mutta onko se oikein että pitää huolehtia lapsen ruuat silloinkin kun toinen on luvannut ne huolehtia?

Ja mikä esti sen suun avaamisen siinä kohtaa kun näkyi että ruokaa ei ole tulossa oikeaan aikaan?

No tämäpä juuri. Mies lupaa hoitaa ruuan, mutta hössää ja sössää, eikä ruokaa kuulu. Kun nainen sitten näkee, että ruokaa ei ole nyt tulossa oikeaan oikeaan aikaan ja avaa suunsa, se on nalkuttamista, jäkättämistä ja vaatimista, että tehdään naisen ainoalla oikealla tavalla.

Kyllä naisen vaan pitää fiksusti tehdä metatyön kotiläksynsä ja olla varautunut paitsi siihen, että ruokaa ei tule (pitää pikku välipalaa saatavilla), myös siihen, että ruokaa tulee (välipalat ovat semmoisia, joita ei tarvitse heittää hukkaan, koska ruokaa nyt päinvastoin tavallisia odotuksia tuli).

Miksi koko ajan pitää puhua yleisesti miehistä ja naisista? Voisit mielummin laittaa naisen tilalle oman nimesi ja miehen tilalle miehesi nimen niin menisi ne haukut oikeaan kohteeseen.

Minä, Minna, olin mieheni Pekan ja lapsiemme Aatun ja Peetun kanssa viettämässä juhannusta parin ystäväperheen kanssa mökillä. Juhannusaattona oli miesten puolelta luvattu grillausta. Aamupalat ja päiväruuat me naiset hoidettiin, kuten myös tiskit ja lapset. Iltapäivällä lämmitettiin sauna. Naiset ja lapset kävi ensin, sitten meni miehet. Miesten saunominen venyi ja venyi, yksi naisista kävi jo heiltä kysymässä, tehdäänkö me lapsille ruokaa vai joko te joudutte. Juu, kohta kuulemma tulevat. Vieläkin miehet viipyivät, mutta yksi tuli laittamaan grillin tulille. Omat lapset oli nälkäisiä ja väsyneitä, joten menin sisälle antamaan heille ruokaa ja laittamaan heidät nukkumaan. Siinä meni aikaa ennen kuin lapset nukahti ja pääsin ulos. Grilli oli jo sammunut ja minulle oli tarjolla kaksi kuivunutta grillimakkaraa. Mieheni Pekka sai minulta asiaankuuluvaa palautetta ja pahoitti siitä mielensä niin kovasti, että ei tullut viereeni nukkumaan.

No nyt meni metatyöt heti aluksi pieleen. Ne jotka laittavat ruoan saunovat aina ensin. Silloin heillä on aikaa tehdä ruoka samalla kuin toiset vielä saunovat.

Ei ihme että ilta meni pilalle kun te naiset ette osanneet suunnitella edes yhden illan aikataulua järkevästi.

Sauna lämmitettiin iltapäivällä. Miehet olisivat voineet laittaa grilliin tulet ja grillata lapsille erikseen. Vaikka miehet olisi menneet saunaan ensin, he olisivat silti olleet saunassa tuntikausia. Sellaista miestä ei olekaan, joka käy nopsaan pesulla ja tulee sitten laittamaan ruokaa, että naiset voivat kylpeä rauhassa useita tunteja. Äläpäs syytä naisia.

Ei niiden miesten tarvitse nopeasti saunoa. Edelleen se ruoka tulee paljon nopeammin kun ei tarvitse odottaa että molemmat porukat ovat saunoneet. Ihan nomaalia metatyötä tällaisen tajuaminen. Metatyö on juuri sitä että tajuaa että miten pitkään mikäkin asia vie ja milloin siis pitää mikäkin aloittaa jotta asiat valmistuvat ajoissa. Jos sinä tiedät miesten saunomien kestävän kauan niin sitten ennakoit sen aikatauluissa vaikka se sitten vaatisi että miehet menevät saunaan aamu kuudelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on täynnä miesten aseistettua epäpätevyyttä (weaponized incompetence). Esimerkiksi tyttöystävä osaa sijata sängyn kauniiksi kuin hotellissa. Kun poikaystävän pitää sijata sänky, hän tekee tahallaan niin ylitseampuvan huonon työn, että tyynyt leviävät pitkin lattioita jne., jotta nainen ajattelisi hellästi, että voivoi, ei pojat osaa, minä hoidan sitten sängyn petaamisen, että se tulee kerralla kuntoon. Mies pääsee pälkähästä, välttyy tekemästä epämieluisaa kotiaskaretta ja saa nauttia vapaamatkustajana naisen kädenjäljestä. Samaan luokkaan kuuluvat nämä miehet, jotka eivät muka "osaa" pukea paitaa oikeinpäin lapselle. Kumma kyllä osaavat itselleen pukea paidan oikeinpäin... Ja jos mies teeskentelee, että ei ole niin tarkkaa onko esim. tiskit tiskattu kunnolla, niin tarjoilkaa hänelle sitten ruoka puolilikaisella lautasella.

Paitsi että minun mies ei ihan oikeasti OSAA pukrea vauvaa, itsensä kyllä!😁

Mies tykkää vauvan hoitopuuhista, ne kun ovat konkreettisia ja helppoja (toisin kuin sylivauvan viihdytys, joka on aika raskasta henkisesti).

En ole puuttunut miehen vaatevalintoihin kuin silloin, kun vauvan hyvinvointi kärsii.

Mies on mm. laittanut niin pienet vaatteet vauvalle, että tämä itki tukalaa oloa, kun housut puristivat mahaa.

Mies myös ylipukee vauvaa ja perhepetiin yöksi hän laittaisi kokohaalarin jalkateräsukkia myöten ja peiton päälle, kun itse nukutaan alusvaatteissa kuumissamme.

Kerran kuuntelin, kun mies ihasteli pukemaansa vauvaa ääneen ja hehkutti komeaa jäbää, odotin innolla lopputulemaa.

Vauvalla oli niin kireä haalari kokoa 58 (käyttää 74 kokoa), että joka paikka pursusi!😄

Nauroin ääneen ja kun vauva parka näytti kovin tukalalta, sanoin, että ihana asu …mutta kait sä nyt näet, että liian pieni?!

Mulle on aivan mysteeri, miten miehet eivät oikeasti osaa pukea vauvaa oikein, onhan heillä silmät päässä?!

Miksi te säilytätte esillä aivan liian pieniä vaatteita, eikö olisi helpompaa laittaa ne pois ja esillä olisi vain ne sopivat? Kyllä minun mies tajuaa heti jos joku vaate on pieni ja liian hankala pukea.

Mä olen tämän ennenkin kertonut, mutta kun olin synnyttämässä kuopusta, mies tuli sairaalaan aivan vääränkokoisiin puetun esikoisen kanssa. Ei ollut löytänyt esikoisen vaatekaappia (iso, korkea kaappi esikoisen huoneessa), vaan hakenut nuo vaatteet varastosta.

Ystäväni joutui yllättäen sairaalaan ja pyysi sinne vaihtovaatteita. Aviomiehensä ja 15v. poikansa ei kumpikaan löytänyt yhtään vaatekertaa sairaalaan vietäväksi. Minä - ystävä joka en asu siellä - kävelin heidän makuuhuoneeseensa, avasin vaatekaapin ja puhelimessa kysyin mitä otetaan. Pakkasin vaatteet kassiin ja vein sairaalaan tuoreen kahvin ja pulla kera. Miehet tuijottivat vieressä hoomoilasena että mistä sä noi vaatteet löysin, me ei löydetty mitään. EN TAJUA. Kun en, niin en.

Jos sinulle olisi soittanut joku mies joka olisi pyytänyt hakemaan tallista Opelin kansiremonttiin tarvittavat työkalut niin varmasti olisit ihan vain kävellyt sinne ja tuonut oikeat työkalut ilman sen kummempaa neuvomista? 

Tuskin ilman neuvomista, mutta olisin sentään löytänyt sen autotallin ja työkaluja. Sitten voisi soittaa että mitkä näistä otetaan. Tässä tapauksessa nämä miehet eivät olleet löytäneet makuuhuoneen vaatekaapista vaatteita. Sama kuin ei löytäisi sieltä autotallista yhtään työkalua.

Ongelma oli siis oikeasti se että heille ei annettu kunnon neuvoja mistä pitää ottaa ja mitä. Kyse kun oli asioista joihin heillä ei ollut arjessa mitään suoraa kosketusta eli naisten vaatteista.

Ihan kuten sinulle ei neuvottu mitä työkaluja otetaan ja mistä mikin niistä löytyy.

Huutonaurua! Millainen mies ei osaa avata makuuhuoneen vaatekaapista vaikka kahta tai kolmea ovea ja katsoa, mitä siellä hyllyillä on. Mies on ilmeisesti myös sokea, kun ei ole koskaan huomannut, että naisella on päällään vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain nainen on niin yksinkertainen että tekee näistä ongelman. Jos nämä on vaikeita asioita, niin mysteeri miten selviätte veroilmoituksen teosta, laskujen maksamisesta, passin anomisesta, lomamatkan varaamisesta tai auton katsastuksesta.

Miksi tuo auton katsastus luetellaan aina jonain "miehen työnä"? Miten vaikeaa on varata aika netistä (kuten työterveysajat, labra-ajat jne muutenkin nykyään), ajaa kyseisenä aikana paikalle, ojentaa avain tiskin yli ja istua alas odottamaan? Kyllä tuosta hyvästä tulisi työn suorittajan saada kuukausi vapautusta päivittäisistä kotitöistä.

Ja kuvasti juuri ongelman: maailman helpoin asia, eikä miehet sen raskaudesta koskaan valita. Kuten ei auton huollon tilaamisesta, auton tankkaamisesta, auton renkaiden vaihtamisesta, auton pyyhkijöiden vaihtamisesta, auton pesemisestä, auton polttimoiden vaihtamisesta, auton öljyjen vaihtamisesta, auton pesunesteen lisäämisestä, auton jäädytysnesteen lisäämisestä jne jne.

Sen lisäksi että nainen huolehtii päivätyönsä lisäksi suurimman osan muistettavista ja ennakointia vaativista asioista, hän myös tankkaa ja pesettää oman autonsa, varaa sille renkaidenvaihto-, huolto- ja katsastusajan, vaihdattaa pyyhkijät tarpeen tullen ja lisää lasinpesunestettä. Öljyt ja polttimot vaihtuvat huollon yhteydessä ja jäähdytysnesteet tsekataan. Mikä tässä viestissä oli siis pointti?

Pointti on, että miehet hoitavat taustalla koko ajan ”metatöitä”, joista naisilla ei harmainta aavistusta. Koska miehet ei tee niistä numeroa.

Se nyt vasta olisikin typerää, jos mies purnaisi oman autonsa hoitamiseen liittyvistä asioista naiselle. Tuskin nainenkaan motkottaa miehelle, kun kasvohoidon (sori tämä stereotypinen esimerkki) muistamiseen ja varaamiseen tarvitaan niin paljon metatyötä?

Eiköhän tässä ketjussa kyse ole asioista mitkä koskettavat molempia yhtälailla.

Vähän vähemmän varakkailla perheillä on vain yksi auto, jota molemmat käyttävät, ja se on koko perheen käytössä myös.

No kuinka usein te sitten vaihdatte niitä öljyjä ja pyyhkijöitä, kun tämä pitää aina mainita miesten ah niin rasittavana metatyönä? Tankkaus menee siinä samalla ajellessa eikä autopesuun ajamistakaan tarvi suunnitella, menee jos ei ole pitkää jonoa ja on aikaa. Huolto kerran vuodessa, katsastus kerran vuodessa tai parin vuoden välein uudemmissa ja renkaat 2x vuodessa.

Miesten luetteloiden asiat tapahtuvat muutaman kerran vuodessa, nainen on hälytystilassa päivittäin, etenkin jos on monta lasta harrastuksineen. Kuitenkin mies sitten ihan pokkana retostelee ettei hän ainakaan yhtään valita vaikka niin hirveästi joutuu miettimään..

Eihän nuo ole edes mitään metatöitä. 

Toisekseen kyllähän naisetkin listaa asioita, joita tehdään kerran vuodessa. Vai pitääkö joku useammat synttärit vuodessa? Tai ilmoittaa lapsen joka viikko uuteen harrastukseen? 

Kyllä ne vaan oli aiemmin ketjussa luetteloitu miehen toimesta heidän metatöikseen (auton tankkaus, katsastus, öljynvaihto ym kaikki autoon liittyvä suunnittelu tai varaaminen). Listalla oli muitakin kerran vuodessa tehtäviä juttuja, mutta ei yhtään edes viikottain tapahtuvaa muistamista tai ennakoimista.

Ilmeisesti olen ymmärtänyt konseptin väärin, mutta mielestäni nuo nyt eivät ole mitään metatöitä. Hoidan kyllä listasi asiat, mutta eivät nuo nyt mitään valtaisaa suunnittelua vaadi.

Yksi mies selitti tankkauksen metatyöt, miten hänen pitää muistaa seurata bensatankin mittaria, miettiä, milloin menee tankille ja minne tankille, miten paljon tankkaa ja pitääkö tankatessa olla hanskat vai ei.

Minä sen sijaan vilkaisen bensatankin mittaria ja käyn töistä tullessa vakipaikassa tankilla siinä työmatkan varrella. Minun ei tarvitse edes arpoa, mitä sinne tankkiin tällä kertaa pitää laittaa.

Et sitten tunnistanut vttuiluksi  :D

Miten erosi kaupassa käynnistä? Voih kun pitää miettiä mitä kaapissa on, ja mitä sitä söisi, koska sitä ostaisi ruokaa...

Ohis, et taida olla perheellinen. Lapsiperheen jääkaapissa on oltava käytännössä aina yksi valmis tai liki valmis ruoka, ettei sitä joudu tekemään kiireessä. Sen täytyy sopia kaikkien ruokavalioon ja olla suhteellisen taloudellinen (400 eurolla sai kuukauden ruoat kolmelle), sitä ei saa joutua heittämään hukkaan ja sen pitää myös maistua hyvältä - mutta mikään ei maistu hyvältä kolmea päivää kauempaa peräkkäin, eikä säily viikkoa, joten mietintä ja toteutus toistuvat tasaisin väliajoin ajasta ikuisuuteen. Voit nauraa tuolle ajankäytölle, mutta esimerkiksi kattilallinen perinteistä lihakeittoa ottaa helposti kolme-neljä tuntia, sellaista ei kannata aloitella ennen työvuoroa eikä suunnitella päiville, jolloin käännytään kotona. Luonnollisestikaan perheellinen ei myöskään kipaise kauppaan päivittäin hakemaan yhden aterian aineksia kerrallaan, joten sillä tosiaan on väliä, mitä kaapissa on. (Paljon helpommalla pääsee taas sen jälkeen, kun kaikki kotona osaavat huolehtia omista asioistaan!).

Mutta se perheellinenkin, joka pohtii kauppareissuaan, kurvaa tankille kun bensavalo syttyy, ja tuuttaa samaa kamaa joka kerta. Tankkaamisessa on paljon vähemmän liikkuvia osia. Jopa minusta, joka nuukana oikeasti valitsen aseman ja tankkauspäivän. Toistuu kolmen viikon välein.

Näin, tässä just se metatyön ydin: tehdään asioista tarkoituksella tarpeettoman monimutkaisia.

Jäljellä perheessä ovat crohnikko ja viljaton moniallergikko. Toiselle ei käy glukoosi-fruktoosisiirappi ja toiselle ei maissitärkkelys, joten eineshyllyt eivät ole käytettävissä. Harrastuneisuus on pakollista, ei tarkoituksella tarpeettoman monimutkaista.

