Islannissa ei ole syntynyt yhtään Down-lasta vuoden 2017 jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Islantilaiset ovat kaikki sukua toisilleen. Sukunimikin tulee etunimestä. Puolet vähemmän asukkaita kuin Helsingissä ja olleet keksenään saarella yli tuhat vuotta. Ei ole pahemmin geenit vaihtuneet.

Jotain vikaa suomalaisten geeneissäkin on, kun joka toisella lapsella todetaan nepsy-oireyhtymä ja voi olla yhdessä perheessä kaikilla diagnoosit. Huolestuttava suunta sekin, että suomalaisten äo laskee.

Suomalaiset liian sisäsiittoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hoitanut työkseni peg-letkulla ruokittavia ja limaa imettäviä kehitysvammaisia. Ulostaminen tapahtuu ruiskeella kolme kertaa viikossa, limaa imetään monta kertaa päivässä ja asentohoitoa tehdään kahden tunnin välein, koska jänteet ovat jo niin kiristyneet, että jalat on koukussa ja tulee makuuhaavoja äkkiä. Kaukana ihmisen elämästä. Se kokemus muutti naiivia idealismiani toiseen suuntaan, ja ehdottomasti tekisin abortin, jos jotain häikkää ilmenisi lasta odottaessa. Onko joku oikeasti valmis riskeraamaan ja toivomaan parasta, että taatusti tulee sellainen aurinkoinen ja sosiaalinen, mutta hieman höpsö lapsi, joka voi aikuisena muuttaa kivaan tuetun asumisen yksikköön.

Minäkin olen hoitanut tällaisia ihmisiä. Kukaan heistä ei ole ollut down. Kenenkään tällaisen hoidettavan vamma ei näy seuloissa.

Kehitysvamma tuo jo lievänäkin mukanaan matalan äo:n ja rajatut mahdollisuudet elämässä. Heillä kaikista kurjinta kun tietävät missä mennään. Lähipiirissäni on lievästi kehitysvammainen, joka on aika ahdistunut ja on alkoholin kanssa ongelmia.

Joo. Minäkin tunnen muutaman tällaisen ja heillä on oikeasti vaikeaa. Ovat riittävän fiksuja ymmärtääkseen ja koko ajan kun liikkuvat kylillä on vaara että tulee jotain reaktioita ihmisiltä, esim lapsilta. Yhdellä nuorella lievästi kehitysvammaisella tytöllä on pahimmat viiltelyarvet mitä olen ikinä nähnyt. Molemmat käsivarret ihan valloisena niistä arvista, kuin taikinaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa keharointi on kenenkään mieleen, jos voisi valita. Vikojen minimointi on terve suuntaus.

Vielä kurjempaa olisi olla kehitysvammaisen ja heikkolahjaisen rajamailla. Paperilla terve, mutta käytännössä ihan tuen tarpeessa ja diagnoosikin on lähes kevan tasoa. Silloin on tajua omasta erilaisuudesta, mutta ei kuitenkaan kokemusta kuulua vammaisten piiriin. Luulen kehitysvammaisen, joka ei välttämättä osaa edes verrata itseään muihin ja joudu kokemaan huonommuuttaan, pääsee paljon helpommalla kuin rajatapaukset. Jopa monioireinen nepsykin voi olla kehitysvammaiseen lapseen verrattuna vaikeampi. Kehitysvammaisista tämä yhteiskunta pitää huolen: on eläkkeet, tuet työpaikalle jos kykyä on, tuetut asumiset jne. Yhteiskunta pyrkii tasoittamaan heidän tietä.

Minun nuoruudessani puhuttiin heikkolahjaisista, joilla ei ollut vielä kriteerejä saadakseen keva-diagnoosia mutta ei oltu kovin pärjääviäkään tavallisessa opetusryhmässä, vaan heitä varten oli apukoulut. Silloin he myös löysivät helppoja, rutiininomaisia avustavia töitä, joilla pystyi hankkimaan oman elannon. Nekin ovat hävinneet automatisaation myötä.

