Meeri, 39: ”Sain lapsen, joka särki sydämeni”

Jutun tyttö on kuin oma poikani pienenä. Hän ei nukkunut, sai samanlaisia raivareita ja oli yksinäinen ja kiusattu. Mitän normaalia ja kivaa emme voineet tehdä. Helsingissä asutaan ja ei meillekään tullut mistään apua. Meillä ei ollut lapselle vakuutusta. Yksityisellä todettiin kyllä nepsy-taipumukset, mutta emme koskaan saaneet virallista diagnoosia julkiselta puolelta. Eikä ollut varaa maksaa omasta pussista kalliita terapioita tai lääkkeitä.

Hankin ja luin kaiken kirjallisuuden aiheesta, muutin perheen rytmit kellontarkoiksi, tuin ja autoin poikaa tunnistamaan ja sanoittamaan tunteita, tilanteesta toiseen siirtymisessä, annoin yksityisopetusta koulun ohella jne.

Ennen kaikkea hyväksyin sen, että omat haaveet ja mielikuvat perhe-elämästä eivät toteudu ja minulla on erilainen, mutta silti yhtä rakas lapsi.

Iän myötä oireet pikku hiljaa helpottivat ja hän on nykyään yhteiskuntakelpoinen ja työkykyinen. Eikä kukaan uskoisi enää nepsyksi.

Kamalinta kaikessa oli jatkuva syyllistäminen, mitä tuli ystäviltä, anopilta, äidiltä, siskolta, neuvolasta yms. Kaverini eivät mitenkään tajunneet, että me emme voi antaa lapsen valvoa liian pitkään tai, että ennen ruokaa ei voi antaa lasten mässyttää karkkia tai, että ruoka-aikojen on oltava kellontarkkoja tai helvetti on irti. Puhumattakaan mistään Lappi-vaellusretkistä vauva rinkassa. Ystävät ja perhe jäivät elämästä, jotta sain edes vähän mielenrauhaa keskittyä tärkeimpään eli oman lapsen tukemiseen ja edes jossain määrin normaaliin perhe-elämään.

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä on sentään mahdollista saada apua tuollaiseen. Ennenvanhaan ei ollut muuta mahdollisuutta kuin kahlita lapsi seinään kiinni.

Entä väkivaltaiset vanhemmat?

Vierailija kirjoitti:

Ei kai autismi selitä yksin tuota käytöstä? 

Pitää kumminkin muistaa, että tilanne on jatkunut vuosikaudet. Eli alkusyy on varmasti autismi, mutta kaikki siitä seurannut turhautuminen on moninkertaistanut vaikeudet. Kamalaa, ettei apua ole meinattu saada mistään!

Vierailija kirjoitti:

Nojoo Oi jestas, en mä jaksaisi "normaaliakaan" lasta joka nukkuu vain 50min päivällä JA max 8h yöllä!?! Ei olis mitään omaa aikaa, ei parisuhdeaikaa 😱

Lapsethan on jo tehty. Nautitko itse vanhempiesi paritteluäänten kuuntelemisesta? Oma ensimmäinen muistoni on 2-vuotiaana kun kuuntelin sitä nylkytystä.

Vierailija kirjoitti:

Ohis, mutta kaikki ne kolme autismin kirjoon kuuluvaa lasta, jotka olen ikinä tuntenut, nukkuvat tosi vähän ja/tai heräävät aikaisin, vaikka kuinka yrittäisi muuttaa rytmiä!

Muistan, kuinka oma 1,5-vuotiaani nukkui aina 2h päikkärit ja 12-13h yöunet, ja parhaan ystäväni samanikäinen (autisti) lapsi nukkui vain 50mun päivällä ja yöuni oli aina klo 21-05. Aina. Ei siinä todellakaan tullut ikinä valutettua kaverille, vaikka mitä haasteita meilläkin olisi ollut, koska tuollaiben vähäuninen ja alati tyytymätön muksu on ehkä raskainta. He saivat onneksi lähetteen jatkotutkimuksiin ja siitä autismi dg oisko ollut 2v iässä 🤔

Oma kokemukseni on juuri päinvastainen. Oma lapseni nukkuu paljon, esim. nyt vasta alkaa nousta aamupalalle. Kaverinsa laittavat jo 9 aamulla viestiä, että mennäänkö ulos ja meillä vaan nukutaan. Pari kertaa on kaveri ollut yökylässä ja he heräsivät jo 7 mennessä. Järkytys meille, kun ollaan totuttu, että jos joku sujuu, niin yöt ja pitkät aamut.

Pienempänä (pl. vauva-aika) oli myös hyvä nukkuja. Ei mitään ongelmia siirtyä pinnasängystä tavalliseen sänkyyn. Ei sieltä siirtymistä vanhempien sänkyyn. Hän vaan nukkui.

Siskoni lapsi on samanlainen. Nukkuisi päivälläkin, jos ehtisi. Arki kuormittaa näitä lapsia niin paljon, että ei ihme kun uni maistuu.