Täällä on kolme moniallergikkoa. Meillä on n.30 ruokalajia joita kierrätetään. Ei tarvitse miettiä tekisikö arkena kiireessä rosvopaistia jossa menee 48h kypsyä, terve järki sanoo siihen vastauksen, ei metatyöskentelyn tulokset.

Mun lasten isältä kului oikeasti pitkään käsittää, että siihen ruuan tekemiseen menee aikaa. Aloitti aina ruuanlaiton siinä kohtaa kun lapset alkoivat kitistä nälkäänsä. Ja sitten vielä ne ruuat olivat juuri sellaisia tunti haudutusta tms. Ja sitten ihmetteli miksi lapset kiukuttelevat. Mutta kun hän itse söi ehkä kaksi kertaa päivässä, eikä sen ihmeemmin siitä kärsinyt, niin ei vain osannut yhdistää tätä asiaa.

Monessa muussakin asiassa on tullut ilmi se, että ei oikeasti tajua lasten olevan erilaisia kuin hän. Että toinen palelee herkemmin, tarvitsee lämpimämmät vaatteet tai toinen on sulkeutuneempi eikä heti kerro jos on joku vialla, tai että toinen huolehtii läksyt mutta toinen vaatii muistuttelua. Eikä oikeasti ole edes kyse siitä etteikö olisi lasten kanssa viettänyt aikaa, ihan on ollut samalla tavalla lasten kanssa kuin minä, ehkä jopa enemmän kun yhdessä vaiheessa tein pitkiä työpäiviä..

Joo, tämä on nähty meillä ja muualla, useasti! Kun isä vaikkapa on lupautunut grillaamaan, hiiligrilliä aletaan lämmittää sitten kun lapset jo hajoilee nälässään. Äiti sitten hoitaa ne kiukuttelut ja itkut. Sekin tilanne olisi vältetty, jos valmistelu olisi aloitettu 2 tuntia aikaisemmin. Siis jos isä olisi osannut ajoittaa hommansa.

Kerran oltiin kylässä ja syötiin miesten grillamaa ruokaa n. klo 20.45. Se oli siis sen päivän ainoa ruoka. Pieniä lapsia oli mukana myös. Melkein jo näkyi tähtiä silmissä, kun oli verensokerit kaikilla alhaalla.

Mutta maistuu taivaalliselle verrattuna pika ruokaan ja eineksiin ja vie vieläpä nälän toiseen tapaan kuin parhaatkaan kurmee ateriat. Kantsii nyt vaan arvostaa! Kesäkin kohta taas.

Onko itse pihalla grillattu ruoka sitä parempaa, mitä myöhempään sitä alkaa valmistaa? Koskeeko tuo ihan kaikkea ruokaa? Jos koskee, niin kiva, kokeilen käytännössä. Kun mies tulee töistä kotiin, alan vasta miettiä, mitä tekisi ruuaksi. Taidan tehdä jotain pitkään haudutettavaa lihapataa. Sehän on sopivasti valmista sitten, kun mies on mennyt jo nukkumaan.

Ketjua lukemalla tosiaan selviää että metatyöllä tarkoitetaan sitä että sitä tekemätön nainen heittäytyy uusavuttomaksi tampioksi joka pitää kädestä pitäen ohjata yksinkertaisimpienkin kotiaskareiden läpi.

Muuten ihmettelen tuota alun grillitarinaa että miten yhdeksältä illalla voi olla päivän ainoa ateria kun lapset kuitenkin syö koulussa ja vanhemmat töissä. Lisäksi ilmeisesti välipalan järkkääminen omille lapsille odotellessa olisi ollut taas sitä superhankalaa metatyötä kun oli niin kiire valittaa siitä että grillaus sujuu liian hitaasti?

Juurihan sinä olet meuhkannut monta sivua siitä, että lapsille ei saa syöttää välipaloja.

Pitääkö sinulle metatyönä muistuttaa että täällä on enemmän kirjoittajia kuin kaksi? Minä en ole meuhkannut mitään, lisäksi miksi ihmeessä ei saisi syöttää jos kerran aikuisillekin koitetaan tuputtaa sitä mallia että useampia pieniä aterioita päivässä eikä yhtä massiivista. 

Jos mies on luvannut hoitaa ruuan, niin ei ehkä ole tullut mieleen hommata sinne mökille jotain välipaloja lapselle syötettäväksi ruokaa odotellessa... Ellei ole jo osannut varautua siihen ettei toisen lupauksiin voi luottaa. Aika moni äiti osaa, mutta onko se oikein että pitää huolehtia lapsen ruuat silloinkin kun toinen on luvannut ne huolehtia?

Ja mikä esti sen suun avaamisen siinä kohtaa kun näkyi että ruokaa ei ole tulossa oikeaan aikaan?

No tämäpä juuri. Mies lupaa hoitaa ruuan, mutta hössää ja sössää, eikä ruokaa kuulu. Kun nainen sitten näkee, että ruokaa ei ole nyt tulossa oikeaan oikeaan aikaan ja avaa suunsa, se on nalkuttamista, jäkättämistä ja vaatimista, että tehdään naisen ainoalla oikealla tavalla.

Kyllä naisen vaan pitää fiksusti tehdä metatyön kotiläksynsä ja olla varautunut paitsi siihen, että ruokaa ei tule (pitää pikku välipalaa saatavilla), myös siihen, että ruokaa tulee (välipalat ovat semmoisia, joita ei tarvitse heittää hukkaan, koska ruokaa nyt päinvastoin tavallisia odotuksia tuli).

Miksi koko ajan pitää puhua yleisesti miehistä ja naisista? Voisit mielummin laittaa naisen tilalle oman nimesi ja miehen tilalle miehesi nimen niin menisi ne haukut oikeaan kohteeseen.

Minä, Minna, olin mieheni Pekan ja lapsiemme Aatun ja Peetun kanssa viettämässä juhannusta parin ystäväperheen kanssa mökillä. Juhannusaattona oli miesten puolelta luvattu grillausta. Aamupalat ja päiväruuat me naiset hoidettiin, kuten myös tiskit ja lapset. Iltapäivällä lämmitettiin sauna. Naiset ja lapset kävi ensin, sitten meni miehet. Miesten saunominen venyi ja venyi, yksi naisista kävi jo heiltä kysymässä, tehdäänkö me lapsille ruokaa vai joko te joudutte. Juu, kohta kuulemma tulevat. Vieläkin miehet viipyivät, mutta yksi tuli laittamaan grillin tulille. Omat lapset oli nälkäisiä ja väsyneitä, joten menin sisälle antamaan heille ruokaa ja laittamaan heidät nukkumaan. Siinä meni aikaa ennen kuin lapset nukahti ja pääsin ulos. Grilli oli jo sammunut ja minulle oli tarjolla kaksi kuivunutta grillimakkaraa. Mieheni Pekka sai minulta asiaankuuluvaa palautetta ja pahoitti siitä mielensä niin kovasti, että ei tullut viereeni nukkumaan.

Hyvä esimerkki siitä, miten mieslasten kanssa ei pidä toimia. 

Heidät on heti aluksi laitettava touhuamaan, eikä odotella mitään mitä he voivat sujuvasti jättää tekemättä. 

Mieslapsille on jo ennen juhannusviikonloppua sanottava, että hänen on käytävä kaupassa, mietittävä tarjottavat, ruoat, lasten tekemiset ja aikataulut. Ruoat on laitettava, lapset vahdittava, tiskattava ja siivottava jäljet ennen kuin yhtään olutta korkataan.

T. mies, joka ei ole mieslapsi (joutuu siis miesporukan juhliessa hoitamaan ihan kaikki valmistelut ja muut asiat muiden miesten keskittyessä juhlimaan).

Jep. Oma mieheni on myös vallan kykenevä organisoija ja valittaa usein, että harrastusporukassa kaikki vaan haluaa tulla valmiille eikä kukaan tee mitään, jos ei selvin sanoin organisoi. Viime tipassa aletaan ihmetellä että niin olikos meillä huomenna lähtö, mihinkäs me oltiin menossa. Jostain syystä sama mies joka järjestää sujuvasti nämä harrastusreissut, ei kuitenkaan kotona suunnittele esim yhteisiä lomareissuja oikein mitenkään. Tekee hän kuitenkin monia muita hommia ja myös niitä metatöitä joten ihan kelpo mies ja isä se on. Pärjää lasten kanssa vallan hienosti, varsinkin silloin kun minä en ole kotona eikä voi vaan odottaa että minä hoitaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain nainen on niin yksinkertainen että tekee näistä ongelman. Jos nämä on vaikeita asioita, niin mysteeri miten selviätte veroilmoituksen teosta, laskujen maksamisesta, passin anomisesta, lomamatkan varaamisesta tai auton katsastuksesta.

Miksi tuo auton katsastus luetellaan aina jonain "miehen työnä"? Miten vaikeaa on varata aika netistä (kuten työterveysajat, labra-ajat jne muutenkin nykyään), ajaa kyseisenä aikana paikalle, ojentaa avain tiskin yli ja istua alas odottamaan? Kyllä tuosta hyvästä tulisi työn suorittajan saada kuukausi vapautusta päivittäisistä kotitöistä.

Ja kuvasti juuri ongelman: maailman helpoin asia, eikä miehet sen raskaudesta koskaan valita. Kuten ei auton huollon tilaamisesta, auton tankkaamisesta, auton renkaiden vaihtamisesta, auton pyyhkijöiden vaihtamisesta, auton pesemisestä, auton polttimoiden vaihtamisesta, auton öljyjen vaihtamisesta, auton pesunesteen lisäämisestä, auton jäädytysnesteen lisäämisestä jne jne.

Sen lisäksi että nainen huolehtii päivätyönsä lisäksi suurimman osan muistettavista ja ennakointia vaativista asioista, hän myös tankkaa ja pesettää oman autonsa, varaa sille renkaidenvaihto-, huolto- ja katsastusajan, vaihdattaa pyyhkijät tarpeen tullen ja lisää lasinpesunestettä. Öljyt ja polttimot vaihtuvat huollon yhteydessä ja jäähdytysnesteet tsekataan. Mikä tässä viestissä oli siis pointti?

Pointti on, että miehet hoitavat taustalla koko ajan ”metatöitä”, joista naisilla ei harmainta aavistusta. Koska miehet ei tee niistä numeroa.

Se nyt vasta olisikin typerää, jos mies purnaisi oman autonsa hoitamiseen liittyvistä asioista naiselle. Tuskin nainenkaan motkottaa miehelle, kun kasvohoidon (sori tämä stereotypinen esimerkki) muistamiseen ja varaamiseen tarvitaan niin paljon metatyötä?

Eiköhän tässä ketjussa kyse ole asioista mitkä koskettavat molempia yhtälailla.

Vähän vähemmän varakkailla perheillä on vain yksi auto, jota molemmat käyttävät, ja se on koko perheen käytössä myös.

No kuinka usein te sitten vaihdatte niitä öljyjä ja pyyhkijöitä, kun tämä pitää aina mainita miesten ah niin rasittavana metatyönä? Tankkaus menee siinä samalla ajellessa eikä autopesuun ajamistakaan tarvi suunnitella, menee jos ei ole pitkää jonoa ja on aikaa. Huolto kerran vuodessa, katsastus kerran vuodessa tai parin vuoden välein uudemmissa ja renkaat 2x vuodessa.

Miesten luetteloiden asiat tapahtuvat muutaman kerran vuodessa, nainen on hälytystilassa päivittäin, etenkin jos on monta lasta harrastuksineen. Kuitenkin mies sitten ihan pokkana retostelee ettei hän ainakaan yhtään valita vaikka niin hirveästi joutuu miettimään..

Eihän nuo ole edes mitään metatöitä. 

Toisekseen kyllähän naisetkin listaa asioita, joita tehdään kerran vuodessa. Vai pitääkö joku useammat synttärit vuodessa? Tai ilmoittaa lapsen joka viikko uuteen harrastukseen? 

Kyllä ne vaan oli aiemmin ketjussa luetteloitu miehen toimesta heidän metatöikseen (auton tankkaus, katsastus, öljynvaihto ym kaikki autoon liittyvä suunnittelu tai varaaminen). Listalla oli muitakin kerran vuodessa tehtäviä juttuja, mutta ei yhtään edes viikottain tapahtuvaa muistamista tai ennakoimista.

Ilmeisesti olen ymmärtänyt konseptin väärin, mutta mielestäni nuo nyt eivät ole mitään metatöitä. Hoidan kyllä listasi asiat, mutta eivät nuo nyt mitään valtaisaa suunnittelua vaadi.

Yksi mies selitti tankkauksen metatyöt, miten hänen pitää muistaa seurata bensatankin mittaria, miettiä, milloin menee tankille ja minne tankille, miten paljon tankkaa ja pitääkö tankatessa olla hanskat vai ei.

Minä sen sijaan vilkaisen bensatankin mittaria ja käyn töistä tullessa vakipaikassa tankilla siinä työmatkan varrella. Minun ei tarvitse edes arpoa, mitä sinne tankkiin tällä kertaa pitää laittaa.

Et sitten tunnistanut vttuiluksi  :D

Miten erosi kaupassa käynnistä? Voih kun pitää miettiä mitä kaapissa on, ja mitä sitä söisi, koska sitä ostaisi ruokaa...

Ohis, et taida olla perheellinen. Lapsiperheen jääkaapissa on oltava käytännössä aina yksi valmis tai liki valmis ruoka, ettei sitä joudu tekemään kiireessä. Sen täytyy sopia kaikkien ruokavalioon ja olla suhteellisen taloudellinen (400 eurolla sai kuukauden ruoat kolmelle), sitä ei saa joutua heittämään hukkaan ja sen pitää myös maistua hyvältä - mutta mikään ei maistu hyvältä kolmea päivää kauempaa peräkkäin, eikä säily viikkoa, joten mietintä ja toteutus toistuvat tasaisin väliajoin ajasta ikuisuuteen. Voit nauraa tuolle ajankäytölle, mutta esimerkiksi kattilallinen perinteistä lihakeittoa ottaa helposti kolme-neljä tuntia, sellaista ei kannata aloitella ennen työvuoroa eikä suunnitella päiville, jolloin käännytään kotona. Luonnollisestikaan perheellinen ei myöskään kipaise kauppaan päivittäin hakemaan yhden aterian aineksia kerrallaan, joten sillä tosiaan on väliä, mitä kaapissa on. (Paljon helpommalla pääsee taas sen jälkeen, kun kaikki kotona osaavat huolehtia omista asioistaan!).

Mutta se perheellinenkin, joka pohtii kauppareissuaan, kurvaa tankille kun bensavalo syttyy, ja tuuttaa samaa kamaa joka kerta. Tankkaamisessa on paljon vähemmän liikkuvia osia. Jopa minusta, joka nuukana oikeasti valitsen aseman ja tankkauspäivän. Toistuu kolmen viikon välein.

Näin, tässä just se metatyön ydin: tehdään asioista tarkoituksella tarpeettoman monimutkaisia.

Jäljellä perheessä ovat crohnikko ja viljaton moniallergikko. Toiselle ei käy glukoosi-fruktoosisiirappi ja toiselle ei maissitärkkelys, joten eineshyllyt eivät ole käytettävissä. Harrastuneisuus on pakollista, ei tarkoituksella tarpeettoman monimutkaista.

