Lue keskustelun säännöt.
Korona tuhosi ennen niin aktiivisen sosiaalisen elämän ja ystäväpiirin - ihmiset oköttävät vain omien perheidensä kanssa kotona
16.04.2022 |
Ei tätä enää kestä. Luulin, että rokotukset muuttavat tilanteen mutt ei.
Kukaan ei enää ole kutsunut mihinkään juhliin eikä bileisiin eikä edes illalliselle.
Olemme lapseton pariskunta ja kaipaisimme kovasti entistä elämää ennen koronaa.
Kenestäkään ei edes viesteih kuulu enää mitään eikä koskaan tai tosi harvoin ja silloinkin niin, että kysyn mitä kuuluu.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia.
Kommentit (273)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri Suomessa on kunniaasia pärjätä ja kieltää juuri nuo sosiaaliset perustarpeensa? Niin monet on tahtomattaan yksin, kun luontevaa yhdessäoloa ei arvosteta. Ei ole kylän bistroja, korttelin pubeja, kyläjuhlia, isoja häitä tai hautajaisia, sukujuhlia... pelkkää parisuhteen tai ydinperheen kanssa kuplaan käpertymistä.
Tämä! En voi ymmärtää. Ihmeen sisäsiittoista. Ja nämä kommentit miten ihmisten kaverikiintiöt on täynnä!
Suomessa on vaikka kuinka paljon yksinäisiä. Senkus alat tutustumaan heihin. Mene vaikka mukaan SPR:n ystävätoimintaan.
Yleensä ne on joko yksinäisiä omasta tahdostaan, tai sitten sosiaalisesti kyvyttömiä, vihaisia ja junttimaisia. Ei kellään ole mitään velvollisuutta tyrkyttäytyä vihaisen erakon ystäväksi.
No jos ei seura kelpaa, turha valittaa omaakaan yksinäisyyttään. Maailma on täynnä ihmisiä. Ei ole mikään pakko päästä juuri sellaisen ystäväksi, joka ei uusia ystäviä tarvitse. Tässäkin ketjussa on jo useampi kertonut yksinäisyydestään. Miksi ette tutustuisi toisiinne?
Parhaat ystävät olen löytänyt ulkomailta. Heille ei ole mikään ongelma keskustella asioista, nauraa vitseille ja olla luonnollisessa kanssakäymisessä. Suomalaiset "ystävät" eivät osaa keskustella mistään, eivät vastaa viesteihin, hyvä kun toivottavat edes kerran vuodessa hyvää syntymäpäivää. Ihmettelen usein, luetaanko sielläpäin edes lehtiä jos ei mikään asia tunnu kiinnostavan. Kuka nyt sellaisen perässä haluaa roikkua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri Suomessa on kunniaasia pärjätä ja kieltää juuri nuo sosiaaliset perustarpeensa? Niin monet on tahtomattaan yksin, kun luontevaa yhdessäoloa ei arvosteta. Ei ole kylän bistroja, korttelin pubeja, kyläjuhlia, isoja häitä tai hautajaisia, sukujuhlia... pelkkää parisuhteen tai ydinperheen kanssa kuplaan käpertymistä.
Tämä! En voi ymmärtää. Ihmeen sisäsiittoista. Ja nämä kommentit miten ihmisten kaverikiintiöt on täynnä!
Suomessa on vaikka kuinka paljon yksinäisiä. Senkus alat tutustumaan heihin. Mene vaikka mukaan SPR:n ystävätoimintaan.
Yleensä ne on joko yksinäisiä omasta tahdostaan, tai sitten sosiaalisesti kyvyttömiä, vihaisia ja junttimaisia. Ei kellään ole mitään velvollisuutta tyrkyttäytyä vihaisen erakon ystäväksi.
