Mikä siinä on niin kauheaa jos saapuu, vaikka kahville 5-15 minuuttia yli sovitun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olen varannut aikaa kahvitteluun puoli tuntia, niin ei kai sua haittaa, että lähden pois oman aikatauluni mukaan, eli ehditään jutelka vain vartin verran

Jos olet varannut vain puoli tuntia kahvitteluun, niin ihan sama olla näkemättä ollenkaan.

Kahdeksan tuntiako siellä sitten pitäisi istua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olen varannut aikaa kahvitteluun puoli tuntia, niin ei kai sua haittaa, että lähden pois oman aikatauluni mukaan, eli ehditään jutelka vain vartin verran

Jos olet varannut vain puoli tuntia kahvitteluun, niin ihan sama olla näkemättä ollenkaan.

Kahdeksan tuntiako siellä sitten pitäisi istua?

Joo kahdeksan tuntia juurikin, mistäs osasitkin arvata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

7

Vierailija kirjoitti:

Olen todennut, että parempi olla sopimatta mitään näiden kellonkyttäjien kanssa. Jos on niin nipo, että joku 5 minuutin myöhästyminen saa repimään hiukset päästään, niin meillä tuskin on paljon muutakaan yhteistä. Miksi elämän pitäisi olla yhtä suorittamista? Eikö edes ystävyyssuhteissaan voisi ottaa vähän rennommin?

Normaalille ihmiselle ei ole suorittamista saapua sovittuun aikaan paikalle

Monella ihmisellä on ajanhallinnan ongelmia, jotka johtuvat heidän synnynnäisistä ominaisuuksistaan. He voivat suurella vaivalla olla ajoissa, usein siten että varaavat aivan ylimitoitetun määrän aikaan että eivät ole varmasti myöhässä. Tämä on suorittamista, ylimääräistä vaivannäköä. Et siis halua olla tällaisten "epänormaalien" ihmisten kanssa tekemisissä? Sinulle kelpaa vain neurotyypillisten seura?

Ajanhallinnan ongelmista kärsivän pitää keksiä keinot, joilla onnistuu oleen ajoissa paikalla. Ei pidä kipata ongelmiaan muiden niskaan

Vierailija kirjoitti:

Jos tunnistaa itsessään sen, että aika ei yleensä riitä ja karkaa käsistä, miksei vaan varaa vaikka extrapuolituntisen tai tunnin lisää itselleen pelivaraa? Tätä en ymmärrä.

Se, että ei ongelman tiedostamisesta huolimatta tee sille mitään, kertoo paljon motivaatiosta ja mielenkiinnosta. Eli että niitä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tunnistaa itsessään sen, että aika ei yleensä riitä ja karkaa käsistä, miksei vaan varaa vaikka extrapuolituntisen tai tunnin lisää itselleen pelivaraa? Tätä en ymmärrä.

Se, että ei ongelman tiedostamisesta huolimatta tee sille mitään, kertoo paljon motivaatiosta ja mielenkiinnosta. Eli että niitä ei ole.

Ei vaan se vaan ei onnistu vaikka miten varaisi aikaa. Itse olen lähestulkoon aina vähintään 15-30 min myöhässä tapaamisesta ja vaikka kuinka yritän varata aikaa niin siihen tulee aina jotain ylimääräistä ja se aika vaan valuu kuin hiekka sormien välistä ja sitten on jo tulen palava kiire ja myöhässä.

"Minä ainakin yritän lähteä ajoissa, mutta en vain pääse.

Kello tikittää liian nopeasti ja aina jossain kohtaa tajuan ajan "loppuneen" kesken."