Täällä on kolme moniallergikkoa. Meillä on n.30 ruokalajia joita kierrätetään. Ei tarvitse miettiä tekisikö arkena kiireessä rosvopaistia jossa menee 48h kypsyä, terve järki sanoo siihen vastauksen, ei metatyöskentelyn tulokset.

Mun lasten isältä kului oikeasti pitkään käsittää, että siihen ruuan tekemiseen menee aikaa. Aloitti aina ruuanlaiton siinä kohtaa kun lapset alkoivat kitistä nälkäänsä. Ja sitten vielä ne ruuat olivat juuri sellaisia tunti haudutusta tms. Ja sitten ihmetteli miksi lapset kiukuttelevat. Mutta kun hän itse söi ehkä kaksi kertaa päivässä, eikä sen ihmeemmin siitä kärsinyt, niin ei vain osannut yhdistää tätä asiaa.

Monessa muussakin asiassa on tullut ilmi se, että ei oikeasti tajua lasten olevan erilaisia kuin hän. Että toinen palelee herkemmin, tarvitsee lämpimämmät vaatteet tai toinen on sulkeutuneempi eikä heti kerro jos on joku vialla, tai että toinen huolehtii läksyt mutta toinen vaatii muistuttelua. Eikä oikeasti ole edes kyse siitä etteikö olisi lasten kanssa viettänyt aikaa, ihan on ollut samalla tavalla lasten kanssa kuin minä, ehkä jopa enemmän kun yhdessä vaiheessa tein pitkiä työpäiviä..

Joo, tämä on nähty meillä ja muualla, useasti! Kun isä vaikkapa on lupautunut grillaamaan, hiiligrilliä aletaan lämmittää sitten kun lapset jo hajoilee nälässään. Äiti sitten hoitaa ne kiukuttelut ja itkut. Sekin tilanne olisi vältetty, jos valmistelu olisi aloitettu 2 tuntia aikaisemmin. Siis jos isä olisi osannut ajoittaa hommansa.

Kerran oltiin kylässä ja syötiin miesten grillamaa ruokaa n. klo 20.45. Se oli siis sen päivän ainoa ruoka. Pieniä lapsia oli mukana myös. Melkein jo näkyi tähtiä silmissä, kun oli verensokerit kaikilla alhaalla.

Mutta maistuu taivaalliselle verrattuna pika ruokaan ja eineksiin ja vie vieläpä nälän toiseen tapaan kuin parhaatkaan kurmee ateriat. Kantsii nyt vaan arvostaa! Kesäkin kohta taas.

Onko itse pihalla grillattu ruoka sitä parempaa, mitä myöhempään sitä alkaa valmistaa? Koskeeko tuo ihan kaikkea ruokaa? Jos koskee, niin kiva, kokeilen käytännössä. Kun mies tulee töistä kotiin, alan vasta miettiä, mitä tekisi ruuaksi. Taidan tehdä jotain pitkään haudutettavaa lihapataa. Sehän on sopivasti valmista sitten, kun mies on mennyt jo nukkumaan.

Ketjua lukemalla tosiaan selviää että metatyöllä tarkoitetaan sitä että sitä tekemätön nainen heittäytyy uusavuttomaksi tampioksi joka pitää kädestä pitäen ohjata yksinkertaisimpienkin kotiaskareiden läpi.

Muuten ihmettelen tuota alun grillitarinaa että miten yhdeksältä illalla voi olla päivän ainoa ateria kun lapset kuitenkin syö koulussa ja vanhemmat töissä. Lisäksi ilmeisesti välipalan järkkääminen omille lapsille odotellessa olisi ollut taas sitä superhankalaa metatyötä kun oli niin kiire valittaa siitä että grillaus sujuu liian hitaasti?

Juurihan sinä olet meuhkannut monta sivua siitä, että lapsille ei saa syöttää välipaloja.

Pitääkö sinulle metatyönä muistuttaa että täällä on enemmän kirjoittajia kuin kaksi? Minä en ole meuhkannut mitään, lisäksi miksi ihmeessä ei saisi syöttää jos kerran aikuisillekin koitetaan tuputtaa sitä mallia että useampia pieniä aterioita päivässä eikä yhtä massiivista. 

Jos mies on luvannut hoitaa ruuan, niin ei ehkä ole tullut mieleen hommata sinne mökille jotain välipaloja lapselle syötettäväksi ruokaa odotellessa... Ellei ole jo osannut varautua siihen ettei toisen lupauksiin voi luottaa. Aika moni äiti osaa, mutta onko se oikein että pitää huolehtia lapsen ruuat silloinkin kun toinen on luvannut ne huolehtia?

Ja mikä esti sen suun avaamisen siinä kohtaa kun näkyi että ruokaa ei ole tulossa oikeaan aikaan?

No tämäpä juuri. Mies lupaa hoitaa ruuan, mutta hössää ja sössää, eikä ruokaa kuulu. Kun nainen sitten näkee, että ruokaa ei ole nyt tulossa oikeaan oikeaan aikaan ja avaa suunsa, se on nalkuttamista, jäkättämistä ja vaatimista, että tehdään naisen ainoalla oikealla tavalla.

Kyllä naisen vaan pitää fiksusti tehdä metatyön kotiläksynsä ja olla varautunut paitsi siihen, että ruokaa ei tule (pitää pikku välipalaa saatavilla), myös siihen, että ruokaa tulee (välipalat ovat semmoisia, joita ei tarvitse heittää hukkaan, koska ruokaa nyt päinvastoin tavallisia odotuksia tuli).

Miksi koko ajan pitää puhua yleisesti miehistä ja naisista? Voisit mielummin laittaa naisen tilalle oman nimesi ja miehen tilalle miehesi nimen niin menisi ne haukut oikeaan kohteeseen.

Minä, Minna, olin mieheni Pekan ja lapsiemme Aatun ja Peetun kanssa viettämässä juhannusta parin ystäväperheen kanssa mökillä. Juhannusaattona oli miesten puolelta luvattu grillausta. Aamupalat ja päiväruuat me naiset hoidettiin, kuten myös tiskit ja lapset. Iltapäivällä lämmitettiin sauna. Naiset ja lapset kävi ensin, sitten meni miehet. Miesten saunominen venyi ja venyi, yksi naisista kävi jo heiltä kysymässä, tehdäänkö me lapsille ruokaa vai joko te joudutte. Juu, kohta kuulemma tulevat. Vieläkin miehet viipyivät, mutta yksi tuli laittamaan grillin tulille. Omat lapset oli nälkäisiä ja väsyneitä, joten menin sisälle antamaan heille ruokaa ja laittamaan heidät nukkumaan. Siinä meni aikaa ennen kuin lapset nukahti ja pääsin ulos. Grilli oli jo sammunut ja minulle oli tarjolla kaksi kuivunutta grillimakkaraa. Mieheni Pekka sai minulta asiaankuuluvaa palautetta ja pahoitti siitä mielensä niin kovasti, että ei tullut viereeni nukkumaan.

No nyt meni metatyöt heti aluksi pieleen. Ne jotka laittavat ruoan saunovat aina ensin. Silloin heillä on aikaa tehdä ruoka samalla kuin toiset vielä saunovat.

Ei ihme että ilta meni pilalle kun te naiset ette osanneet suunnitella edes yhden illan aikataulua järkevästi.

Sauna lämmitettiin iltapäivällä. Miehet olisivat voineet laittaa grilliin tulet ja grillata lapsille erikseen. Vaikka miehet olisi menneet saunaan ensin, he olisivat silti olleet saunassa tuntikausia. Sellaista miestä ei olekaan, joka käy nopsaan pesulla ja tulee sitten laittamaan ruokaa, että naiset voivat kylpeä rauhassa useita tunteja. Äläpäs syytä naisia.

Ei niiden miesten tarvitse nopeasti saunoa. Edelleen se ruoka tulee paljon nopeammin kun ei tarvitse odottaa että molemmat porukat ovat saunoneet. Ihan nomaalia metatyötä tällaisen tajuaminen. Metatyö on juuri sitä että tajuaa että miten pitkään mikäkin asia vie ja milloin siis pitää mikäkin aloittaa jotta asiat valmistuvat ajoissa. Jos sinä tiedät miesten saunomien kestävän kauan niin sitten ennakoit sen aikatauluissa vaikka se sitten vaatisi että miehet menevät saunaan aamu kuudelta.

Miehet sanoivat hoitavansa grillauksen. Se tieto riitti. Se on eri asia, että he eivät ajatelleet muita kuin itseään. Siitä annoin omalle miehelle palautetta. Kyllä minä edelleen lähden siitä, että jos joku lupaa tehdä jotain, hän tekee sen. Muussa tapauksessa minä joutuisin tekemään kaiken itse tai ainakin vahtaamaan, että kaikki tulee tehdyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on täynnä miesten aseistettua epäpätevyyttä (weaponized incompetence). Esimerkiksi tyttöystävä osaa sijata sängyn kauniiksi kuin hotellissa. Kun poikaystävän pitää sijata sänky, hän tekee tahallaan niin ylitseampuvan huonon työn, että tyynyt leviävät pitkin lattioita jne., jotta nainen ajattelisi hellästi, että voivoi, ei pojat osaa, minä hoidan sitten sängyn petaamisen, että se tulee kerralla kuntoon. Mies pääsee pälkähästä, välttyy tekemästä epämieluisaa kotiaskaretta ja saa nauttia vapaamatkustajana naisen kädenjäljestä. Samaan luokkaan kuuluvat nämä miehet, jotka eivät muka "osaa" pukea paitaa oikeinpäin lapselle. Kumma kyllä osaavat itselleen pukea paidan oikeinpäin... Ja jos mies teeskentelee, että ei ole niin tarkkaa onko esim. tiskit tiskattu kunnolla, niin tarjoilkaa hänelle sitten ruoka puolilikaisella lautasella.

Paitsi että minun mies ei ihan oikeasti OSAA pukrea vauvaa, itsensä kyllä!😁

Mies tykkää vauvan hoitopuuhista, ne kun ovat konkreettisia ja helppoja (toisin kuin sylivauvan viihdytys, joka on aika raskasta henkisesti).

En ole puuttunut miehen vaatevalintoihin kuin silloin, kun vauvan hyvinvointi kärsii.

Mies on mm. laittanut niin pienet vaatteet vauvalle, että tämä itki tukalaa oloa, kun housut puristivat mahaa.

Mies myös ylipukee vauvaa ja perhepetiin yöksi hän laittaisi kokohaalarin jalkateräsukkia myöten ja peiton päälle, kun itse nukutaan alusvaatteissa kuumissamme.

Kerran kuuntelin, kun mies ihasteli pukemaansa vauvaa ääneen ja hehkutti komeaa jäbää, odotin innolla lopputulemaa.

Vauvalla oli niin kireä haalari kokoa 58 (käyttää 74 kokoa), että joka paikka pursusi!😄

Nauroin ääneen ja kun vauva parka näytti kovin tukalalta, sanoin, että ihana asu …mutta kait sä nyt näet, että liian pieni?!

Mulle on aivan mysteeri, miten miehet eivät oikeasti osaa pukea vauvaa oikein, onhan heillä silmät päässä?!

Miksi noin pieni haalari oli fantasiassasi miehen saatavilla?

Miksi mies ei ole lajitellut liian pieniä vaatteita pois - kirpparille myyntiin, kavereille annettavaksi, lahjoitettavaksi, tai pessyt ja viikannut varastoon seuraavaa lasta varten jos lapsiluku ei ole vielä täynnä? Mikä tekosyy miehellä on, että pitää liian pieniä vaatteita vauvalla kaapissa??

Mieskö hoitaa kaiken? Nainen huomaa jotain niin ei voi tehdä mitään asialle?

Ei vaan miksi mies ei huomaa sitä liian pietä haalaria? Kun se on ihan helppoa eikä vaadi mitään työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan mikään noista ei ole kovin pakollista. Perhepäivään ei ole kenelläkään velvoitetta osallistua ja lapset voivat harrastaa esim. lukemista tai muuta, jota voi tehdä kotona tai itsenäisesti muuten. Kevätvaatteiden oston voi hoitaa vaikka netissä, kun tietää lasten mitat. Otat aivan ylenpalttista ja turhaa stressiä.

Kuka ne lasten vaatteet tilaa, lapsetko itse?

Menee lapsen kans kauppaan ja ostaa vaatteet? Mitä tuossa pitää suunnitella?

Kai se nyt ensin pitää selvittää, mitä vaatteita sieltä kaupasta pitää ostaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on täynnä miesten aseistettua epäpätevyyttä (weaponized incompetence). Esimerkiksi tyttöystävä osaa sijata sängyn kauniiksi kuin hotellissa. Kun poikaystävän pitää sijata sänky, hän tekee tahallaan niin ylitseampuvan huonon työn, että tyynyt leviävät pitkin lattioita jne., jotta nainen ajattelisi hellästi, että voivoi, ei pojat osaa, minä hoidan sitten sängyn petaamisen, että se tulee kerralla kuntoon. Mies pääsee pälkähästä, välttyy tekemästä epämieluisaa kotiaskaretta ja saa nauttia vapaamatkustajana naisen kädenjäljestä. Samaan luokkaan kuuluvat nämä miehet, jotka eivät muka "osaa" pukea paitaa oikeinpäin lapselle. Kumma kyllä osaavat itselleen pukea paidan oikeinpäin... Ja jos mies teeskentelee, että ei ole niin tarkkaa onko esim. tiskit tiskattu kunnolla, niin tarjoilkaa hänelle sitten ruoka puolilikaisella lautasella.

Paitsi että minun mies ei ihan oikeasti OSAA pukrea vauvaa, itsensä kyllä!😁

Mies tykkää vauvan hoitopuuhista, ne kun ovat konkreettisia ja helppoja (toisin kuin sylivauvan viihdytys, joka on aika raskasta henkisesti).

En ole puuttunut miehen vaatevalintoihin kuin silloin, kun vauvan hyvinvointi kärsii.

Mies on mm. laittanut niin pienet vaatteet vauvalle, että tämä itki tukalaa oloa, kun housut puristivat mahaa.

Mies myös ylipukee vauvaa ja perhepetiin yöksi hän laittaisi kokohaalarin jalkateräsukkia myöten ja peiton päälle, kun itse nukutaan alusvaatteissa kuumissamme.

Kerran kuuntelin, kun mies ihasteli pukemaansa vauvaa ääneen ja hehkutti komeaa jäbää, odotin innolla lopputulemaa.

Vauvalla oli niin kireä haalari kokoa 58 (käyttää 74 kokoa), että joka paikka pursusi!😄

Nauroin ääneen ja kun vauva parka näytti kovin tukalalta, sanoin, että ihana asu …mutta kait sä nyt näet, että liian pieni?!

Mulle on aivan mysteeri, miten miehet eivät oikeasti osaa pukea vauvaa oikein, onhan heillä silmät päässä?!

Miksi te säilytätte esillä aivan liian pieniä vaatteita, eikö olisi helpompaa laittaa ne pois ja esillä olisi vain ne sopivat? Kyllä minun mies tajuaa heti jos joku vaate on pieni ja liian hankala pukea.

Mä olen tämän ennenkin kertonut, mutta kun olin synnyttämässä kuopusta, mies tuli sairaalaan aivan vääränkokoisiin puetun esikoisen kanssa. Ei ollut löytänyt esikoisen vaatekaappia (iso, korkea kaappi esikoisen huoneessa), vaan hakenut nuo vaatteet varastosta.