Tosin nykyään ei saa puhua heikkolahjaisuudesta eikä siitä, että henkilöllä on matala äo. Siitä on tehty tabu. Konkretiassa kyse on lähes keva-tasoisesta diagnoosista. Monilla terveen kirjoissa olevilla heikoilla vaikeudet alkavat jo siitä, ettei edes ymmärretä tehtävänantoa. Saisi minun puolesta koko diagnoosin yhdistää kevaan, jolloin henkilö pääsisi parhaiten tuen piiriin ja saisi eläkkeen.

Olenkin huolissani juuri näistä, joilla ei ole keva-diagnoosia mutta ei ole kuitenkaan rahkeita pärjätä yleisopetuksen puolella ja sitten notkutaan yli 20 oppilaan ryhmässä oppimatta edes lukemaan ja omaksumaan perustietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hoitanut työkseni peg-letkulla ruokittavia ja limaa imettäviä kehitysvammaisia. Ulostaminen tapahtuu ruiskeella kolme kertaa viikossa, limaa imetään monta kertaa päivässä ja asentohoitoa tehdään kahden tunnin välein, koska jänteet ovat jo niin kiristyneet, että jalat on koukussa ja tulee makuuhaavoja äkkiä. Kaukana ihmisen elämästä. Se kokemus muutti naiivia idealismiani toiseen suuntaan, ja ehdottomasti tekisin abortin, jos jotain häikkää ilmenisi lasta odottaessa. Onko joku oikeasti valmis riskeraamaan ja toivomaan parasta, että taatusti tulee sellainen aurinkoinen ja sosiaalinen, mutta hieman höpsö lapsi, joka voi aikuisena muuttaa kivaan tuetun asumisen yksikköön.

Minäkin olen hoitanut tällaisia ihmisiä. Kukaan heistä ei ole ollut down. Kenenkään tällaisen hoidettavan vamma ei näy seuloissa.

Kehitysvamma tuo jo lievänäkin mukanaan matalan äo:n ja rajatut mahdollisuudet elämässä. Heillä kaikista kurjinta kun tietävät missä mennään. Lähipiirissäni on lievästi kehitysvammainen, joka on aika ahdistunut ja on alkoholin kanssa ongelmia.

Joo. Minäkin tunnen muutaman tällaisen ja heillä on oikeasti vaikeaa. Ovat riittävän fiksuja ymmärtääkseen ja koko ajan kun liikkuvat kylillä on vaara että tulee jotain reaktioita ihmisiltä, esim lapsilta. Yhdellä nuorella lievästi kehitysvammaisella tytöllä on pahimmat viiltelyarvet mitä olen ikinä nähnyt. Molemmat käsivarret ihan valloisena niistä arvista, kuin taikinaa.

Työtoverillani on lievästi/keskiasteisesti kehitysvammainen lapsi. Asuu tuetusti, mutta on ihan henkisesti pieni ja vanhemmat saavat aina olla sydän syrjällään että mitä siellä luurin toisessa päässä tapahtuu. On helposti hyväksikäytettävissä ja manipuloitavissa. On jotkut miehet yrittäneet lähennellä tuttua huomatessaan, että siinähän olisi helppo kohde. Netin käyttöä ehdottomasti valvottava, ettei lähde minkä tahansa hyväksikäyttäjän matkaan ja julkaise omaa osoitettaan. Hän ihan tietämättään tekee hallaa itselleen ja pitää kaikkia kavereina, vaikka kuinka aukoisivat päätä ja jujuttaisivat. Antoikin kerran osoitteen julkisesti jollekin fiktiiviseen hahmoon perustavalle nimimerkille ja halusi sopia treffit. Onneksi sekin tyyppi oli vain trolli, tiedä mikä hyväksikäyttäjä olisi pahimmassa tapauksessa paljastunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Islantilaiset ovat kaikki sukua toisilleen. Sukunimikin tulee etunimestä. Puolet vähemmän asukkaita kuin Helsingissä ja olleet keksenään saarella yli tuhat vuotta. Ei ole pahemmin geenit vaihtuneet.

Jotain vikaa suomalaisten geeneissäkin on, kun joka toisella lapsella todetaan nepsy-oireyhtymä ja voi olla yhdessä perheessä kaikilla diagnoosit. Huolestuttava suunta sekin, että suomalaisten äo laskee.

