Onko kellekään muulle tullut "yllätyksenä" se, että nelikymppisenä on jo aika vanha?
Jotenkin olin kuvitellut, että nelikymppinen on vähän kuin kolmekymppinen samaan tapaan kuin kolmekymppisenä olin kuin kaksikymppinen. Luulin, että kyse on lähinnä asenteesta. Mutta nyt nelikymppisenä olen vähän järkyttynyt ensinnäkin siitä, että fyysisiä vanhenemisen merkkejä alkaa jo oikeasti tulla: hiukset harmaantuvat, väsyn helpommin, ja lukulasienkin tarpeesta tulevaisuudessa tuntuu jo viitteitä.
Pahinta on kuitenkin se, että joissakin asioissa tuntuu juna jo menneen. On joitakin harrastuksia, joista olen ollut aina kiinnostunut, kuten tietyt liikuntatunnit, mutta en jostain syystä ole aloittanut (rahasyistä tai niitä tunteja ei ole ollut paikkakunnallani), ja nyt olen tajunnut että niillä tunneilla käyvät vain nuoret ja nyt olisin siellä kuin mummo päiväkodissa. Lisäksi olen kauhukseni huomannut, että uusien asioiden oppiminen on vaikeutunut – en olisi ikinä uskonut tätä omalle kohdalleni. En ollut tajunnut, että jotkut asiat olisi vain pitänyt ymmärtää tehdä aiemmin.
En edes tiedä, miten voin olla jo yli nelikymppinen. Jotenkin en ole pysynyt ollenkaan ikävuosieni karttumisen perässä. Vuodet ovat menneet niin nopeasti, etten tunnista itseäni lainkaan ikäni numeroista.
Kaipaisin tähän vertaistukea enkä irvailua tai ilmoituksia siitä, että te kaikki muut olette edelleen freesejä ja nuorekkaita ja taitavia ja teitä luullaan aina 20-vuotiaiden lastenne pikkusiskoiksi.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ollenkaan samanlaisia kokemuksia. Onko sinulla ap joku tarve taas lytätä muita keski-ikäisiä naisia niin kuin täällä on tapana? Että tajutkaa nyt, kuinka vanhoja olette, ette saa elää niin kuin haluatte?
Sanoinko jotain tuon tapaista? Kerroin omista tuntemuksistani ja kysyin, onko muilla samanlaisia. Onnittelen, ettei sinulla ole. Eikä ole ilmeisesti kenelläkään muullakaan. Tästä lähin poden ikäkriisiäni yksin ja hiljaa omassa päässäni.
ap
Ihanaa olla viisikymppinen. Nuorena voi TODELLA huonosti nahoissani eli siitä nuoruudesta ei ollut oikeastaan mitään iloa. Nyt keski iässä elämästä nauttii ja voin sanoa tykkääväni naamastani ja arjestani.
Mutta ei tätä voi tietenkään selittää sellaiselle, joka vihaa itseään. Hän luulee muidenkin tekevän niin.
Ihan hyvin olen pärjännyt opiskeluissa ja opin jopa nopeammin kuin nuorempana, koska olen motivoituneempi. Harrastan mitä huvittaa, miten muiden iät siihen liittyvät?
Ei minulla ollut mitään tuollaista nelikymppisenä, vasta päälle 50 v aloin huomata jotain merkkejä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin köyhyys vanhentaa..
Olen yli 50 vuotias hoikka kaunis nainen.
Tilillä 400 000 eur.
Loma jenkkeihin varattu kera urheiluauton , rokkifestarin ja sviitin.
Olen pahoillani että sait huonot kortit:(
Miksi alapeukut täysin asialliseen kommenttiin.
Olen huonosta kodista, jossa minua lyötiin ja pidettiin nälässä
N50V
Jatkan vielä
Isäni superälykäs mies nai äitini pelkän ulkonäön perusteella
Kun isäni kuoli hyvin nuorena..äitini lakkasi ra.kastamasta minua.
Geeniloton avulla pystyin tekemään luokkanousun.
Olen edelleen hyvin kaunis vaikka vanha olenkin, äly auttoi yritykseni perustamisessa.
Me ollaan kateellisia
Meitä ei kiinnosta ihminen joka on tehnyt luokkanousun myymällä persettä!!
Mene pois!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ollenkaan samanlaisia kokemuksia. Onko sinulla ap joku tarve taas lytätä muita keski-ikäisiä naisia niin kuin täällä on tapana? Että tajutkaa nyt, kuinka vanhoja olette, ette saa elää niin kuin haluatte?