No jos ei seura kelpaa, turha valittaa omaakaan yksinäisyyttään. Maailma on täynnä ihmisiä. Ei ole mikään pakko päästä juuri sellaisen ystäväksi, joka ei uusia ystäviä tarvitse. Tässäkin ketjussa on jo useampi kertonut yksinäisyydestään. Miksi ette tutustuisi toisiinne?
Parhaat ystävät olen löytänyt ulkomailta. Heille ei ole mikään ongelma keskustella asioista, nauraa vitseille ja olla luonnollisessa kanssakäymisessä. Suomalaiset "ystävät" eivät osaa keskustella mistään, eivät vastaa viesteihin, hyvä kun toivottavat edes kerran vuodessa hyvää syntymäpäivää. Ihmettelen usein, luetaanko sielläpäin edes lehtiä jos ei mikään asia tunnu kiinnostavan. Kuka nyt sellaisen perässä haluaa roikkua?
Sittenhän sinä et ollutkaan yksinäinen etkä tarvitse uusia ystäviä. Mun kommenttini oli niille, jotka ovat yksinäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri Suomessa on kunniaasia pärjätä ja kieltää juuri nuo sosiaaliset perustarpeensa? Niin monet on tahtomattaan yksin, kun luontevaa yhdessäoloa ei arvosteta. Ei ole kylän bistroja, korttelin pubeja, kyläjuhlia, isoja häitä tai hautajaisia, sukujuhlia... pelkkää parisuhteen tai ydinperheen kanssa kuplaan käpertymistä.
Tämä! En voi ymmärtää. Ihmeen sisäsiittoista. Ja nämä kommentit miten ihmisten kaverikiintiöt on täynnä!
Suomessa on vaikka kuinka paljon yksinäisiä. Senkus alat tutustumaan heihin. Mene vaikka mukaan SPR:n ystävätoimintaan.
Yleensä ne on joko yksinäisiä omasta tahdostaan, tai sitten sosiaalisesti kyvyttömiä, vihaisia ja junttimaisia. Ei kellään ole mitään velvollisuutta tyrkyttäytyä vihaisen erakon ystäväksi.
No jos ei seura kelpaa, turha valittaa omaakaan yksinäisyyttään. Maailma on täynnä ihmisiä. Ei ole mikään pakko päästä juuri sellaisen ystäväksi, joka ei uusia ystäviä tarvitse. Tässäkin ketjussa on jo useampi kertonut yksinäisyydestään. Miksi ette tutustuisi toisiinne?
Parhaat ystävät olen löytänyt ulkomailta. Heille ei ole mikään ongelma keskustella asioista, nauraa vitseille ja olla luonnollisessa kanssakäymisessä. Suomalaiset "ystävät" eivät osaa keskustella mistään, eivät vastaa viesteihin, hyvä kun toivottavat edes kerran vuodessa hyvää syntymäpäivää. Ihmettelen usein, luetaanko sielläpäin edes lehtiä jos ei mikään asia tunnu kiinnostavan. Kuka nyt sellaisen perässä haluaa roikkua?
Sittenhän sinä et ollutkaan yksinäinen etkä tarvitse uusia ystäviä. Mun kommenttini oli niille, jotka ovat yksinäisiä.
Kommenttisi osui siinä mielessä oikeaan, että MAAILMA on täynnä ihmisiä. Jostain syystä juuri suomalainen ei tunnu tarvitsevan lähelleen ketään, joten kielitaitoinen ihminen löytää taatusti seuraa kun lähtee vaikka toiseen maahan töihin. Ja niinhän mullekin kävi. 20 vuotta kärsin sisäsiittoisessa pikkukylässä yksinäisyyttä, kukaan ei kutsunut kylään eikä ketään näkynyt missään. Muutin työn perässä pois ja tilanne parani heti. Problem solved.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet suomalaiset tykkäävät olla kotona ilmankin koronaa. Ehkä tänä taipumus on viime aikoina vain vahvistunut, kun on suotavaakin olla "vain" kotona. Lisäksi useimmat tietävät, etteivät rokotukset estä tartuntoja. Koronan ja long covidin voi saada rokotettukin, ja ihmiset ymmärrettävästi pelkäävät yhä.