Ei ole oikeasti niin vaikeaa saapua paikalle ajoissa, yrittäisit edes 🤦

Vierailija kirjoitti:

Tämmösille kroonisille myöhästelijöille vaan pitää aina sanoa tapamisajaksi se 5-15min aikaisemmin mitä muille :p

Ettekö te tollot voi itse ajoittaa lähdön sen mukaan että olisi aiakisemmin tapaaminen kun kerran tiedostatte ajankulun? Miksi toisten pitää huolehtia teidän aikatauluista? Omissa on ihan riittävästi taakkaa. ei se meille tunnollisillekkaan aina helppoa ole olla ajoissa paikalla. sitten hikisenä ja hengästyneenä tai jonkun asian tekemättä jättäneenä jossain kadunkulmassa tököttää odottamassa toista joka ei välitä

Joissakin maissa tuo on tosiaan normaalia ja ajoissa olemista pidetään outona, mutta suomalaiseen kulttuuriin ei myöhästely kuulu ja valtaosa tulee juuri ajoissa tai jo hieman etuajassa paikalle. Itse pidän ärsyttävänä, jos on jotakin sovittu ja joutuu odottelemaan 15min. Toki joskus voi sattua jotakin odottamatonta, mutta jos aina myöhästelee niin se ei ole kohteliasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tunnistaa itsessään sen, että aika ei yleensä riitä ja karkaa käsistä, miksei vaan varaa vaikka extrapuolituntisen tai tunnin lisää itselleen pelivaraa? Tätä en ymmärrä.

Se, että ei ongelman tiedostamisesta huolimatta tee sille mitään, kertoo paljon motivaatiosta ja mielenkiinnosta. Eli että niitä ei ole.

Ei vaan se vaan ei onnistu vaikka miten varaisi aikaa. Itse olen lähestulkoon aina vähintään 15-30 min myöhässä tapaamisesta ja vaikka kuinka yritän varata aikaa niin siihen tulee aina jotain ylimääräistä ja se aika vaan valuu kuin hiekka sormien välistä ja sitten on jo tulen palava kiire ja myöhässä.

Tunnen kaltaisesi. Kunon joskus 5 min enne lähtöä valmis alkaa haahuilla jotai turhaa juttua kun olevinas niin jumalattomasti aikaa. 10min  kuluttua jo hääsää miten kello on noin paljon pitää vielä vessassa käydä ja sitten peilaukset päälle. Eli silloin kun olisi lähdön aika ei vaam lähde ei vaikka mikä olis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

7

Vierailija kirjoitti:

Olen todennut, että parempi olla sopimatta mitään näiden kellonkyttäjien kanssa. Jos on niin nipo, että joku 5 minuutin myöhästyminen saa repimään hiukset päästään, niin meillä tuskin on paljon muutakaan yhteistä. Miksi elämän pitäisi olla yhtä suorittamista? Eikö edes ystävyyssuhteissaan voisi ottaa vähän rennommin?

Normaalille ihmiselle ei ole suorittamista saapua sovittuun aikaan paikalle

Monella ihmisellä on ajanhallinnan ongelmia, jotka johtuvat heidän synnynnäisistä ominaisuuksistaan. He voivat suurella vaivalla olla ajoissa, usein siten että varaavat aivan ylimitoitetun määrän aikaan että eivät ole varmasti myöhässä. Tämä on suorittamista, ylimääräistä vaivannäköä. Et siis halua olla tällaisten "epänormaalien" ihmisten kanssa tekemisissä? Sinulle kelpaa vain neurotyypillisten seura?

Ajanhallinnan ongelmista kärsivän pitää keksiä keinot, joilla onnistuu oleen ajoissa paikalla. Ei pidä kipata ongelmiaan muiden niskaan

Miten tämän nyt rautalangasta taivuttaisi: keinoja on, mutta ne eivät kaikilla toimi ja ovat enemmän tai vähemmän kuluttavia. Jos itse tiedän, että ystävälläni on ongelmia ajanhallinnan kanssa, niin miksi vaatisin häntä käyttämään rajallisia voimavarojaan siihen, että on minuutilleen ajoissa jossain kahvittelutapaamisessa minun kanssani? Sen sijaan että raivostuisin siitä, ettei sovittu aika täysin pidä ja kehittelisin päässäni syytöksiä epäkunnioituksesta, suhtaudun ymmärtäväisesti. Toki minullakin jokin raja on, mutta ei kaikki ole niin mustavalkoista että 15 minuuttia kaataisi maailman. Ainakin, jos ystävä pitäisi minut ajan tasalla siitä, että on jo matkalla tms. Sinulla on toki oikeus valita toisin, jos siltä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen todennut, että parempi olla sopimatta mitään näiden kellonkyttäjien kanssa. Jos on niin nipo, että joku 5 minuutin myöhästyminen saa repimään hiukset päästään, niin meillä tuskin on paljon muutakaan yhteistä. Miksi elämän pitäisi olla yhtä suorittamista? Eikö edes ystävyyssuhteissaan voisi ottaa vähän rennommin?

