Islannissa ei ole syntynyt yhtään Down-lasta vuoden 2017 jälkeen

Osa downeista voisi pärjätä rahallisesti ilman tukia/vähemmillä tuilla, mutta Suomessa erityisen työllistäminen on tehty todella vaikeaksi ja siihen ei moni työnantaja lähde ihan sen hankaluuden takia. Matalapalkka alalla on muutenkin pula tekijöistä ja näissä erityisissä olisi sinne potentiaalia ja apua. Käytännössä on helpompi pitää ihminen pelkkien tukken varassa tai sitten ovat riistotuella tuetussa työssä, vaikka tekevät ihan samaa hommaa kun palkkaa saavat. Tähän voisi joku tuokta ylempää tarttua ja miettiä miten saada heitä helpommin ihan oikeisiin palkkatöihin ja sitä kautta tukia ei tarvitsisi maksaa niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi omalla lapsellani on "vain" kuulovamma, eikä downia yms. Tulee todennäköisesti rakentamaan omaa pesäänsä sitten kun sen aika on, potentiaalia voi olla melkein mihin (lukuun ottamatta nyt esim. puolustusvoimissa tai ilmailualalla työskentelyä). Käy tällä hetkellä ihan tavallista koulua ja siellä pärjää vähäisin avuin, apu on enemmänkin apuvälineen ja puheterapeutin varassa. Todella taitava ainakin tietokoneella ja käyttää sitä jopa minua paremmin, paljon häntä kiinnostaakin nuo tekniset vempaimet ja tutkii niitä mielellään iskän kanssa.

Minä ajattelisin, että onneksi vain downin syndrooma eikä jotain paljon vakavampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sikiöseulontojen tulosta. Monesti vammainen lapsi koetaan rasitteena. Toki on niitäkin tilanteita, että tulevan lapsen elämän laadun huomioiden abortti on se inhimillisin ratkaisu.

Eikä vammainen lapsi sitten ole rasite?

Lapsi on aina rasite, enemmän tai vähemmän. Vammainen lapsi yleensä enemmän. Ja vammainen on yleensä rasite vielä aikuisenakin.

Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että lapsista, niin vammaisista kuin vammattomistakin on yleensä myös iloa vanhemmilleen.

Älä unohda sisaruksia. Vanhempien kaikki huomio menee vammaisen hoidossa, jolloin sisarukset on pääosin omillaan.

Totta. Yksi sisaruksistani oli down. Vanhempani olivat parikymppisiä saadessaan hänet, ja tuolloin ei ollut niin hyvin downia tunnistavia sikiöseulontoja. Hän kuoli 45-vuotiaan rauhallisesti kotonaan nukkuen sydämen pettäessä. Vanhemmat hoitivat sisarustani kotona siitä huolimatta, että hän oli aika heikkotasoinen vaikka oppi siistiksi ja hieman puhumaan, mutta oli kaukana siitä aurinkoisesta lapsesta. Sairasteli paljon. Me muut sisarukset jouduimme menemään tämän downin ehdoilla eikä vanhemmilla ollut sitä pienintäkään hetkeä antaa meille muille aikaa. Jopa syntymäpäivät piti unohtaa, koska muuten down-sisarus sai kateuskohtauksia. Vanhempani olivat tuolloin kohtalon vankeja kokiessaan sen mistä joutuivat jäämään pois. Vanhempani ovat nykyään seitsemänkymppisiä. Tämä kokemus sai minut vahvistamaan varmalle abortin kannalle, jos lapsia odottaessa olisi jotain poikkeavaa paljastunut. Tiedän toki, ettei nekään kaikkea paljasta enkä niin hölmö olisi, että olisin abortoinut parin puuttuvan sormen takia sikiön.

Vierailija kirjoitti:

Osa downeista voisi pärjätä rahallisesti ilman tukia/vähemmillä tuilla, mutta Suomessa erityisen työllistäminen on tehty todella vaikeaksi ja siihen ei moni työnantaja lähde ihan sen hankaluuden takia. Matalapalkka alalla on muutenkin pula tekijöistä ja näissä erityisissä olisi sinne potentiaalia ja apua. Käytännössä on helpompi pitää ihminen pelkkien tukken varassa tai sitten ovat riistotuella tuetussa työssä, vaikka tekevät ihan samaa hommaa kun palkkaa saavat. Tähän voisi joku tuokta ylempää tarttua ja miettiä miten saada heitä helpommin ihan oikeisiin palkkatöihin ja sitä kautta tukia ei tarvitsisi maksaa niin paljon.