Suomalaiset tykkää öllöttää kotona ja katsoa kun elämä valuu ohi. Hienoa
En koe elämän valuvan ohi, kun uppoudun kotona omassa rauhassani lukemiseen. leffoihin, podcasteihin, musan kuunteluun.
Joo, kivoja ihmisiä kyllä haluaisin löytää. Mihinkään puolivillaiseen tuubanjauhantaan en suostu enää osallistumaan, monet fb-pohjaiset löyhät ryhmät suosivat tuollaista falskia ja pinnallista sosiaalisuutta, missä kukaan ei oikeasti tutustu kehenkään pintaa syvemmältä. Vaan niinpä sielläkin toiset viihtyvät, ei se ole minulta pois että se monelle tuntuu riittävän.
Erakkomallin sain kyllä jo kotoa. Koetan välttää kaikkia huonon mielen tuottavia ihmisiä parhaani mukaan. Tämä palsta olkoon siitä poikkeus. Vapaalla ei enää jaksa, toisaalta suurin osa ihmisistä on ihan ok ilman laumapainetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri Suomessa on kunniaasia pärjätä ja kieltää juuri nuo sosiaaliset perustarpeensa? Niin monet on tahtomattaan yksin, kun luontevaa yhdessäoloa ei arvosteta. Ei ole kylän bistroja, korttelin pubeja, kyläjuhlia, isoja häitä tai hautajaisia, sukujuhlia... pelkkää parisuhteen tai ydinperheen kanssa kuplaan käpertymistä.
Tämä! En voi ymmärtää. Ihmeen sisäsiittoista. Ja nämä kommentit miten ihmisten kaverikiintiöt on täynnä!
Suomessa on vaikka kuinka paljon yksinäisiä. Senkus alat tutustumaan heihin. Mene vaikka mukaan SPR:n ystävätoimintaan.
Yleensä ne on joko yksinäisiä omasta tahdostaan, tai sitten sosiaalisesti kyvyttömiä, vihaisia ja junttimaisia. Ei kellään ole mitään velvollisuutta tyrkyttäytyä vihaisen erakon ystäväksi.
No jos ei seura kelpaa, turha valittaa omaakaan yksinäisyyttään. Maailma on täynnä ihmisiä. Ei ole mikään pakko päästä juuri sellaisen ystäväksi, joka ei uusia ystäviä tarvitse. Tässäkin ketjussa on jo useampi kertonut yksinäisyydestään. Miksi ette tutustuisi toisiinne?
Parhaat ystävät olen löytänyt ulkomailta. Heille ei ole mikään ongelma keskustella asioista, nauraa vitseille ja olla luonnollisessa kanssakäymisessä. Suomalaiset "ystävät" eivät osaa keskustella mistään, eivät vastaa viesteihin, hyvä kun toivottavat edes kerran vuodessa hyvää syntymäpäivää. Ihmettelen usein, luetaanko sielläpäin edes lehtiä jos ei mikään asia tunnu kiinnostavan. Kuka nyt sellaisen perässä haluaa roikkua?
Sittenhän sinä et ollutkaan yksinäinen etkä tarvitse uusia ystäviä. Mun kommenttini oli niille, jotka ovat yksinäisiä.
Kommenttisi osui siinä mielessä oikeaan, että MAAILMA on täynnä ihmisiä. Jostain syystä juuri suomalainen ei tunnu tarvitsevan lähelleen ketään, joten kielitaitoinen ihminen löytää taatusti seuraa kun lähtee vaikka toiseen maahan töihin. Ja niinhän mullekin kävi. 20 vuotta kärsin sisäsiittoisessa pikkukylässä yksinäisyyttä, kukaan ei kutsunut kylään eikä ketään näkynyt missään. Muutin työn perässä pois ja tilanne parani heti. Problem solved.