Ystäväni joutui yllättäen sairaalaan ja pyysi sinne vaihtovaatteita. Aviomiehensä ja 15v. poikansa ei kumpikaan löytänyt yhtään vaatekertaa sairaalaan vietäväksi. Minä - ystävä joka en asu siellä - kävelin heidän makuuhuoneeseensa, avasin vaatekaapin ja puhelimessa kysyin mitä otetaan. Pakkasin vaatteet kassiin ja vein sairaalaan tuoreen kahvin ja pulla kera. Miehet tuijottivat vieressä hoomoilasena että mistä sä noi vaatteet löysin, me ei löydetty mitään. EN TAJUA. Kun en, niin en.

Jos sinulle olisi soittanut joku mies joka olisi pyytänyt hakemaan tallista Opelin kansiremonttiin tarvittavat työkalut niin varmasti olisit ihan vain kävellyt sinne ja tuonut oikeat työkalut ilman sen kummempaa neuvomista? 

Tuskin ilman neuvomista, mutta olisin sentään löytänyt sen autotallin ja työkaluja. Sitten voisi soittaa että mitkä näistä otetaan. Tässä tapauksessa nämä miehet eivät olleet löytäneet makuuhuoneen vaatekaapista vaatteita. Sama kuin ei löytäisi sieltä autotallista yhtään työkalua.

Ongelma oli siis oikeasti se että heille ei annettu kunnon neuvoja mistä pitää ottaa ja mitä. Kyse kun oli asioista joihin heillä ei ollut arjessa mitään suoraa kosketusta eli naisten vaatteista.

Ihan kuten sinulle ei neuvottu mitä työkaluja otetaan ja mistä mikin niistä löytyy.

Okei eli miehet ei yleisesti ottaen tiedä, että vaatteita säilytetään vaatekaapissa? Luulin että miehetkin käyttää vaatteita. Tavanomaisissa miesten ja naisten vaatteissa ei edes ole mitään isoa eroa, molemmat käyttää paitoja, housuja ja sukkia. Nyt ei pyydetty tuomaan mitään erikois-alusvaatteita tai juhlahepeneitä, vaan ihan tavallisia vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain nainen on niin yksinkertainen että tekee näistä ongelman. Jos nämä on vaikeita asioita, niin mysteeri miten selviätte veroilmoituksen teosta, laskujen maksamisesta, passin anomisesta, lomamatkan varaamisesta tai auton katsastuksesta.

Miksi tuo auton katsastus luetellaan aina jonain "miehen työnä"? Miten vaikeaa on varata aika netistä (kuten työterveysajat, labra-ajat jne muutenkin nykyään), ajaa kyseisenä aikana paikalle, ojentaa avain tiskin yli ja istua alas odottamaan? Kyllä tuosta hyvästä tulisi työn suorittajan saada kuukausi vapautusta päivittäisistä kotitöistä.

Ja kuvasti juuri ongelman: maailman helpoin asia, eikä miehet sen raskaudesta koskaan valita. Kuten ei auton huollon tilaamisesta, auton tankkaamisesta, auton renkaiden vaihtamisesta, auton pyyhkijöiden vaihtamisesta, auton pesemisestä, auton polttimoiden vaihtamisesta, auton öljyjen vaihtamisesta, auton pesunesteen lisäämisestä, auton jäädytysnesteen lisäämisestä jne jne.

Sen lisäksi että nainen huolehtii päivätyönsä lisäksi suurimman osan muistettavista ja ennakointia vaativista asioista, hän myös tankkaa ja pesettää oman autonsa, varaa sille renkaidenvaihto-, huolto- ja katsastusajan, vaihdattaa pyyhkijät tarpeen tullen ja lisää lasinpesunestettä. Öljyt ja polttimot vaihtuvat huollon yhteydessä ja jäähdytysnesteet tsekataan. Mikä tässä viestissä oli siis pointti?

Pointti on, että miehet hoitavat taustalla koko ajan ”metatöitä”, joista naisilla ei harmainta aavistusta. Koska miehet ei tee niistä numeroa.

Se nyt vasta olisikin typerää, jos mies purnaisi oman autonsa hoitamiseen liittyvistä asioista naiselle. Tuskin nainenkaan motkottaa miehelle, kun kasvohoidon (sori tämä stereotypinen esimerkki) muistamiseen ja varaamiseen tarvitaan niin paljon metatyötä?

Eiköhän tässä ketjussa kyse ole asioista mitkä koskettavat molempia yhtälailla.

Vähän vähemmän varakkailla perheillä on vain yksi auto, jota molemmat käyttävät, ja se on koko perheen käytössä myös.

No kuinka usein te sitten vaihdatte niitä öljyjä ja pyyhkijöitä, kun tämä pitää aina mainita miesten ah niin rasittavana metatyönä? Tankkaus menee siinä samalla ajellessa eikä autopesuun ajamistakaan tarvi suunnitella, menee jos ei ole pitkää jonoa ja on aikaa. Huolto kerran vuodessa, katsastus kerran vuodessa tai parin vuoden välein uudemmissa ja renkaat 2x vuodessa.

Miesten luetteloiden asiat tapahtuvat muutaman kerran vuodessa, nainen on hälytystilassa päivittäin, etenkin jos on monta lasta harrastuksineen. Kuitenkin mies sitten ihan pokkana retostelee ettei hän ainakaan yhtään valita vaikka niin hirveästi joutuu miettimään..

Eihän nuo ole edes mitään metatöitä. 

Toisekseen kyllähän naisetkin listaa asioita, joita tehdään kerran vuodessa. Vai pitääkö joku useammat synttärit vuodessa? Tai ilmoittaa lapsen joka viikko uuteen harrastukseen? 

Kyllä ne vaan oli aiemmin ketjussa luetteloitu miehen toimesta heidän metatöikseen (auton tankkaus, katsastus, öljynvaihto ym kaikki autoon liittyvä suunnittelu tai varaaminen). Listalla oli muitakin kerran vuodessa tehtäviä juttuja, mutta ei yhtään edes viikottain tapahtuvaa muistamista tai ennakoimista.

Ilmeisesti olen ymmärtänyt konseptin väärin, mutta mielestäni nuo nyt eivät ole mitään metatöitä. Hoidan kyllä listasi asiat, mutta eivät nuo nyt mitään valtaisaa suunnittelua vaadi.

Yksi mies selitti tankkauksen metatyöt, miten hänen pitää muistaa seurata bensatankin mittaria, miettiä, milloin menee tankille ja minne tankille, miten paljon tankkaa ja pitääkö tankatessa olla hanskat vai ei.

Minä sen sijaan vilkaisen bensatankin mittaria ja käyn töistä tullessa vakipaikassa tankilla siinä työmatkan varrella. Minun ei tarvitse edes arpoa, mitä sinne tankkiin tällä kertaa pitää laittaa.

Et sitten tunnistanut vttuiluksi  :D

Miten erosi kaupassa käynnistä? Voih kun pitää miettiä mitä kaapissa on, ja mitä sitä söisi, koska sitä ostaisi ruokaa...

Ohis, et taida olla perheellinen. Lapsiperheen jääkaapissa on oltava käytännössä aina yksi valmis tai liki valmis ruoka, ettei sitä joudu tekemään kiireessä. Sen täytyy sopia kaikkien ruokavalioon ja olla suhteellisen taloudellinen (400 eurolla sai kuukauden ruoat kolmelle), sitä ei saa joutua heittämään hukkaan ja sen pitää myös maistua hyvältä - mutta mikään ei maistu hyvältä kolmea päivää kauempaa peräkkäin, eikä säily viikkoa, joten mietintä ja toteutus toistuvat tasaisin väliajoin ajasta ikuisuuteen. Voit nauraa tuolle ajankäytölle, mutta esimerkiksi kattilallinen perinteistä lihakeittoa ottaa helposti kolme-neljä tuntia, sellaista ei kannata aloitella ennen työvuoroa eikä suunnitella päiville, jolloin käännytään kotona. Luonnollisestikaan perheellinen ei myöskään kipaise kauppaan päivittäin hakemaan yhden aterian aineksia kerrallaan, joten sillä tosiaan on väliä, mitä kaapissa on. (Paljon helpommalla pääsee taas sen jälkeen, kun kaikki kotona osaavat huolehtia omista asioistaan!).

Mutta se perheellinenkin, joka pohtii kauppareissuaan, kurvaa tankille kun bensavalo syttyy, ja tuuttaa samaa kamaa joka kerta. Tankkaamisessa on paljon vähemmän liikkuvia osia. Jopa minusta, joka nuukana oikeasti valitsen aseman ja tankkauspäivän. Toistuu kolmen viikon välein.

Näin, tässä just se metatyön ydin: tehdään asioista tarkoituksella tarpeettoman monimutkaisia.

Jäljellä perheessä ovat crohnikko ja viljaton moniallergikko. Toiselle ei käy glukoosi-fruktoosisiirappi ja toiselle ei maissitärkkelys, joten eineshyllyt eivät ole käytettävissä. Harrastuneisuus on pakollista, ei tarkoituksella tarpeettoman monimutkaista.

Täällä on kolme moniallergikkoa. Meillä on n.30 ruokalajia joita kierrätetään. Ei tarvitse miettiä tekisikö arkena kiireessä rosvopaistia jossa menee 48h kypsyä, terve järki sanoo siihen vastauksen, ei metatyöskentelyn tulokset.

Mun lasten isältä kului oikeasti pitkään käsittää, että siihen ruuan tekemiseen menee aikaa. Aloitti aina ruuanlaiton siinä kohtaa kun lapset alkoivat kitistä nälkäänsä. Ja sitten vielä ne ruuat olivat juuri sellaisia tunti haudutusta tms. Ja sitten ihmetteli miksi lapset kiukuttelevat. Mutta kun hän itse söi ehkä kaksi kertaa päivässä, eikä sen ihmeemmin siitä kärsinyt, niin ei vain osannut yhdistää tätä asiaa.

Monessa muussakin asiassa on tullut ilmi se, että ei oikeasti tajua lasten olevan erilaisia kuin hän. Että toinen palelee herkemmin, tarvitsee lämpimämmät vaatteet tai toinen on sulkeutuneempi eikä heti kerro jos on joku vialla, tai että toinen huolehtii läksyt mutta toinen vaatii muistuttelua. Eikä oikeasti ole edes kyse siitä etteikö olisi lasten kanssa viettänyt aikaa, ihan on ollut samalla tavalla lasten kanssa kuin minä, ehkä jopa enemmän kun yhdessä vaiheessa tein pitkiä työpäiviä..

Joo, tämä on nähty meillä ja muualla, useasti! Kun isä vaikkapa on lupautunut grillaamaan, hiiligrilliä aletaan lämmittää sitten kun lapset jo hajoilee nälässään. Äiti sitten hoitaa ne kiukuttelut ja itkut. Sekin tilanne olisi vältetty, jos valmistelu olisi aloitettu 2 tuntia aikaisemmin. Siis jos isä olisi osannut ajoittaa hommansa.

Kerran oltiin kylässä ja syötiin miesten grillamaa ruokaa n. klo 20.45. Se oli siis sen päivän ainoa ruoka. Pieniä lapsia oli mukana myös. Melkein jo näkyi tähtiä silmissä, kun oli verensokerit kaikilla alhaalla.

Mutta maistuu taivaalliselle verrattuna pika ruokaan ja eineksiin ja vie vieläpä nälän toiseen tapaan kuin parhaatkaan kurmee ateriat. Kantsii nyt vaan arvostaa! Kesäkin kohta taas.

Onko itse pihalla grillattu ruoka sitä parempaa, mitä myöhempään sitä alkaa valmistaa? Koskeeko tuo ihan kaikkea ruokaa? Jos koskee, niin kiva, kokeilen käytännössä. Kun mies tulee töistä kotiin, alan vasta miettiä, mitä tekisi ruuaksi. Taidan tehdä jotain pitkään haudutettavaa lihapataa. Sehän on sopivasti valmista sitten, kun mies on mennyt jo nukkumaan.

Ketjua lukemalla tosiaan selviää että metatyöllä tarkoitetaan sitä että sitä tekemätön nainen heittäytyy uusavuttomaksi tampioksi joka pitää kädestä pitäen ohjata yksinkertaisimpienkin kotiaskareiden läpi.

Muuten ihmettelen tuota alun grillitarinaa että miten yhdeksältä illalla voi olla päivän ainoa ateria kun lapset kuitenkin syö koulussa ja vanhemmat töissä. Lisäksi ilmeisesti välipalan järkkääminen omille lapsille odotellessa olisi ollut taas sitä superhankalaa metatyötä kun oli niin kiire valittaa siitä että grillaus sujuu liian hitaasti?

Juurihan sinä olet meuhkannut monta sivua siitä, että lapsille ei saa syöttää välipaloja.

Pitääkö sinulle metatyönä muistuttaa että täällä on enemmän kirjoittajia kuin kaksi? Minä en ole meuhkannut mitään, lisäksi miksi ihmeessä ei saisi syöttää jos kerran aikuisillekin koitetaan tuputtaa sitä mallia että useampia pieniä aterioita päivässä eikä yhtä massiivista. 

Jos mies on luvannut hoitaa ruuan, niin ei ehkä ole tullut mieleen hommata sinne mökille jotain välipaloja lapselle syötettäväksi ruokaa odotellessa... Ellei ole jo osannut varautua siihen ettei toisen lupauksiin voi luottaa. Aika moni äiti osaa, mutta onko se oikein että pitää huolehtia lapsen ruuat silloinkin kun toinen on luvannut ne huolehtia?

Ja mikä esti sen suun avaamisen siinä kohtaa kun näkyi että ruokaa ei ole tulossa oikeaan aikaan?

No tämäpä juuri. Mies lupaa hoitaa ruuan, mutta hössää ja sössää, eikä ruokaa kuulu. Kun nainen sitten näkee, että ruokaa ei ole nyt tulossa oikeaan oikeaan aikaan ja avaa suunsa, se on nalkuttamista, jäkättämistä ja vaatimista, että tehdään naisen ainoalla oikealla tavalla.

Kyllä naisen vaan pitää fiksusti tehdä metatyön kotiläksynsä ja olla varautunut paitsi siihen, että ruokaa ei tule (pitää pikku välipalaa saatavilla), myös siihen, että ruokaa tulee (välipalat ovat semmoisia, joita ei tarvitse heittää hukkaan, koska ruokaa nyt päinvastoin tavallisia odotuksia tuli).

Miksi koko ajan pitää puhua yleisesti miehistä ja naisista? Voisit mielummin laittaa naisen tilalle oman nimesi ja miehen tilalle miehesi nimen niin menisi ne haukut oikeaan kohteeseen.

Minä, Minna, olin mieheni Pekan ja lapsiemme Aatun ja Peetun kanssa viettämässä juhannusta parin ystäväperheen kanssa mökillä. Juhannusaattona oli miesten puolelta luvattu grillausta. Aamupalat ja päiväruuat me naiset hoidettiin, kuten myös tiskit ja lapset. Iltapäivällä lämmitettiin sauna. Naiset ja lapset kävi ensin, sitten meni miehet. Miesten saunominen venyi ja venyi, yksi naisista kävi jo heiltä kysymässä, tehdäänkö me lapsille ruokaa vai joko te joudutte. Juu, kohta kuulemma tulevat. Vieläkin miehet viipyivät, mutta yksi tuli laittamaan grillin tulille. Omat lapset oli nälkäisiä ja väsyneitä, joten menin sisälle antamaan heille ruokaa ja laittamaan heidät nukkumaan. Siinä meni aikaa ennen kuin lapset nukahti ja pääsin ulos. Grilli oli jo sammunut ja minulle oli tarjolla kaksi kuivunutta grillimakkaraa. Mieheni Pekka sai minulta asiaankuuluvaa palautetta ja pahoitti siitä mielensä niin kovasti, että ei tullut viereeni nukkumaan.