Yhteiskunnasta huomaa millaisiin tekoihin se on valmis. Jos kehitysvammainen haluaa töitä, ihmetellään että mihin hän palkkaa tarvitsee kun saa eläkettä. Samaa ei sanota masentuneelle: "Mihin tarvitset palkkaa kun saat kuitenkin sairaspäivärahaa". On kummallista, kun mielenterveyden kanssa kamppailevia ollaan valmiita viemään eteenpäin, mutta kehitysvammaisia ei.

Kehitysvammaisten vanhempien pitäisi itse maksaa aiheutuvat lisäkulut.

Suomeen on virrannut downlapsia ja -aikiuisia kymmeniä tuhansia viime vuosina.

Ylen Ivalo -sarjassa on isossa roolissa ekaluokkalainen down-tyttö, joka on varsin hyväkuntoinen. En sitten tiedä, kuinka moni down-lapsista on noin hyväkuntoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tarjottiin hyvin painokkaasti sitä seulontaultraa, koska olin jo 36-vuotias, mutta kieltäydyin. Sanoin, etten tee sillä tiedolla mitään, mikä siitä ultrasta tulee. Hoitaja ymmärsi ja jätti asian sikseen. Terve lapsi syntyi.

Ei voi kuin ihmetellä, että onko joku näin välinpitämätön lapsensa terveydestä sekä aivan välinpitämätön, joutuuko elämään loppuelämänsä lapsensa omaishoitajana? Pakko olla joku työtön ja työtä vieroksuva. Lapsi ei välttämättä saa parasta hoitoa, jos huomataan, ettei äiti ole suostunut sikiöseulontoihin. Silloin tuleekin itse vastata hoitojen kustannuksista. Ei ole yhteiskunnan tehtävä tarjota näin välinpitämättömän vanhemman lapselle mitään vammaispalveluja. Kai sinä sitten hoidat ihan itse sen vammaisen lapsesi, etkä sysää yhteiskunnan vastuulle?

Kuinka joku voi olla näin välinpitämätön arvokasta elämää kohtaan? Lihamyllyyn vaan, jos ei ole 100% terve ja huipputuottava yhteiskunnalle?

No mutta miten sitten otamme käsittelyyn päihdeongelmaiset työttömät tai hippityöttömät? Älykäs iloinen hippi lihamyllyyn.

Työttömyydestä voi päästä eroon, kehitysvammaisuudesta ei. Päihdeongelmainenkin voi päästä kuiville.

Vierailija kirjoitti:

Suomeen on virrannut downlapsia ja -aikiuisia kymmeniä tuhansia viime vuosina.

Ne on niitä meidän uusia Karl Fazereita ja avaruusinsinöörejä paikkaamassa työvoimapulaa, kun laiskat suomalaiset ei halua töitä tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi omalla lapsellani on "vain" kuulovamma, eikä downia yms. Tulee todennäköisesti rakentamaan omaa pesäänsä sitten kun sen aika on, potentiaalia voi olla melkein mihin (lukuun ottamatta nyt esim. puolustusvoimissa tai ilmailualalla työskentelyä). Käy tällä hetkellä ihan tavallista koulua ja siellä pärjää vähäisin avuin, apu on enemmänkin apuvälineen ja puheterapeutin varassa. Todella taitava ainakin tietokoneella ja käyttää sitä jopa minua paremmin, paljon häntä kiinnostaakin nuo tekniset vempaimet ja tutkii niitä mielellään iskän kanssa.

Minä ajattelisin, että onneksi vain downin syndrooma eikä jotain paljon vakavampaa.