Juuri noin pitääkin toimia. Jos kokee, että suomalaiset on niin paskoja, ettei heitä edes halua ystävikseen, sitten hankkii ystävänsä muualta. Mulla on 3 erittäin läheistä (suomalaista) ystävää, 5 hyvää (suomalaista) kaveria sekä oma sukuni. Nämä riittävät mulle oikein hyvin. En minäkään haluaisi ystäväkseni sellaista, joka pitäisi minua sisäsiittoisena sen vuoksi, että satun olemaan suomalainen ja vieläpä ylpeä siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri Suomessa on kunniaasia pärjätä ja kieltää juuri nuo sosiaaliset perustarpeensa? Niin monet on tahtomattaan yksin, kun luontevaa yhdessäoloa ei arvosteta. Ei ole kylän bistroja, korttelin pubeja, kyläjuhlia, isoja häitä tai hautajaisia, sukujuhlia... pelkkää parisuhteen tai ydinperheen kanssa kuplaan käpertymistä.
Tämä! En voi ymmärtää. Ihmeen sisäsiittoista. Ja nämä kommentit miten ihmisten kaverikiintiöt on täynnä!
Suomessa on vaikka kuinka paljon yksinäisiä. Senkus alat tutustumaan heihin. Mene vaikka mukaan SPR:n ystävätoimintaan.
Yleensä ne on joko yksinäisiä omasta tahdostaan, tai sitten sosiaalisesti kyvyttömiä, vihaisia ja junttimaisia. Ei kellään ole mitään velvollisuutta tyrkyttäytyä vihaisen erakon ystäväksi.
No jos ei seura kelpaa, turha valittaa omaakaan yksinäisyyttään. Maailma on täynnä ihmisiä. Ei ole mikään pakko päästä juuri sellaisen ystäväksi, joka ei uusia ystäviä tarvitse. Tässäkin ketjussa on jo useampi kertonut yksinäisyydestään. Miksi ette tutustuisi toisiinne?
Onko peräti säännöissä kielletty miittien järkkäys?
Pitäisi varmaan luoda oma alusta niille, joita tuommoinen kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en jaksa enää sitä monen tunnin hommaa, joka pitää tehdä ennen vieraiden tuloa kotiin; kodin siivous ja sitten käyt ruokakaupassa ja alat laittamaan sitä ruokaa, katat pöydän jne suunnittelua. Sitten emännöit itsesi uuvuksiin saakka ja toivot jossain kohden, että vieraat tajuaa lähteä. Kun sitten lähtevät, alkaa jälkisiivous, tms pöydän korjaus ja tiskit jne. Koko seuraavan päivän olet ihan väsyny. Ei kiitos, en kutsu ainakaan kotiini ketään enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri Suomessa on kunniaasia pärjätä ja kieltää juuri nuo sosiaaliset perustarpeensa? Niin monet on tahtomattaan yksin, kun luontevaa yhdessäoloa ei arvosteta. Ei ole kylän bistroja, korttelin pubeja, kyläjuhlia, isoja häitä tai hautajaisia, sukujuhlia... pelkkää parisuhteen tai ydinperheen kanssa kuplaan käpertymistä.
Tämä! En voi ymmärtää. Ihmeen sisäsiittoista. Ja nämä kommentit miten ihmisten kaverikiintiöt on täynnä!
Suomessa on vaikka kuinka paljon yksinäisiä. Senkus alat tutustumaan heihin. Mene vaikka mukaan SPR:n ystävätoimintaan.
Yleensä ne on joko yksinäisiä omasta tahdostaan, tai sitten sosiaalisesti kyvyttömiä, vihaisia ja junttimaisia. Ei kellään ole mitään velvollisuutta tyrkyttäytyä vihaisen erakon ystäväksi.