Sanoinko jotain tuon tapaista? Kerroin omista tuntemuksistani ja kysyin, onko muilla samanlaisia. Onnittelen, ettei sinulla ole. Eikä ole ilmeisesti kenelläkään muullakaan. Tästä lähin poden ikäkriisiäni yksin ja hiljaa omassa päässäni.
ap
Mitä harrastusta sinulla ei ollut varaa harrastaa?
Köyhä vanhus on surullinen näky:(
Mulle on tullut vilpittömästi yllätyksenä, että olen viisikymppisenä vielä näin nuori. Notkea, vitaalinen, hyvässä hapessa ja elämänintoa täynnä. Utelias ja ahne oppimaan koko ajan lisää.
En ymmärrä aloittajan ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ollenkaan samanlaisia kokemuksia. Onko sinulla ap joku tarve taas lytätä muita keski-ikäisiä naisia niin kuin täällä on tapana? Että tajutkaa nyt, kuinka vanhoja olette, ette saa elää niin kuin haluatte?
Sanoinko jotain tuon tapaista? Kerroin omista tuntemuksistani ja kysyin, onko muilla samanlaisia. Onnittelen, ettei sinulla ole. Eikä ole ilmeisesti kenelläkään muullakaan. Tästä lähin poden ikäkriisiäni yksin ja hiljaa omassa päässäni.
ap
No otsikossa väitit, että nelikymppisenä on jo ”aika vanha”. Olisit iloinen, että olet elossa ja terve (?). Nekään eivät ole itsestäänselviä asioita kenellekään. Jos elät vaikka kahdeksankymppiseksi, on sinulle vielä monta vuosikymmentä aikaa velloa ikäkriisissäsi ja tuntea itsesi vanhaksi. Älä kuitenkaan vedä muita siihen mukaan.
Ala suunnitella kuolemaasi.
Esim tämä päivä vuoden kuluttua..olethan jo vanha.
Tee lista asioista jotka hoidat kuntoon vuoden sisällä.
Enää ei pikkujutut häiritse:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisenä ei ole enää nuori, muttei ole vielä vanhakaan. Vähän siitä riippuen, onko kotona lapsia ja minkäikäisiä he ovat, elämässä on taas enemmän aikaa kehittää itseään, harrastaa ja tavata ystäviä.
Jotenkin on tavattoman huojentavaa, ettei ole enää parikymppinen eikä kellään ole enää odotuksia siitä, millainen tulisi olla.Olet siis "antanut mennä"
Olet lihava, juurikasvuinen rillipää ,ja oikeutat sen iälläsi?
🤣🤣 Oikeasti nyt piristi, koska joka kohta meni väriin. Erikoista, kuinka ihmiset tekee ihan epäloogisia päätelmiä "rivien välistä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ollenkaan samanlaisia kokemuksia. Onko sinulla ap joku tarve taas lytätä muita keski-ikäisiä naisia niin kuin täällä on tapana? Että tajutkaa nyt, kuinka vanhoja olette, ette saa elää niin kuin haluatte?
Sanoinko jotain tuon tapaista? Kerroin omista tuntemuksistani ja kysyin, onko muilla samanlaisia. Onnittelen, ettei sinulla ole. Eikä ole ilmeisesti kenelläkään muullakaan. Tästä lähin poden ikäkriisiäni yksin ja hiljaa omassa päässäni.
ap
No otsikossa väitit, että nelikymppisenä on jo ”aika vanha”. Olisit iloinen, että olet elossa ja terve (?). Nekään eivät ole itsestäänselviä asioita kenellekään. Jos elät vaikka kahdeksankymppiseksi, on sinulle vielä monta vuosikymmentä aikaa velloa ikäkriisissäsi ja tuntea itsesi vanhaksi. Älä kuitenkaan vedä muita siihen mukaan.
Olet oikeassa, muotoilin otsikon kehnosti. Pahoitteluni siitä. Tarkoitukseni oli edelleen avautua omista tuntemuksistani, mutta näköjään aihe on tabu. Pitäisi vain olla sinut ikääntymisensä kanssa niin kuin kaikki muutkin. Jos ei ole, se katsotaaan hyökkäykseksi muiden ikääntymistapoja kohtaan.
ap
Ei vaan päinvastoin itse asiassa. Aloitin nelikymppisenä urheilullisen elämän ja olin paremmassa kunnossa kuin koskaan. Yhä edelleen viisikymppisenä tunnen itseni nuoreksi, vaikka tietty vanhenemisen merkkejäkin on olemassa.