No nyt meni metatyöt heti aluksi pieleen. Ne jotka laittavat ruoan saunovat aina ensin. Silloin heillä on aikaa tehdä ruoka samalla kuin toiset vielä saunovat.

Ei ihme että ilta meni pilalle kun te naiset ette osanneet suunnitella edes yhden illan aikataulua järkevästi.

Sauna lämmitettiin iltapäivällä. Miehet olisivat voineet laittaa grilliin tulet ja grillata lapsille erikseen. Vaikka miehet olisi menneet saunaan ensin, he olisivat silti olleet saunassa tuntikausia. Sellaista miestä ei olekaan, joka käy nopsaan pesulla ja tulee sitten laittamaan ruokaa, että naiset voivat kylpeä rauhassa useita tunteja. Äläpäs syytä naisia.

Ei niiden miesten tarvitse nopeasti saunoa. Edelleen se ruoka tulee paljon nopeammin kun ei tarvitse odottaa että molemmat porukat ovat saunoneet. Ihan nomaalia metatyötä tällaisen tajuaminen. Metatyö on juuri sitä että tajuaa että miten pitkään mikäkin asia vie ja milloin siis pitää mikäkin aloittaa jotta asiat valmistuvat ajoissa. Jos sinä tiedät miesten saunomien kestävän kauan niin sitten ennakoit sen aikatauluissa vaikka se sitten vaatisi että miehet menevät saunaan aamu kuudelta.

Miehet sanoivat hoitavansa grillauksen. Se tieto riitti. Se on eri asia, että he eivät ajatelleet muita kuin itseään. Siitä annoin omalle miehelle palautetta. Kyllä minä edelleen lähden siitä, että jos joku lupaa tehdä jotain, hän tekee sen. Muussa tapauksessa minä joutuisin tekemään kaiken itse tai ainakin vahtaamaan, että kaikki tulee tehdyksi.

Jos joku lupaa tehdä jotain niin se ei tarkoita että hän tekee sen juuri sinun haluamasi aikataulun mukaan. Jos sinulla on jo kokemuksesta tieto että miesten saunominen venyy niin pätevänä metatyöläisenä olisit toki voinut antaa lapsille välipalaa että eivät näänny odottaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi metatyö-keskusteluketjuihin kirjoittavilla naisilla tuntuu kaikilla olevan joku apukoulutasoinen mies jolta ei onnistu yksinkertaisinkaan kotityö? Onko "metatyö" siis vain peitesana ajattelutyölle jonka normaali ihminen hallitsee ihan siitä sen kummempaa numeroa tekemättä mutta joka on sitten joillekin (miehille) ylivoimaisen vaikeaa?

Ei vaan nää ketjut on feministi prnoa eli keksityyjä tarinoita joissa kaikissa nainen on ylivertainen kaikkitaitava sankari ja mies vastapainoksi ei saa tehtyä yksinkertaisiakaan asioita oikein.

Näin taitaa olla. Olisi muuten hauska nähdä olisiko mahdollista tehdä yli 60-sivuinen ketju jossa kerrottaisiin miten nainen ei taaskaan osannut tehdä jotain asiaa oikein. Jotenkin tuntuu että tuo ketju ei pysyisi täällä niin pitkään...

Se olisi hävinnyt nopeammin kuin ehdit sanoa "palstalla ei ole miesvihaa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on täynnä miesten aseistettua epäpätevyyttä (weaponized incompetence). Esimerkiksi tyttöystävä osaa sijata sängyn kauniiksi kuin hotellissa. Kun poikaystävän pitää sijata sänky, hän tekee tahallaan niin ylitseampuvan huonon työn, että tyynyt leviävät pitkin lattioita jne., jotta nainen ajattelisi hellästi, että voivoi, ei pojat osaa, minä hoidan sitten sängyn petaamisen, että se tulee kerralla kuntoon. Mies pääsee pälkähästä, välttyy tekemästä epämieluisaa kotiaskaretta ja saa nauttia vapaamatkustajana naisen kädenjäljestä. Samaan luokkaan kuuluvat nämä miehet, jotka eivät muka "osaa" pukea paitaa oikeinpäin lapselle. Kumma kyllä osaavat itselleen pukea paidan oikeinpäin... Ja jos mies teeskentelee, että ei ole niin tarkkaa onko esim. tiskit tiskattu kunnolla, niin tarjoilkaa hänelle sitten ruoka puolilikaisella lautasella.

Paitsi että minun mies ei ihan oikeasti OSAA pukrea vauvaa, itsensä kyllä!😁

Mies tykkää vauvan hoitopuuhista, ne kun ovat konkreettisia ja helppoja (toisin kuin sylivauvan viihdytys, joka on aika raskasta henkisesti).

En ole puuttunut miehen vaatevalintoihin kuin silloin, kun vauvan hyvinvointi kärsii.

Mies on mm. laittanut niin pienet vaatteet vauvalle, että tämä itki tukalaa oloa, kun housut puristivat mahaa.

Mies myös ylipukee vauvaa ja perhepetiin yöksi hän laittaisi kokohaalarin jalkateräsukkia myöten ja peiton päälle, kun itse nukutaan alusvaatteissa kuumissamme.

Kerran kuuntelin, kun mies ihasteli pukemaansa vauvaa ääneen ja hehkutti komeaa jäbää, odotin innolla lopputulemaa.

Vauvalla oli niin kireä haalari kokoa 58 (käyttää 74 kokoa), että joka paikka pursusi!😄

Nauroin ääneen ja kun vauva parka näytti kovin tukalalta, sanoin, että ihana asu …mutta kait sä nyt näet, että liian pieni?!

Mulle on aivan mysteeri, miten miehet eivät oikeasti osaa pukea vauvaa oikein, onhan heillä silmät päässä?!

Miksi te säilytätte esillä aivan liian pieniä vaatteita, eikö olisi helpompaa laittaa ne pois ja esillä olisi vain ne sopivat? Kyllä minun mies tajuaa heti jos joku vaate on pieni ja liian hankala pukea.

Mä olen tämän ennenkin kertonut, mutta kun olin synnyttämässä kuopusta, mies tuli sairaalaan aivan vääränkokoisiin puetun esikoisen kanssa. Ei ollut löytänyt esikoisen vaatekaappia (iso, korkea kaappi esikoisen huoneessa), vaan hakenut nuo vaatteet varastosta.

Ystäväni joutui yllättäen sairaalaan ja pyysi sinne vaihtovaatteita. Aviomiehensä ja 15v. poikansa ei kumpikaan löytänyt yhtään vaatekertaa sairaalaan vietäväksi. Minä - ystävä joka en asu siellä - kävelin heidän makuuhuoneeseensa, avasin vaatekaapin ja puhelimessa kysyin mitä otetaan. Pakkasin vaatteet kassiin ja vein sairaalaan tuoreen kahvin ja pulla kera. Miehet tuijottivat vieressä hoomoilasena että mistä sä noi vaatteet löysin, me ei löydetty mitään. EN TAJUA. Kun en, niin en.

Jos sinulle olisi soittanut joku mies joka olisi pyytänyt hakemaan tallista Opelin kansiremonttiin tarvittavat työkalut niin varmasti olisit ihan vain kävellyt sinne ja tuonut oikeat työkalut ilman sen kummempaa neuvomista? 

Tuskin ilman neuvomista, mutta olisin sentään löytänyt sen autotallin ja työkaluja. Sitten voisi soittaa että mitkä näistä otetaan. Tässä tapauksessa nämä miehet eivät olleet löytäneet makuuhuoneen vaatekaapista vaatteita. Sama kuin ei löytäisi sieltä autotallista yhtään työkalua.

Ongelma oli siis oikeasti se että heille ei annettu kunnon neuvoja mistä pitää ottaa ja mitä. Kyse kun oli asioista joihin heillä ei ollut arjessa mitään suoraa kosketusta eli naisten vaatteista.

Ihan kuten sinulle ei neuvottu mitä työkaluja otetaan ja mistä mikin niistä löytyy.

Huutonaurua! Millainen mies ei osaa avata makuuhuoneen vaatekaapista vaikka kahta tai kolmea ovea ja katsoa, mitä siellä hyllyillä on. Mies on ilmeisesti myös sokea, kun ei ole koskaan huomannut, että naisella on päällään vaatteita.

Sellainen joka on vain naisen miesvihaa tihkuvassa mielikuvituksessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain nainen on niin yksinkertainen että tekee näistä ongelman. Jos nämä on vaikeita asioita, niin mysteeri miten selviätte veroilmoituksen teosta, laskujen maksamisesta, passin anomisesta, lomamatkan varaamisesta tai auton katsastuksesta.

Miksi tuo auton katsastus luetellaan aina jonain "miehen työnä"? Miten vaikeaa on varata aika netistä (kuten työterveysajat, labra-ajat jne muutenkin nykyään), ajaa kyseisenä aikana paikalle, ojentaa avain tiskin yli ja istua alas odottamaan? Kyllä tuosta hyvästä tulisi työn suorittajan saada kuukausi vapautusta päivittäisistä kotitöistä.

Ja kuvasti juuri ongelman: maailman helpoin asia, eikä miehet sen raskaudesta koskaan valita. Kuten ei auton huollon tilaamisesta, auton tankkaamisesta, auton renkaiden vaihtamisesta, auton pyyhkijöiden vaihtamisesta, auton pesemisestä, auton polttimoiden vaihtamisesta, auton öljyjen vaihtamisesta, auton pesunesteen lisäämisestä, auton jäädytysnesteen lisäämisestä jne jne.

Sen lisäksi että nainen huolehtii päivätyönsä lisäksi suurimman osan muistettavista ja ennakointia vaativista asioista, hän myös tankkaa ja pesettää oman autonsa, varaa sille renkaidenvaihto-, huolto- ja katsastusajan, vaihdattaa pyyhkijät tarpeen tullen ja lisää lasinpesunestettä. Öljyt ja polttimot vaihtuvat huollon yhteydessä ja jäähdytysnesteet tsekataan. Mikä tässä viestissä oli siis pointti?

Pointti on, että miehet hoitavat taustalla koko ajan ”metatöitä”, joista naisilla ei harmainta aavistusta. Koska miehet ei tee niistä numeroa.

Se nyt vasta olisikin typerää, jos mies purnaisi oman autonsa hoitamiseen liittyvistä asioista naiselle. Tuskin nainenkaan motkottaa miehelle, kun kasvohoidon (sori tämä stereotypinen esimerkki) muistamiseen ja varaamiseen tarvitaan niin paljon metatyötä?

Eiköhän tässä ketjussa kyse ole asioista mitkä koskettavat molempia yhtälailla.

Vähän vähemmän varakkailla perheillä on vain yksi auto, jota molemmat käyttävät, ja se on koko perheen käytössä myös.

No kuinka usein te sitten vaihdatte niitä öljyjä ja pyyhkijöitä, kun tämä pitää aina mainita miesten ah niin rasittavana metatyönä? Tankkaus menee siinä samalla ajellessa eikä autopesuun ajamistakaan tarvi suunnitella, menee jos ei ole pitkää jonoa ja on aikaa. Huolto kerran vuodessa, katsastus kerran vuodessa tai parin vuoden välein uudemmissa ja renkaat 2x vuodessa.

Miesten luetteloiden asiat tapahtuvat muutaman kerran vuodessa, nainen on hälytystilassa päivittäin, etenkin jos on monta lasta harrastuksineen. Kuitenkin mies sitten ihan pokkana retostelee ettei hän ainakaan yhtään valita vaikka niin hirveästi joutuu miettimään..

Eihän nuo ole edes mitään metatöitä. 

Toisekseen kyllähän naisetkin listaa asioita, joita tehdään kerran vuodessa. Vai pitääkö joku useammat synttärit vuodessa? Tai ilmoittaa lapsen joka viikko uuteen harrastukseen? 

Kyllä ne vaan oli aiemmin ketjussa luetteloitu miehen toimesta heidän metatöikseen (auton tankkaus, katsastus, öljynvaihto ym kaikki autoon liittyvä suunnittelu tai varaaminen). Listalla oli muitakin kerran vuodessa tehtäviä juttuja, mutta ei yhtään edes viikottain tapahtuvaa muistamista tai ennakoimista.

Ilmeisesti olen ymmärtänyt konseptin väärin, mutta mielestäni nuo nyt eivät ole mitään metatöitä. Hoidan kyllä listasi asiat, mutta eivät nuo nyt mitään valtaisaa suunnittelua vaadi.

Yksi mies selitti tankkauksen metatyöt, miten hänen pitää muistaa seurata bensatankin mittaria, miettiä, milloin menee tankille ja minne tankille, miten paljon tankkaa ja pitääkö tankatessa olla hanskat vai ei.

Minä sen sijaan vilkaisen bensatankin mittaria ja käyn töistä tullessa vakipaikassa tankilla siinä työmatkan varrella. Minun ei tarvitse edes arpoa, mitä sinne tankkiin tällä kertaa pitää laittaa.

Et sitten tunnistanut vttuiluksi  :D

Miten erosi kaupassa käynnistä? Voih kun pitää miettiä mitä kaapissa on, ja mitä sitä söisi, koska sitä ostaisi ruokaa...

Ohis, et taida olla perheellinen. Lapsiperheen jääkaapissa on oltava käytännössä aina yksi valmis tai liki valmis ruoka, ettei sitä joudu tekemään kiireessä. Sen täytyy sopia kaikkien ruokavalioon ja olla suhteellisen taloudellinen (400 eurolla sai kuukauden ruoat kolmelle), sitä ei saa joutua heittämään hukkaan ja sen pitää myös maistua hyvältä - mutta mikään ei maistu hyvältä kolmea päivää kauempaa peräkkäin, eikä säily viikkoa, joten mietintä ja toteutus toistuvat tasaisin väliajoin ajasta ikuisuuteen. Voit nauraa tuolle ajankäytölle, mutta esimerkiksi kattilallinen perinteistä lihakeittoa ottaa helposti kolme-neljä tuntia, sellaista ei kannata aloitella ennen työvuoroa eikä suunnitella päiville, jolloin käännytään kotona. Luonnollisestikaan perheellinen ei myöskään kipaise kauppaan päivittäin hakemaan yhden aterian aineksia kerrallaan, joten sillä tosiaan on väliä, mitä kaapissa on. (Paljon helpommalla pääsee taas sen jälkeen, kun kaikki kotona osaavat huolehtia omista asioistaan!).

Mutta se perheellinenkin, joka pohtii kauppareissuaan, kurvaa tankille kun bensavalo syttyy, ja tuuttaa samaa kamaa joka kerta. Tankkaamisessa on paljon vähemmän liikkuvia osia. Jopa minusta, joka nuukana oikeasti valitsen aseman ja tankkauspäivän. Toistuu kolmen viikon välein.

Näin, tässä just se metatyön ydin: tehdään asioista tarkoituksella tarpeettoman monimutkaisia.

Jäljellä perheessä ovat crohnikko ja viljaton moniallergikko. Toiselle ei käy glukoosi-fruktoosisiirappi ja toiselle ei maissitärkkelys, joten eineshyllyt eivät ole käytettävissä. Harrastuneisuus on pakollista, ei tarkoituksella tarpeettoman monimutkaista.

Täällä on kolme moniallergikkoa. Meillä on n.30 ruokalajia joita kierrätetään. Ei tarvitse miettiä tekisikö arkena kiireessä rosvopaistia jossa menee 48h kypsyä, terve järki sanoo siihen vastauksen, ei metatyöskentelyn tulokset.

