Lue keskustelun säännöt.
Tapailemallani miehellä ei ole yhtään sarkasmin tajua, ottaa kaiken kirjaimellisesti ja suutahtaa "valehtelusta" esim. sanoin vitsillä keränneeni viime vuonna ainakin 500 litraa mustikoita yhtenä päivänä
11.04.2022 |
Meni ihan vakavaksi ja alkoi inttää, miten muka sain niin paljon pyörän kyydissä kulkemaan, miksi valehtelen. Päivittelin kerran, kuinka serkkuni on idiootti kun oli lähtenyt humalassa auton rattiin. Sanoin, että serkulla ei nykyään ole aivoja enää ollenkaan. "Älä jauha pas kaa, ei kukaan voi elää ilman aivoja" Samalla serkulla on myös aina pakottava tarve kertoa milloin menee tarpeilleen. Kerran lohkaisin "No kiitos, en olis voinut elää ilman tuota tietoa" Myöhemmin alkoi vängätä siitä, miksi se tieto oli ollut minulle niin tärkeä.
Tuon tyyppiset jutut ottaa aina kuolemanvakavasti ja loukkaantuu. Olen huomannut jo, että valitsen sanani tarkkaan hänen seurassaan. Tunteeko muut tällaisia ihmisiä ja mistä voi johtua? kolmekymppinen mies.
Kommentit (624)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia teen aina deittitestin (jos sen deitti ehdokkaan jostain satun löytää, oonhan sentään deittimarkkinoitten pohjakastia = koiran kans asuva sinkkunainen).
Testi. Kehotan tätä sulhaskokelasta kattoon putkesa kauniita ja rohkeita että tietää minkälaista kihlasormusta hommaa seuraavaksi kerraksi ku sielä kotikylällä äitimuoriki oottaa että saahaan tyttö naimissiin.
Jos ei jätkä vitsiä ymmärrä....
Niin, miten on toiminut tuo vitsisi, olet edelleen koiran kanssa asuva sinkkunainen.
Ai niin, olet tyytyväinen sinkkuna, eikä naisten kuulu katsoa peiliin, paitsi meikatessaan itseään varten. 😂
Joo ei oo sitä suluhasta tuolla testillä löytyny ei, mutta on löytyny pari todella hyvvää loppuelämän ystävvää. Ja he on löytäny vaimot ja joka kesä kasataan porukka jolla lähetään toisen mökille vilijelleen tätä huonua huumoria.
Kaikilla tosin on vissiin hauskaa ku tätä reissua joka vuosi toistettaan.
Sehän mun pointti vähä niinku oli että huumoreitten tarviis natsata, mun kans ei pärijää tosikot ja mää en pärijää tosikkojen kans, vieläku väännän huonon läppäni oikeen kunnon Oulun murteella (ihan julukisillaki paikolla) ni kyllähän siinä huterampaa jo hävettäski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia teen aina deittitestin (jos sen deitti ehdokkaan jostain satun löytää, oonhan sentään deittimarkkinoitten pohjakastia = koiran kans asuva sinkkunainen).
Testi. Kehotan tätä sulhaskokelasta kattoon putkesa kauniita ja rohkeita että tietää minkälaista kihlasormusta hommaa seuraavaksi kerraksi ku sielä kotikylällä äitimuoriki oottaa että saahaan tyttö naimissiin.
Jos ei jätkä vitsiä ymmärrä....
Niin, miten on toiminut tuo vitsisi, olet edelleen koiran kanssa asuva sinkkunainen.
Ai niin, olet tyytyväinen sinkkuna, eikä naisten kuulu katsoa peiliin, paitsi meikatessaan itseään varten. 😂
Joo ei oo sitä suluhasta tuolla testillä löytyny ei, mutta on löytyny pari todella hyvvää loppuelämän ystävvää. Ja he on löytäny vaimot ja joka kesä kasataan porukka jolla lähetään toisen mökille vilijelleen tätä huonua huumoria.
Kaikilla tosin on vissiin hauskaa ku tätä reissua joka vuosi toistettaan.Sehän mun pointti vähä niinku oli että huumoreitten tarviis natsata, mun kans ei pärijää tosikot ja mää en pärijää tosikkojen kans, vieläku väännän huonon läppäni oikeen kunnon Oulun murteella (ihan julukisillaki paikolla) ni kyllähän siinä huterampaa jo hävettäski.
Oliko tämä sarkasmia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assimies.
Tutun assin mielestä tuollaiset sanonnat on hauskoja, kun ajattelee ne heti kirjaimellisesti ennenkuin tajuaa jutun.
Minulla on asperger-piirteitä, ja ajattelen monitulkintaiset asiat sekä kirjaimellisesti että ei-kirjaimellisesti samanaikaisesti rinnakkaisprosessoiden. Ja esimerkiksi kaksimielisyydet "kuulen" päässäni välittömästi, ihan normaaleissa lauseissa. Sitten hihittelen itsekseni.