Normaalille ihmiselle ei ole suorittamista saapua sovittuun aikaan paikalle

Monella ihmisellä on ajanhallinnan ongelmia, jotka johtuvat heidän synnynnäisistä ominaisuuksistaan. He voivat suurella vaivalla olla ajoissa, usein siten että varaavat aivan ylimitoitetun määrän aikaan että eivät ole varmasti myöhässä. Tämä on suorittamista, ylimääräistä vaivannäköä. Et siis halua olla tällaisten "epänormaalien" ihmisten kanssa tekemisissä? Sinulle kelpaa vain neurotyypillisten seura?

Juuri näin. En jaksa yhtään k*hareiden säätämistä. Olkoot keskenään tämmöiset.

Jos sulla on viedä lahjaksi nuudelisoppaa, homma täysin ok! 👍

Joillekin ajan kanssa on haastavampaa ja sen miettimiseen joutuu näkemään ekstravaivaa. Kuulun näihin ihmisiin. Siitä huolimatta en ikinä ole myöhässä ystävien kanssa sovitusta tapaamisesta, koska arvostan heitä ja heidän aikaansa. Jos en ole saanut vaikka tukkaa laitettua ennen lähtöä niin sitten laitan tukan vain ponnarille, tai jätän meikkaamatta jne. Opinpahan ensi kerralla varaamaan laittautumiseen itselleni enemmän aikaa jos koen sen tärkeäksi.

Vauvan saatuani arvostan aikaa vielä enemmän ja tiedostan paljon paremmin ajan kulumisen eri tilanteissa.

Viisi minuuttia on vielä ok. Viisitoista minuuttia ei jos ei ole hyvää syytä.

Vaikka joku olisi tulossa luokseni käymään, jos hän on myöhässä en pysty oikein odottaessa keskittymään muuhun kuin siihen että vieraan pitäisi olla kohta tulossa. Jos joutuu odottelemaan jossain ulkona vaikka se on aika kurjaa. Muiden aikaa pitäisi arvostaa niin että pyrkii olemaan ajoissa.

Onneksi Suomessa on ajoissa olemisen kulttuuri, en jaksaisi sellaista epävarmaa aikataulutusta mikä joissain maissa vallitsee. On myös ajan kanssa Suomeakin tarkempia maita joissa on ajoissa vain jos on etuajassa, myöhästelijöitä ei niissä oikein suvaita jos ei täälläkään.

5 minuuttia on ihan ok ja etenkin jos menee toisen luo kylään, on aina parempi olla muutama minuutti myöhässä kuin yhtään etuajassa. Sen sijaan kahvilaan, ravintolaan tms. mennessä on mieluummin muutaman minuutin ajoissa kuin myöhässä. 15 minuuttia on jo sitten ihan rehellinen myöhästyminen eikä tietenkään kivaa tai kohteliasta. Silloin tällöin jokaiselle voi käydä niin, mutta kyllä se vaatii jo kunnon pahoittelut ja usein toistuessaan on todella rasittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen todennut, että parempi olla sopimatta mitään näiden kellonkyttäjien kanssa. Jos on niin nipo, että joku 5 minuutin myöhästyminen saa repimään hiukset päästään, niin meillä tuskin on paljon muutakaan yhteistä. Miksi elämän pitäisi olla yhtä suorittamista? Eikö edes ystävyyssuhteissaan voisi ottaa vähän rennommin?