No jos ei seura kelpaa, turha valittaa omaakaan yksinäisyyttään. Maailma on täynnä ihmisiä. Ei ole mikään pakko päästä juuri sellaisen ystäväksi, joka ei uusia ystäviä tarvitse. Tässäkin ketjussa on jo useampi kertonut yksinäisyydestään. Miksi ette tutustuisi toisiinne?
Onko peräti säännöissä kielletty miittien järkkäys?
Pitäisi varmaan luoda oma alusta niille, joita tuommoinen kiinnostaa.
En osaa sanoa. Joskus aikoinaan pyörin Kaksplussalla ja silloin siellä järjestettiin miittejä. Osallistuin itsekin muutamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa enää sitä monen tunnin hommaa, joka pitää tehdä ennen vieraiden tuloa kotiin; kodin siivous ja sitten käyt ruokakaupassa ja alat laittamaan sitä ruokaa, katat pöydän jne suunnittelua. Sitten emännöit itsesi uuvuksiin saakka ja toivot jossain kohden, että vieraat tajuaa lähteä. Kun sitten lähtevät, alkaa jälkisiivous, tms pöydän korjaus ja tiskit jne. Koko seuraavan päivän olet ihan väsyny. Ei kiitos, en kutsu ainakaan kotiini ketään enää.
Miksi ei voi siis tavata kahvilassa tai ravintolassa, miksi pitää ottaa itselleen se marttyyrin rooli? Monessa Euroopan maassa tavataan kahvilassa jo ihan sen vuoksi, että asunnot on pienempiä kuin Suomessa. Mene katsomaan miten suurella joukolla ihmiset tapaa toisiaan illalla ravintolassa. Ei tarvitse tiskata eikä emännöidä. Jokainen voi maksaa ihan omasta pussistaan ettei tarvitse vinkua rahastakaan. Herranjesta miten voi olla sosiaalinen kanssakäyminen vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa enää sitä monen tunnin hommaa, joka pitää tehdä ennen vieraiden tuloa kotiin; kodin siivous ja sitten käyt ruokakaupassa ja alat laittamaan sitä ruokaa, katat pöydän jne suunnittelua. Sitten emännöit itsesi uuvuksiin saakka ja toivot jossain kohden, että vieraat tajuaa lähteä. Kun sitten lähtevät, alkaa jälkisiivous, tms pöydän korjaus ja tiskit jne. Koko seuraavan päivän olet ihan väsyny. Ei kiitos, en kutsu ainakaan kotiini ketään enää.
Miksi ei voi siis tavata kahvilassa tai ravintolassa, miksi pitää ottaa itselleen se marttyyrin rooli? Monessa Euroopan maassa tavataan kahvilassa jo ihan sen vuoksi, että asunnot on pienempiä kuin Suomessa. Mene katsomaan miten suurella joukolla ihmiset tapaa toisiaan illalla ravintolassa. Ei tarvitse tiskata eikä emännöidä. Jokainen voi maksaa ihan omasta pussistaan ettei tarvitse vinkua rahastakaan. Herranjesta miten voi olla sosiaalinen kanssakäyminen vaikeaa.
En ole tuo, jolle kommentoit, mutta Suomessa ravintolahinnat on sen verran korkeita, ettei kaikilla ole varaa käydä niissä. Varsinkin perheelliset kokevat, etteivät voi pistää perheen ruokarahoja omiin huvituksiinsa ja ennenkuin voi lähteä kavereiden kanssa ravintolaan, pitää olla voinut käydä perheen kanssa ravintolassa. Kaikki hinnat nousevat nyt kovaa vauhtia ja monet joutuvat ihan oikeasti miettimään, mihin rahat on järkevintä käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri Suomessa on kunniaasia pärjätä ja kieltää juuri nuo sosiaaliset perustarpeensa? Niin monet on tahtomattaan yksin, kun luontevaa yhdessäoloa ei arvosteta. Ei ole kylän bistroja, korttelin pubeja, kyläjuhlia, isoja häitä tai hautajaisia, sukujuhlia... pelkkää parisuhteen tai ydinperheen kanssa kuplaan käpertymistä.
