Mistä asti pyöräilykypärä on ollut must? En jotenkin suostu käyttämään. En pyöräillyt viiime kesänä ollenkaan

Vierailija kirjoitti:

Jo muutaman lämpöasteen vallitessa ylimääräisen lämmikkeen laittaminen päähän tekee pyöräilystä tuskallisen hikistä ja lisäksi remmit kuristavat kaulaa, minkä vuoksi vaihtoehtoni ovat joko pyöräillä kypärättä tai jäädä kotiin, joista valitsen ensimmäisen, sillä elämä väistämättä sisältää riskejä eikä siitä kukaan ole hengissä selvinnyt.

Ihan oikeasti kuulostaa tekosyyltä. Monissa kypärissä on niin hyvä tuuletus että on vaikea kuvitella ettet seliasta voisi muutaman asteen lämmössä pitämään. Lisäksi sen remmin ei kuulu olla kuristavan tiukka vaan sellainen että sinne väliin pystyy työntämään pari sormea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sille oikeastaan on syynä, ettet suostu käyttämään? Mäkin oon 80-luvun lapsi, mutta ei oo mitään ongelmaa kypärän käyttämisessä. Pään kuitenkin lyö aika helposti, kun kaatuu pyörällä, ja kypärällä sitä on yksinkertaista suojata.

En vain ole tottunut. Viime vuosina olen pyöräillyt ihan yksi, kaksi kertaa kesässä, viime vuonna en ollenkaan. Asia on vain unohtunut. Nyt oivalsin, että siitähän taitaa olla ihan laki (onko?).  En omista kypärää. ap

Ei se ole pakollista. Mä oon käyttänyt pyöräilykypärää suunnilleen siitä asti, kun esikoinen alkoi pyöräillä. Ajattelin, että parempi vanhempienkin näyttää esimerkkiä. Ja kun Perttu Häkkinen kuoli, tuli viimeistään mieleen, että kyllähän se on lähinnä tyhmää olla käyttämättä sitä kypärää.

Perttu Häkkisen kuolema viimeistään oli itsellenikin se hetki, kun aloin käyttää kypärää - tosin säännönmukaisesti vain talvipyöräillessä. Tietysti kesälläkin voi kaatua, mutta jotenkin sitä on vaikea uskoa, kun en ole tainnut koskaan kaatua pyörällä kesällä, talvella olen kaatunut monta kertaa, tänäkin talvena varmaan ainakin kolme tai neljä kertaa vaikka on hyvät nastarenkaat. Pää ei kyllä ole koskaan osunut maahan ja muutenkin yleensä olen saanut jalat maahan vaikka pyörä olisi luiskahtanut alta, mutta silti...

Kesälläkin käytän kyllä kypärää, jos olen menossa viihteelle, ihan Häkkistä muistaen. Surullinen tapaturma. Ehkä juuri se, että kypärät ovat hiostavia ja hankalia kantaa mukana, on itselleni se syy miksen jaksa kesäisin niitä niin paljoa käyttää. Itsellänikin on joitain ystäviä, jotka ovat olleet pyöräilyonnettomuudessa, jossa kypärästä on ollut hyötyä, joten ei pitäisi laiminlyödä asiaa.

Kesälläkin voi sattua ja tapahtua. Kotikaupungissani kuoli pyöräilijä, jonka eteen suhahti täysin yllättäen lapsi jostain pihasta, ja itse jäin auton alle, joka ei noudattanut liikennesääntöjä. Sutaudun kypärään samoin kuin turvavöihin: parempi käyttää kuin harmitella jälkeenpäin. Aina kaatumiset eivät ole omasta taidoista kiinni, vaan tiessä voi olla yllättävä töyssy rapakon pohjalla, poljin voi murtua yllättäin (näinkin kävi kovassa vauhdissa) tai joku muu ei noudata liikennesääntöjä.

Olet ihan oikeassa, ja kesällähän se Häkkisenkin onnettomuus tapahtui. Nuo mainitsemani ystävien onnettomuudetkin ovat tapahtuneet kesällä ja johtuneet autoista, jotka eivät ole noudattaneet liikennesääntöjä. Ehkä nyt kun olen rutinoitunut paremmin kypärän käyttöön talvella, sitä tulee käytettyä helpommin kesälläkin. Nyt on hiuksetkin lyhyet niin kypärää on helpompi käyttää, aiemmin oli todella pitkät hiukset jotka olivat usein kiinni erilaisilla kampauksilla, joita oli vaikea tai mahdoton saada sullottua kypärän sisään mitenkään järkevästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sille oikeastaan on syynä, ettet suostu käyttämään? Mäkin oon 80-luvun lapsi, mutta ei oo mitään ongelmaa kypärän käyttämisessä. Pään kuitenkin lyö aika helposti, kun kaatuu pyörällä, ja kypärällä sitä on yksinkertaista suojata.

En vain ole tottunut. Viime vuosina olen pyöräillyt ihan yksi, kaksi kertaa kesässä, viime vuonna en ollenkaan. Asia on vain unohtunut. Nyt oivalsin, että siitähän taitaa olla ihan laki (onko?).  En omista kypärää. ap

Ei se ole pakollista. Mä oon käyttänyt pyöräilykypärää suunnilleen siitä asti, kun esikoinen alkoi pyöräillä. Ajattelin, että parempi vanhempienkin näyttää esimerkkiä. Ja kun Perttu Häkkinen kuoli, tuli viimeistään mieleen, että kyllähän se on lähinnä tyhmää olla käyttämättä sitä kypärää.

Perttu Häkkisen kuolema viimeistään oli itsellenikin se hetki, kun aloin käyttää kypärää - tosin säännönmukaisesti vain talvipyöräillessä. Tietysti kesälläkin voi kaatua, mutta jotenkin sitä on vaikea uskoa, kun en ole tainnut koskaan kaatua pyörällä kesällä, talvella olen kaatunut monta kertaa, tänäkin talvena varmaan ainakin kolme tai neljä kertaa vaikka on hyvät nastarenkaat. Pää ei kyllä ole koskaan osunut maahan ja muutenkin yleensä olen saanut jalat maahan vaikka pyörä olisi luiskahtanut alta, mutta silti...

Kesälläkin käytän kyllä kypärää, jos olen menossa viihteelle, ihan Häkkistä muistaen. Surullinen tapaturma. Ehkä juuri se, että kypärät ovat hiostavia ja hankalia kantaa mukana, on itselleni se syy miksen jaksa kesäisin niitä niin paljoa käyttää. Itsellänikin on joitain ystäviä, jotka ovat olleet pyöräilyonnettomuudessa, jossa kypärästä on ollut hyötyä, joten ei pitäisi laiminlyödä asiaa.

