Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kellekään muulle tullut "yllätyksenä" se, että nelikymppisenä on jo aika vanha?
15.04.2022 |
Jotenkin olin kuvitellut, että nelikymppinen on vähän kuin kolmekymppinen samaan tapaan kuin kolmekymppisenä olin kuin kaksikymppinen. Luulin, että kyse on lähinnä asenteesta. Mutta nyt nelikymppisenä olen vähän järkyttynyt ensinnäkin siitä, että fyysisiä vanhenemisen merkkejä alkaa jo oikeasti tulla: hiukset harmaantuvat, väsyn helpommin, ja lukulasienkin tarpeesta tulevaisuudessa tuntuu jo viitteitä.
Pahinta on kuitenkin se, että joissakin asioissa tuntuu juna jo menneen. On joitakin harrastuksia, joista olen ollut aina kiinnostunut, kuten tietyt liikuntatunnit, mutta en jostain syystä ole aloittanut (rahasyistä tai niitä tunteja ei ole ollut paikkakunnallani), ja nyt olen tajunnut että niillä tunneilla käyvät vain nuoret ja nyt olisin siellä kuin mummo päiväkodissa. Lisäksi olen kauhukseni huomannut, että uusien asioiden oppiminen on vaikeutunut – en olisi ikinä uskonut tätä omalle kohdalleni. En ollut tajunnut, että jotkut asiat olisi vain pitänyt ymmärtää tehdä aiemmin.
En edes tiedä, miten voin olla jo yli nelikymppinen. Jotenkin en ole pysynyt ollenkaan ikävuosieni karttumisen perässä. Vuodet ovat menneet niin nopeasti, etten tunnista itseäni lainkaan ikäni numeroista.
Kaipaisin tähän vertaistukea enkä irvailua tai ilmoituksia siitä, että te kaikki muut olette edelleen freesejä ja nuorekkaita ja taitavia ja teitä luullaan aina 20-vuotiaiden lastenne pikkusiskoiksi.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Naisten kohdalla pitää paikkansa todella vahvasti eli 40v on "parhaat vuodet takana" ikäraja. Inflaatio alkaa jo 30v paikkeilla. Mikäli sinussa on aasialaisverta, on hyvät mahdollisuudet saada noin 10 vuotta lisää aikaa eli 40v eteenpäin koittaisi inflaatio. Kaikki naiset ovat game over viimeistään 50v seutuvilla. Tunnetaan myös nimillä vanhentunut tuote, ylijäämä, rusina, härskiintynyt, jne.
Suosittelen ihon peittämistä vaatteilla viimeistään siinä iässä. Ennen tämä osattiin eli 50v alkoi huivien käytöt sun muut peittävät vaatteet yleistyä naisilla. Silloin vielä ajateltiin kanssaihmisten hyvinvointia.
Sinulla ei varmaan ole hirveästi kokemusta naisena elämisestä. Parasta yli 40-v elämässä on juuri se, ettei tarvitse enää käyttää energiaa kaltaistesi torjumiseen. Nuorten naisten elämän ärsyttävin puoli on typerät miehet, joiden häätämiseen kuluu energiaa. Pahimmillaan paljon muutakin. Mutta 40-v nainen saa vihdoin elää kuten itse haluaa. Muuttuu ihmisenä näkyväksi, kun ei enää ole se tissipari tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin köyhyys vanhentaa..
Olen yli 50 vuotias hoikka kaunis nainen.
Tilillä 400 000 eur.
Loma jenkkeihin varattu kera urheiluauton , rokkifestarin ja sviitin.
Olen pahoillani että sait huonot kortit:(
Köyhyys vanhentaa? Minäkin olen kaunis hoikka nainen yli 50-v. En ole rikas, en edes keskituloinen vaan miltei köyhä. Jenkkiloma yms ei kiinnosta, viihdyn yksinkertaisessa elämässäni koirani, kirjojen, taidenäyttelyiden, metsälenkkien ja sopivasti sosiaalisen piirini kanssa. Vaatteet ovat Emmystä/Vähänkäytetystä/tms mutta niitä on aika paljon ja kauniita. Ei kolota, ei särje, ei ole sairauksia.