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllästynyt ihan kaikkeen jonka otsikossa joku ”särkee sydämen”. Anglismi, kopioitu ja kulunut fraasi englanninkielisestä mediasta. Keksikää jotain muuta.

-

"Kritiikki ilman rakentavaa ehdotusta on heikkolahjaisten länkötystä"

Onneksi ei ole lapsia ja olisi kamalaa kasvattaa lapsia tälläiseen maailmanaikaan mitä enemmän vuosia kuluu sitä hirveämmäksi maailma käy,katsokaa vain nykylapsia, aina ihmetellään mistä johtuu nuorten psykologiset ongelmat ja pahoinvoinnin,on huumeita ja Alkon juomista ala ikäisenä paljon,lapset kiroilee kun pääsevät vaimoista yms,löysä kuri ja kasvatus yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ton nyt tunnisti autismin kirjon häiriöiseksi jo parin kappaleen jälkeen. Missä alppikylässä noi asuu ettei kukaan tunnista muka diagnoosia. Ihmettelen.

No niinpä! Ilmeisesti asuvat jossain tuppukylässä, jossa ei joko ole ammattitaitoa tai resersseja auttaa esim neuvolassa olisi pitänyt jo huomata nuo oireet ja autismin piirteet!

Ei tarvitse asua edes tuppukylässä. Kyllä edelleenkin tyttöjen kohdalla menee vuosia ennenkuin diagnoosin saa.

Eikä mene, minä vaadin diagnoosin mun tytölle, tutkimukset aloitettiin 6v ja nyt 7v on autismin kirjon diagnoosi ja menossa ekalle luokalle erityispaikalle.

Ihan yks yhteen oli ton tarinan tytön ”oireet”.

T. Se joka tunnisti jo parista kappaleesta että on autistinen

Outoa on myös se, miten tuo lapsi pystyi päivähoidossa käyttäytymään niin ettei hänellä hoitajien mielestä ollut ongelmia. Eikä viimeistään koulussa ongelmia tullut käytöksen vuoksi.[/quote]

Näissä tarinoissa pitää aina muistaa että ne on tarinoita. Jos tämä oikeasti olisi totta, niin hänet olisi jo lähetetty tutkimuksiin ihan VIIMEISTÄÄN ekalla luokalla. Sorry ei mene läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutulta kuulostaa.

Dysfasiasisarukseni toimi hyvin samalla tavalla, mutta helpotti, kun sai tarvitsemansa avun.

Yksi asia on sitten sen avun hinta, toisen vanhempani koko elämä. Ei puhettakaan, että olisi voinut esimerkiksi käydä töissä kaikkien terapioiden, palaverien, Kelan kanssa tappelun yms. keskellä.

Tietysti se on vanhempien vastuulla hoitaa lapsensa mahdollisimman hyvin, mutta silti.. jos koko elämä menee siihen, niin on se hirveää. 

Nämä vanhemmat saavat vielä kuulla syytöksiä huonosta vanhemmuudesta. Heitä moititaan laiskoiksi ja neuvotaan että välillä pitäisi viettää aikaa lastenkin kanssa ja vähän rajoittaa omia menoja.

Rutiineista ja rakkaudesta heille myös puhutaan, aivan kuin kuviteltaisiin etteivät vanhemmat ole koskaan sellaisista edes kuulleet.

Olen itsekin autistisen lapsen äiti, ja raskaimmaksi asiaksi tässä kaikessa koen ulkopuolisten hyvää tarkoittavat kommentit. Varsinkin koululta tulevat kommentit ovat aiheuttaneet vaikeita stessireaktioita.

Hyvää tarkoittavat kommentit aiheuttavat stressireaktioita? Avaatko vähän koska vaikea ymmärtää.

No niin, saatiinhan lapsen tila vihdoinkin vanhempien (etenkin äidin) syyksi. Taattuun palstan tapaan mukana tiukkaa projisointia tyyliin "Tämä äiti on ihmishirviö! Minäkin muistan, kun äitini aiheutti minun autismini lukitsemalla minut joka ilta kaappiin viideksi tunniksi!"

Olen 47 ja raskaana. Tiedän, että 36 joutuu erityistarkkailuun ikänsä takia.

Vierailija kirjoitti:

No niin, saatiinhan lapsen tila vihdoinkin vanhempien (etenkin äidin) syyksi. Taattuun palstan tapaan mukana tiukkaa projisointia tyyliin "Tämä äiti on ihmishirviö! Minäkin muistan, kun äitini aiheutti minun autismini lukitsemalla minut joka ilta kaappiin viideksi tunniksi!"

En ole huomannut tuollaista vaikka olen lukenut kaikki viestit. Sen sijaan lapsen olemassaolo ja siitä seuraava kärsimys toki on vanhemman syytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on edes mahdollista, ettei nykyaikana noin klassista nepsylasta tunnisteta terveydenhoidossa 😳 Olen jälleen järkyttynyt kehitysmaa-Suomesta!