Kesälläkin voi sattua ja tapahtua. Kotikaupungissani kuoli pyöräilijä, jonka eteen suhahti täysin yllättäen lapsi jostain pihasta, ja itse jäin auton alle, joka ei noudattanut liikennesääntöjä. Sutaudun kypärään samoin kuin turvavöihin: parempi käyttää kuin harmitella jälkeenpäin. Aina kaatumiset eivät ole omasta taidoista kiinni, vaan tiessä voi olla yllättävä töyssy rapakon pohjalla, poljin voi murtua yllättäin (näinkin kävi kovassa vauhdissa) tai joku muu ei noudata liikennesääntöjä.

Mistään pihasta ei tule "täysin yllättäen" lapsi osaavan pyöräilijän eteen. Pihat joihin on huono näkyvyys ovat aina paikkoja joissa tulee ajaa mahdollisimman varovasti ja tarkkaavaisesti.

Et taida hirveästi pyöräillä esikaupunkialueilla. Noita vastaavia pimeitä tonttien kulkuväyliä on tuolla vähänväliä ja joskus sieltä tullaan autolla ja joskus pyörällä vauhdilla koska ei heidän rauhallisella kotikadullaan ole ketään ennenkään samaan aikaan kulkenut. Ei se siis ole sitä kadunvartta tai pyörätietä pyöräilevän varovaisuudesta pelkästään kiinni koska ei noista pensaspuskista aina näe miten pahasti peittynyt kulkureitti siellä jossain puskassa on. 

Pyöräilen tosiaan alueilla joissa on pääosin hyvä näkyvyys. Tilanteissa joissa näkyvyys on huono tai tilanteessa on muuten selkeitä riskejä hidastan nopeuden ylensä melkein kävelynopeuden tasolle. Ihmettelen miten joillakin on niin suuri luotto toisiin ihmisiin että vedetään vaan täyttä häkää ja aatellaan että kyllä muut noudattavat sääntöjä, etenkin kun pyörällä ajaessa ne seuraamukset saa varmasti tuntea myös omassa nahassaan.

No jos et aloittaja pyöräile, ei varmaan tarvitse miettiä sitä kypärääkään..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo muutaman lämpöasteen vallitessa ylimääräisen lämmikkeen laittaminen päähän tekee pyöräilystä tuskallisen hikistä ja lisäksi remmit kuristavat kaulaa, minkä vuoksi vaihtoehtoni ovat joko pyöräillä kypärättä tai jäädä kotiin, joista valitsen ensimmäisen, sillä elämä väistämättä sisältää riskejä eikä siitä kukaan ole hengissä selvinnyt.

Ihan oikeasti kuulostaa tekosyyltä. Monissa kypärissä on niin hyvä tuuletus että on vaikea kuvitella ettet seliasta voisi muutaman asteen lämmössä pitämään. Lisäksi sen remmin ei kuulu olla kuristavan tiukka vaan sellainen että sinne väliin pystyy työntämään pari sormea.

Remmi on epämiellyttävä vaikka väliin mahtuisi sormia. Käytin kypärää vain pari vuotta lapsena, kun kouluun mennessä pakotettiin. Tuuletus ei auta, sillä vähäinenkin lämmike on liikaa, jo hiukset tekee olon epämukavaksi, minkä takia ajan ne säännöllisesti pois.

Siitä asti, kun ihmisen kallon rakenne muotoutui sellaiseksi, että hajoaa iskeytyessään kovaan alustaan. Siitä asti, kun aivot, jotka tuon kallon sisällä ovat, ovat olleet olennainen elin ihmisen elää mielekästä elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sille oikeastaan on syynä, ettet suostu käyttämään? Mäkin oon 80-luvun lapsi, mutta ei oo mitään ongelmaa kypärän käyttämisessä. Pään kuitenkin lyö aika helposti, kun kaatuu pyörällä, ja kypärällä sitä on yksinkertaista suojata.

En vain ole tottunut. Viime vuosina olen pyöräillyt ihan yksi, kaksi kertaa kesässä, viime vuonna en ollenkaan. Asia on vain unohtunut. Nyt oivalsin, että siitähän taitaa olla ihan laki (onko?).  En omista kypärää. ap

Ei se ole pakollista. Mä oon käyttänyt pyöräilykypärää suunnilleen siitä asti, kun esikoinen alkoi pyöräillä. Ajattelin, että parempi vanhempienkin näyttää esimerkkiä. Ja kun Perttu Häkkinen kuoli, tuli viimeistään mieleen, että kyllähän se on lähinnä tyhmää olla käyttämättä sitä kypärää.

Perttu Häkkisen kuolema viimeistään oli itsellenikin se hetki, kun aloin käyttää kypärää - tosin säännönmukaisesti vain talvipyöräillessä. Tietysti kesälläkin voi kaatua, mutta jotenkin sitä on vaikea uskoa, kun en ole tainnut koskaan kaatua pyörällä kesällä, talvella olen kaatunut monta kertaa, tänäkin talvena varmaan ainakin kolme tai neljä kertaa vaikka on hyvät nastarenkaat. Pää ei kyllä ole koskaan osunut maahan ja muutenkin yleensä olen saanut jalat maahan vaikka pyörä olisi luiskahtanut alta, mutta silti...

Kesälläkin käytän kyllä kypärää, jos olen menossa viihteelle, ihan Häkkistä muistaen. Surullinen tapaturma. Ehkä juuri se, että kypärät ovat hiostavia ja hankalia kantaa mukana, on itselleni se syy miksen jaksa kesäisin niitä niin paljoa käyttää. Itsellänikin on joitain ystäviä, jotka ovat olleet pyöräilyonnettomuudessa, jossa kypärästä on ollut hyötyä, joten ei pitäisi laiminlyödä asiaa.

Kesälläkin voi sattua ja tapahtua. Kotikaupungissani kuoli pyöräilijä, jonka eteen suhahti täysin yllättäen lapsi jostain pihasta, ja itse jäin auton alle, joka ei noudattanut liikennesääntöjä. Sutaudun kypärään samoin kuin turvavöihin: parempi käyttää kuin harmitella jälkeenpäin. Aina kaatumiset eivät ole omasta taidoista kiinni, vaan tiessä voi olla yllättävä töyssy rapakon pohjalla, poljin voi murtua yllättäin (näinkin kävi kovassa vauhdissa) tai joku muu ei noudata liikennesääntöjä.

Mistään pihasta ei tule "täysin yllättäen" lapsi osaavan pyöräilijän eteen. Pihat joihin on huono näkyvyys ovat aina paikkoja joissa tulee ajaa mahdollisimman varovasti ja tarkkaavaisesti.

