Tapailemallani miehellä ei ole yhtään sarkasmin tajua, ottaa kaiken kirjaimellisesti ja suutahtaa "valehtelusta" esim. sanoin vitsillä keränneeni viime vuonna ainakin 500 litraa mustikoita yhtenä päivänä

Vierailija kirjoitti:

Autismi.

Yksi piirre on tuo, että ei ymmärrä sarkasmia ja otetaan asiat kirjaimellisesti.

Tämäpä juuri. Mulla on Aspergerin oireyhtymä enkä ymmärrä sarkasmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismi.

Yksi piirre on tuo, että ei ymmärrä sarkasmia ja otetaan asiat kirjaimellisesti.

Tämäpä juuri. Mulla on Aspergerin oireyhtymä enkä ymmärrä sarkasmia.

Ihan mielenkiinnosta, koetko että sitä voisi oppia?

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä täällä on senyt aika paljon juuri tuon ap:n kuvaaman miehen kaltaisia tosikkoja, kun takertuvat niin hysteerisesti tuohon ap:n käyttämään "sarkasmi" -sanaan.  Sarkasmi on vain yksi ilmaisutyyli, jota nämä ihmiset ei osaa erottaa ihmisten puheesta.  Ap selvästikin tarkoitti, että mies ei ymmärrä mitään kielikuvia, ei mitään puheen tehokeinoja, ei huumorilla heitettyä liioittelua jne.  

Nuo ap:n kertomat esimerkit ei edustaneet sarkasmia, vaan näitä muita huumoriksi tarkoitettuja sanomisia.  Mutta tosikot ei siis kyllä ymmärrä sarkasmiakaan.  Heille pitää kaikki asiat annostella vain selkeällä asiatyylillä.

Jankutatte ja intätte sivukaupalla nyt vain tuosta sarkasmi -sanasta, jota ap käytti ehkä ajattelematta sen kummemmin, että nuo esimerkit ei olleet sarkasmia.  Kiinnittäisitte ennemminkin huomiota itse asiaan eli siihen, että mies on huumorintajuton, tosikko,  asiat kirjaimellisesti käsittävä ja sanoihin takertuva jankuttaja.

Tämmöisen ihmisen kanssa on suorastaan saa-ta-nal-lis-ta elää.  Kokemusta kymmenen vuoden ajalta.  Oli ihanaa päästä pakenemaan töihin sentään kahdeksaksi tunniksi päivässä puhumaan normaalien ihmisten kanssa ilman, että joka sanaa piti punnita etukäteen.  Omien sanomisieni jatkuva ruotiminen, selvitteleminen ja selitteleminen oli uuvuttavaa, tuskallista, iän ikuista.  

En tiedä oliko miehellä joku oireyhtymä.  Jos oli, niin olkoon, minusta hän oli lopulta pelkästään raivostuttava tapaus.  Tuommoisen ihmisen kanssa eläessään saa vain itsensä rikki, menettää oman minuutensa, kun ei saa ilmaista itseään vapaasti.  

Sano näkemiin sille miehelle, ap.  Tosin hän voi takertua siihen ja sanoa, että siis näkemiin, ei hyvästi?   Joten haluat siis nähdä häntä vielä, miksi ja milloin?  Sinähän sanoit, että näkemiin, se tarkoittaa, että nähdään toisiamme, eli ei erota jne jne jne.......

Oäinvastoinerotamme oikein hyvin sarkasmin muusta lätinästä. AP väittää puhuvansa sarkastisesti ja sitten esittää esimerkkejä siitä. No valitettavasti ne eivät vaan ole sarkasmia nähneetkään. Sitten jotkut Omahyväiset lässyttäjät alkaa diagnosoimaan autismia niillä ,jotka tämän faktan toteaa.

Mitä sanotte, perustuuko perisavolainen viäntely samaan aloituksessa esiintyneen huumorin lajiin? Vastuu jää kuulijalle. Toisaalta minulla on kokemusta savolaisista, jotka eivät aina tunnista aloituksenkaltaista tyyliä huumoriheitoiksi, mutta silloin puhutaankin yksittäisistä henkilöistä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sanotte, perustuuko perisavolainen viäntely samaan aloituksessa esiintyneen huumorin lajiin? Vastuu jää kuulijalle. Toisaalta minulla on kokemusta savolaisista, jotka eivät aina tunnista aloituksenkaltaista tyyliä huumoriheitoiksi, mutta silloin puhutaankin yksittäisistä henkilöistä.

*aloituksessa esiintyneeseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä täällä on senyt aika paljon juuri tuon ap:n kuvaaman miehen kaltaisia tosikkoja, kun takertuvat niin hysteerisesti tuohon ap:n käyttämään "sarkasmi" -sanaan.  Sarkasmi on vain yksi ilmaisutyyli, jota nämä ihmiset ei osaa erottaa ihmisten puheesta.  Ap selvästikin tarkoitti, että mies ei ymmärrä mitään kielikuvia, ei mitään puheen tehokeinoja, ei huumorilla heitettyä liioittelua jne.  