Normaalille ihmiselle ei ole suorittamista saapua sovittuun aikaan paikalle

Monella ihmisellä on ajanhallinnan ongelmia, jotka johtuvat heidän synnynnäisistä ominaisuuksistaan. He voivat suurella vaivalla olla ajoissa, usein siten että varaavat aivan ylimitoitetun määrän aikaan että eivät ole varmasti myöhässä. Tämä on suorittamista, ylimääräistä vaivannäköä. Et siis halua olla tällaisten "epänormaalien" ihmisten kanssa tekemisissä? Sinulle kelpaa vain neurotyypillisten seura?

Miksi näiden henkilöiden ei pitäisi joutua näkemään yhtään vaivaa jotta kaikille muille ei aiheudu ylimääräistä vaivaa, mutta muiden kyllä pitäisi tuhlata aikaansa koska neuroepätyypillisillä on ajanhallintaongelmia ja se vain täytyy kestää?

Kaikilla kuitenkin on aikaa saman verran. Neuroepätyypillinen joko tuhlaa toisen aikaa, tuhlaa omaa aikaansa tai sitten oppii säätämään asiat niin että aikaa ei mene keltään liiemmin hukkaan. Miksi oikea vaihtoehto on se toisten ajan tuhlaaminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tunnistaa itsessään sen, että aika ei yleensä riitä ja karkaa käsistä, miksei vaan varaa vaikka extrapuolituntisen tai tunnin lisää itselleen pelivaraa? Tätä en ymmärrä.

Se, että ei ongelman tiedostamisesta huolimatta tee sille mitään, kertoo paljon motivaatiosta ja mielenkiinnosta. Eli että niitä ei ole.

Ei vaan se vaan ei onnistu vaikka miten varaisi aikaa. Itse olen lähestulkoon aina vähintään 15-30 min myöhässä tapaamisesta ja vaikka kuinka yritän varata aikaa niin siihen tulee aina jotain ylimääräistä ja se aika vaan valuu kuin hiekka sormien välistä ja sitten on jo tulen palava kiire ja myöhässä.

"Tulee ylimääräistä". Tuleehan sitä, jos alkaa tekemään jotain muuta kuin sitä mitä pitäisi olla tekemässä. Jokaiseen puheluun tai viestiin ei ole pakko vastata just sillä sekunnilla, kukkia ei ole pakko kastella kun tekee lähtöä kahvilaan, hiukset voi pestä myöhemminkin ja samoin viikonlopun ostoslistan voi laatia palattuaankin. Tahdon tällä sanoa, että jotkut ihmiset ovat sellaisia haahuilijoita, jotka unohtavat mitä ovat tekemässä tai mitä pitäisi olla tekemässä, ja sitten tulee kauheana yllätyksenä kun aika loppuukin kesken. Kun "tuli sitä ylimääräistä"! Voihan sitä joskus tullakin, mutta tuskin joka kerta tarvitsee viedä sairasta naapuria ensin sairaalaan tai muuta vastaavaa mikä oikeasti ei voi odottaa. Suurin osa siitä ylimääräisestä voisi tulla tehdyksi huomennakin - tai olisi pitänyt tehdä jo eilen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen todennut, että parempi olla sopimatta mitään näiden kellonkyttäjien kanssa. Jos on niin nipo, että joku 5 minuutin myöhästyminen saa repimään hiukset päästään, niin meillä tuskin on paljon muutakaan yhteistä. Miksi elämän pitäisi olla yhtä suorittamista? Eikö edes ystävyyssuhteissaan voisi ottaa vähän rennommin?

Normaalille ihmiselle ei ole suorittamista saapua sovittuun aikaan paikalle

Monella ihmisellä on ajanhallinnan ongelmia, jotka johtuvat heidän synnynnäisistä ominaisuuksistaan. He voivat suurella vaivalla olla ajoissa, usein siten että varaavat aivan ylimitoitetun määrän aikaan että eivät ole varmasti myöhässä. Tämä on suorittamista, ylimääräistä vaivannäköä. Et siis halua olla tällaisten "epänormaalien" ihmisten kanssa tekemisissä? Sinulle kelpaa vain neurotyypillisten seura?