Et taida hirveästi pyöräillä esikaupunkialueilla. Noita vastaavia pimeitä tonttien kulkuväyliä on tuolla vähänväliä ja joskus sieltä tullaan autolla ja joskus pyörällä vauhdilla koska ei heidän rauhallisella kotikadullaan ole ketään ennenkään samaan aikaan kulkenut. Ei se siis ole sitä kadunvartta tai pyörätietä pyöräilevän varovaisuudesta pelkästään kiinni koska ei noista pensaspuskista aina näe miten pahasti peittynyt kulkureitti siellä jossain puskassa on. 

Pyöräilen tosiaan alueilla joissa on pääosin hyvä näkyvyys. Tilanteissa joissa näkyvyys on huono tai tilanteessa on muuten selkeitä riskejä hidastan nopeuden ylensä melkein kävelynopeuden tasolle. Ihmettelen miten joillakin on niin suuri luotto toisiin ihmisiin että vedetään vaan täyttä häkää ja aatellaan että kyllä muut noudattavat sääntöjä, etenkin kun pyörällä ajaessa ne seuraamukset saa varmasti tuntea myös omassa nahassaan.

Eri: Vaikka kuinka hyvin itse luulee näkevänsä ympärilleensä, niin takaa tai jostain muualta voi tulla aina joku, joka pamahtaa päälle.

Puhumatta siitä, että saatat saada kesken alamäkeä vaikka sairaskohtauksen, mikä aiheuttaa kaatumisen. Jos kuvittelet, että voit vaan "pysähtyä" ja antaa sen kohtauksen tulla, niin et varmaan ymmärrä millaisia sairaskohtauksia on olemassa.

Jos kaikki osaisivat ennakoida niin ei mitään turvallisuusvehkeitä tarvittaisi mihinkään, ei autoihin eikä pyöriin.

Mielestäni voitaisiin tehdä sellainen laki, että mitään terveydenhuoltoa ei anneta niille, jotka ovat olleet onnettomuudessa pyörän kanssa, eikä heillä ole ollut pyöräilykypärärä. Ei veronmaksajien pidä kustantaa jonkun vuosien kuntoutukset, jos itse ovat aiheuttaneet sen, että päävamman saivat kun eivät kypärää käyttäneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sille oikeastaan on syynä, ettet suostu käyttämään? Mäkin oon 80-luvun lapsi, mutta ei oo mitään ongelmaa kypärän käyttämisessä. Pään kuitenkin lyö aika helposti, kun kaatuu pyörällä, ja kypärällä sitä on yksinkertaista suojata.

En vain ole tottunut. Viime vuosina olen pyöräillyt ihan yksi, kaksi kertaa kesässä, viime vuonna en ollenkaan. Asia on vain unohtunut. Nyt oivalsin, että siitähän taitaa olla ihan laki (onko?).  En omista kypärää. ap

Ei se ole pakollista. Mä oon käyttänyt pyöräilykypärää suunnilleen siitä asti, kun esikoinen alkoi pyöräillä. Ajattelin, että parempi vanhempienkin näyttää esimerkkiä. Ja kun Perttu Häkkinen kuoli, tuli viimeistään mieleen, että kyllähän se on lähinnä tyhmää olla käyttämättä sitä kypärää.

Perttu Häkkisen kuolema viimeistään oli itsellenikin se hetki, kun aloin käyttää kypärää - tosin säännönmukaisesti vain talvipyöräillessä. Tietysti kesälläkin voi kaatua, mutta jotenkin sitä on vaikea uskoa, kun en ole tainnut koskaan kaatua pyörällä kesällä, talvella olen kaatunut monta kertaa, tänäkin talvena varmaan ainakin kolme tai neljä kertaa vaikka on hyvät nastarenkaat. Pää ei kyllä ole koskaan osunut maahan ja muutenkin yleensä olen saanut jalat maahan vaikka pyörä olisi luiskahtanut alta, mutta silti...

Kesälläkin käytän kyllä kypärää, jos olen menossa viihteelle, ihan Häkkistä muistaen. Surullinen tapaturma. Ehkä juuri se, että kypärät ovat hiostavia ja hankalia kantaa mukana, on itselleni se syy miksen jaksa kesäisin niitä niin paljoa käyttää. Itsellänikin on joitain ystäviä, jotka ovat olleet pyöräilyonnettomuudessa, jossa kypärästä on ollut hyötyä, joten ei pitäisi laiminlyödä asiaa.

Kesälläkin voi sattua ja tapahtua. Kotikaupungissani kuoli pyöräilijä, jonka eteen suhahti täysin yllättäen lapsi jostain pihasta, ja itse jäin auton alle, joka ei noudattanut liikennesääntöjä. Sutaudun kypärään samoin kuin turvavöihin: parempi käyttää kuin harmitella jälkeenpäin. Aina kaatumiset eivät ole omasta taidoista kiinni, vaan tiessä voi olla yllättävä töyssy rapakon pohjalla, poljin voi murtua yllättäin (näinkin kävi kovassa vauhdissa) tai joku muu ei noudata liikennesääntöjä.

Mistään pihasta ei tule "täysin yllättäen" lapsi osaavan pyöräilijän eteen. Pihat joihin on huono näkyvyys ovat aina paikkoja joissa tulee ajaa mahdollisimman varovasti ja tarkkaavaisesti.

Et taida hirveästi pyöräillä esikaupunkialueilla. Noita vastaavia pimeitä tonttien kulkuväyliä on tuolla vähänväliä ja joskus sieltä tullaan autolla ja joskus pyörällä vauhdilla koska ei heidän rauhallisella kotikadullaan ole ketään ennenkään samaan aikaan kulkenut. Ei se siis ole sitä kadunvartta tai pyörätietä pyöräilevän varovaisuudesta pelkästään kiinni koska ei noista pensaspuskista aina näe miten pahasti peittynyt kulkureitti siellä jossain puskassa on. 

Pyöräilen tosiaan alueilla joissa on pääosin hyvä näkyvyys. Tilanteissa joissa näkyvyys on huono tai tilanteessa on muuten selkeitä riskejä hidastan nopeuden ylensä melkein kävelynopeuden tasolle. Ihmettelen miten joillakin on niin suuri luotto toisiin ihmisiin että vedetään vaan täyttä häkää ja aatellaan että kyllä muut noudattavat sääntöjä, etenkin kun pyörällä ajaessa ne seuraamukset saa varmasti tuntea myös omassa nahassaan.

Eri: Vaikka kuinka hyvin itse luulee näkevänsä ympärilleensä, niin takaa tai jostain muualta voi tulla aina joku, joka pamahtaa päälle.

Puhumatta siitä, että saatat saada kesken alamäkeä vaikka sairaskohtauksen, mikä aiheuttaa kaatumisen. Jos kuvittelet, että voit vaan "pysähtyä" ja antaa sen kohtauksen tulla, niin et varmaan ymmärrä millaisia sairaskohtauksia on olemassa.

Jos kaikki osaisivat ennakoida niin ei mitään turvallisuusvehkeitä tarvittaisi mihinkään, ei autoihin eikä pyöriin.