Mun lasten isältä kului oikeasti pitkään käsittää, että siihen ruuan tekemiseen menee aikaa. Aloitti aina ruuanlaiton siinä kohtaa kun lapset alkoivat kitistä nälkäänsä. Ja sitten vielä ne ruuat olivat juuri sellaisia tunti haudutusta tms. Ja sitten ihmetteli miksi lapset kiukuttelevat. Mutta kun hän itse söi ehkä kaksi kertaa päivässä, eikä sen ihmeemmin siitä kärsinyt, niin ei vain osannut yhdistää tätä asiaa.

Monessa muussakin asiassa on tullut ilmi se, että ei oikeasti tajua lasten olevan erilaisia kuin hän. Että toinen palelee herkemmin, tarvitsee lämpimämmät vaatteet tai toinen on sulkeutuneempi eikä heti kerro jos on joku vialla, tai että toinen huolehtii läksyt mutta toinen vaatii muistuttelua. Eikä oikeasti ole edes kyse siitä etteikö olisi lasten kanssa viettänyt aikaa, ihan on ollut samalla tavalla lasten kanssa kuin minä, ehkä jopa enemmän kun yhdessä vaiheessa tein pitkiä työpäiviä..

Joo, tämä on nähty meillä ja muualla, useasti! Kun isä vaikkapa on lupautunut grillaamaan, hiiligrilliä aletaan lämmittää sitten kun lapset jo hajoilee nälässään. Äiti sitten hoitaa ne kiukuttelut ja itkut. Sekin tilanne olisi vältetty, jos valmistelu olisi aloitettu 2 tuntia aikaisemmin. Siis jos isä olisi osannut ajoittaa hommansa.

Kerran oltiin kylässä ja syötiin miesten grillamaa ruokaa n. klo 20.45. Se oli siis sen päivän ainoa ruoka. Pieniä lapsia oli mukana myös. Melkein jo näkyi tähtiä silmissä, kun oli verensokerit kaikilla alhaalla.

Mutta maistuu taivaalliselle verrattuna pika ruokaan ja eineksiin ja vie vieläpä nälän toiseen tapaan kuin parhaatkaan kurmee ateriat. Kantsii nyt vaan arvostaa! Kesäkin kohta taas.

Onko itse pihalla grillattu ruoka sitä parempaa, mitä myöhempään sitä alkaa valmistaa? Koskeeko tuo ihan kaikkea ruokaa? Jos koskee, niin kiva, kokeilen käytännössä. Kun mies tulee töistä kotiin, alan vasta miettiä, mitä tekisi ruuaksi. Taidan tehdä jotain pitkään haudutettavaa lihapataa. Sehän on sopivasti valmista sitten, kun mies on mennyt jo nukkumaan.

Ketjua lukemalla tosiaan selviää että metatyöllä tarkoitetaan sitä että sitä tekemätön nainen heittäytyy uusavuttomaksi tampioksi joka pitää kädestä pitäen ohjata yksinkertaisimpienkin kotiaskareiden läpi.

Muuten ihmettelen tuota alun grillitarinaa että miten yhdeksältä illalla voi olla päivän ainoa ateria kun lapset kuitenkin syö koulussa ja vanhemmat töissä. Lisäksi ilmeisesti välipalan järkkääminen omille lapsille odotellessa olisi ollut taas sitä superhankalaa metatyötä kun oli niin kiire valittaa siitä että grillaus sujuu liian hitaasti?

Juurihan sinä olet meuhkannut monta sivua siitä, että lapsille ei saa syöttää välipaloja.

Pitääkö sinulle metatyönä muistuttaa että täällä on enemmän kirjoittajia kuin kaksi? Minä en ole meuhkannut mitään, lisäksi miksi ihmeessä ei saisi syöttää jos kerran aikuisillekin koitetaan tuputtaa sitä mallia että useampia pieniä aterioita päivässä eikä yhtä massiivista. 

Jos mies on luvannut hoitaa ruuan, niin ei ehkä ole tullut mieleen hommata sinne mökille jotain välipaloja lapselle syötettäväksi ruokaa odotellessa... Ellei ole jo osannut varautua siihen ettei toisen lupauksiin voi luottaa. Aika moni äiti osaa, mutta onko se oikein että pitää huolehtia lapsen ruuat silloinkin kun toinen on luvannut ne huolehtia?

Ja mikä esti sen suun avaamisen siinä kohtaa kun näkyi että ruokaa ei ole tulossa oikeaan aikaan?

No tämäpä juuri. Mies lupaa hoitaa ruuan, mutta hössää ja sössää, eikä ruokaa kuulu. Kun nainen sitten näkee, että ruokaa ei ole nyt tulossa oikeaan oikeaan aikaan ja avaa suunsa, se on nalkuttamista, jäkättämistä ja vaatimista, että tehdään naisen ainoalla oikealla tavalla.

Kyllä naisen vaan pitää fiksusti tehdä metatyön kotiläksynsä ja olla varautunut paitsi siihen, että ruokaa ei tule (pitää pikku välipalaa saatavilla), myös siihen, että ruokaa tulee (välipalat ovat semmoisia, joita ei tarvitse heittää hukkaan, koska ruokaa nyt päinvastoin tavallisia odotuksia tuli).

Miksi koko ajan pitää puhua yleisesti miehistä ja naisista? Voisit mielummin laittaa naisen tilalle oman nimesi ja miehen tilalle miehesi nimen niin menisi ne haukut oikeaan kohteeseen.

Minä, Minna, olin mieheni Pekan ja lapsiemme Aatun ja Peetun kanssa viettämässä juhannusta parin ystäväperheen kanssa mökillä. Juhannusaattona oli miesten puolelta luvattu grillausta. Aamupalat ja päiväruuat me naiset hoidettiin, kuten myös tiskit ja lapset. Iltapäivällä lämmitettiin sauna. Naiset ja lapset kävi ensin, sitten meni miehet. Miesten saunominen venyi ja venyi, yksi naisista kävi jo heiltä kysymässä, tehdäänkö me lapsille ruokaa vai joko te joudutte. Juu, kohta kuulemma tulevat. Vieläkin miehet viipyivät, mutta yksi tuli laittamaan grillin tulille. Omat lapset oli nälkäisiä ja väsyneitä, joten menin sisälle antamaan heille ruokaa ja laittamaan heidät nukkumaan. Siinä meni aikaa ennen kuin lapset nukahti ja pääsin ulos. Grilli oli jo sammunut ja minulle oli tarjolla kaksi kuivunutta grillimakkaraa. Mieheni Pekka sai minulta asiaankuuluvaa palautetta ja pahoitti siitä mielensä niin kovasti, että ei tullut viereeni nukkumaan.

No nyt meni metatyöt heti aluksi pieleen. Ne jotka laittavat ruoan saunovat aina ensin. Silloin heillä on aikaa tehdä ruoka samalla kuin toiset vielä saunovat.

Ei ihme että ilta meni pilalle kun te naiset ette osanneet suunnitella edes yhden illan aikataulua järkevästi.

Sauna lämmitettiin iltapäivällä. Miehet olisivat voineet laittaa grilliin tulet ja grillata lapsille erikseen. Vaikka miehet olisi menneet saunaan ensin, he olisivat silti olleet saunassa tuntikausia. Sellaista miestä ei olekaan, joka käy nopsaan pesulla ja tulee sitten laittamaan ruokaa, että naiset voivat kylpeä rauhassa useita tunteja. Äläpäs syytä naisia.

Ei niiden miesten tarvitse nopeasti saunoa. Edelleen se ruoka tulee paljon nopeammin kun ei tarvitse odottaa että molemmat porukat ovat saunoneet. Ihan nomaalia metatyötä tällaisen tajuaminen. Metatyö on juuri sitä että tajuaa että miten pitkään mikäkin asia vie ja milloin siis pitää mikäkin aloittaa jotta asiat valmistuvat ajoissa. Jos sinä tiedät miesten saunomien kestävän kauan niin sitten ennakoit sen aikatauluissa vaikka se sitten vaatisi että miehet menevät saunaan aamu kuudelta.

Miehet sanoivat hoitavansa grillauksen. Se tieto riitti. Se on eri asia, että he eivät ajatelleet muita kuin itseään. Siitä annoin omalle miehelle palautetta. Kyllä minä edelleen lähden siitä, että jos joku lupaa tehdä jotain, hän tekee sen. Muussa tapauksessa minä joutuisin tekemään kaiken itse tai ainakin vahtaamaan, että kaikki tulee tehdyksi.

Jos joku lupaa tehdä jotain niin se ei tarkoita että hän tekee sen juuri sinun haluamasi aikataulun mukaan. Jos sinulla on jo kokemuksesta tieto että miesten saunominen venyy niin pätevänä metatyöläisenä olisit toki voinut antaa lapsille välipalaa että eivät näänny odottaessa.

Jos ei voi pitää lupauksiaan, niin silloin ei pidä luvata mitään. Kun mukana on pieniä lapsia, niin silloin mennään niiden lasten aikataulun mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on täynnä miesten aseistettua epäpätevyyttä (weaponized incompetence). Esimerkiksi tyttöystävä osaa sijata sängyn kauniiksi kuin hotellissa. Kun poikaystävän pitää sijata sänky, hän tekee tahallaan niin ylitseampuvan huonon työn, että tyynyt leviävät pitkin lattioita jne., jotta nainen ajattelisi hellästi, että voivoi, ei pojat osaa, minä hoidan sitten sängyn petaamisen, että se tulee kerralla kuntoon. Mies pääsee pälkähästä, välttyy tekemästä epämieluisaa kotiaskaretta ja saa nauttia vapaamatkustajana naisen kädenjäljestä. Samaan luokkaan kuuluvat nämä miehet, jotka eivät muka "osaa" pukea paitaa oikeinpäin lapselle. Kumma kyllä osaavat itselleen pukea paidan oikeinpäin... Ja jos mies teeskentelee, että ei ole niin tarkkaa onko esim. tiskit tiskattu kunnolla, niin tarjoilkaa hänelle sitten ruoka puolilikaisella lautasella.

Paitsi että minun mies ei ihan oikeasti OSAA pukrea vauvaa, itsensä kyllä!😁

Mies tykkää vauvan hoitopuuhista, ne kun ovat konkreettisia ja helppoja (toisin kuin sylivauvan viihdytys, joka on aika raskasta henkisesti).

En ole puuttunut miehen vaatevalintoihin kuin silloin, kun vauvan hyvinvointi kärsii.

Mies on mm. laittanut niin pienet vaatteet vauvalle, että tämä itki tukalaa oloa, kun housut puristivat mahaa.

Mies myös ylipukee vauvaa ja perhepetiin yöksi hän laittaisi kokohaalarin jalkateräsukkia myöten ja peiton päälle, kun itse nukutaan alusvaatteissa kuumissamme.

Kerran kuuntelin, kun mies ihasteli pukemaansa vauvaa ääneen ja hehkutti komeaa jäbää, odotin innolla lopputulemaa.

Vauvalla oli niin kireä haalari kokoa 58 (käyttää 74 kokoa), että joka paikka pursusi!😄

Nauroin ääneen ja kun vauva parka näytti kovin tukalalta, sanoin, että ihana asu …mutta kait sä nyt näet, että liian pieni?!

Mulle on aivan mysteeri, miten miehet eivät oikeasti osaa pukea vauvaa oikein, onhan heillä silmät päässä?!

Miksi te säilytätte esillä aivan liian pieniä vaatteita, eikö olisi helpompaa laittaa ne pois ja esillä olisi vain ne sopivat? Kyllä minun mies tajuaa heti jos joku vaate on pieni ja liian hankala pukea.

Mä olen tämän ennenkin kertonut, mutta kun olin synnyttämässä kuopusta, mies tuli sairaalaan aivan vääränkokoisiin puetun esikoisen kanssa. Ei ollut löytänyt esikoisen vaatekaappia (iso, korkea kaappi esikoisen huoneessa), vaan hakenut nuo vaatteet varastosta.

Ystäväni joutui yllättäen sairaalaan ja pyysi sinne vaihtovaatteita. Aviomiehensä ja 15v. poikansa ei kumpikaan löytänyt yhtään vaatekertaa sairaalaan vietäväksi. Minä - ystävä joka en asu siellä - kävelin heidän makuuhuoneeseensa, avasin vaatekaapin ja puhelimessa kysyin mitä otetaan. Pakkasin vaatteet kassiin ja vein sairaalaan tuoreen kahvin ja pulla kera. Miehet tuijottivat vieressä hoomoilasena että mistä sä noi vaatteet löysin, me ei löydetty mitään. EN TAJUA. Kun en, niin en.

Jos sinulle olisi soittanut joku mies joka olisi pyytänyt hakemaan tallista Opelin kansiremonttiin tarvittavat työkalut niin varmasti olisit ihan vain kävellyt sinne ja tuonut oikeat työkalut ilman sen kummempaa neuvomista? 

Tuskin ilman neuvomista, mutta olisin sentään löytänyt sen autotallin ja työkaluja. Sitten voisi soittaa että mitkä näistä otetaan. Tässä tapauksessa nämä miehet eivät olleet löytäneet makuuhuoneen vaatekaapista vaatteita. Sama kuin ei löytäisi sieltä autotallista yhtään työkalua.

Ongelma oli siis oikeasti se että heille ei annettu kunnon neuvoja mistä pitää ottaa ja mitä. Kyse kun oli asioista joihin heillä ei ollut arjessa mitään suoraa kosketusta eli naisten vaatteista.

Ihan kuten sinulle ei neuvottu mitä työkaluja otetaan ja mistä mikin niistä löytyy.

Huutonaurua! Millainen mies ei osaa avata makuuhuoneen vaatekaapista vaikka kahta tai kolmea ovea ja katsoa, mitä siellä hyllyillä on. Mies on ilmeisesti myös sokea, kun ei ole koskaan huomannut, että naisella on päällään vaatteita.

Jep :D. Mies siinä sitten mutisi mm. että ei osannut katsoa alusvaatteita - tällä naisella on siellä heidän yhteisessä vaatekaapissaan yksi kori rintaliiveille ja toinen alushousuille. Joo'o, niitä ei ole värien mukaan sinne viikattu suoraan jonoon, mutta ohje oli "parit alkkarit ja yhdet liivit, ihan mitkä vaan". Mies ei ollut osannut avata vaatekaappia, katsoa mitä koreissa on sisällä, laittaa kättä koreihin ja poimia noita vaatekappaleita (ja esim. puhelimitse varmistaa että ovathan nämä sopivat). Oli vain vastannut että "en mä löydä täältä sellaisia".

Vierailija kirjoitti:

Metatöitä voi olla perheessä molemmilla, myös miehellä.

Vaimoni ihmetteli taannoin, mitä olen miettimässä, miksi en kuunnellut, miksi en ollut läsnä. Syy: suunnittelin talomme yläkerran remonttia, etsin materiaaleja ja tarvikkeita, kyselin työkaluja ja apua, laskin kustannuksia (tiukka taloustilanne), metrejä ja neliömetrejä, litroja. 

Sitten kun hankin tarvikkeet, tein valmistelevat työt, laskin raha-asiat, sovin kirvesmiehen kanssa, hankin työkalut (osan vuokrasin, jotakin lainasin), sain homman alkuun, tehtyä työn ja vietyä viimeistelyt loppuun, vaimo hämmästelikin, kuinka helposti se oli käynyt ja sanoi, että puheistani oli saanut sen käsityksen, että tässä on isommastakin asiasta kyse. Joo, ei se homma ollut mikään iso juttu sivusta katsoen.