Minä en tiedä yhtään kuulovammaista, jolla olisi vamman takia sydänvikoja, varhaista dementoitumista, infektioherkkyyksiä toisin kuin down-lapsilla. Lapsen aistivammassa on olemassa jonkinlainen toivo että se muuttaa viimeistään aikuisena omilleen eikä tarvitse olla koko ajan aikuisesta lapsesta huolehtimassa.

Aistivammainen myös todennäköisesti hankkii itselleen ammatin tai opiskelee jopa pitkälle. Onhan se nyt ihan eri asia tarvita vaikkapa tulkkia tai sängystä nostamiseen avustajaa kuin olla koko elämä kaikessa toisista riippuvaineb.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa downeista voisi pärjätä rahallisesti ilman tukia/vähemmillä tuilla, mutta Suomessa erityisen työllistäminen on tehty todella vaikeaksi ja siihen ei moni työnantaja lähde ihan sen hankaluuden takia. Matalapalkka alalla on muutenkin pula tekijöistä ja näissä erityisissä olisi sinne potentiaalia ja apua. Käytännössä on helpompi pitää ihminen pelkkien tukken varassa tai sitten ovat riistotuella tuetussa työssä, vaikka tekevät ihan samaa hommaa kun palkkaa saavat. Tähän voisi joku tuokta ylempää tarttua ja miettiä miten saada heitä helpommin ihan oikeisiin palkkatöihin ja sitä kautta tukia ei tarvitsisi maksaa niin paljon.

Yhteiskunnasta huomaa millaisiin tekoihin se on valmis. Jos kehitysvammainen haluaa töitä, ihmetellään että mihin hän palkkaa tarvitsee kun saa eläkettä. Samaa ei sanota masentuneelle: "Mihin tarvitset palkkaa kun saat kuitenkin sairaspäivärahaa". On kummallista, kun mielenterveyden kanssa kamppailevia ollaan valmiita viemään eteenpäin, mutta kehitysvammaisia ei.

Huomaatko sinä mikä ero on kehitysvammaisella ja masentuneella?

Sukulainen oli down-ihminen ja kuoli jokin aika sitten 50+ ikäisenä. Tämän downin äiti oli kymmeniä vuosia katkera, ilkeä vanhus, joka esim. haukkui suvun lapset kun pelkäsivät (pelottavaa) kehitysvammaista. Perheen muista lapsista kahdesta tuli ikäviä juoppoja. Olivat downin lähimmät ikätoverit. Ei ollut mitään aurinkoista ja ihanaa tässä.

Vasta viime vuosina olen tajunnut, että näiden sisarustenkin elämä olisi voinut mennä ihan toisin, jos ei perhettä olisi kohdannut tuo sairaana syntyneen tragedia.

En voi käsittää, että joku vapaaehtoisesti, tieten tahtoen, altistaisi perheensä vastaavalle vuosikymmenien kärsimykselle.

Onko jollain asiantuntemusta kertoa, että kuinka moni down-aikuinen on suhteellisen hyväkuntoinen, että osaa puhua normaalisti ja pystyy asumaan itsekseen ainakin tuetusti? Siis kuinka monta prosenttia kaikista down-aikuisista?

Downin syndroomaan luokitellaan keskivaikeaksi kehitysvammaksi, eli se on aika laaja käsite oikeastaan.

Sanokaa nyt minullekin, mitä iloa näistä kehitysvammaisista on. Mikä järki on laittaa vaikeasti kehitysvammaisia kouluun? Ai oppimaan pipon päälle pukemista? Vanhemmilla ei tietenkään mitään vastuuta ole vaan koulu on ilmainen päivähoitopaikka, josta saa ilmaisen ruoan. Itse näin kun avustaja kädestä pitäen auttoi vaikeasti kehitysvammaista piirtämään ja avustaja vielä kehui tätä. Eihän monet vaikeasti kehitysvammaiset edes yötä ja päivääkään erota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sikiöseulontojen tulosta. Monesti vammainen lapsi koetaan rasitteena. Toki on niitäkin tilanteita, että tulevan lapsen elämän laadun huomioiden abortti on se inhimillisin ratkaisu.

Tottakai koetaan rasitteena. Sellainenhan se on.