Nää esimerkit nyt menee jo sinne kävelykypärä asteelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, jos ei pyöräile, niin ei sitten kypärän käyttö niin tarpeellista ole, vaikka suojelee se silloinkin mm. ettei lyö päätänsä kaapin oviin tai kaatuessaan.

Siltikin, ei kaikki pysty käyttämään kypärää, useimmat painaa aika tolkuttomasti, sellainen puolikiloa lisää päässä ei ole ihan toimivaa jokaiselle. Vaikka olisi niitä kevyempiäkin 300-400g, sekin voi olla jollekin liian paljon. Ja yksi ongelma on, että talvella ei voi käyttää samaa kypärää, kuin kesällä, kypärän kun pitää olla tiiviisti päässä, niin kunnollinen pipo ei millään mahdu sinne (hikihatussa polkevat on sitten oma juttunsa, jotka selviää ohuella kangaspalalla siellä alla).

Siis kuka ei pysty kannattelemaan muutamaa sataa grammaa ylimääräistä painoa päässään?

Ja kunnon kypärissä on muuten sellainen säätö jolla sitä päänympärystä pystyy säätämään jolloin saman kypärän saa istumaan napakasti niin päähineen kanssa kuin ilmankin.

Nykypyörissä on pääasiassa etukeno ajoasento, ja se aiheuttaa lisäpainolla tietenkin lisärasitusta niskaan. Kaikilla ei ole niskat teräksiset, ja voi olla jotain vaikeampaakin ongelmaa mm. nikamissa. Lisäksi tälläisestä voi aiheuttua niska- ja hartiaongelmia jo itsessään, ja jos on valmiiksi näitä, ei tietenkään ole hyväksi lisärasittaa paikkoja. Paljon rasittuessa voinee tulla kulumia niskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sille oikeastaan on syynä, ettet suostu käyttämään? Mäkin oon 80-luvun lapsi, mutta ei oo mitään ongelmaa kypärän käyttämisessä. Pään kuitenkin lyö aika helposti, kun kaatuu pyörällä, ja kypärällä sitä on yksinkertaista suojata.

En vain ole tottunut. Viime vuosina olen pyöräillyt ihan yksi, kaksi kertaa kesässä, viime vuonna en ollenkaan. Asia on vain unohtunut. Nyt oivalsin, että siitähän taitaa olla ihan laki (onko?).  En omista kypärää. ap

Ei se ole pakollista. Mä oon käyttänyt pyöräilykypärää suunnilleen siitä asti, kun esikoinen alkoi pyöräillä. Ajattelin, että parempi vanhempienkin näyttää esimerkkiä. Ja kun Perttu Häkkinen kuoli, tuli viimeistään mieleen, että kyllähän se on lähinnä tyhmää olla käyttämättä sitä kypärää.

Perttu Häkkisen kuolema viimeistään oli itsellenikin se hetki, kun aloin käyttää kypärää - tosin säännönmukaisesti vain talvipyöräillessä. Tietysti kesälläkin voi kaatua, mutta jotenkin sitä on vaikea uskoa, kun en ole tainnut koskaan kaatua pyörällä kesällä, talvella olen kaatunut monta kertaa, tänäkin talvena varmaan ainakin kolme tai neljä kertaa vaikka on hyvät nastarenkaat. Pää ei kyllä ole koskaan osunut maahan ja muutenkin yleensä olen saanut jalat maahan vaikka pyörä olisi luiskahtanut alta, mutta silti...

Kesälläkin käytän kyllä kypärää, jos olen menossa viihteelle, ihan Häkkistä muistaen. Surullinen tapaturma. Ehkä juuri se, että kypärät ovat hiostavia ja hankalia kantaa mukana, on itselleni se syy miksen jaksa kesäisin niitä niin paljoa käyttää. Itsellänikin on joitain ystäviä, jotka ovat olleet pyöräilyonnettomuudessa, jossa kypärästä on ollut hyötyä, joten ei pitäisi laiminlyödä asiaa.

Kesälläkin voi sattua ja tapahtua. Kotikaupungissani kuoli pyöräilijä, jonka eteen suhahti täysin yllättäen lapsi jostain pihasta, ja itse jäin auton alle, joka ei noudattanut liikennesääntöjä. Sutaudun kypärään samoin kuin turvavöihin: parempi käyttää kuin harmitella jälkeenpäin. Aina kaatumiset eivät ole omasta taidoista kiinni, vaan tiessä voi olla yllättävä töyssy rapakon pohjalla, poljin voi murtua yllättäin (näinkin kävi kovassa vauhdissa) tai joku muu ei noudata liikennesääntöjä.

Mistään pihasta ei tule "täysin yllättäen" lapsi osaavan pyöräilijän eteen. Pihat joihin on huono näkyvyys ovat aina paikkoja joissa tulee ajaa mahdollisimman varovasti ja tarkkaavaisesti.

Et taida hirveästi pyöräillä esikaupunkialueilla. Noita vastaavia pimeitä tonttien kulkuväyliä on tuolla vähänväliä ja joskus sieltä tullaan autolla ja joskus pyörällä vauhdilla koska ei heidän rauhallisella kotikadullaan ole ketään ennenkään samaan aikaan kulkenut. Ei se siis ole sitä kadunvartta tai pyörätietä pyöräilevän varovaisuudesta pelkästään kiinni koska ei noista pensaspuskista aina näe miten pahasti peittynyt kulkureitti siellä jossain puskassa on. 

Pyöräilen tosiaan alueilla joissa on pääosin hyvä näkyvyys. Tilanteissa joissa näkyvyys on huono tai tilanteessa on muuten selkeitä riskejä hidastan nopeuden ylensä melkein kävelynopeuden tasolle. Ihmettelen miten joillakin on niin suuri luotto toisiin ihmisiin että vedetään vaan täyttä häkää ja aatellaan että kyllä muut noudattavat sääntöjä, etenkin kun pyörällä ajaessa ne seuraamukset saa varmasti tuntea myös omassa nahassaan.

Eri: Vaikka kuinka hyvin itse luulee näkevänsä ympärilleensä, niin takaa tai jostain muualta voi tulla aina joku, joka pamahtaa päälle.

Puhumatta siitä, että saatat saada kesken alamäkeä vaikka sairaskohtauksen, mikä aiheuttaa kaatumisen. Jos kuvittelet, että voit vaan "pysähtyä" ja antaa sen kohtauksen tulla, niin et varmaan ymmärrä millaisia sairaskohtauksia on olemassa.

Jos kaikki osaisivat ennakoida niin ei mitään turvallisuusvehkeitä tarvittaisi mihinkään, ei autoihin eikä pyöriin.

Nää esimerkit nyt menee jo sinne kävelykypärä asteelle.