Suomalaiset liian sisäsiittoisia.

Äon laskeminen johtuu juuri päinvastaisessa ongelmasta.

Veganismi ainakin surkastuttaa aivot.

Eugeniikka pitäisi ottaa takaisin. Näkee jo että miten paljon tyhmät ja sairaimmat tekevät lapsia. Paljon paheksutaan miten koirarodut on jalostettu sairaiksi mopseista alkaen. Eugeniikalla oli ihan tarkoituksensa: vähentää rappiota. Johan sen nyt näkee miten rappiollisia sukupolvia älyllisesti vajaavaiset tekevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Islantilaiset ovat kaikki sukua toisilleen. Sukunimikin tulee etunimestä. Puolet vähemmän asukkaita kuin Helsingissä ja olleet keksenään saarella yli tuhat vuotta. Ei ole pahemmin geenit vaihtuneet.

Jotain vikaa suomalaisten geeneissäkin on, kun joka toisella lapsella todetaan nepsy-oireyhtymä ja voi olla yhdessä perheessä kaikilla diagnoosit. Huolestuttava suunta sekin, että suomalaisten äo laskee.

Suomalaiset liian sisäsiittoisia.

On se kumma että tämä "sisäsiittoinen" kansa on kuitenkin kyennyt tuottamaan yhden maailman parhaimmista maista kaikenlaisilla objektiivisilla mittareilla mitattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Islantilaiset ovat kaikki sukua toisilleen. Sukunimikin tulee etunimestä. Puolet vähemmän asukkaita kuin Helsingissä ja olleet keksenään saarella yli tuhat vuotta. Ei ole pahemmin geenit vaihtuneet.

Jotain vikaa suomalaisten geeneissäkin on, kun joka toisella lapsella todetaan nepsy-oireyhtymä ja voi olla yhdessä perheessä kaikilla diagnoosit. Huolestuttava suunta sekin, että suomalaisten äo laskee.

Suomalaiset liian sisäsiittoisia.

Vihervasemmistolainen ratkaisu ongelmaan on rahdata Suomeen väkeä maista joissa harrastetaan eniten maailmassa serkusavioliittoja.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cousin_marriage#/media/File:Global_preval…

Nehän on insinöörejä ja aivokirurgeja. Paperit hävisi vain mereen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Islantilaiset ovat kaikki sukua toisilleen. Sukunimikin tulee etunimestä. Puolet vähemmän asukkaita kuin Helsingissä ja olleet keksenään saarella yli tuhat vuotta. Ei ole pahemmin geenit vaihtuneet.

Jotain vikaa suomalaisten geeneissäkin on, kun joka toisella lapsella todetaan nepsy-oireyhtymä ja voi olla yhdessä perheessä kaikilla diagnoosit. Huolestuttava suunta sekin, että suomalaisten äo laskee.

Suomalaiset liian sisäsiittoisia.

Vihervasemmistolainen ratkaisu ongelmaan on rahdata Suomeen väkeä maista joissa harrastetaan eniten maailmassa serkusavioliittoja.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cousin_marriage#/media/File:Global_preval…

Vihervasemmiston ratkaisu = abortoikaa terveet sikiöt, mutta downiksi todettua ei saa missään nimessä abortoida. Näin suomalaiset tyhmenee.

On kyllä todella surullista, että ajatellaan, että kaikilla kenellä on down lapsi on rankkaa..osalla on ja osalla ei ole..ei pidä yleistää. Meillä on helppo down lapsi enkä ainakaan ole hänen kanssaan vielä kokenut sen kummempia haasteita kun normilapsieni kanssa. Tiedän toisen ääripään ja tiedän, että moni vanhempi on lujilla ja olen todella kiitollinen, että meillä on asiat hyvin. On vaan hirveen surullista aatella, että joku tasapäistää kaikki kehitysvammaiset samalle viivalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hoitanut työkseni peg-letkulla ruokittavia ja limaa imettäviä kehitysvammaisia. Ulostaminen tapahtuu ruiskeella kolme kertaa viikossa, limaa imetään monta kertaa päivässä ja asentohoitoa tehdään kahden tunnin välein, koska jänteet ovat jo niin kiristyneet, että jalat on koukussa ja tulee makuuhaavoja äkkiä. Kaukana ihmisen elämästä. Se kokemus muutti naiivia idealismiani toiseen suuntaan, ja ehdottomasti tekisin abortin, jos jotain häikkää ilmenisi lasta odottaessa. Onko joku oikeasti valmis riskeraamaan ja toivomaan parasta, että taatusti tulee sellainen aurinkoinen ja sosiaalinen, mutta hieman höpsö lapsi, joka voi aikuisena muuttaa kivaan tuetun asumisen yksikköön.

