Lue keskustelun säännöt.
Olen kotirouva ja -äiti ja onnellinen päätöksestämme!
18.04.2022 |
Opetin kieliä yläasteella ja lukiossa, olen FM ja MA. En viihtynyt työssäni, vaikka rakastankin kieliä ja opettamista.
Olen ollut kotona 9 vuotta. Lapsia meillä on kolme. Kun kotihoidon tuki päättyi, päätimme että minä jään kotiin hoitamaan lapsia, kotia ja owehwmme asioita. Mieheni on johtavassa asemassa kv-yrityksessä ja tekee töitä 24/7. Hänelle ei makseta palkkaa siitä, että hän miettii remontteja, lasten koulua. ja harrastuksia tai vaatteiden silittämistä. Minä hoidan kaiken tämän ja mues keskittyy työhönsä.
Esimerkki: mies listaa kaikki viikon menot ja minä katson, että hänellä on vaatteet valmiina kenkiä ja taskuliinaa myöten tilaisuutta varten. Huolehdin, että kotimme on aina tip top yllätysvieraiden varalta ja vastaan vierailuista ja kuehen työn ulkopuolisesta edustamisesta.
Rakastan työtäni, ja odotan innolla muuttoa ulkomaille tämän vuoden syksyllä.
Kommentit (129)
20 vuotta kotirouvana tulevaisuus:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai, että mua naurattaa lukea näitä kotiäiti -ketjuja! 99% vastaajista ei todellakaan, mistään hinnasta, haluaisi ikinä jäädä vaan kotiin. Kuitenkin, kun puhutaan esim. lottovoitosta, niin suurin osa lopettaisi töissä käynnin, sillä riittäähän sitä mielekästä puuhaa työelämän ulkopuoleltakin. Ja voihan sitä aina tehdä vapaaehtoistyötä, jos aika käy pitkäksi.
On siis suotavampaa saada rahat uhkapelistä kuin oman puolison tienaamana 😅
Todella surkea roolimalli nykyajan tytöille. Ei poikkea mitenkään maailman vanhimman ammatin harjoittajista. Tyhmä äijä, jos ei vaadi avioehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Todella surkea roolimalli nykyajan tytöille. Ei poikkea mitenkään maailman vanhimman ammatin harjoittajista. Tyhmä äijä, jos ei vaadi avioehtoa.
Mun mielestä taas on hienoa, että jokainen voi halutessaan elää omannäköistä elämää ja tehdä omia valintoja. Se on sitä aitoa valinnan vapautta.
Kiva joutua viisikymppisenä kadulle, kun ei ole ammattitaitoa, referenssejä eikä mitään. Ai niin, takuueläke ja kansaneläke. Nehän tulevat muiden naisten selkänahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehenä minua hirvittää kuinka paljon paasaat puolisoasi kuin omaa lastasi. Voi mies parkaa jos joutuisi omilleen.
En löytänyt tuosta jutusta paasaamista, ehkä enemmän passaamista kylläkin
Vierailija kirjoitti:
Ai, että mua naurattaa lukea näitä kotiäiti -ketjuja! 99% vastaajista ei todellakaan, mistään hinnasta, haluaisi ikinä jäädä vaan kotiin. Kuitenkin, kun puhutaan esim. lottovoitosta, niin suurin osa lopettaisi töissä käynnin, sillä riittäähän sitä mielekästä puuhaa työelämän ulkopuoleltakin. Ja voihan sitä aina tehdä vapaaehtoistyötä, jos aika käy pitkäksi.
On siis suotavampaa saada rahat uhkapelistä kuin oman puolison tienaamana 😅
Lottovoitto on omaa rahaa, puolison tienaama palkka ei. Lottovoitto ei häviä, miehen työpaikka voi hävitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites eläke? Miten meinaat elää jos miehesi kuolee/sairastuu, teille tulee ero?