Ei mene. Tajusit vain itsekkin, ettet pysty argumentoimaan vastaan.

Miksi me sitten tarvitsemme turvavöitä autoissa? Kun osaahan kaikki katsoa ympärilleen ja varmistaa, että ajavat oikein? Tämä siis sinun logiikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sille oikeastaan on syynä, ettet suostu käyttämään? Mäkin oon 80-luvun lapsi, mutta ei oo mitään ongelmaa kypärän käyttämisessä. Pään kuitenkin lyö aika helposti, kun kaatuu pyörällä, ja kypärällä sitä on yksinkertaista suojata.

En vain ole tottunut. Viime vuosina olen pyöräillyt ihan yksi, kaksi kertaa kesässä, viime vuonna en ollenkaan. Asia on vain unohtunut. Nyt oivalsin, että siitähän taitaa olla ihan laki (onko?).  En omista kypärää. ap

Ei se ole pakollista. Mä oon käyttänyt pyöräilykypärää suunnilleen siitä asti, kun esikoinen alkoi pyöräillä. Ajattelin, että parempi vanhempienkin näyttää esimerkkiä. Ja kun Perttu Häkkinen kuoli, tuli viimeistään mieleen, että kyllähän se on lähinnä tyhmää olla käyttämättä sitä kypärää.

Perttu Häkkisen kuolema viimeistään oli itsellenikin se hetki, kun aloin käyttää kypärää - tosin säännönmukaisesti vain talvipyöräillessä. Tietysti kesälläkin voi kaatua, mutta jotenkin sitä on vaikea uskoa, kun en ole tainnut koskaan kaatua pyörällä kesällä, talvella olen kaatunut monta kertaa, tänäkin talvena varmaan ainakin kolme tai neljä kertaa vaikka on hyvät nastarenkaat. Pää ei kyllä ole koskaan osunut maahan ja muutenkin yleensä olen saanut jalat maahan vaikka pyörä olisi luiskahtanut alta, mutta silti...

Kesälläkin käytän kyllä kypärää, jos olen menossa viihteelle, ihan Häkkistä muistaen. Surullinen tapaturma. Ehkä juuri se, että kypärät ovat hiostavia ja hankalia kantaa mukana, on itselleni se syy miksen jaksa kesäisin niitä niin paljoa käyttää. Itsellänikin on joitain ystäviä, jotka ovat olleet pyöräilyonnettomuudessa, jossa kypärästä on ollut hyötyä, joten ei pitäisi laiminlyödä asiaa.

Kesälläkin voi sattua ja tapahtua. Kotikaupungissani kuoli pyöräilijä, jonka eteen suhahti täysin yllättäen lapsi jostain pihasta, ja itse jäin auton alle, joka ei noudattanut liikennesääntöjä. Sutaudun kypärään samoin kuin turvavöihin: parempi käyttää kuin harmitella jälkeenpäin. Aina kaatumiset eivät ole omasta taidoista kiinni, vaan tiessä voi olla yllättävä töyssy rapakon pohjalla, poljin voi murtua yllättäin (näinkin kävi kovassa vauhdissa) tai joku muu ei noudata liikennesääntöjä.

Mistään pihasta ei tule "täysin yllättäen" lapsi osaavan pyöräilijän eteen. Pihat joihin on huono näkyvyys ovat aina paikkoja joissa tulee ajaa mahdollisimman varovasti ja tarkkaavaisesti.

Et taida hirveästi pyöräillä esikaupunkialueilla. Noita vastaavia pimeitä tonttien kulkuväyliä on tuolla vähänväliä ja joskus sieltä tullaan autolla ja joskus pyörällä vauhdilla koska ei heidän rauhallisella kotikadullaan ole ketään ennenkään samaan aikaan kulkenut. Ei se siis ole sitä kadunvartta tai pyörätietä pyöräilevän varovaisuudesta pelkästään kiinni koska ei noista pensaspuskista aina näe miten pahasti peittynyt kulkureitti siellä jossain puskassa on. 

Pyöräilen tosiaan alueilla joissa on pääosin hyvä näkyvyys. Tilanteissa joissa näkyvyys on huono tai tilanteessa on muuten selkeitä riskejä hidastan nopeuden ylensä melkein kävelynopeuden tasolle. Ihmettelen miten joillakin on niin suuri luotto toisiin ihmisiin että vedetään vaan täyttä häkää ja aatellaan että kyllä muut noudattavat sääntöjä, etenkin kun pyörällä ajaessa ne seuraamukset saa varmasti tuntea myös omassa nahassaan.

Eri: Vaikka kuinka hyvin itse luulee näkevänsä ympärilleensä, niin takaa tai jostain muualta voi tulla aina joku, joka pamahtaa päälle.

Puhumatta siitä, että saatat saada kesken alamäkeä vaikka sairaskohtauksen, mikä aiheuttaa kaatumisen. Jos kuvittelet, että voit vaan "pysähtyä" ja antaa sen kohtauksen tulla, niin et varmaan ymmärrä millaisia sairaskohtauksia on olemassa.

Jos kaikki osaisivat ennakoida niin ei mitään turvallisuusvehkeitä tarvittaisi mihinkään, ei autoihin eikä pyöriin.

Nää esimerkit nyt menee jo sinne kävelykypärä asteelle.

Alanuolittajat vois selittää että miten muka ei? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sille oikeastaan on syynä, ettet suostu käyttämään? Mäkin oon 80-luvun lapsi, mutta ei oo mitään ongelmaa kypärän käyttämisessä. Pään kuitenkin lyö aika helposti, kun kaatuu pyörällä, ja kypärällä sitä on yksinkertaista suojata.

En vain ole tottunut. Viime vuosina olen pyöräillyt ihan yksi, kaksi kertaa kesässä, viime vuonna en ollenkaan. Asia on vain unohtunut. Nyt oivalsin, että siitähän taitaa olla ihan laki (onko?).  En omista kypärää. ap

Ei se ole pakollista. Mä oon käyttänyt pyöräilykypärää suunnilleen siitä asti, kun esikoinen alkoi pyöräillä. Ajattelin, että parempi vanhempienkin näyttää esimerkkiä. Ja kun Perttu Häkkinen kuoli, tuli viimeistään mieleen, että kyllähän se on lähinnä tyhmää olla käyttämättä sitä kypärää.

Perttu Häkkisen kuolema viimeistään oli itsellenikin se hetki, kun aloin käyttää kypärää - tosin säännönmukaisesti vain talvipyöräillessä. Tietysti kesälläkin voi kaatua, mutta jotenkin sitä on vaikea uskoa, kun en ole tainnut koskaan kaatua pyörällä kesällä, talvella olen kaatunut monta kertaa, tänäkin talvena varmaan ainakin kolme tai neljä kertaa vaikka on hyvät nastarenkaat. Pää ei kyllä ole koskaan osunut maahan ja muutenkin yleensä olen saanut jalat maahan vaikka pyörä olisi luiskahtanut alta, mutta silti...