Minäkin olen hoitanut tällaisia ihmisiä. Kukaan heistä ei ole ollut down. Kenenkään tällaisen hoidettavan vamma ei näy seuloissa.

Kehitysvamma tuo jo lievänäkin mukanaan matalan äo:n ja rajatut mahdollisuudet elämässä. Heillä kaikista kurjinta kun tietävät missä mennään. Lähipiirissäni on lievästi kehitysvammainen, joka on aika ahdistunut ja on alkoholin kanssa ongelmia.

Joo. Minäkin tunnen muutaman tällaisen ja heillä on oikeasti vaikeaa. Ovat riittävän fiksuja ymmärtääkseen ja koko ajan kun liikkuvat kylillä on vaara että tulee jotain reaktioita ihmisiltä, esim lapsilta. Yhdellä nuorella lievästi kehitysvammaisella tytöllä on pahimmat viiltelyarvet mitä olen ikinä nähnyt. Molemmat käsivarret ihan valloisena niistä arvista, kuin taikinaa.

Mielenterveyden häiriöt eivät ole mikään poikkeus kevojen keskuudessa. On se kehitysvamma niin paljon muutakin kuin matala älykkyysosamäärä ja hassu puhe.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sikiöseulontojen tulosta. Monesti vammainen lapsi koetaan rasitteena. Toki on niitäkin tilanteita, että tulevan lapsen elämän laadun huomioiden abortti on se inhimillisin ratkaisu.

Läheltä lasten, vanhusten, vammaisten ynnä muiden hoidon, hoivan ja huolenpidon armoilla olevien ihmisten oloja vuosia läheltä seurattuani olen sitä mieltä, että abortti on hyvä asia. Jos sikiöllä todetaan Down. En itse haluaisi ketään läheistä ihmistäni mihinkään hoitokotiin tai asumispalveluun. Resurssit ovat niin puutteelliset ja kaikenlaisia asiattomia työntekijöitä mahtuu aina silloin tällöin joukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa keharointi on kenenkään mieleen, jos voisi valita. Vikojen minimointi on terve suuntaus.

Vielä kurjempaa olisi olla kehitysvammaisen ja heikkolahjaisen rajamailla. Paperilla terve, mutta käytännössä ihan tuen tarpeessa ja diagnoosikin on lähes kevan tasoa. Silloin on tajua omasta erilaisuudesta, mutta ei kuitenkaan kokemusta kuulua vammaisten piiriin. Luulen kehitysvammaisen, joka ei välttämättä osaa edes verrata itseään muihin ja joudu kokemaan huonommuuttaan, pääsee paljon helpommalla kuin rajatapaukset. Jopa monioireinen nepsykin voi olla kehitysvammaiseen lapseen verrattuna vaikeampi. Kehitysvammaisista tämä yhteiskunta pitää huolen: on eläkkeet, tuet työpaikalle jos kykyä on, tuetut asumiset jne. Yhteiskunta pyrkii tasoittamaan heidän tietä.

Minun nuoruudessani puhuttiin heikkolahjaisista, joilla ei ollut vielä kriteerejä saadakseen keva-diagnoosia mutta ei oltu kovin pärjääviäkään tavallisessa opetusryhmässä, vaan heitä varten oli apukoulut. Silloin he myös löysivät helppoja, rutiininomaisia avustavia töitä, joilla pystyi hankkimaan oman elannon. Nekin ovat hävinneet automatisaation myötä.