Ei kerran 20 vuodessa tehty remppa ja sen suunnittelu ole säännöllinen metatyö, hyvä mies :D

Teepä sama vaikka joka kuukausi seuraavien 20v aikana niin tiedät jotain metatyön rasittavuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on täynnä miesten aseistettua epäpätevyyttä (weaponized incompetence). Esimerkiksi tyttöystävä osaa sijata sängyn kauniiksi kuin hotellissa. Kun poikaystävän pitää sijata sänky, hän tekee tahallaan niin ylitseampuvan huonon työn, että tyynyt leviävät pitkin lattioita jne., jotta nainen ajattelisi hellästi, että voivoi, ei pojat osaa, minä hoidan sitten sängyn petaamisen, että se tulee kerralla kuntoon. Mies pääsee pälkähästä, välttyy tekemästä epämieluisaa kotiaskaretta ja saa nauttia vapaamatkustajana naisen kädenjäljestä. Samaan luokkaan kuuluvat nämä miehet, jotka eivät muka "osaa" pukea paitaa oikeinpäin lapselle. Kumma kyllä osaavat itselleen pukea paidan oikeinpäin... Ja jos mies teeskentelee, että ei ole niin tarkkaa onko esim. tiskit tiskattu kunnolla, niin tarjoilkaa hänelle sitten ruoka puolilikaisella lautasella.

Paitsi että minun mies ei ihan oikeasti OSAA pukrea vauvaa, itsensä kyllä!😁

Mies tykkää vauvan hoitopuuhista, ne kun ovat konkreettisia ja helppoja (toisin kuin sylivauvan viihdytys, joka on aika raskasta henkisesti).

En ole puuttunut miehen vaatevalintoihin kuin silloin, kun vauvan hyvinvointi kärsii.

Mies on mm. laittanut niin pienet vaatteet vauvalle, että tämä itki tukalaa oloa, kun housut puristivat mahaa.

Mies myös ylipukee vauvaa ja perhepetiin yöksi hän laittaisi kokohaalarin jalkateräsukkia myöten ja peiton päälle, kun itse nukutaan alusvaatteissa kuumissamme.

Kerran kuuntelin, kun mies ihasteli pukemaansa vauvaa ääneen ja hehkutti komeaa jäbää, odotin innolla lopputulemaa.

Vauvalla oli niin kireä haalari kokoa 58 (käyttää 74 kokoa), että joka paikka pursusi!😄

Nauroin ääneen ja kun vauva parka näytti kovin tukalalta, sanoin, että ihana asu …mutta kait sä nyt näet, että liian pieni?!

Mulle on aivan mysteeri, miten miehet eivät oikeasti osaa pukea vauvaa oikein, onhan heillä silmät päässä?!

Miksi te säilytätte esillä aivan liian pieniä vaatteita, eikö olisi helpompaa laittaa ne pois ja esillä olisi vain ne sopivat? Kyllä minun mies tajuaa heti jos joku vaate on pieni ja liian hankala pukea.

Mä olen tämän ennenkin kertonut, mutta kun olin synnyttämässä kuopusta, mies tuli sairaalaan aivan vääränkokoisiin puetun esikoisen kanssa. Ei ollut löytänyt esikoisen vaatekaappia (iso, korkea kaappi esikoisen huoneessa), vaan hakenut nuo vaatteet varastosta.

Ystäväni joutui yllättäen sairaalaan ja pyysi sinne vaihtovaatteita. Aviomiehensä ja 15v. poikansa ei kumpikaan löytänyt yhtään vaatekertaa sairaalaan vietäväksi. Minä - ystävä joka en asu siellä - kävelin heidän makuuhuoneeseensa, avasin vaatekaapin ja puhelimessa kysyin mitä otetaan. Pakkasin vaatteet kassiin ja vein sairaalaan tuoreen kahvin ja pulla kera. Miehet tuijottivat vieressä hoomoilasena että mistä sä noi vaatteet löysin, me ei löydetty mitään. EN TAJUA. Kun en, niin en.

Jos sinulle olisi soittanut joku mies joka olisi pyytänyt hakemaan tallista Opelin kansiremonttiin tarvittavat työkalut niin varmasti olisit ihan vain kävellyt sinne ja tuonut oikeat työkalut ilman sen kummempaa neuvomista? 

Tuskin ilman neuvomista, mutta olisin sentään löytänyt sen autotallin ja työkaluja. Sitten voisi soittaa että mitkä näistä otetaan. Tässä tapauksessa nämä miehet eivät olleet löytäneet makuuhuoneen vaatekaapista vaatteita. Sama kuin ei löytäisi sieltä autotallista yhtään työkalua.

Ongelma oli siis oikeasti se että heille ei annettu kunnon neuvoja mistä pitää ottaa ja mitä. Kyse kun oli asioista joihin heillä ei ollut arjessa mitään suoraa kosketusta eli naisten vaatteista.

Ihan kuten sinulle ei neuvottu mitä työkaluja otetaan ja mistä mikin niistä löytyy.

Okei eli miehet ei yleisesti ottaen tiedä, että vaatteita säilytetään vaatekaapissa? Luulin että miehetkin käyttää vaatteita. Tavanomaisissa miesten ja naisten vaatteissa ei edes ole mitään isoa eroa, molemmat käyttää paitoja, housuja ja sukkia. Nyt ei pyydetty tuomaan mitään erikois-alusvaatteita tai juhlahepeneitä, vaan ihan tavallisia vaatteita.

Tuolle naiselle tuskin tuli yllätyksenä että mies ei tajua mitään naisten vaatteista jos on sentään sen kanssa lapsenkin tehnyt 15 vuotta sitten. Tai sitten ei kyllä tunne puolisoaan ollenkaan.

Minun mieheni on useimmissa kotitöissä paljon minua kätevämpi ja on hoitanut kahden urheilua harrastavan lapsen taloutemme aikatauluja suvereenisti vuosikausia huolehtien että kaikki on aina mukana ja että ruokaa on tarjolla silloin kuin sitä tarvitaan. Mutta silti tiedän että jos haluan hänen ottavan jostain vaatteita minulle, kannattaa sanoa tarkasti mitä haluaa ja mistä sen löytää. Jotkut asiat nyt vain eivät ole kaikille yhtä itsestäänselviä kuin sinulle. Ja meillä kaikilla on asioita joita syytä tai toisesta emme niin hyvin hallitse vaikka olisimme muuten miten taitavia tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi metatyö-keskusteluketjuihin kirjoittavilla naisilla tuntuu kaikilla olevan joku apukoulutasoinen mies jolta ei onnistu yksinkertaisinkaan kotityö? Onko "metatyö" siis vain peitesana ajattelutyölle jonka normaali ihminen hallitsee ihan siitä sen kummempaa numeroa tekemättä mutta joka on sitten joillekin (miehille) ylivoimaisen vaikeaa?

Ei vaan nää ketjut on feministi prnoa eli keksityyjä tarinoita joissa kaikissa nainen on ylivertainen kaikkitaitava sankari ja mies vastapainoksi ei saa tehtyä yksinkertaisiakaan asioita oikein.

Näin taitaa olla. Olisi muuten hauska nähdä olisiko mahdollista tehdä yli 60-sivuinen ketju jossa kerrottaisiin miten nainen ei taaskaan osannut tehdä jotain asiaa oikein. Jotenkin tuntuu että tuo ketju ei pysyisi täällä niin pitkään...

Se olisi hävinnyt nopeammin kuin ehdit sanoa "palstalla ei ole miesvihaa"

Sanoin jo aiemmin ja sanon uudestaan, että aloita ihmeessä ja vielä sellainen, missä lapselle on aiheutunut haittaa naisen perseilyn takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain nainen on niin yksinkertainen että tekee näistä ongelman. Jos nämä on vaikeita asioita, niin mysteeri miten selviätte veroilmoituksen teosta, laskujen maksamisesta, passin anomisesta, lomamatkan varaamisesta tai auton katsastuksesta.

Miksi tuo auton katsastus luetellaan aina jonain "miehen työnä"? Miten vaikeaa on varata aika netistä (kuten työterveysajat, labra-ajat jne muutenkin nykyään), ajaa kyseisenä aikana paikalle, ojentaa avain tiskin yli ja istua alas odottamaan? Kyllä tuosta hyvästä tulisi työn suorittajan saada kuukausi vapautusta päivittäisistä kotitöistä.

Ja kuvasti juuri ongelman: maailman helpoin asia, eikä miehet sen raskaudesta koskaan valita. Kuten ei auton huollon tilaamisesta, auton tankkaamisesta, auton renkaiden vaihtamisesta, auton pyyhkijöiden vaihtamisesta, auton pesemisestä, auton polttimoiden vaihtamisesta, auton öljyjen vaihtamisesta, auton pesunesteen lisäämisestä, auton jäädytysnesteen lisäämisestä jne jne.

Sen lisäksi että nainen huolehtii päivätyönsä lisäksi suurimman osan muistettavista ja ennakointia vaativista asioista, hän myös tankkaa ja pesettää oman autonsa, varaa sille renkaidenvaihto-, huolto- ja katsastusajan, vaihdattaa pyyhkijät tarpeen tullen ja lisää lasinpesunestettä. Öljyt ja polttimot vaihtuvat huollon yhteydessä ja jäähdytysnesteet tsekataan. Mikä tässä viestissä oli siis pointti?

Pointti on, että miehet hoitavat taustalla koko ajan ”metatöitä”, joista naisilla ei harmainta aavistusta. Koska miehet ei tee niistä numeroa.

Se nyt vasta olisikin typerää, jos mies purnaisi oman autonsa hoitamiseen liittyvistä asioista naiselle. Tuskin nainenkaan motkottaa miehelle, kun kasvohoidon (sori tämä stereotypinen esimerkki) muistamiseen ja varaamiseen tarvitaan niin paljon metatyötä?

Eiköhän tässä ketjussa kyse ole asioista mitkä koskettavat molempia yhtälailla.

Vähän vähemmän varakkailla perheillä on vain yksi auto, jota molemmat käyttävät, ja se on koko perheen käytössä myös.

No kuinka usein te sitten vaihdatte niitä öljyjä ja pyyhkijöitä, kun tämä pitää aina mainita miesten ah niin rasittavana metatyönä? Tankkaus menee siinä samalla ajellessa eikä autopesuun ajamistakaan tarvi suunnitella, menee jos ei ole pitkää jonoa ja on aikaa. Huolto kerran vuodessa, katsastus kerran vuodessa tai parin vuoden välein uudemmissa ja renkaat 2x vuodessa.

Miesten luetteloiden asiat tapahtuvat muutaman kerran vuodessa, nainen on hälytystilassa päivittäin, etenkin jos on monta lasta harrastuksineen. Kuitenkin mies sitten ihan pokkana retostelee ettei hän ainakaan yhtään valita vaikka niin hirveästi joutuu miettimään..

Eihän nuo ole edes mitään metatöitä. 

Toisekseen kyllähän naisetkin listaa asioita, joita tehdään kerran vuodessa. Vai pitääkö joku useammat synttärit vuodessa? Tai ilmoittaa lapsen joka viikko uuteen harrastukseen? 

Kyllä ne vaan oli aiemmin ketjussa luetteloitu miehen toimesta heidän metatöikseen (auton tankkaus, katsastus, öljynvaihto ym kaikki autoon liittyvä suunnittelu tai varaaminen). Listalla oli muitakin kerran vuodessa tehtäviä juttuja, mutta ei yhtään edes viikottain tapahtuvaa muistamista tai ennakoimista.

Ilmeisesti olen ymmärtänyt konseptin väärin, mutta mielestäni nuo nyt eivät ole mitään metatöitä. Hoidan kyllä listasi asiat, mutta eivät nuo nyt mitään valtaisaa suunnittelua vaadi.

Yksi mies selitti tankkauksen metatyöt, miten hänen pitää muistaa seurata bensatankin mittaria, miettiä, milloin menee tankille ja minne tankille, miten paljon tankkaa ja pitääkö tankatessa olla hanskat vai ei.

Minä sen sijaan vilkaisen bensatankin mittaria ja käyn töistä tullessa vakipaikassa tankilla siinä työmatkan varrella. Minun ei tarvitse edes arpoa, mitä sinne tankkiin tällä kertaa pitää laittaa.

Et sitten tunnistanut vttuiluksi  :D

Miten erosi kaupassa käynnistä? Voih kun pitää miettiä mitä kaapissa on, ja mitä sitä söisi, koska sitä ostaisi ruokaa...

Ohis, et taida olla perheellinen. Lapsiperheen jääkaapissa on oltava käytännössä aina yksi valmis tai liki valmis ruoka, ettei sitä joudu tekemään kiireessä. Sen täytyy sopia kaikkien ruokavalioon ja olla suhteellisen taloudellinen (400 eurolla sai kuukauden ruoat kolmelle), sitä ei saa joutua heittämään hukkaan ja sen pitää myös maistua hyvältä - mutta mikään ei maistu hyvältä kolmea päivää kauempaa peräkkäin, eikä säily viikkoa, joten mietintä ja toteutus toistuvat tasaisin väliajoin ajasta ikuisuuteen. Voit nauraa tuolle ajankäytölle, mutta esimerkiksi kattilallinen perinteistä lihakeittoa ottaa helposti kolme-neljä tuntia, sellaista ei kannata aloitella ennen työvuoroa eikä suunnitella päiville, jolloin käännytään kotona. Luonnollisestikaan perheellinen ei myöskään kipaise kauppaan päivittäin hakemaan yhden aterian aineksia kerrallaan, joten sillä tosiaan on väliä, mitä kaapissa on. (Paljon helpommalla pääsee taas sen jälkeen, kun kaikki kotona osaavat huolehtia omista asioistaan!).

Mutta se perheellinenkin, joka pohtii kauppareissuaan, kurvaa tankille kun bensavalo syttyy, ja tuuttaa samaa kamaa joka kerta. Tankkaamisessa on paljon vähemmän liikkuvia osia. Jopa minusta, joka nuukana oikeasti valitsen aseman ja tankkauspäivän. Toistuu kolmen viikon välein.

Näin, tässä just se metatyön ydin: tehdään asioista tarkoituksella tarpeettoman monimutkaisia.

Jäljellä perheessä ovat crohnikko ja viljaton moniallergikko. Toiselle ei käy glukoosi-fruktoosisiirappi ja toiselle ei maissitärkkelys, joten eineshyllyt eivät ole käytettävissä. Harrastuneisuus on pakollista, ei tarkoituksella tarpeettoman monimutkaista.

Täällä on kolme moniallergikkoa. Meillä on n.30 ruokalajia joita kierrätetään. Ei tarvitse miettiä tekisikö arkena kiireessä rosvopaistia jossa menee 48h kypsyä, terve järki sanoo siihen vastauksen, ei metatyöskentelyn tulokset.

Mun lasten isältä kului oikeasti pitkään käsittää, että siihen ruuan tekemiseen menee aikaa. Aloitti aina ruuanlaiton siinä kohtaa kun lapset alkoivat kitistä nälkäänsä. Ja sitten vielä ne ruuat olivat juuri sellaisia tunti haudutusta tms. Ja sitten ihmetteli miksi lapset kiukuttelevat. Mutta kun hän itse söi ehkä kaksi kertaa päivässä, eikä sen ihmeemmin siitä kärsinyt, niin ei vain osannut yhdistää tätä asiaa.