Kesälläkin käytän kyllä kypärää, jos olen menossa viihteelle, ihan Häkkistä muistaen. Surullinen tapaturma. Ehkä juuri se, että kypärät ovat hiostavia ja hankalia kantaa mukana, on itselleni se syy miksen jaksa kesäisin niitä niin paljoa käyttää. Itsellänikin on joitain ystäviä, jotka ovat olleet pyöräilyonnettomuudessa, jossa kypärästä on ollut hyötyä, joten ei pitäisi laiminlyödä asiaa.

Kesälläkin voi sattua ja tapahtua. Kotikaupungissani kuoli pyöräilijä, jonka eteen suhahti täysin yllättäen lapsi jostain pihasta, ja itse jäin auton alle, joka ei noudattanut liikennesääntöjä. Sutaudun kypärään samoin kuin turvavöihin: parempi käyttää kuin harmitella jälkeenpäin. Aina kaatumiset eivät ole omasta taidoista kiinni, vaan tiessä voi olla yllättävä töyssy rapakon pohjalla, poljin voi murtua yllättäin (näinkin kävi kovassa vauhdissa) tai joku muu ei noudata liikennesääntöjä.

Mistään pihasta ei tule "täysin yllättäen" lapsi osaavan pyöräilijän eteen. Pihat joihin on huono näkyvyys ovat aina paikkoja joissa tulee ajaa mahdollisimman varovasti ja tarkkaavaisesti.

Et taida hirveästi pyöräillä esikaupunkialueilla. Noita vastaavia pimeitä tonttien kulkuväyliä on tuolla vähänväliä ja joskus sieltä tullaan autolla ja joskus pyörällä vauhdilla koska ei heidän rauhallisella kotikadullaan ole ketään ennenkään samaan aikaan kulkenut. Ei se siis ole sitä kadunvartta tai pyörätietä pyöräilevän varovaisuudesta pelkästään kiinni koska ei noista pensaspuskista aina näe miten pahasti peittynyt kulkureitti siellä jossain puskassa on. 

Pyöräilen tosiaan alueilla joissa on pääosin hyvä näkyvyys. Tilanteissa joissa näkyvyys on huono tai tilanteessa on muuten selkeitä riskejä hidastan nopeuden ylensä melkein kävelynopeuden tasolle. Ihmettelen miten joillakin on niin suuri luotto toisiin ihmisiin että vedetään vaan täyttä häkää ja aatellaan että kyllä muut noudattavat sääntöjä, etenkin kun pyörällä ajaessa ne seuraamukset saa varmasti tuntea myös omassa nahassaan.

Eri: Vaikka kuinka hyvin itse luulee näkevänsä ympärilleensä, niin takaa tai jostain muualta voi tulla aina joku, joka pamahtaa päälle.

Puhumatta siitä, että saatat saada kesken alamäkeä vaikka sairaskohtauksen, mikä aiheuttaa kaatumisen. Jos kuvittelet, että voit vaan "pysähtyä" ja antaa sen kohtauksen tulla, niin et varmaan ymmärrä millaisia sairaskohtauksia on olemassa.

Jos kaikki osaisivat ennakoida niin ei mitään turvallisuusvehkeitä tarvittaisi mihinkään, ei autoihin eikä pyöriin.

Nää esimerkit nyt menee jo sinne kävelykypärä asteelle.

Ei mene. Tajusit vain itsekkin, ettet pysty argumentoimaan vastaan.

Miksi me sitten tarvitsemme turvavöitä autoissa? Kun osaahan kaikki katsoa ympärilleen ja varmistaa, että ajavat oikein? Tämä siis sinun logiikkaa. 

Autolla ajamisen riskit on paljon suuremmat kuin pyörällä ajamisen pääasiassa siksi että nopeudet ovat paljon suuremmat. Siksi ne ei ole täysin vertailukelpoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sille oikeastaan on syynä, ettet suostu käyttämään? Mäkin oon 80-luvun lapsi, mutta ei oo mitään ongelmaa kypärän käyttämisessä. Pään kuitenkin lyö aika helposti, kun kaatuu pyörällä, ja kypärällä sitä on yksinkertaista suojata.

En vain ole tottunut. Viime vuosina olen pyöräillyt ihan yksi, kaksi kertaa kesässä, viime vuonna en ollenkaan. Asia on vain unohtunut. Nyt oivalsin, että siitähän taitaa olla ihan laki (onko?).  En omista kypärää. ap

Ei se ole pakollista. Mä oon käyttänyt pyöräilykypärää suunnilleen siitä asti, kun esikoinen alkoi pyöräillä. Ajattelin, että parempi vanhempienkin näyttää esimerkkiä. Ja kun Perttu Häkkinen kuoli, tuli viimeistään mieleen, että kyllähän se on lähinnä tyhmää olla käyttämättä sitä kypärää.

Perttu Häkkisen kuolema viimeistään oli itsellenikin se hetki, kun aloin käyttää kypärää - tosin säännönmukaisesti vain talvipyöräillessä. Tietysti kesälläkin voi kaatua, mutta jotenkin sitä on vaikea uskoa, kun en ole tainnut koskaan kaatua pyörällä kesällä, talvella olen kaatunut monta kertaa, tänäkin talvena varmaan ainakin kolme tai neljä kertaa vaikka on hyvät nastarenkaat. Pää ei kyllä ole koskaan osunut maahan ja muutenkin yleensä olen saanut jalat maahan vaikka pyörä olisi luiskahtanut alta, mutta silti...

Kesälläkin käytän kyllä kypärää, jos olen menossa viihteelle, ihan Häkkistä muistaen. Surullinen tapaturma. Ehkä juuri se, että kypärät ovat hiostavia ja hankalia kantaa mukana, on itselleni se syy miksen jaksa kesäisin niitä niin paljoa käyttää. Itsellänikin on joitain ystäviä, jotka ovat olleet pyöräilyonnettomuudessa, jossa kypärästä on ollut hyötyä, joten ei pitäisi laiminlyödä asiaa.

Kesälläkin voi sattua ja tapahtua. Kotikaupungissani kuoli pyöräilijä, jonka eteen suhahti täysin yllättäen lapsi jostain pihasta, ja itse jäin auton alle, joka ei noudattanut liikennesääntöjä. Sutaudun kypärään samoin kuin turvavöihin: parempi käyttää kuin harmitella jälkeenpäin. Aina kaatumiset eivät ole omasta taidoista kiinni, vaan tiessä voi olla yllättävä töyssy rapakon pohjalla, poljin voi murtua yllättäin (näinkin kävi kovassa vauhdissa) tai joku muu ei noudata liikennesääntöjä.