Olisi epätasa-arvoista. Toinen puoliso saa osallistua työelämään, saada hyvää palkkaa ja uran. Toisen elämä on pyykkikoneen ja tiskikoneen välissä. Ei arvostusta, ei aikuiskontakteja. Huvittavin on vieläkin ilmeisesti olemassa oleva kerho insinöörien rouvat. Hih. Itselläni on mielenkiintoinen työ, teini-ikäiset lapset, jotka menevät jo omia menojaan. Miehen kanssa ansaitaan suunnilleen saman verran. Molemmilla koulutus, joka olisi mennyt hukkaan jos ei olisi edes työelämään päässyt. Kaikki eivät pääse töihin niin nainen voi sitten jäädä kotinurkkiin hissuttelemaan, mikäs siinä. Mielestäni se että hankkii valtion piikkiin ilmaisen opettajan koulutuksen ja opettaa sitten vain omia lapsiaan on yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä. Ja sijoitusasuntoja voi kyllä ostaa ja myydä oman työn ohella, ei se niin rankkaa tai kiireistä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaus tekstistä: "owehwmme" ja "kuehen"...olet siiskielten opettaja?
Mues ja kuehen... joku uusi kieli ehkä??
Alkoholisti.
Vierailija kirjoitti:
Mites eläke? Miten meinaat elää jos miehesi kuolee/sairastuu, teille tulee ero?
Miten sinä meinaat elää jos joudut onnettomuuteen ja menetät kaikki raajasi? Tai entä jos teidän talo palaa? Tai mitä meinaat tehdä jos Tarja Halonen tarjoaa sinulle huippuvirkaa muttet osaa sitä ja saatkin potkut niin mitä sitten aiot tehdä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi epätasa-arvoista. Toinen puoliso saa osallistua työelämään, saada hyvää palkkaa ja uran. Toisen elämä on pyykkikoneen ja tiskikoneen välissä. Ei arvostusta, ei aikuiskontakteja. Huvittavin on vieläkin ilmeisesti olemassa oleva kerho insinöörien rouvat. Hih. Itselläni on mielenkiintoinen työ, teini-ikäiset lapset, jotka menevät jo omia menojaan. Miehen kanssa ansaitaan suunnilleen saman verran. Molemmilla koulutus, joka olisi mennyt hukkaan jos ei olisi edes työelämään päässyt. Kaikki eivät pääse töihin niin nainen voi sitten jäädä kotinurkkiin hissuttelemaan, mikäs siinä. Mielestäni se että hankkii valtion piikkiin ilmaisen opettajan koulutuksen ja opettaa sitten vain omia lapsiaan on yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä. Ja sijoitusasuntoja voi kyllä ostaa ja myydä oman työn ohella, ei se niin rankkaa tai kiireistä ole.
Miksi kuvittelet että kotirouva istuu kotona 24/7? Niinkö sinä teet esim lomilla?
No, taitaa olla jonkun provopäiväuni koko aloitus, mutta silti sanon, että joillakin, useimmilla, meillä on semmoinen kuin omanarvontunto. Että itse tienaa elantonsa eikä ole toisesta riippuvainen. Ja ammatti, jossa on kunnianhimoa kehittyä.
Haluan nähdä sen kotiäidin, joka jättää tyttärensä läksyissä auttamatta, koska mitäs se tuleva uusi kotirouva koulutuksella tekee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa yh-äidin avaukselta. Pääsiäinen mennyt kosteissa merkeissä ja loiventavalla aloitettu aamu, sillä lapset tulossa isältään illalla ja pitää saada äiti-rooli päälle.
Itse oli kotiäitinä toisen lapsen synnyttyä kolme vuotta ja myöhemmin 1.5 vuotta saatuani ns. kultaisen kädenpuristuksen. Ja hieman oli huono omatunto tällä jälkimmäisellä ajanjaksolla, vaikka hoidinkin kodin, lasten kyyditykset kouluun ja harrastuksiin. Tunsin myös osattomuutta ystävieni seurassa, kun kaikki muut oli töissä. Toisaalta en myöskään osannut laittaa itseäni kotiäitikategoriaan.