No olet vaan ollut onnekas kun et ole sairastunut, ja kun sinulla ei ole lapsia huollettavana (ainakaan enää) niin tulet köyhänäkin toimeen.
Sairaudet, hoidon puute ja stressi rahasta vanhentaa, ei ehkä niinkään suoraan se köyhyys.
Sairaudet ja lapsiasia osui oikeaan. Stressiä ja surua on kyllä ollut, mm se lapsettomuus, menetin vanhempani nuorena, vuosien unettomuus & mielialaongelmat, monella tapaa väkivaltainen parisuhde, (entinen) vuosien ahdistus rahasta, ikäni tehnyt sijaisuuksia/pätkätöitä pienellä palkalla jne..
Onnekas olen silti ollut monella tapaa kuitenkin. Nyt elämä on seesteistä ja hyvää, parempaa kuin ikinä. Mutta pointti oli että köyhyys itsessään ei vanhenna eikä rikkaus nuorenna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ollenkaan samanlaisia kokemuksia. Onko sinulla ap joku tarve taas lytätä muita keski-ikäisiä naisia niin kuin täällä on tapana? Että tajutkaa nyt, kuinka vanhoja olette, ette saa elää niin kuin haluatte?
Sanoinko jotain tuon tapaista? Kerroin omista tuntemuksistani ja kysyin, onko muilla samanlaisia. Onnittelen, ettei sinulla ole. Eikä ole ilmeisesti kenelläkään muullakaan. Tästä lähin poden ikäkriisiäni yksin ja hiljaa omassa päässäni.
ap
No otsikossa väitit, että nelikymppisenä on jo ”aika vanha”. Olisit iloinen, että olet elossa ja terve (?). Nekään eivät ole itsestäänselviä asioita kenellekään. Jos elät vaikka kahdeksankymppiseksi, on sinulle vielä monta vuosikymmentä aikaa velloa ikäkriisissäsi ja tuntea itsesi vanhaksi. Älä kuitenkaan vedä muita siihen mukaan.
Olet oikeassa, muotoilin otsikon kehnosti. Pahoitteluni siitä. Tarkoitukseni oli edelleen avautua omista tuntemuksistani, mutta näköjään aihe on tabu. Pitäisi vain olla sinut ikääntymisensä kanssa niin kuin kaikki muutkin. Jos ei ole, se katsotaaan hyökkäykseksi muiden ikääntymistapoja kohtaan.
ap
🤷 On ihan ok kriisillä. Se, että keskusteluun vastaa he, ketkä ovat sinut itsensä ja ikääntymisensa kanssa niin ei tee asiasta tabua.
Ap kyllä aloituksessaan selvästi sanoi kaipaavansa vertaistukea eikä irvailua tai muiden kokemuksia kuinka ovat supernuorekkaita yms.
Miksi hyvää vertaistukea ei olisi hieman vanhemman naisen kertomus, että ikävuodet 40-50 ovat naisen elämässä oikeasti kaikkein parasta aikaa. Ei kaksikymppisen epävarmuutta siitä, saako elämässä sen, mitä haluaa, ei kolmikymppisen vauvan kanssa valvottuja öitä ja tiukkaa elämää työn ja pikkulapsielämän paineessa, vaan aikuisen hyvin toimeentulevan ja vielä ihan hyväkuntoisen ihmisen elämää. Työssä on siinä asemassa, että voi jo aika hyvin pitää puolensa, ja osaa hommansa, ja tosiaan, sen kuin vain aloitat urheilun. Se sopii vielä nelikymppiselle oikein hyvin.
Mitä ihmeen vertaistukea olisi sanoa, että niin se varmaan on, olet vain vanha.
Kyllä nelikymppisellä voi olla noita samoja ongelmia. Voi hyvin olla epävarmuutta siitä, saako elämässä sen, mitä haluaa. Voi olla vauvan kanssa valvottuja öitä ja tiukkaa elämää työn ja pikkulapsielämän paineessa. Eikä välttämättä ole hyvää toimeentuloa ja hyvää paikkaa työelämässä. Ei kaikki ole suorittaneet elämäänsä samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisenä ei ole enää nuori, muttei ole vielä vanhakaan. Vähän siitä riippuen, onko kotona lapsia ja minkäikäisiä he ovat, elämässä on taas enemmän aikaa kehittää itseään, harrastaa ja tavata ystäviä.