Mistään pihasta ei tule "täysin yllättäen" lapsi osaavan pyöräilijän eteen. Pihat joihin on huono näkyvyys ovat aina paikkoja joissa tulee ajaa mahdollisimman varovasti ja tarkkaavaisesti.

Et taida hirveästi pyöräillä esikaupunkialueilla. Noita vastaavia pimeitä tonttien kulkuväyliä on tuolla vähänväliä ja joskus sieltä tullaan autolla ja joskus pyörällä vauhdilla koska ei heidän rauhallisella kotikadullaan ole ketään ennenkään samaan aikaan kulkenut. Ei se siis ole sitä kadunvartta tai pyörätietä pyöräilevän varovaisuudesta pelkästään kiinni koska ei noista pensaspuskista aina näe miten pahasti peittynyt kulkureitti siellä jossain puskassa on. 

Pyöräilen tosiaan alueilla joissa on pääosin hyvä näkyvyys. Tilanteissa joissa näkyvyys on huono tai tilanteessa on muuten selkeitä riskejä hidastan nopeuden ylensä melkein kävelynopeuden tasolle. Ihmettelen miten joillakin on niin suuri luotto toisiin ihmisiin että vedetään vaan täyttä häkää ja aatellaan että kyllä muut noudattavat sääntöjä, etenkin kun pyörällä ajaessa ne seuraamukset saa varmasti tuntea myös omassa nahassaan.

Eri: Vaikka kuinka hyvin itse luulee näkevänsä ympärilleensä, niin takaa tai jostain muualta voi tulla aina joku, joka pamahtaa päälle.

Puhumatta siitä, että saatat saada kesken alamäkeä vaikka sairaskohtauksen, mikä aiheuttaa kaatumisen. Jos kuvittelet, että voit vaan "pysähtyä" ja antaa sen kohtauksen tulla, niin et varmaan ymmärrä millaisia sairaskohtauksia on olemassa.

Jos kaikki osaisivat ennakoida niin ei mitään turvallisuusvehkeitä tarvittaisi mihinkään, ei autoihin eikä pyöriin.

Nää esimerkit nyt menee jo sinne kävelykypärä asteelle.

Ei mene. Tajusit vain itsekkin, ettet pysty argumentoimaan vastaan.

Miksi me sitten tarvitsemme turvavöitä autoissa? Kun osaahan kaikki katsoa ympärilleen ja varmistaa, että ajavat oikein? Tämä siis sinun logiikkaa. 

Autolla ajamisen riskit on paljon suuremmat kuin pyörällä ajamisen pääasiassa siksi että nopeudet ovat paljon suuremmat. Siksi ne ei ole täysin vertailukelpoisia.

Siksi pyöräilyssä ei tarvita niin vahvoja turvakalustoa, kuin autoillessa, mutta pyörä kuitenki voi mennä yhä niin lujaa, että pyöräilyyn tarvitaan pyöräilykypärä. Siksi on verrattavissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sille oikeastaan on syynä, ettet suostu käyttämään? Mäkin oon 80-luvun lapsi, mutta ei oo mitään ongelmaa kypärän käyttämisessä. Pään kuitenkin lyö aika helposti, kun kaatuu pyörällä, ja kypärällä sitä on yksinkertaista suojata.

En vain ole tottunut. Viime vuosina olen pyöräillyt ihan yksi, kaksi kertaa kesässä, viime vuonna en ollenkaan. Asia on vain unohtunut. Nyt oivalsin, että siitähän taitaa olla ihan laki (onko?).  En omista kypärää. ap

Ei se ole pakollista. Mä oon käyttänyt pyöräilykypärää suunnilleen siitä asti, kun esikoinen alkoi pyöräillä. Ajattelin, että parempi vanhempienkin näyttää esimerkkiä. Ja kun Perttu Häkkinen kuoli, tuli viimeistään mieleen, että kyllähän se on lähinnä tyhmää olla käyttämättä sitä kypärää.

Perttu Häkkisen kuolema viimeistään oli itsellenikin se hetki, kun aloin käyttää kypärää - tosin säännönmukaisesti vain talvipyöräillessä. Tietysti kesälläkin voi kaatua, mutta jotenkin sitä on vaikea uskoa, kun en ole tainnut koskaan kaatua pyörällä kesällä, talvella olen kaatunut monta kertaa, tänäkin talvena varmaan ainakin kolme tai neljä kertaa vaikka on hyvät nastarenkaat. Pää ei kyllä ole koskaan osunut maahan ja muutenkin yleensä olen saanut jalat maahan vaikka pyörä olisi luiskahtanut alta, mutta silti...

Kesälläkin käytän kyllä kypärää, jos olen menossa viihteelle, ihan Häkkistä muistaen. Surullinen tapaturma. Ehkä juuri se, että kypärät ovat hiostavia ja hankalia kantaa mukana, on itselleni se syy miksen jaksa kesäisin niitä niin paljoa käyttää. Itsellänikin on joitain ystäviä, jotka ovat olleet pyöräilyonnettomuudessa, jossa kypärästä on ollut hyötyä, joten ei pitäisi laiminlyödä asiaa.

Kesälläkin voi sattua ja tapahtua. Kotikaupungissani kuoli pyöräilijä, jonka eteen suhahti täysin yllättäen lapsi jostain pihasta, ja itse jäin auton alle, joka ei noudattanut liikennesääntöjä. Sutaudun kypärään samoin kuin turvavöihin: parempi käyttää kuin harmitella jälkeenpäin. Aina kaatumiset eivät ole omasta taidoista kiinni, vaan tiessä voi olla yllättävä töyssy rapakon pohjalla, poljin voi murtua yllättäin (näinkin kävi kovassa vauhdissa) tai joku muu ei noudata liikennesääntöjä.

Mistään pihasta ei tule "täysin yllättäen" lapsi osaavan pyöräilijän eteen. Pihat joihin on huono näkyvyys ovat aina paikkoja joissa tulee ajaa mahdollisimman varovasti ja tarkkaavaisesti.

Et taida hirveästi pyöräillä esikaupunkialueilla. Noita vastaavia pimeitä tonttien kulkuväyliä on tuolla vähänväliä ja joskus sieltä tullaan autolla ja joskus pyörällä vauhdilla koska ei heidän rauhallisella kotikadullaan ole ketään ennenkään samaan aikaan kulkenut. Ei se siis ole sitä kadunvartta tai pyörätietä pyöräilevän varovaisuudesta pelkästään kiinni koska ei noista pensaspuskista aina näe miten pahasti peittynyt kulkureitti siellä jossain puskassa on. 