No ei kyllä. Itse olen lähes 50, ja nelikymppisenä olen aloittanut aika vaativan liikuntaharrastuksen, muuttanut ulkomaille moneksi vuodeksi, ja muutenkin viettänyt tosi aktiivista elämää. Suurin osa 40v täyttävistä ei harmaannu, ei edes 50 v täyttävistä, eikä 40v yleensä käytä lukulaseja. Lapsien saamiseen alkaa olla 40v viimeiset hetket, mutta muuten se on naiselle elämän parasta aikaa, jos pikkulapsiaika on ohi, ja työelämä kunnossa, niin että on rahaa, aikaa ja jaksamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ollenkaan samanlaisia kokemuksia. Onko sinulla ap joku tarve taas lytätä muita keski-ikäisiä naisia niin kuin täällä on tapana? Että tajutkaa nyt, kuinka vanhoja olette, ette saa elää niin kuin haluatte?
Sanoinko jotain tuon tapaista? Kerroin omista tuntemuksistani ja kysyin, onko muilla samanlaisia. Onnittelen, ettei sinulla ole. Eikä ole ilmeisesti kenelläkään muullakaan. Tästä lähin poden ikäkriisiäni yksin ja hiljaa omassa päässäni.
ap
No otsikossa väitit, että nelikymppisenä on jo ”aika vanha”. Olisit iloinen, että olet elossa ja terve (?). Nekään eivät ole itsestäänselviä asioita kenellekään. Jos elät vaikka kahdeksankymppiseksi, on sinulle vielä monta vuosikymmentä aikaa velloa ikäkriisissäsi ja tuntea itsesi vanhaksi. Älä kuitenkaan vedä muita siihen mukaan.
Olet oikeassa, muotoilin otsikon kehnosti. Pahoitteluni siitä. Tarkoitukseni oli edelleen avautua omista tuntemuksistani, mutta näköjään aihe on tabu. Pitäisi vain olla sinut ikääntymisensä kanssa niin kuin kaikki muutkin. Jos ei ole, se katsotaaan hyökkäykseksi muiden ikääntymistapoja kohtaan.
ap
Ei kyseessä ole tabu, vaikka muut olisivat eri mieltä. Keskustelupalstalle ei kannata kirjoittaa, jos ei halua kuulla myös muiden mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ollenkaan samanlaisia kokemuksia. Onko sinulla ap joku tarve taas lytätä muita keski-ikäisiä naisia niin kuin täällä on tapana? Että tajutkaa nyt, kuinka vanhoja olette, ette saa elää niin kuin haluatte?
Sanoinko jotain tuon tapaista? Kerroin omista tuntemuksistani ja kysyin, onko muilla samanlaisia. Onnittelen, ettei sinulla ole. Eikä ole ilmeisesti kenelläkään muullakaan. Tästä lähin poden ikäkriisiäni yksin ja hiljaa omassa päässäni.
ap
No otsikossa väitit, että nelikymppisenä on jo ”aika vanha”. Olisit iloinen, että olet elossa ja terve (?). Nekään eivät ole itsestäänselviä asioita kenellekään. Jos elät vaikka kahdeksankymppiseksi, on sinulle vielä monta vuosikymmentä aikaa velloa ikäkriisissäsi ja tuntea itsesi vanhaksi. Älä kuitenkaan vedä muita siihen mukaan.
Olet oikeassa, muotoilin otsikon kehnosti. Pahoitteluni siitä. Tarkoitukseni oli edelleen avautua omista tuntemuksistani, mutta näköjään aihe on tabu. Pitäisi vain olla sinut ikääntymisensä kanssa niin kuin kaikki muutkin. Jos ei ole, se katsotaaan hyökkäykseksi muiden ikääntymistapoja kohtaan.
ap
🤷 On ihan ok kriisillä. Se, että keskusteluun vastaa he, ketkä ovat sinut itsensä ja ikääntymisensa kanssa niin ei tee asiasta tabua.
En huomaa muuten kuin ulkonäössä ja siinä, ettei asiat oikein enää hetkauta suuntaan tai toiseen. Siksi on etsittävä jatkuvasti uutta ajateltavaa, opittavaa, koettavaa.
Ootko ap ajatellu tehdä asialle jotain?
Vai oletko ns uli nainen?
Kääriskelet itsesäälissä ja vedät levyn suklaata kyynelten tahriessa käärepaperit.
Joo kukaan ei vanhene..liho..kaljuunnu etc..
Ulinaa..vanhenenulinaa...en pääse sohvalta ylös..ulisen
Kyllä on..mutta ikä ei ole oikeutus "rupsauttaa" itsensä.