Jotenkin on tavattoman huojentavaa, ettei ole enää parikymppinen eikä kellään ole enää odotuksia siitä, millainen tulisi olla.Olet siis "antanut mennä"
Olet lihava, juurikasvuinen rillipää ,ja oikeutat sen iälläsi?
Jokaisella on oikeus näyttää siltä miltä haluaa. Iästä riippumatta.
Voit tunkea ulkonäköfas ismisi takapuoleesi.
Kyllä on..mutta ikä ei ole oikeutus "rupsauttaa" itsensä.
Sinultako se lupa pitää siihen "rupsauttamiseen" pyytää? Oletpas id*ootti.
En ole.
Pidän kehostani huolta koska
se on ainoa
haluan pysyä terveenä
haluan elää pitkään
Vierailija kirjoitti:
Naisten kohdalla pitää paikkansa todella vahvasti eli 40v on "parhaat vuodet takana" ikäraja. Inflaatio alkaa jo 30v paikkeilla. Mikäli sinussa on aasialaisverta, on hyvät mahdollisuudet saada noin 10 vuotta lisää aikaa eli 40v eteenpäin koittaisi inflaatio. Kaikki naiset ovat game over viimeistään 50v seutuvilla. Tunnetaan myös nimillä vanhentunut tuote, ylijäämä, rusina, härskiintynyt, jne.
Suosittelen ihon peittämistä vaatteilla viimeistään siinä iässä. Ennen tämä osattiin eli 50v alkoi huivien käytöt sun muut peittävät vaatteet yleistyä naisilla. Silloin vielä ajateltiin kanssaihmisten hyvinvointia.
Jaha, ja miltähän vuosisadalta kyseinen herrasmies ja luomakunnan kruunu mahtaakaan ajatuksiansa julkituoda? Et taida itsekään olla kovin nuori kommentistasi päätellen - mutta mitä ilmeisimmin kuitenkin aikamoinen Adonis, silmänilo ja jumalan lahja naisille kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin köyhyys vanhentaa..
Olen yli 50 vuotias hoikka kaunis nainen.
Tilillä 400 000 eur.
Loma jenkkeihin varattu kera urheiluauton , rokkifestarin ja sviitin.
Olen pahoillani että sait huonot kortit:(
Miksi alapeukut täysin asialliseen kommenttiin.
Olen huonosta kodista, jossa minua lyötiin ja pidettiin nälässä
N50V
Luitko ollenkaan aloitusviestiä? Erityisesti tuota viimeistä kappaletta.
Haluan vain rohkaista kaikkia elämään niin hyvin kuin mahdollista.
minäkin olin köyhä 30 vuotiaaksi asti..sitten yritykselleni tuli kysyntä piikki.
Luovuttaja en ole koskaan ollut.
Olen surullinen että ap on jo kuollut henkisesti.
se rikas ja kaunis 50 vuotias
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisenä ei ole enää nuori, muttei ole vielä vanhakaan. Vähän siitä riippuen, onko kotona lapsia ja minkäikäisiä he ovat, elämässä on taas enemmän aikaa kehittää itseään, harrastaa ja tavata ystäviä.
Jotenkin on tavattoman huojentavaa, ettei ole enää parikymppinen eikä kellään ole enää odotuksia siitä, millainen tulisi olla.Olet siis "antanut mennä"
Olet lihava, juurikasvuinen rillipää ,ja oikeutat sen iälläsi?
Jokaisella on oikeus näyttää siltä miltä haluaa. Iästä riippumatta.
Voit tunkea ulkonäköfas ismisi takapuoleesi.
Kyllä on..mutta ikä ei ole oikeutus "rupsauttaa" itsensä.
Sinultako se lupa pitää siihen "rupsauttamiseen" pyytää? Oletpas id*ootti.
En ole.