Tosin nykyään ei saa puhua heikkolahjaisuudesta eikä siitä, että henkilöllä on matala äo. Siitä on tehty tabu. Konkretiassa kyse on lähes keva-tasoisesta diagnoosista. Monilla terveen kirjoissa olevilla heikoilla vaikeudet alkavat jo siitä, ettei edes ymmärretä tehtävänantoa. Saisi minun puolesta koko diagnoosin yhdistää kevaan, jolloin henkilö pääsisi parhaiten tuen piiriin ja saisi eläkkeen.

Olenkin huolissani juuri näistä, joilla ei ole keva-diagnoosia mutta ei ole kuitenkaan rahkeita pärjätä yleisopetuksen puolella ja sitten notkutaan yli 20 oppilaan ryhmässä oppimatta edes lukemaan ja omaksumaan perustietoa.

Nämä ovat myös helposti vahvempien johdateltavissa ja taatusti vielä kurjinta olla siellä normaalin ja kevan rajamailla, vaikka on jotain häikkää ja ollaan väliinputojia. Välillä tuntuu, että monet kohtaamani kehitysvammaisetkin ovat olleet paljon fiksuimpia kuin oma poikani, jolla on diagnoosina laaja-alaiset oppimisvaikeudet eli ennen sanottiin heikkolahjainen. Oma poika kun ei osaa huolehtia arkisista asioistakaan ja sitten pienemmät sisarukset oppineet omatoimisesti petaamaan sängyn, siivoamaan huoneensa ja tekemään yksinkertaisia välipaloja. On tutkittu, että täyttäisikö nyt älyllisen vamman kriteerit mutta edelleen menee laaja-alaisten oppimisvaikeuksien puolelle. Olisikin yhdistetty kevaan, niin olisi paljon helpompaa tukitoimien kannalta.

Jos Down-lapsi on jo syntynyt, hänelle pitäisi taata hyvät oltavat. Mutta jos voin valita, Tuonko tähän maailmaan hyväuskoisen downiaisen, josta itse kannan henkisesti vastuuta hautaan saakka - Down-lapsen jo aikuistuttuakin - niin ei kiitos. Toki vammainenkin lapsi on rakas, mutta ehdoin tahdoin en valitsisi omalle lapselleni vaikeuksia pärjätä yhteiskunnassa ja vieraiden alati vaihtuvien työntekijöiden hoivissa aikuisena asumista.

Vierailija kirjoitti:

Karkea kommentti mutta ehdotan nukutuspiikkiä sellaisille eläville ihmisraadoille. Mitä iloa ja rikkautta saat lapsesta, joka on älyllisesti sinua alempana ja on kuin ikuinen vauva? Pelkkä kuorihan tuollainen on.

Olen nähnyt samanlaisia todellisia eläviä kuolleita ja mietin, että miksi niitä tulee pitää hengissä. Hirveää rääkkäystä ihmistä kohtaan ja ihmisarvoa loukkaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Islantilaiset ovat kaikki sukua toisilleen. Sukunimikin tulee etunimestä. Puolet vähemmän asukkaita kuin Helsingissä ja olleet keksenään saarella yli tuhat vuotta. Ei ole pahemmin geenit vaihtuneet.

Jotain vikaa suomalaisten geeneissäkin on, kun joka toisella lapsella todetaan nepsy-oireyhtymä ja voi olla yhdessä perheessä kaikilla diagnoosit. Huolestuttava suunta sekin, että suomalaisten äo laskee.

Suomalaiset liian sisäsiittoisia.

On se kumma että tämä "sisäsiittoinen" kansa on kuitenkin kyennyt tuottamaan yhden maailman parhaimmista maista kaikenlaisilla objektiivisilla mittareilla mitattuna.

Suomalaisesta peruskoulusta valmistuu tänä päivänä luku- ja kirjoitustaidottomia nuoria. Älypuhelimia käytetään kovasti. Älypuhelin on kehitettykin sellaiseksi, että sitä osaa apinakin käyttää. Suomalaisten äo oikeasti laskee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa oikeastaan aika inhottavalta, jos on totta.

Miksi?