Mutta tämähän on kehitysmaa. Olen jälleen järkyttynyt kuinka kehitysmaissa asuvat ihmiset eivät tajua asuvansa kehitysmaassa.

Luin joskus suomalaisesta 28-vuotiaasta isoäidistä.

Ihme kehitysmaa-jankkaaja. Kerro mikä maa ei sitä olisi, jos Suomikin semmoiseksi mielestäsi lukeutuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on edes mahdollista, ettei nykyaikana noin klassista nepsylasta tunnisteta terveydenhoidossa 😳 Olen jälleen järkyttynyt kehitysmaa-Suomesta!

Mutta tämähän on kehitysmaa. Olen jälleen järkyttynyt kuinka kehitysmaissa asuvat ihmiset eivät tajua asuvansa kehitysmaassa.

Luin joskus suomalaisesta 28-vuotiaasta isoäidistä.

Ihme kehitysmaa-jankkaaja. Kerro mikä maa ei sitä olisi, jos Suomikin semmoiseksi mielestäsi lukeutuu?

Mitä jankkausta on yksi viesti? Itse jankkaat sitten kysymyksilläsi.

Teksti ihan kuin omasta elämästäni. Mies tosi lähti lätkimään, nostan kyllä hattua, että ovat yrittäneet jaksaa hoitaa parisuhdetta samalla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on edes mahdollista, ettei nykyaikana noin klassista nepsylasta tunnisteta terveydenhoidossa 😳 Olen jälleen järkyttynyt kehitysmaa-Suomesta!

Mutta tämähän on kehitysmaa. Olen jälleen järkyttynyt kuinka kehitysmaissa asuvat ihmiset eivät tajua asuvansa kehitysmaassa.

Luin joskus suomalaisesta 28-vuotiaasta isoäidistä.

Ihme kehitysmaa-jankkaaja. Kerro mikä maa ei sitä olisi, jos Suomikin semmoiseksi mielestäsi lukeutuu?

Mitä jankkausta on yksi viesti? Itse jankkaat sitten kysymyksilläsi.

Ilmeisesti tarvin siis lasit koska näin sen kehitysmaan monessa viestissä.

Vastaus kysymykseen oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on edes mahdollista, ettei nykyaikana noin klassista nepsylasta tunnisteta terveydenhoidossa 😳 Olen jälleen järkyttynyt kehitysmaa-Suomesta!

Mutta tämähän on kehitysmaa. Olen jälleen järkyttynyt kuinka kehitysmaissa asuvat ihmiset eivät tajua asuvansa kehitysmaassa.

Luin joskus suomalaisesta 28-vuotiaasta isoäidistä.

Ihme kehitysmaa-jankkaaja. Kerro mikä maa ei sitä olisi, jos Suomikin semmoiseksi mielestäsi lukeutuu?

Mitä jankkausta on yksi viesti? Itse jankkaat sitten kysymyksilläsi.

Ilmeisesti tarvin siis lasit koska näin sen kehitysmaan monessa viestissä.

Vastaus kysymykseen oli?

No en tiedä mikä on, tiedän vain mitä kerroin jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on edes mahdollista, ettei nykyaikana noin klassista nepsylasta tunnisteta terveydenhoidossa 😳 Olen jälleen järkyttynyt kehitysmaa-Suomesta!

Mutta tämähän on kehitysmaa. Olen jälleen järkyttynyt kuinka kehitysmaissa asuvat ihmiset eivät tajua asuvansa kehitysmaassa.

Luin joskus suomalaisesta 28-vuotiaasta isoäidistä.

Ihme kehitysmaa-jankkaaja. Kerro mikä maa ei sitä olisi, jos Suomikin semmoiseksi mielestäsi lukeutuu?

Mitä jankkausta on yksi viesti? Itse jankkaat sitten kysymyksilläsi.

Ilmeisesti tarvin siis lasit koska näin sen kehitysmaan monessa viestissä.

Vastaus kysymykseen oli?

No en tiedä mikä on, tiedän vain mitä kerroin jo.

Aivan.

Vierailija kirjoitti:

Minullekkin tuli Nancy mieleen tästä tytöstä.

Ei tytöstä, vaan tarinasta. Juttu on täysin selkeästi valhetta. Eli ensinnäkin oireet ovat epäuskottavasti kerrottu ja kaikkein pahin valhe on se, että lasta olisi muka tutkittu, mutta MITÄÄN EI OLISI LÖYTYNYT!!!!!! Nyt on hei anteeksi 2000-luku, ei 60-luku, kuten Nancyn aikana!

Ja että mitään apua ei olisi saatu, kolmas iso valhe jutussa.

Mikä intressi ja kenellä on valehdella tällaista, on vaikea sanoa, ellei kertoja ole jonkin sortin narsisti tms valehtelusta ja ihmisten saamisesta uskomaan kaikenlaista kicksejä saava henkilö.