Pidän kehostani huolta koska
se on ainoa
haluan pysyä terveenä
haluan elää pitkään
On jokaisen oma asia, haluaako tehdä kuten sinä, vai antaako itsensä rupsahtaa. Ei siihen mitään oikeutusta tarvita. Toki on väärin heittäytyä julkisen terveydenhuollon hoidettavaksi, mutta tietty rupsahtaminen on ihan sallittua ilman sinun lupaasikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten kohdalla pitää paikkansa todella vahvasti eli 40v on "parhaat vuodet takana" ikäraja. Inflaatio alkaa jo 30v paikkeilla. Mikäli sinussa on aasialaisverta, on hyvät mahdollisuudet saada noin 10 vuotta lisää aikaa eli 40v eteenpäin koittaisi inflaatio. Kaikki naiset ovat game over viimeistään 50v seutuvilla. Tunnetaan myös nimillä vanhentunut tuote, ylijäämä, rusina, härskiintynyt, jne.
Suosittelen ihon peittämistä vaatteilla viimeistään siinä iässä. Ennen tämä osattiin eli 50v alkoi huivien käytöt sun muut peittävät vaatteet yleistyä naisilla. Silloin vielä ajateltiin kanssaihmisten hyvinvointia.
Aha
miksi peittäisin lähes täydellisen äidiltäni perityn kurvikkaan hoikan vartalon?
Oletko muslimi?
se rikas 50 vuotias nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ollenkaan samanlaisia kokemuksia. Onko sinulla ap joku tarve taas lytätä muita keski-ikäisiä naisia niin kuin täällä on tapana? Että tajutkaa nyt, kuinka vanhoja olette, ette saa elää niin kuin haluatte?
Sanoinko jotain tuon tapaista? Kerroin omista tuntemuksistani ja kysyin, onko muilla samanlaisia. Onnittelen, ettei sinulla ole. Eikä ole ilmeisesti kenelläkään muullakaan. Tästä lähin poden ikäkriisiäni yksin ja hiljaa omassa päässäni.
ap
No otsikossa väitit, että nelikymppisenä on jo ”aika vanha”. Olisit iloinen, että olet elossa ja terve (?). Nekään eivät ole itsestäänselviä asioita kenellekään. Jos elät vaikka kahdeksankymppiseksi, on sinulle vielä monta vuosikymmentä aikaa velloa ikäkriisissäsi ja tuntea itsesi vanhaksi. Älä kuitenkaan vedä muita siihen mukaan.
Olet oikeassa, muotoilin otsikon kehnosti. Pahoitteluni siitä. Tarkoitukseni oli edelleen avautua omista tuntemuksistani, mutta näköjään aihe on tabu. Pitäisi vain olla sinut ikääntymisensä kanssa niin kuin kaikki muutkin. Jos ei ole, se katsotaaan hyökkäykseksi muiden ikääntymistapoja kohtaan.
ap
🤷 On ihan ok kriisillä. Se, että keskusteluun vastaa he, ketkä ovat sinut itsensä ja ikääntymisensa kanssa niin ei tee asiasta tabua.
Ap kyllä aloituksessaan selvästi sanoi kaipaavansa vertaistukea eikä irvailua tai muiden kokemuksia kuinka ovat supernuorekkaita yms.
...muttei se silti ole tabu, kuten ap väittää, ja jos joku kokee asian olevan hänelle ok, ei se ole irvailua. Erilaiset näkökulmat ovat osa keskustelua, mutta muiden ihmisten kommentien vääristely kertoo huonosta keskustelutaidosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas täällä nuorekkaita nelikymppisiä, hienoa! Itse kallistun enemmän aloittajan näkökulman puoleen, elämä iässä 40+ on toisenlaista. Olen tehnyt vuosia fyysisesti raskasta työtä ja se alkaa tuntua kropassa. Palautumiseen tarvitsee enemmän aikaa. Pari ikätoveria on kuollut. Hiukset harmaantuu, kasvoilla on ryppyjä. Elettyä elämää hyvine ja raskaine puolineen on jo paljon takana. Jos tuuri käy, niin samanmoinen pätkä on vielä edessäkin.