En ole abortin vastustaja, mutta minusta down ei ole välttämätön syy tehdä aborttia. Jokainen elämä on yhtä arvokas. Ja ei, ei ole minulla down-lasta, mutta muusta syystä kehitysvammainen eno on. Ja ihan yhtä tärkeä ja rakastettu perheen ja suvun jäsen kuin kuka tahansa muukin.

Ei sen pitäisi välttämätöntä ollakaan. Jos kuitenkin menee ultraan, tietää mennessään, että uutiset eivät välttämättä ole hyviä. Ei kannattaisi koko tutkimusta ottaa, jos kokee eettisiä ongelmia abortin suhteen. Ultra ei liene edellytys äitiyspäivärahalle vai onko?

Vierailija kirjoitti:

Jos Down-lapsi on jo syntynyt, hänelle pitäisi taata hyvät oltavat. Mutta jos voin valita, Tuonko tähän maailmaan hyväuskoisen downiaisen, josta itse kannan henkisesti vastuuta hautaan saakka - Down-lapsen jo aikuistuttuakin - niin ei kiitos. Toki vammainenkin lapsi on rakas, mutta ehdoin tahdoin en valitsisi omalle lapselleni vaikeuksia pärjätä yhteiskunnassa ja vieraiden alati vaihtuvien työntekijöiden hoivissa aikuisena asumista.

Down-lapselleko vain pitää taata hyvä elämä? En ole itse synnyttänyt ns. tervettä lastani huonosti kohdeltavaksi ja muiden elämää parantamaan. Kaikille pitää taata hyvät oltavat tai sitten ei kellekään, jos se on yhteiskunnasta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karkea kommentti mutta ehdotan nukutuspiikkiä sellaisille eläville ihmisraadoille. Mitä iloa ja rikkautta saat lapsesta, joka on älyllisesti sinua alempana ja on kuin ikuinen vauva? Pelkkä kuorihan tuollainen on.

Olen nähnyt samanlaisia todellisia eläviä kuolleita ja mietin, että miksi niitä tulee pitää hengissä. Hirveää rääkkäystä ihmistä kohtaan ja ihmisarvoa loukkaavaa.

Mä mietin, että mitä järkeä noin pahasti kehitysvammaiselle opettaa jotakin talvisodasta. Hauskinta on myös tämä nykyajan itsemääräämisoikeuslaki, mutta silti sitä itsemääräämistä tulee tukea. Tuo itsemääräämisoikeus on sama kuin antaisi pikku lapselle oikeuden päättää, että haluaako pestä hampaat vai ei ja haluaako syödä joka päivä karkkia vai tuoreista kasviksista tehtyä ruokaa sekä jotain proteiinipitoista. Eniten hirvittää ne, joilla on kehitysvamman lisänä jotain psykoottista sairautta kuten skitsofreniaa, ja tällaisilta tulee ottaa turpaan. Tai sitten pitää sanoittaa henkilön tunteet ja simsalabim, asiat kääntyy parempaan suuntaan! Heitin pyyhkeen kehään tuon jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Islantilaiset ovat kaikki sukua toisilleen. Sukunimikin tulee etunimestä. Puolet vähemmän asukkaita kuin Helsingissä ja olleet keksenään saarella yli tuhat vuotta. Ei ole pahemmin geenit vaihtuneet.

Jotain vikaa suomalaisten geeneissäkin on, kun joka toisella lapsella todetaan nepsy-oireyhtymä ja voi olla yhdessä perheessä kaikilla diagnoosit. Huolestuttava suunta sekin, että suomalaisten äo laskee.

Suomalaiset liian sisäsiittoisia.

Vihervasemmistolainen ratkaisu ongelmaan on rahdata Suomeen väkeä maista joissa harrastetaan eniten maailmassa serkusavioliittoja.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cousin_marriage#/media/File:Global_preval…

Vihervasemmiston ratkaisu = abortoikaa terveet sikiöt, mutta downiksi todettua ei saa missään nimessä abortoida. Näin suomalaiset tyhmenee.

Johan nyt suomalaislapsilla diagnosoidaan erilaisia kehitys- ja oppimishäiriöitä sekä älyllistä jälkeenjääneisyyttä vegaanitrendin ja mulatisoinnin takia.