Monessa muussakin asiassa on tullut ilmi se, että ei oikeasti tajua lasten olevan erilaisia kuin hän. Että toinen palelee herkemmin, tarvitsee lämpimämmät vaatteet tai toinen on sulkeutuneempi eikä heti kerro jos on joku vialla, tai että toinen huolehtii läksyt mutta toinen vaatii muistuttelua. Eikä oikeasti ole edes kyse siitä etteikö olisi lasten kanssa viettänyt aikaa, ihan on ollut samalla tavalla lasten kanssa kuin minä, ehkä jopa enemmän kun yhdessä vaiheessa tein pitkiä työpäiviä..

Joo, tämä on nähty meillä ja muualla, useasti! Kun isä vaikkapa on lupautunut grillaamaan, hiiligrilliä aletaan lämmittää sitten kun lapset jo hajoilee nälässään. Äiti sitten hoitaa ne kiukuttelut ja itkut. Sekin tilanne olisi vältetty, jos valmistelu olisi aloitettu 2 tuntia aikaisemmin. Siis jos isä olisi osannut ajoittaa hommansa.

Kerran oltiin kylässä ja syötiin miesten grillamaa ruokaa n. klo 20.45. Se oli siis sen päivän ainoa ruoka. Pieniä lapsia oli mukana myös. Melkein jo näkyi tähtiä silmissä, kun oli verensokerit kaikilla alhaalla.

Mutta maistuu taivaalliselle verrattuna pika ruokaan ja eineksiin ja vie vieläpä nälän toiseen tapaan kuin parhaatkaan kurmee ateriat. Kantsii nyt vaan arvostaa! Kesäkin kohta taas.

Onko itse pihalla grillattu ruoka sitä parempaa, mitä myöhempään sitä alkaa valmistaa? Koskeeko tuo ihan kaikkea ruokaa? Jos koskee, niin kiva, kokeilen käytännössä. Kun mies tulee töistä kotiin, alan vasta miettiä, mitä tekisi ruuaksi. Taidan tehdä jotain pitkään haudutettavaa lihapataa. Sehän on sopivasti valmista sitten, kun mies on mennyt jo nukkumaan.

Ketjua lukemalla tosiaan selviää että metatyöllä tarkoitetaan sitä että sitä tekemätön nainen heittäytyy uusavuttomaksi tampioksi joka pitää kädestä pitäen ohjata yksinkertaisimpienkin kotiaskareiden läpi.

Muuten ihmettelen tuota alun grillitarinaa että miten yhdeksältä illalla voi olla päivän ainoa ateria kun lapset kuitenkin syö koulussa ja vanhemmat töissä. Lisäksi ilmeisesti välipalan järkkääminen omille lapsille odotellessa olisi ollut taas sitä superhankalaa metatyötä kun oli niin kiire valittaa siitä että grillaus sujuu liian hitaasti?

Juurihan sinä olet meuhkannut monta sivua siitä, että lapsille ei saa syöttää välipaloja.

Pitääkö sinulle metatyönä muistuttaa että täällä on enemmän kirjoittajia kuin kaksi? Minä en ole meuhkannut mitään, lisäksi miksi ihmeessä ei saisi syöttää jos kerran aikuisillekin koitetaan tuputtaa sitä mallia että useampia pieniä aterioita päivässä eikä yhtä massiivista. 

Jos mies on luvannut hoitaa ruuan, niin ei ehkä ole tullut mieleen hommata sinne mökille jotain välipaloja lapselle syötettäväksi ruokaa odotellessa... Ellei ole jo osannut varautua siihen ettei toisen lupauksiin voi luottaa. Aika moni äiti osaa, mutta onko se oikein että pitää huolehtia lapsen ruuat silloinkin kun toinen on luvannut ne huolehtia?

Ja mikä esti sen suun avaamisen siinä kohtaa kun näkyi että ruokaa ei ole tulossa oikeaan aikaan?

No tämäpä juuri. Mies lupaa hoitaa ruuan, mutta hössää ja sössää, eikä ruokaa kuulu. Kun nainen sitten näkee, että ruokaa ei ole nyt tulossa oikeaan oikeaan aikaan ja avaa suunsa, se on nalkuttamista, jäkättämistä ja vaatimista, että tehdään naisen ainoalla oikealla tavalla.

Kyllä naisen vaan pitää fiksusti tehdä metatyön kotiläksynsä ja olla varautunut paitsi siihen, että ruokaa ei tule (pitää pikku välipalaa saatavilla), myös siihen, että ruokaa tulee (välipalat ovat semmoisia, joita ei tarvitse heittää hukkaan, koska ruokaa nyt päinvastoin tavallisia odotuksia tuli).

Miksi koko ajan pitää puhua yleisesti miehistä ja naisista? Voisit mielummin laittaa naisen tilalle oman nimesi ja miehen tilalle miehesi nimen niin menisi ne haukut oikeaan kohteeseen.

Minä, Minna, olin mieheni Pekan ja lapsiemme Aatun ja Peetun kanssa viettämässä juhannusta parin ystäväperheen kanssa mökillä. Juhannusaattona oli miesten puolelta luvattu grillausta. Aamupalat ja päiväruuat me naiset hoidettiin, kuten myös tiskit ja lapset. Iltapäivällä lämmitettiin sauna. Naiset ja lapset kävi ensin, sitten meni miehet. Miesten saunominen venyi ja venyi, yksi naisista kävi jo heiltä kysymässä, tehdäänkö me lapsille ruokaa vai joko te joudutte. Juu, kohta kuulemma tulevat. Vieläkin miehet viipyivät, mutta yksi tuli laittamaan grillin tulille. Omat lapset oli nälkäisiä ja väsyneitä, joten menin sisälle antamaan heille ruokaa ja laittamaan heidät nukkumaan. Siinä meni aikaa ennen kuin lapset nukahti ja pääsin ulos. Grilli oli jo sammunut ja minulle oli tarjolla kaksi kuivunutta grillimakkaraa. Mieheni Pekka sai minulta asiaankuuluvaa palautetta ja pahoitti siitä mielensä niin kovasti, että ei tullut viereeni nukkumaan.

No nyt meni metatyöt heti aluksi pieleen. Ne jotka laittavat ruoan saunovat aina ensin. Silloin heillä on aikaa tehdä ruoka samalla kuin toiset vielä saunovat.

Ei ihme että ilta meni pilalle kun te naiset ette osanneet suunnitella edes yhden illan aikataulua järkevästi.

Sauna lämmitettiin iltapäivällä. Miehet olisivat voineet laittaa grilliin tulet ja grillata lapsille erikseen. Vaikka miehet olisi menneet saunaan ensin, he olisivat silti olleet saunassa tuntikausia. Sellaista miestä ei olekaan, joka käy nopsaan pesulla ja tulee sitten laittamaan ruokaa, että naiset voivat kylpeä rauhassa useita tunteja. Äläpäs syytä naisia.

Ei niiden miesten tarvitse nopeasti saunoa. Edelleen se ruoka tulee paljon nopeammin kun ei tarvitse odottaa että molemmat porukat ovat saunoneet. Ihan nomaalia metatyötä tällaisen tajuaminen. Metatyö on juuri sitä että tajuaa että miten pitkään mikäkin asia vie ja milloin siis pitää mikäkin aloittaa jotta asiat valmistuvat ajoissa. Jos sinä tiedät miesten saunomien kestävän kauan niin sitten ennakoit sen aikatauluissa vaikka se sitten vaatisi että miehet menevät saunaan aamu kuudelta.

Miehet sanoivat hoitavansa grillauksen. Se tieto riitti. Se on eri asia, että he eivät ajatelleet muita kuin itseään. Siitä annoin omalle miehelle palautetta. Kyllä minä edelleen lähden siitä, että jos joku lupaa tehdä jotain, hän tekee sen. Muussa tapauksessa minä joutuisin tekemään kaiken itse tai ainakin vahtaamaan, että kaikki tulee tehdyksi.

Jos joku lupaa tehdä jotain niin se ei tarkoita että hän tekee sen juuri sinun haluamasi aikataulun mukaan. Jos sinulla on jo kokemuksesta tieto että miesten saunominen venyy niin pätevänä metatyöläisenä olisit toki voinut antaa lapsille välipalaa että eivät näänny odottaessa.

Jos ei voi pitää lupauksiaan, niin silloin ei pidä luvata mitään. Kun mukana on pieniä lapsia, niin silloin mennään niiden lasten aikataulun mukaan.

Niinpä ja silti sinä annoit lasten olla nälissään ilman välipalaa vaikka tiesit jo ennalta että miesten saunominen venyy aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on täynnä miesten aseistettua epäpätevyyttä (weaponized incompetence). Esimerkiksi tyttöystävä osaa sijata sängyn kauniiksi kuin hotellissa. Kun poikaystävän pitää sijata sänky, hän tekee tahallaan niin ylitseampuvan huonon työn, että tyynyt leviävät pitkin lattioita jne., jotta nainen ajattelisi hellästi, että voivoi, ei pojat osaa, minä hoidan sitten sängyn petaamisen, että se tulee kerralla kuntoon. Mies pääsee pälkähästä, välttyy tekemästä epämieluisaa kotiaskaretta ja saa nauttia vapaamatkustajana naisen kädenjäljestä. Samaan luokkaan kuuluvat nämä miehet, jotka eivät muka "osaa" pukea paitaa oikeinpäin lapselle. Kumma kyllä osaavat itselleen pukea paidan oikeinpäin... Ja jos mies teeskentelee, että ei ole niin tarkkaa onko esim. tiskit tiskattu kunnolla, niin tarjoilkaa hänelle sitten ruoka puolilikaisella lautasella.

Paitsi että minun mies ei ihan oikeasti OSAA pukrea vauvaa, itsensä kyllä!😁

Mies tykkää vauvan hoitopuuhista, ne kun ovat konkreettisia ja helppoja (toisin kuin sylivauvan viihdytys, joka on aika raskasta henkisesti).

En ole puuttunut miehen vaatevalintoihin kuin silloin, kun vauvan hyvinvointi kärsii.

Mies on mm. laittanut niin pienet vaatteet vauvalle, että tämä itki tukalaa oloa, kun housut puristivat mahaa.

Mies myös ylipukee vauvaa ja perhepetiin yöksi hän laittaisi kokohaalarin jalkateräsukkia myöten ja peiton päälle, kun itse nukutaan alusvaatteissa kuumissamme.

Kerran kuuntelin, kun mies ihasteli pukemaansa vauvaa ääneen ja hehkutti komeaa jäbää, odotin innolla lopputulemaa.

Vauvalla oli niin kireä haalari kokoa 58 (käyttää 74 kokoa), että joka paikka pursusi!😄

Nauroin ääneen ja kun vauva parka näytti kovin tukalalta, sanoin, että ihana asu …mutta kait sä nyt näet, että liian pieni?!

Mulle on aivan mysteeri, miten miehet eivät oikeasti osaa pukea vauvaa oikein, onhan heillä silmät päässä?!

Miksi te säilytätte esillä aivan liian pieniä vaatteita, eikö olisi helpompaa laittaa ne pois ja esillä olisi vain ne sopivat? Kyllä minun mies tajuaa heti jos joku vaate on pieni ja liian hankala pukea.

Mä olen tämän ennenkin kertonut, mutta kun olin synnyttämässä kuopusta, mies tuli sairaalaan aivan vääränkokoisiin puetun esikoisen kanssa. Ei ollut löytänyt esikoisen vaatekaappia (iso, korkea kaappi esikoisen huoneessa), vaan hakenut nuo vaatteet varastosta.

Ystäväni joutui yllättäen sairaalaan ja pyysi sinne vaihtovaatteita. Aviomiehensä ja 15v. poikansa ei kumpikaan löytänyt yhtään vaatekertaa sairaalaan vietäväksi. Minä - ystävä joka en asu siellä - kävelin heidän makuuhuoneeseensa, avasin vaatekaapin ja puhelimessa kysyin mitä otetaan. Pakkasin vaatteet kassiin ja vein sairaalaan tuoreen kahvin ja pulla kera. Miehet tuijottivat vieressä hoomoilasena että mistä sä noi vaatteet löysin, me ei löydetty mitään. EN TAJUA. Kun en, niin en.

Jos sinulle olisi soittanut joku mies joka olisi pyytänyt hakemaan tallista Opelin kansiremonttiin tarvittavat työkalut niin varmasti olisit ihan vain kävellyt sinne ja tuonut oikeat työkalut ilman sen kummempaa neuvomista? 

Tuskin ilman neuvomista, mutta olisin sentään löytänyt sen autotallin ja työkaluja. Sitten voisi soittaa että mitkä näistä otetaan. Tässä tapauksessa nämä miehet eivät olleet löytäneet makuuhuoneen vaatekaapista vaatteita. Sama kuin ei löytäisi sieltä autotallista yhtään työkalua.

Ongelma oli siis oikeasti se että heille ei annettu kunnon neuvoja mistä pitää ottaa ja mitä. Kyse kun oli asioista joihin heillä ei ollut arjessa mitään suoraa kosketusta eli naisten vaatteista.

Ihan kuten sinulle ei neuvottu mitä työkaluja otetaan ja mistä mikin niistä löytyy.

Huutonaurua! Millainen mies ei osaa avata makuuhuoneen vaatekaapista vaikka kahta tai kolmea ovea ja katsoa, mitä siellä hyllyillä on. Mies on ilmeisesti myös sokea, kun ei ole koskaan huomannut, että naisella on päällään vaatteita.

Jep :D. Mies siinä sitten mutisi mm. että ei osannut katsoa alusvaatteita - tällä naisella on siellä heidän yhteisessä vaatekaapissaan yksi kori rintaliiveille ja toinen alushousuille. Joo'o, niitä ei ole värien mukaan sinne viikattu suoraan jonoon, mutta ohje oli "parit alkkarit ja yhdet liivit, ihan mitkä vaan". Mies ei ollut osannut avata vaatekaappia, katsoa mitä koreissa on sisällä, laittaa kättä koreihin ja poimia noita vaatekappaleita (ja esim. puhelimitse varmistaa että ovathan nämä sopivat). Oli vain vastannut että "en mä löydä täältä sellaisia".

Jutussasi kyllä alkaa jotenkin logiikka mättää... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi metatyö-keskusteluketjuihin kirjoittavilla naisilla tuntuu kaikilla olevan joku apukoulutasoinen mies jolta ei onnistu yksinkertaisinkaan kotityö? Onko "metatyö" siis vain peitesana ajattelutyölle jonka normaali ihminen hallitsee ihan siitä sen kummempaa numeroa tekemättä mutta joka on sitten joillekin (miehille) ylivoimaisen vaikeaa?

Ei vaan nää ketjut on feministi prnoa eli keksityyjä tarinoita joissa kaikissa nainen on ylivertainen kaikkitaitava sankari ja mies vastapainoksi ei saa tehtyä yksinkertaisiakaan asioita oikein.

Näin taitaa olla. Olisi muuten hauska nähdä olisiko mahdollista tehdä yli 60-sivuinen ketju jossa kerrottaisiin miten nainen ei taaskaan osannut tehdä jotain asiaa oikein. Jotenkin tuntuu että tuo ketju ei pysyisi täällä niin pitkään...

Se olisi hävinnyt nopeammin kuin ehdit sanoa "palstalla ei ole miesvihaa"

Sanoin jo aiemmin ja sanon uudestaan, että aloita ihmeessä ja vielä sellainen, missä lapselle on aiheutunut haittaa naisen perseilyn takia.

Väitätkö että jokaisessa täällä miehestä kirjoitetusta jutusta on aiheutunut lapsille vahinkoa? Esim. nyt juuri käynnissä olevasta jutussa jossa mies ei osannut tuoda naiselle sairaalaan vaatteita (ja jonka lapsi oli 15 vuotias) vaan jonka ystävättären piti ne tuoda?