Ap, sinulla on todennäköisesti jonkinlainen ikäkriisi. Ehkä voisi olla hyvä jutella jonkun kanssa siitä, miten hyväksyt menneet niin, että voit päästää niistä irti ja elää vahvemmin tässä hetkessä ja oivaltaa tulevaisuuden mahdollisuudet. Välillä ehkä täytyy pysähtyä ja surra menetykset ja pettymykset, joita ei ehkä ole vielä tunnistanut ja päästänyt pintaan. Mutta sitten päästää irti ja "päivittää unelmansa", kuten joku hienosti sanoi. Suosittelen siihen hakemaan apua, jos yksin tuntuu haastavalta, mikä on täysin ymmärrettävää.
Lisäksi terveysasiat olisi hyvä tarkistaa, esim. kilpirauhanen, rauta-arvot (ferritiini) ja estrogeeniarvot, jottei turhaan mikään fyysinen syy pahenna melankoliaa.
Olen itse huomannut samoja fiiliksiä itsessäni kuin sinä Ap näin vähän reilu nelikymppisenä. Olen hakeutumassa terapiaan ja selvittelen myös fyysisten oireilujen taustoja. Ympäröivä maailma ja kehomme muuttuu, mutta se ei ole syy siihen, ettemme voisi edelleen kokea iloa elämästä. Ollaan hyviä juuri näin ja toivoa on. Pienin askelin kohti valoa. Voimia siskot! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin järkyttyneenä aloitusviestin. Olen itse 52v. enkä tunne itseäni vanhaksi. Tiedän, että uuden oppiminen teettää enemmän töitä kuin nuorempana. Mutta kärsivällisyyttä on enemmän. Silti opiskelen.
Minulle on tullut yllätyksenä, että eräidenkin harrastusten parissa olen edelleen se porukan nuorin.
Eli vaikka se toinen jalka jo hiukan haudan puolella saattaa ollakin, on suurin osa kehosta vielä tukevasti haudan ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisenä ei ole enää nuori, muttei ole vielä vanhakaan. Vähän siitä riippuen, onko kotona lapsia ja minkäikäisiä he ovat, elämässä on taas enemmän aikaa kehittää itseään, harrastaa ja tavata ystäviä.
Jotenkin on tavattoman huojentavaa, ettei ole enää parikymppinen eikä kellään ole enää odotuksia siitä, millainen tulisi olla.Olet siis "antanut mennä"
Olet lihava, juurikasvuinen rillipää ,ja oikeutat sen iälläsi?
Jokaisella on oikeus näyttää siltä miltä haluaa. Iästä riippumatta.
Voit tunkea ulkonäköfas ismisi takapuoleesi.
Kyllä on..mutta ikä ei ole oikeutus "rupsauttaa" itsensä.
Sinultako se lupa pitää siihen "rupsauttamiseen" pyytää? Oletpas id*ootti.
En ole.
Pidän kehostani huolta koska
se on ainoa
haluan pysyä terveenä
haluan elää pitkään
Olen ensimmäisen kommentin esittänyt, joten saanen kertoa mielipiteeni, vaikka ap ei kaipaa heiltä mielipiteitä, keillä ei ikäkriisiä ole. Seuraava kommentti ole kuitenkin oletus, johon viittaavaa en mielestäni esittänyt.
Se, että nuorempana aika meni opiskeluihin, myöhemmin uraan ja perheeseen niin ei automaattisesti tarkoita sitä, etten pitäisi itsestäni huolta. Minulle on tärkeää ylläpitää yleistä terveydentilaani ja hyvinvointiani, joten olen liikkunut läpi ruuhkavuosienkin. Nyt vain minulla on enemmän aikaa arjessani taas päästä ulos. Odotan kesän festareita taas ja ystävien tapaamista. Aloitin myös opiskelun työn ohella, johon on paremmin nyt aikaa kuin esim. 10 vuotta sitten.
Sitä jotenkin nuorena eli ajatellen, että opiskelee, luo uran ja perhe jne.