Niin minäkin! Esim. Tom Jonesin biisissä missä lauletaan "Tell me what he's got that I ain't got" ajattelen aina "Tihih! Isompi 🍆tietysti!!".
(Se biisi soi usein töissä, olen töissä vanhainkodissa jossa kuunnellaan paljon vanhempaa iskelmää)
😃
Oikein hauska vitsi, huumorintaju on vähä kuin älykkyys, kaikki ei tajua.
Sarkasmin käyttäminen on taito, joka vaatii tilannetajua.
Se on myös yksi passiivis-agressiiviseen käytökseen liitetty ominaisuus. Täytyy siis ymmärtää, että milloin kannattaa vain puhua asioista niiden oikeilla nimillä sarkasmin sijaan.
Aika hyvin asiaa on avattu tässä:
https://www.instagram.com/reel/CcU7Sb6gcmW/?igshid=YmMyMTA2M2Y=
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan klassinen asperger.
Mikä siinä on että spurgeri ei kykene ymmärtämään että jos päivänselvästi sanotaan jotain ei-kirjaimellisesti niin asburgeri alkaa vänkäämään?
Eikö pysty ymmärtämään että jos vaikka sanon käyneeni kuussa ei se yleisen elämän kokemuksen mukaan tarkoita sitä että siellä oikeasti kävin
Ihme sakkia.
Noin huono huumorintaju kyllästyttäisi kenet tahansa.
Sarkasmi on älyllistä. Mustikanpoiminta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huono huumori ja huono sarkasmi ovat harjoittajansa ongelma.
Aina ihmetyttää, miksi kaikkein surkeimmat humoristit ja taitamattomimmat kirjoittajat valitsevat nimenomaan sarkasmin, joka on taitolaji.
Liioittelu ja yliampuminen ovat noloja. Niitä harrastavat huomiohakuiset. Tulee mieleen Matti Pikkuvanhanen: Kato mua, hei kato mua, kato miten mä pissin, kato miten mä pyöräilen.
Ap ei vain ole hauska. Nuo jutut ei ole vitsejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapahtunut noin sata vuotta sitten.
Naapurukset juttelivat ja toinen huomasi toisen valehtelevan. Ei sanonut valeesta mitään, mutta totesi lähtiessään jutun olevan samanlainen kuin, mitä hänelle oli sattunut: 'Kun lähin yhtenä jouluaamuna reellä kirkkoon, keräsin yhen vaaran päältä perssilmän kokosesta jängästä ämpärillisen kahvikupin kokosia hilloja.'
Aloittaja, et tiedä mitä sarkasmi tarkoittaa, joten älä edes viljele sitä sanaa aivopierualoituksissasi, jookosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap ei vain ole hauska. Nuo jutut ei ole vitsejä.
Hän sanoikin sanoneensa vitsillä, ei vitsinä. Eri asia. Tuommoiseksi siitä sitten tulee, kun ei puhu. Kohta ei enää edes ymmärrä.
Ap on narthubjaska ja niin myös kaikki muut, jotka kyseistä tapaa harrastavat. Sarkasmi on täysin perseestä ja sitä ei viljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sarkasminkäyttäjätjalkapuuhun kirjoitti:
Ap on narthubjaska ja niin myös kaikki muut, jotka kyseistä tapaa harrastavat. Sarkasmi on täysin perseestä ja sitä ei viljellä.
Aloittajan kertomsa ei ollut edes sarkasmia, puujalkavitsiksikään ei taivu. Aivopieruilua, ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei vain ole hauska. Nuo jutut ei ole vitsejä.
Aloittajan jutut eivät ole vitsejä ja niitä ei ole tarkoitettu ymmärrettäviksi vitsien tapaan. Ehkä ne hymyilyttää tai ne vain oivaltaa ilman sen kummempaa kommenttia. Korkeintaan kuulija voi itse heittää jotain vastaavaa. Mutta yleensä niihin ei tarvitse kommentoida tai alkaa nauraa.
Tämä on sanottu jo täällä moneen kertaan. Ne ovat ikäänkuin kevyempi tapa kertoa tavallisia asioita. Olisi todella kuivakasta ja puuduttavaa jos arkisetkin asiat puhuttaisiin ikäänkuin uutistenluku, lakialoitteet tai poliittiset kannanotot. Kuka jaksaisi kuunnella? Kuka jaksaisi niin kertoa. Arvaan kyllä. D
Tuo ylläoleva lause jo näyttää miten hakoteillä useimmat ovat.