Tämä! En voi ymmärtää. Ihmeen sisäsiittoista. Ja nämä kommentit miten ihmisten kaverikiintiöt on täynnä!
Suomessa on vaikka kuinka paljon yksinäisiä. Senkus alat tutustumaan heihin. Mene vaikka mukaan SPR:n ystävätoimintaan.
Yleensä ne on joko yksinäisiä omasta tahdostaan, tai sitten sosiaalisesti kyvyttömiä, vihaisia ja junttimaisia. Ei kellään ole mitään velvollisuutta tyrkyttäytyä vihaisen erakon ystäväksi.
No jos ei seura kelpaa, turha valittaa omaakaan yksinäisyyttään. Maailma on täynnä ihmisiä. Ei ole mikään pakko päästä juuri sellaisen ystäväksi, joka ei uusia ystäviä tarvitse. Tässäkin ketjussa on jo useampi kertonut yksinäisyydestään. Miksi ette tutustuisi toisiinne?
Parhaat ystävät olen löytänyt ulkomailta. Heille ei ole mikään ongelma keskustella asioista, nauraa vitseille ja olla luonnollisessa kanssakäymisessä. Suomalaiset "ystävät" eivät osaa keskustella mistään, eivät vastaa viesteihin, hyvä kun toivottavat edes kerran vuodessa hyvää syntymäpäivää. Ihmettelen usein, luetaanko sielläpäin edes lehtiä jos ei mikään asia tunnu kiinnostavan. Kuka nyt sellaisen perässä haluaa roikkua?
Samaa mieltä. Ghoostasin yhden pitkäaikaiaen ystävän, joka vastasi viesteihin noin viikon viiveellä, jos vastasi ollenkaan. Ei vastannut koskaan puhelimeen kun soitin. Sitten otti aina itse yhteyttä tyyliin “ ollaan viidentoista minsan kuluttua siellä ja siellä, tuutko kahville, olis kiva nähdä”. Tai soitteli silloin kun häntä huvitti.
Pompottelija ystävä sai kenkää!
Vieraiden kotiinkutsumisessa on meillä ollut se ongelma ( silloin kun ei ollut korona pilannut kaikkea ) ,että vieraat viihtyivät liian huvin ja lähtivät usein kotiin vasta klo 2 tai 3 aamuyöstä.
Silmät ristissä sitten seuraavan päivän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa enää sitä monen tunnin hommaa, joka pitää tehdä ennen vieraiden tuloa kotiin; kodin siivous ja sitten käyt ruokakaupassa ja alat laittamaan sitä ruokaa, katat pöydän jne suunnittelua. Sitten emännöit itsesi uuvuksiin saakka ja toivot jossain kohden, että vieraat tajuaa lähteä. Kun sitten lähtevät, alkaa jälkisiivous, tms pöydän korjaus ja tiskit jne. Koko seuraavan päivän olet ihan väsyny. Ei kiitos, en kutsu ainakaan kotiini ketään enää.
Miksi ei voi siis tavata kahvilassa tai ravintolassa, miksi pitää ottaa itselleen se marttyyrin rooli? Monessa Euroopan maassa tavataan kahvilassa jo ihan sen vuoksi, että asunnot on pienempiä kuin Suomessa. Mene katsomaan miten suurella joukolla ihmiset tapaa toisiaan illalla ravintolassa. Ei tarvitse tiskata eikä emännöidä. Jokainen voi maksaa ihan omasta pussistaan ettei tarvitse vinkua rahastakaan. Herranjesta miten voi olla sosiaalinen kanssakäyminen vaikeaa.
En halua jutella kahvilassa, kun pitää välillä kuiskia, ettei muut kuule.