Muistisairaat vanhukset, skitsofreenikot, halvaantuneet, onnettomuuksissa vammautuneet, narkomaanit ja juopotkin voidaan kokea "rasitteiksi", mutta ei heitä silti tapeta. Ei downejakaan pitäisi.

Downeilla alkaa yleensä muistisairaus (alzheimer) jo viisikymppisenä. Ei heitä silloin tapeta.

Aiemminkin. Downien kohdalla kannattaa jo kolmekymppisinä seurata muistisairauksien oireita.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa nyt minullekin, mitä iloa näistä kehitysvammaisista on. Mikä järki on laittaa vaikeasti kehitysvammaisia kouluun? Ai oppimaan pipon päälle pukemista? Vanhemmilla ei tietenkään mitään vastuuta ole vaan koulu on ilmainen päivähoitopaikka, josta saa ilmaisen ruoan. Itse näin kun avustaja kädestä pitäen auttoi vaikeasti kehitysvammaista piirtämään ja avustaja vielä kehui tätä. Eihän monet vaikeasti kehitysvammaiset edes yötä ja päivääkään erota.

Tätä ihmettelen myös. Kommenttini tullaan todennäköisesti poistamaan, mutta sanon suoraan.

Ihminen, joka ei pysty edes pukeutumaan tai syömään, on yhteiskunnan varojen haaskausta. Muistisairaat tai onnettomuudessa vammautuneet nyt ovat vielä joskus olleet yhteiskunnalle hyväksi, mutta miten synnynnäisesti vammaiset?

Totta tuo, että vaikeasti vammaiset eivät erota vuorokauden aikoja. Siihen päälle heidän mt-ongelmat ja väkivaltainen käytös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa nyt minullekin, mitä iloa näistä kehitysvammaisista on. Mikä järki on laittaa vaikeasti kehitysvammaisia kouluun? Ai oppimaan pipon päälle pukemista? Vanhemmilla ei tietenkään mitään vastuuta ole vaan koulu on ilmainen päivähoitopaikka, josta saa ilmaisen ruoan. Itse näin kun avustaja kädestä pitäen auttoi vaikeasti kehitysvammaista piirtämään ja avustaja vielä kehui tätä. Eihän monet vaikeasti kehitysvammaiset edes yötä ja päivääkään erota.

Tätä ihmettelen myös. Kommenttini tullaan todennäköisesti poistamaan, mutta sanon suoraan.

Ihminen, joka ei pysty edes pukeutumaan tai syömään, on yhteiskunnan varojen haaskausta. Muistisairaat tai onnettomuudessa vammautuneet nyt ovat vielä joskus olleet yhteiskunnalle hyväksi, mutta miten synnynnäisesti vammaiset?

Totta tuo, että vaikeasti vammaiset eivät erota vuorokauden aikoja. Siihen päälle heidän mt-ongelmat ja väkivaltainen käytös.

Ei tietenkään saa sanoa, mutta jostain syystä vanhuksista tai alkoholisteista saa sanoa kuinka ovat hyödyttömiä yhteiskunnalle. Kuitenkin siitä alkoholistista voi saada taas raittiin toisin kuin kehitysvammaisesta vammattoman. Mielelläni itse tekisin töitä masentuneiden tai alkoholistien kanssa kuin aggressiivisten kehitysvammaisten. Oli toki keva-puolella niitä kivojakin paikkoja, joissa asukkaat koostui lievistä tapauksista, joiden kanssa kykeni käymään kahvilla, huvipuistossa tai pelaamaan biljardia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkkä ultra/niskapoimu ei aina näytä downia, heillä tehdään varmasti nipt kaikille, koska se on lähes 100% downin suhteen.

Tuoreet odottajat kuvittelevat menevänsä ultraan saadakseen tietää vauvan sukupuolen.

Ihan oikeasti? Kuulostaa siltä että retardit ovat lisääntymässä.

istukkanäyte, puhelimessa kysyttiinja haluanko tietää sukupuolen. Tottakai ja poika oli tulossa.

Hitlerkin kalpenee teidän rinnalla.

Niin mikä synti se nyt on, että mahdollisuuksien rajoissa yrittää saada lapselle parhaat mahdolliset lähtökohdat. Olisiko hyvä vaikka myös ryypätä raskaana?