Pyöräilen tosiaan alueilla joissa on pääosin hyvä näkyvyys. Tilanteissa joissa näkyvyys on huono tai tilanteessa on muuten selkeitä riskejä hidastan nopeuden ylensä melkein kävelynopeuden tasolle. Ihmettelen miten joillakin on niin suuri luotto toisiin ihmisiin että vedetään vaan täyttä häkää ja aatellaan että kyllä muut noudattavat sääntöjä, etenkin kun pyörällä ajaessa ne seuraamukset saa varmasti tuntea myös omassa nahassaan.

Koitin vaan sanoa että vaikka kuinka itse olisi varovainen niin se toinen osapuoli saattaa luottaa liikaakin omiin kykyihinsä. Lisäksi välillä tuntuu että pyörällä pitäisi pyöritellä päätä 360 astetta eri suuntiin jotta voisi ennakoida kaikkien kulkijoiden liikkeet tarvittavalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sille oikeastaan on syynä, ettet suostu käyttämään? Mäkin oon 80-luvun lapsi, mutta ei oo mitään ongelmaa kypärän käyttämisessä. Pään kuitenkin lyö aika helposti, kun kaatuu pyörällä, ja kypärällä sitä on yksinkertaista suojata.

En vain ole tottunut. Viime vuosina olen pyöräillyt ihan yksi, kaksi kertaa kesässä, viime vuonna en ollenkaan. Asia on vain unohtunut. Nyt oivalsin, että siitähän taitaa olla ihan laki (onko?).  En omista kypärää. ap

Ei se ole pakollista. Mä oon käyttänyt pyöräilykypärää suunnilleen siitä asti, kun esikoinen alkoi pyöräillä. Ajattelin, että parempi vanhempienkin näyttää esimerkkiä. Ja kun Perttu Häkkinen kuoli, tuli viimeistään mieleen, että kyllähän se on lähinnä tyhmää olla käyttämättä sitä kypärää.

Perttu Häkkisen kuolema viimeistään oli itsellenikin se hetki, kun aloin käyttää kypärää - tosin säännönmukaisesti vain talvipyöräillessä. Tietysti kesälläkin voi kaatua, mutta jotenkin sitä on vaikea uskoa, kun en ole tainnut koskaan kaatua pyörällä kesällä, talvella olen kaatunut monta kertaa, tänäkin talvena varmaan ainakin kolme tai neljä kertaa vaikka on hyvät nastarenkaat. Pää ei kyllä ole koskaan osunut maahan ja muutenkin yleensä olen saanut jalat maahan vaikka pyörä olisi luiskahtanut alta, mutta silti...

Kesälläkin käytän kyllä kypärää, jos olen menossa viihteelle, ihan Häkkistä muistaen. Surullinen tapaturma. Ehkä juuri se, että kypärät ovat hiostavia ja hankalia kantaa mukana, on itselleni se syy miksen jaksa kesäisin niitä niin paljoa käyttää. Itsellänikin on joitain ystäviä, jotka ovat olleet pyöräilyonnettomuudessa, jossa kypärästä on ollut hyötyä, joten ei pitäisi laiminlyödä asiaa.

Kesälläkin voi sattua ja tapahtua. Kotikaupungissani kuoli pyöräilijä, jonka eteen suhahti täysin yllättäen lapsi jostain pihasta, ja itse jäin auton alle, joka ei noudattanut liikennesääntöjä. Sutaudun kypärään samoin kuin turvavöihin: parempi käyttää kuin harmitella jälkeenpäin. Aina kaatumiset eivät ole omasta taidoista kiinni, vaan tiessä voi olla yllättävä töyssy rapakon pohjalla, poljin voi murtua yllättäin (näinkin kävi kovassa vauhdissa) tai joku muu ei noudata liikennesääntöjä.

Mistään pihasta ei tule "täysin yllättäen" lapsi osaavan pyöräilijän eteen. Pihat joihin on huono näkyvyys ovat aina paikkoja joissa tulee ajaa mahdollisimman varovasti ja tarkkaavaisesti.

Et taida hirveästi pyöräillä esikaupunkialueilla. Noita vastaavia pimeitä tonttien kulkuväyliä on tuolla vähänväliä ja joskus sieltä tullaan autolla ja joskus pyörällä vauhdilla koska ei heidän rauhallisella kotikadullaan ole ketään ennenkään samaan aikaan kulkenut. Ei se siis ole sitä kadunvartta tai pyörätietä pyöräilevän varovaisuudesta pelkästään kiinni koska ei noista pensaspuskista aina näe miten pahasti peittynyt kulkureitti siellä jossain puskassa on. 

Pyöräilen tosiaan alueilla joissa on pääosin hyvä näkyvyys. Tilanteissa joissa näkyvyys on huono tai tilanteessa on muuten selkeitä riskejä hidastan nopeuden ylensä melkein kävelynopeuden tasolle. Ihmettelen miten joillakin on niin suuri luotto toisiin ihmisiin että vedetään vaan täyttä häkää ja aatellaan että kyllä muut noudattavat sääntöjä, etenkin kun pyörällä ajaessa ne seuraamukset saa varmasti tuntea myös omassa nahassaan.

Koitin vaan sanoa että vaikka kuinka itse olisi varovainen niin se toinen osapuoli saattaa luottaa liikaakin omiin kykyihinsä. Lisäksi välillä tuntuu että pyörällä pitäisi pyöritellä päätä 360 astetta eri suuntiin jotta voisi ennakoida kaikkien kulkijoiden liikkeet tarvittavalla tavalla.

Ajotapa kuitenkin on se kaikista eniten turvallisuutta määrittävä tekijä. Sitä ympäristön aiheuttamaa riskiä voi todella paljon minimoida omilla valinnoilla mm. tilannenopeuden suhteen. Tottahan se on ettei kypärän käyttämättömyyttä vastaan sinällään ole mitään hyviä argumentteja, pieni vaivahan se on.

Olen käyttänyt pyöräilykypärää ainakin viimeiset kymmenen vuotta ihan joka kerta kun lähden liikkeelle oli alla sitten sähköpyörä tai tavallinen fillari.

Kypärät päähän vaan ...ei saisi olla noloa käyttää

Eräänä perjantaina töihin autolla mennessä yhdellä suojatiellä oli juuri sattunut kolari, pyöräilijä ja auto. Pyöräilijä istui kyllä maassa pyöränsä vieressä tajuissaan. Maanantaina sai lukea lehdestä että pyöräilijä oli kuollut, päävamma kun oli jättänyt kypärän käyttämättä. Käytä sitä kypärää.

Lakiin pyöräilykypärän käyttövelvoite taisi tulla ysärin loppulla. Itse olen syntynyt 70-luvun alussa, eikä ole mitään vaikeutta käyttää kypärää. Omat lapset syntyneet 90-luvulla ja heille se näyttää olevan vaikempaa, mutta ainakin nuorin vetää kypärän päähän koiralenkeille, koska siinä voi sattua ja tapahtua.