Valmistuin 2008, jolloin oli vielä finanssikriisikin edessä. Nyt nähdään jo seuraukset.. Nyt on aikaa päivittää taas omia tietojaan. Työelämääkin on tämän ikäisellä vielä jäljellä "joitain" vuosia ;) ja mitä harrastuksiin tulee, ostin kanootin ja aloitin melonnan, jos olin haaveillut. Lapset on jo sen ikäisiä, että pärjäävät keskenään yön yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sitä näin 47-vuotiaana peilistä katsoo yllättävän vanhan näköinen ukko takaisin.
Erinäisistä syistä, lamoista, jne. olosuhteista johtuen en ole pystynyt lähellekään samaan elintasoon kuin vanhempani samaan ikään mennessä, joten myönnän olevani jossain määrin katkera. Parhaat vuodet on jo takanapäin ja vaikka en ole paljoa edes saavuttanut, kaikki menetykset ja vastoinkäymiset ovat kyllä tavoittaneet minut :/
Vierailija kirjoitti:
Luin järkyttyneenä aloitusviestin. Olen itse 52v. enkä tunne itseäni vanhaksi. Tiedän, että uuden oppiminen teettää enemmän töitä kuin nuorempana. Mutta kärsivällisyyttä on enemmän. Silti opiskelen.
Minulle on tullut yllätyksenä, että eräidenkin harrastusten parissa olen edelleen se porukan nuorin.
Eli vaikka se toinen jalka jo hiukan haudan puolella saattaa ollakin, on suurin osa kehosta vielä tukevasti haudan ulkopuolella.
Mitä järkyttävää aloitusviestissäni oli? Täällä on tehty kaikenmoisia outoja tulkintoja aloitusviestistäni ja paikkaansapitämättömiä oletuksia elämästäni, ilmeisesti kommentoijien omien elämänkokemusten värittäminä. En ole missään vaiheessa väittänyt, että olisin jotenkin toinen jalka haudassa tai etten tekisi tai harrastaisi mitään. Kerroin vain että olen yllättynyt siitä, miten nopeasti elämä on mennyt tähän asti, ja että MINULLA on ikääntymisen merkkejä jo nelikymppisenä, ja se on tullut MINULLE yllätyksenä, koska kuvittelin että niitä tulisi vasta myöhemmin. Minä olen itse nyt järkyttynyt monien palstalaisten lukutaidon puutteesta. Moni on ottanut aloitusviestini henkilökohtaisesti, vaikka mitään syytä siihen ei olisi ollut.
ap
Älä ikinä ajattele, että olet liian vanha aloittamaan tietyn harrastuksen. Ihan minkä ikäisenä vain voi aloittaa.
Samoja fiiliksiä minulla.
Kuvittelin myös, että minulla olisi työura tässä iässä, mutta olen tyhjän päällä.
Vierailija kirjoitti:
Älä ikinä ajattele, että olet liian vanha aloittamaan tietyn harrastuksen. Ihan minkä ikäisenä vain voi aloittaa.
Kiitos kommentistasi. Olen periaatteessa samaa mieltä kanssasi. Mutta jos vaikkapa tanssitunnilla on minun lisäkseni pelkästään 13-15-vuotiaita, niin minulle tulisi siitä kyllä epämukava olo. Minulla ei ole vielä siihen tarvittavaa iän tuomaa varmuutta. Voin tietysti sitten keksiä jonkun muun harrastuksen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisenä ei ole enää nuori, muttei ole vielä vanhakaan. Vähän siitä riippuen, onko kotona lapsia ja minkäikäisiä he ovat, elämässä on taas enemmän aikaa kehittää itseään, harrastaa ja tavata ystäviä.
Jotenkin on tavattoman huojentavaa, ettei ole enää parikymppinen eikä kellään ole enää odotuksia siitä, millainen tulisi olla.Olet siis "antanut mennä"
Olet lihava, juurikasvuinen rillipää ,ja oikeutat sen iälläsi?
Rillipää??! Mikäs koulukiusaajateini täällä kirjoittelee?
Alue: Aihe vapaa
Luitko ollenkaan aloitusviestiä? Erityisesti tuota viimeistä kappaletta.