Tapa värittää puhetta, vitsi, ironia, sarkasmi jne. Ne ovat tyyliltään eri asioita. Aloittaja värittää puhettaan ja on myös sarkastinen. Mutta siis eri tilanteissa. Marjanpoiminta oli väritettyä ja lioiteltua puhetta, vessaan menon ilmoittamisen kommentointi taas omanlaisensa, serkun aivottomuus omansa. Ne vain kuulijan pitää oivaltaa tilanteen ja sanamuodon mukaisesti. Olen luullut, että tämä on helppo ymmärtää. Mutta väärinpä luulin.
Vitsikin voi olla sarkastinen, mutta se on silloin lyhyt ja nopea. Se myös täytyy kuulijan oivaltaa nopeasti. Muuten menee vitsin idea ohi.
Myös jos joutuu esimerkiksi seurassa jollekin erikseen selittää rautalankasta vitsin tai sarkasmin ideaa se on silloin jo menettänyt ideansa. Lähinnä on silloin kiusallista kaikille.
500000 litraa mustikoita on eri kuin suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen. Esimerkiksi.
Aloittajalle tiedoksi: Valehteleminen ei ole sarkasmia. Se on yksinkertaisesti valehtelemista.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtunut noin sata vuotta sitten.
Naapurukset juttelivat ja toinen huomasi toisen valehtelevan. Ei sanonut valeesta mitään, mutta totesi lähtiessään jutun olevan samanlainen kuin, mitä hänelle oli sattunut: 'Kun lähin yhtenä jouluaamuna reellä kirkkoon, keräsin yhen vaaran päältä perssilmän kokosesta jängästä ämpärillisen kahvikupin kokosia hilloja.'
Tahallinen valehtelu on eri kuin liioiteltu kerronta tai sarkasmi.
Valehtelussa kertoja usein pyrkii siihen, ettei toinen huomaa, että juttu on valhetta. Haluaa olla tietoisesti epärehellinen.
Aloittajan tapauksessa esimerkiksi aloittaja puhui niin, että luuli miehen tajunneen, että hän liiotteli. Tarkoitus ei ollit olla epärehellinen.
Onko epärehellistä ja valehtelua sanoa, että serkku on aivoton. No ei tietenkään. Mutta mies suuttui ja sanoi aloittajaa valehtelijaksi.
Mies ei pystynyt, jostain syystä, tätä tajuamaan.
Olen miettinyt miten nämä, jotka hermostuvat "valehtelusta" ja eivät ymmärrä muuta kuin asiapuhetta pärjäävät lainkaan sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Työelämässä, ystävien ja kaverien kesken ja yleensä kun on ihmisiä koolla monesti juuri puhutaan aloittajan kaltaisella tyylillä.
Korjailevatko nämä tosikot sitten alvariinsa muiden puheita, huutavatko joka väliin "valehtelet" ja alkavat vänkätä, ovatko naama peruslukemilla vai nauravatko väärässä paikassa?
Täällä 99% porukasta ottaa ihan tosissaan tuon 500 litran keräämisen.
Ihan normaalia, että kun jotain on tehnyt paljon, niin siitä sitten puhutaan tyyliin, että oon kerännyt varmaan viis sataa litraa mustikoita, vedin viime kesänä miljoona kilsaa fillarilla jne. Vaikka sitä olisi kerätty oikeasti vain 20 litraa tai olisi pyöräilyyn 9000 km, mutta kun sitä on tullut tehtyä enemmän kuin normaalisti on tullut tehtyä.
Tässä vähän aikaa sitten yks tyyppi puhui töissä, että "tätä ei ole käytetty tuhanteen vuoteen." Oli kyse laitteesta, joka oli ollut viime ajat vähemmällä käytöllä ja lojunut vaan keräämässä pölyä. Olisko siihen ollut viisasta ruveta tiuskimaan ja haukkua, että no eihän tuhat vuotta sitten edes ollut mitään tuollaisia vehkeitä, ettei se mitään tuhatta vuotta ole käyttämättömänä ollut?
Sitten on sanottu monet kerrat reilua ylinopeutta ajaneesta, että se tuli sieltä tuhatta ja sataa. Aika harvassa on sarjatuotantoautot, jotka kulkevat 1100 km/h. Mutta kun on tultu kovaa, niin sitä on väritetty tuolla tapaa, että ajoi tuhatta ja sataa. Jokainen normijärkinen hiffaa, että ei se ole ajanut 1100 km/h, vaan vaikka satasta viiden kympin alueella. Ihminen saa yksinkertaisen tyypin leiman otsaansa, jos se ottaa kaiken ihan kirjaimellisesti ja tosissaan ja alkaa siinä pikkuvanhasti viisastelemaan, että miten se asia ei voi pitää paikkaansa.
Nyt vähän valoja, haloo! Kuka tässä on halunnut osoittaa ”ap:n olevan se tyhmyri ja mies ilmeisen älykäs”? Ja miksi pitäisi kenenkään olla tämän mahdollisesti kuvitteellisen, tuntemattoman miehen seuraava kumppani. Lukutaito ja äly hoi!