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa enää sitä monen tunnin hommaa, joka pitää tehdä ennen vieraiden tuloa kotiin; kodin siivous ja sitten käyt ruokakaupassa ja alat laittamaan sitä ruokaa, katat pöydän jne suunnittelua. Sitten emännöit itsesi uuvuksiin saakka ja toivot jossain kohden, että vieraat tajuaa lähteä. Kun sitten lähtevät, alkaa jälkisiivous, tms pöydän korjaus ja tiskit jne. Koko seuraavan päivän olet ihan väsyny. Ei kiitos, en kutsu ainakaan kotiini ketään enää.
Mutta muitta mutkitta menet nauttimaan toisten vaivalla tekemistä tarjottavista toisten siisteihin koteihin, mutta vastavuoroisesti et kutsu ketään kotiisi?
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa seurata kun itsekkäät ekstrovertit kiemurtelevat huomion puutteessa :) Olisipa aina korona.
Sä oot sairas! : (
Ei kannata olla somessa niin sitten on juttelemista kun tavataan kasvokkain.
Käyn töissä ja opiskelen yliopistossa. Ei minulla ole aikaa toisten viihdyttämiseen. Hanki oma elämä, äläkä narise.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri Suomessa on kunniaasia pärjätä ja kieltää juuri nuo sosiaaliset perustarpeensa? Niin monet on tahtomattaan yksin, kun luontevaa yhdessäoloa ei arvosteta. Ei ole kylän bistroja, korttelin pubeja, kyläjuhlia, isoja häitä tai hautajaisia, sukujuhlia... pelkkää parisuhteen tai ydinperheen kanssa kuplaan käpertymistä.
Tämä! En voi ymmärtää. Ihmeen sisäsiittoista. Ja nämä kommentit miten ihmisten kaverikiintiöt on täynnä!
Suomessa on vaikka kuinka paljon yksinäisiä. Senkus alat tutustumaan heihin. Mene vaikka mukaan SPR:n ystävätoimintaan.
Yleensä ne on joko yksinäisiä omasta tahdostaan, tai sitten sosiaalisesti kyvyttömiä, vihaisia ja junttimaisia. Ei kellään ole mitään velvollisuutta tyrkyttäytyä vihaisen erakon ystäväksi.
No jos ei seura kelpaa, turha valittaa omaakaan yksinäisyyttään. Maailma on täynnä ihmisiä. Ei ole mikään pakko päästä juuri sellaisen ystäväksi, joka ei uusia ystäviä tarvitse. Tässäkin ketjussa on jo useampi kertonut yksinäisyydestään. Miksi ette tutustuisi toisiinne?
Parhaat ystävät olen löytänyt ulkomailta. Heille ei ole mikään ongelma keskustella asioista, nauraa vitseille ja olla luonnollisessa kanssakäymisessä. Suomalaiset "ystävät" eivät osaa keskustella mistään, eivät vastaa viesteihin, hyvä kun toivottavat edes kerran vuodessa hyvää syntymäpäivää. Ihmettelen usein, luetaanko sielläpäin edes lehtiä jos ei mikään asia tunnu kiinnostavan. Kuka nyt sellaisen perässä haluaa roikkua?
Tämä on kyllä niin totta. Ulkomailta 20 vuotta sitten Suomeen muuttanut ystäväni on vain aivan erilainen kuin suomalaiset.
Hänellä on oma yritys, ja lisäksi kokopäivätyö, hänellä on 4 lasta joiden yh hän on ollut viimeiset 6 vuotta, yksi heistä aikuinen, toinenkin kohta. Silti hänellä on aikaa ystäville, toisin kuin suomalaisilla kavereillani. Se on vain kulttuurinen piirre.
No jos ei seura kelpaa, turha valittaa omaakaan yksinäisyyttään. Maailma on täynnä ihmisiä. Ei ole mikään pakko päästä juuri sellaisen ystäväksi, joka ei uusia ystäviä tarvitse. Tässäkin ketjussa on jo useampi kertonut yksinäisyydestään. Miksi ette tutustuisi toisiinne?