Nyt taas työn imussa ja en kyllä uskaltaisi enää 45-vuotiaana jäädä ns. sapattivapaalle, sillä ikärasismin takia työpaikan saanti olisi varmasti omalle alalle vaikeaa.
Puolison palkan puolesta voisin jäädä kotiin, mutta haluan oman uran ja rahat.
Voi sua raukkaa! En kadehdi oravanpyörääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut kotiäiti ja -rouva kohta 20 vuotta. Olen nauttinut ihan hurjasti. Perhe-elämämme on rentoa ja leppoisaa huolimatta siitä, että mies on tehnyt ns uraa. Illat ja viikonloput ollaan voitu olla rennosti yhdessä, kun ei ole kotitöitä ja kauppareissuja ym enää huolehdittavana.
Kaiken tämän on tietenkin mahdollistanut miehen hyvä tulotaso, joka on vuosien saatossa vain kasvanut. Todennäköisesti jää pois työelämästä n. 55-vuotiaana ja sitten matkustellaan ja nautitaan, kun vielä jaksetaan 😊
Entäs jos mies vaihtaakin toiseen naiseen? En4ä, jos miehesi kuolee? Tai kun kuolee? Onko eläkkeesi kunnossa? Miten elät silloin?
Minun äitini oli kotirouva koko ikänsä. Isä kuoli alle 60-vuotiaana. Äiti asuu edelleen, 15 vuotta myöhemmin lapsuudenkodissamme Ullanlinnassa ja talvet Marbellassa. Tämä vastauksena kysymykseesi.
Voi tuntua hyvältä nyt, mutta vanhana kaikki muuttuu helvetiksi. Millä maksat esim. asumisen vanhana, jos mies kuolee ennen sinua?
Onhan se hienoa olla kotona ja silitellä paitoja jos mies maksaa viulut. Meillä ei maksanut, piti molempien mennä töihin että saimme asuntolainan hoidettua, plus kaikki muut menot mitä lapsiperheessä tuppaa olemaan. Ja niitä on aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
No, taitaa olla jonkun provopäiväuni koko aloitus, mutta silti sanon, että joillakin, useimmilla, meillä on semmoinen kuin omanarvontunto. Että itse tienaa elantonsa eikä ole toisesta riippuvainen. Ja ammatti, jossa on kunnianhimoa kehittyä.
Haluan nähdä sen kotiäidin, joka jättää tyttärensä läksyissä auttamatta, koska mitäs se tuleva uusi kotirouva koulutuksella tekee...
Kotirouvuus ei tarkoita, etteikö voisi olla koulutusta.
Olen kotiäiti ja kotoilen kotona ihan omilla rahoillani. Minulla on monenlaista osaamista. Koulutus antaa vaihtoehtoja työn suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaus tekstistä: "owehwmme" ja "kuehen"...olet siiskielten opettaja?
Mues ja kuehen... joku uusi kieli ehkä??
Alkoholisti.
Tuo on siinä mielessä totta, että moni kotirouva tissuttelee päivisin. Näistä on ihan hurjia tarinoita, miten ehtoisen äidin aamu on alkanut viskin kittaamisella aamupalapöydässä vaikka lapset on vielä pieniä. Miehen paitojen silittämisen taakse voi piiloutua melko karu totuus.
Se on hauska kun näissä ketjuissa aina tullaan muistuttelemaan, että varo vaan..kohta sut jätetään ja jäät puille paljaille tai jos ei ero tuu niin vähintään tissutat ittesi hengiltä🙈😅Ja joo..olen ollut kohta 20-vuotta kotona enkä aio enää töihin mennä koskaan, ei ole tarvetta eikä ole tarvetta selitellä asiaa kellekkään.
Muistakaa myös olla rennosti ja rentoja. Rentoutua.