Olisitko puolisosi kanssa jos tämä olisi köyhä?
Eksällä on uusi naisystävä ja ajattelin ettei todellakaan olisi tämän kanssa, jos eksällä ei olisi talousasiat kunnossa. Tajusin siinä toki itsekin, että en olisi ollut itsekään.
Tässä kohtaa elämää kun sen rajallisuus on selkeänä mielessä ei puolison varallisuus oikeastaan enää kiinnosta.
Kommentit (41)
Olisin kunhan käy töissä. Sossupummia en huolisi elämääni.
Puoliso on pa aikuisopiskelija. Lapsia meillä 4. Minä elätän meidän perheen.
N36
Jätin exän kun rupes downshiftaamaan ja loppuelämän palkka näytti 30% siitä mitä minä tienaan
Olisin. Tosin ihmisluonteen, josta pidän, eli toimeliasuuden, vastuullisuuden ja fiksuuden, omaavat eivät yleensä ole täysin köyhiä, joten siinä mielessä vain teoreettinen vastaus.
Ei ongelmaa rahan määrästä. Itsekin matalapalkkainen olen. Minäkään en kyllä kotona tuilla vetelehtivän kanssa usko voivani elää. Olisi jo elämän rytmi varmasti aika erilainen, samoin arvot ja asenne..
Vierailija kirjoitti:
Ei ongelmaa rahan määrästä. Itsekin matalapalkkainen olen. Matalapalkkainennäkään en kyllä kotona tuilla vetelehtivän kanssa usko voivani elää. Olisi jo elämän rytmi varmasti aika erilainen, samoin arvot ja asenne..
No sitten kun sairastut tai saat potkut etkä uusia töitä niin katotaan miten yhtäkkiä arvosi ja asenteesi onkin muitten silmissä ihan moraalittomia. Mutta jollainhan sinunkin pitää tuota matalapalkkainen duunarin statustasi yrittää pönkittää.
Jos on aiemmin mennyt yhteen, tuskin pelkän köyhyyden takia eroaisi? Ellei ole itse jotenkin tukalassa asemassa että jaksaminen loppuu tms. Voi nainenkin olla köyhä.
Puolisoni on ollut liittomme aikana opiskelija, vastavalmistunut ja työtön, työssäkäyvä, sairauslomalla burn outin vuoksi jne. Toivottavasti hän ehtii olla avioliittomme aikana eläkkeelläkin. Suuren osan liittoamme hän on ollut valkokaulusköyhälistöä. Minusta on ihan se ja sama, miten yhteiskunta hänet arvottaa. Minulle hän on rakastettuni, ystäväni, puolisoni ja lasteni isä.
Köyhyys ei ole este kunhan pystyy hoitamaan omat menonsa, ei ole vippejä eikä pelivelkoja. Näin eläkeläisenä ei pystyisi elättämään enää ketään.
Nuorena kun mentiin yhteen mies oli pienituloisempi ja varaton toisin kuin minä, nyt vuosia verokalenterissa jo. Olisi jäänyt hyvä mies otamatta jos olisn rahaa ajatellut.
Vierailija kirjoitti:
Jätin exän kun rupes downshiftaamaan ja loppuelämän palkka näytti 30% siitä mitä minä tienaan
Olisikohan minunkin mieheni pitänyt jättää minut kun työeläkkeen myötä mun nettotulot on enää 30% perheen tuloista?
No joo, lusmua en kyllä minäkään jaksaisi katsella. Sikäli eri tilanne
Riippuu, miten haluan viettää vapaa-aikaa. Nuorena tuskin, koska itse tykkäsin matkustella hyvissä hotelleissa. Suhde olisi loppunut lyhyeen, jos koskaan ei voi viettää yhteisiä lomia yhdessä.
Nykyään olem mökkeilijä. Olen jo nähnyt niin paljon, että mökki riittää. Minulla on ihana kesäpaikka. Täällä köyhyys ei häiritsiso yhteistä ajanviettoa.
Puolisoni on varakas yrittäjä, jolta puuttuu vain yksi asia: aika. Kyllä usein olen miettinyt että olisi ihana nähdä mitä tämä perhe-elämä olisi ollut tavallista työaikaa (ja palkkaa) nauttivan kanssa, olisiko enemmän yhteistä tekemistä ja jakamista ja minkälainen keskinäinen suhteemme olisi. Että kuka hän olisi? Ja kuka olisin minä ja kantaisiko rakkaus ja tahto? Nyt eletään kiirettä, yhteinen aika on vähäistä ja hankaluuksiin pystyy useimmiten ostamaan ratkaisun.
En elä kumppanin rahoilla, niin ei hänen varallisuudellaan olisi väliä. Ihan hyvä, että olemme "samalla tasolla", niin voimme tehdä asioita yhdessä.
En olisi, nautin tästä korkeasta elintasosta.
Menimme yhteen köyhinä opiskelijoina. Olemme nykyään hyvin toimeentulevia ja varakkaita. Tilanteet siis elää.
Köyhiä molemmat ja yhdessä ollaan. Ei myöskään olla mitään yliaktiivisia suorittajia eli voidaan sohvallakin jopa joskus makoilla (palstalaiset kai hölkkäävät sohvalla kommenteista päätellen)
Minä kyllä voisin olla hyväluonteisen lusmun kanssa, kun en hae työntekijää siitä kumppanista - mutta olenkin mies.
Vierailija kirjoitti:
Olisin kunhan käy töissä. Sossupummia en huolisi elämääni.
sama.heitin kela miehen ulos oli uskomattoman laiska vätys.raha ritti ainoastaan kaljan juontiin.
Pihiys ja itsekkyys on todellinen no,no. Ex alkoi perimään parin viikon päästä ekoista treffeistä, tarjoamansa kahvin ja keksin hintaa takaisin. Aikaa tuosta on jo 20 vuotta, että kahvi ei ollut edes kallista.