Miksi näiden henkilöiden ei pitäisi joutua näkemään yhtään vaivaa jotta kaikille muille ei aiheudu ylimääräistä vaivaa, mutta muiden kyllä pitäisi tuhlata aikaansa koska neuroepätyypillisillä on ajanhallintaongelmia ja se vain täytyy kestää?

Kaikilla kuitenkin on aikaa saman verran. Neuroepätyypillinen joko tuhlaa toisen aikaa, tuhlaa omaa aikaansa tai sitten oppii säätämään asiat niin että aikaa ei mene keltään liiemmin hukkaan. Miksi oikea vaihtoehto on se toisten ajan tuhlaaminen?

Miksi oletat että he eivät näkisi yhtään vaivaa? Miksi ajattelet heti pahinta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

7

Vierailija kirjoitti:

Olen todennut, että parempi olla sopimatta mitään näiden kellonkyttäjien kanssa. Jos on niin nipo, että joku 5 minuutin myöhästyminen saa repimään hiukset päästään, niin meillä tuskin on paljon muutakaan yhteistä. Miksi elämän pitäisi olla yhtä suorittamista? Eikö edes ystävyyssuhteissaan voisi ottaa vähän rennommin?

Normaalille ihmiselle ei ole suorittamista saapua sovittuun aikaan paikalle

Monella ihmisellä on ajanhallinnan ongelmia, jotka johtuvat heidän synnynnäisistä ominaisuuksistaan. He voivat suurella vaivalla olla ajoissa, usein siten että varaavat aivan ylimitoitetun määrän aikaan että eivät ole varmasti myöhässä. Tämä on suorittamista, ylimääräistä vaivannäköä. Et siis halua olla tällaisten "epänormaalien" ihmisten kanssa tekemisissä? Sinulle kelpaa vain neurotyypillisten seura?

Ajanhallinnan ongelmista kärsivän pitää keksiä keinot, joilla onnistuu oleen ajoissa paikalla. Ei pidä kipata ongelmiaan muiden niskaan

Miten tämän nyt rautalangasta taivuttaisi: keinoja on, mutta ne eivät kaikilla toimi ja ovat enemmän tai vähemmän kuluttavia. Jos itse tiedän, että ystävälläni on ongelmia ajanhallinnan kanssa, niin miksi vaatisin häntä käyttämään rajallisia voimavarojaan siihen, että on minuutilleen ajoissa jossain kahvittelutapaamisessa minun kanssani? Sen sijaan että raivostuisin siitä, ettei sovittu aika täysin pidä ja kehittelisin päässäni syytöksiä epäkunnioituksesta, suhtaudun ymmärtäväisesti. Toki minullakin jokin raja on, mutta ei kaikki ole niin mustavalkoista että 15 minuuttia kaataisi maailman. Ainakin, jos ystävä pitäisi minut ajan tasalla siitä, että on jo matkalla tms. Sinulla on toki oikeus valita toisin, jos siltä tuntuu.

Miksi minun pitäisi alkaa arpomaan sovinko tapaamisajaksi klo 15.00, 15.30 vai 16.00, kun haluan aikomus on tavata noin klo 17? Mistä minä tiedän mitä ajanhallintaongelmainen sillä kerralla keksii?

Onneksi sellaisia ei ole kaveripiirissäni

Se että on myöhässä (oikeasti) esim junan tai bussin hitauden takia on asia erikseen mutta yleensä ne ovat myöhässä vain muutamia minuutteja, koska niitä kulkee yleensä 5-15 min välein joten se ei voi olla syynä. Jos itse jatkuvasti sössii aikataulunsa niin sitten on päässä vikaa, eli ei ymmärrä kelloa tai aikaa oikein. Voi toki olla kyse täydestä kunnioituksen puutteestakin, sellainen tuskin on hyvä ystävä muutenkaan joten hei hei.