Nuo ap:n kertomat esimerkit ei edustaneet sarkasmia, vaan näitä muita huumoriksi tarkoitettuja sanomisia.  Mutta tosikot ei siis kyllä ymmärrä sarkasmiakaan.  Heille pitää kaikki asiat annostella vain selkeällä asiatyylillä.

Jankutatte ja intätte sivukaupalla nyt vain tuosta sarkasmi -sanasta, jota ap käytti ehkä ajattelematta sen kummemmin, että nuo esimerkit ei olleet sarkasmia.  Kiinnittäisitte ennemminkin huomiota itse asiaan eli siihen, että mies on huumorintajuton, tosikko,  asiat kirjaimellisesti käsittävä ja sanoihin takertuva jankuttaja.

Tämmöisen ihmisen kanssa on suorastaan saa-ta-nal-lis-ta elää.  Kokemusta kymmenen vuoden ajalta.  Oli ihanaa päästä pakenemaan töihin sentään kahdeksaksi tunniksi päivässä puhumaan normaalien ihmisten kanssa ilman, että joka sanaa piti punnita etukäteen.  Omien sanomisieni jatkuva ruotiminen, selvitteleminen ja selitteleminen oli uuvuttavaa, tuskallista, iän ikuista.  

En tiedä oliko miehellä joku oireyhtymä.  Jos oli, niin olkoon, minusta hän oli lopulta pelkästään raivostuttava tapaus.  Tuommoisen ihmisen kanssa eläessään saa vain itsensä rikki, menettää oman minuutensa, kun ei saa ilmaista itseään vapaasti.  

Sano näkemiin sille miehelle, ap.  Tosin hän voi takertua siihen ja sanoa, että siis näkemiin, ei hyvästi?   Joten haluat siis nähdä häntä vielä, miksi ja milloin?  Sinähän sanoit, että näkemiin, se tarkoittaa, että nähdään toisiamme, eli ei erota jne jne jne.......

Oäinvastoinerotamme oikein hyvin sarkasmin muusta lätinästä. AP väittää puhuvansa sarkastisesti ja sitten esittää esimerkkejä siitä. No valitettavasti ne eivät vaan ole sarkasmia nähneetkään. Sitten jotkut Omahyväiset lässyttäjät alkaa diagnosoimaan autismia niillä ,jotka tämän faktan toteaa.

Niinpä. Juuri tämä on ap:n ja hänen kaltaistensa ongelma: puhuvat pelkeillen laiskasti ja sinne päin, sitten loukkaantuvat ja huutavat kuorossa tosikkoa ja autistia, kun joku kertoo miten asiat oikeasti ovat.

Minä tiedän omasta kokemuspiiristäni, mitä hyvä huumori on, ja tiedän mitä rikas kielikuvamaailma on. Siihen vaan tarvitaan älyä, mitä näiltä pelle-tanttaroilta ei löydy kommenteistaan päätellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun myötä ymmärrän, miksi suomalaiset tuntuvat niin vakavilta, kaavamaisilta ja raskailta ihmisiltä. Muualla heitetään läppää, liioitellaan, kärjistetään ja paukautetaan juttuja sen enempää miettimättä, mutta täällä ihmiset menevät sekaisin kun joku ilmoittaa keränneensä 500 litraa mustikoita. Suomalaiset ovat raskasmielisiä vakavikkoja, todellakin. 

Siinäpä hieno, globaalin mittakaavan liioittelu. Jäi ap:kin kakkoseksi.

Useissa haastattelututkimuksissa ulkomailla asuvat kuvailevat suomalaisia "rehellisiksi". Täällä ollaan polleita kuvailusta, koska ei ymmärretä että monet muualla asuvat ovat huomanneet, että vain totinen ja vakava puhe on ainoa jota suomalaiset kestävät. Rehellisyys = vakavamielinen, totinen insinööripuhe.

Eikä kaikkialla maailmassa arvosteta rehellisyyttä kuten Suomessa.

Rehellisyys ymmärretään aika usein muualla sellaiseksi totuuden torven möläyttelyksi, tilannetajuttomuudeksi, sinisilmäisyydeksi. Eikä mikään näistä ole hyvä asia, missään.

Rehellisyys ja suoranainen valehtelu eivät myöskään ole mitään toistensa vastakohtia, rehellinen ei ole mikään kehumasana, vaan tarkoittaa hyväuskoista hölmöä, jolla ei ole sosiaalisia taitoja, pelisilmää ja ymmärrystä huolehtia omista eduistaan.

Vierailija kirjoitti:

Sarkasmi on yksinkertaisin huumorin muoto. Onneksi maailma on täynnä ihmisiä joidenka huumori on monimutkaisempaa ja sata kertaa hauskempaa. Kuin lapselliset heitot. Hei kato tuolla menee haukka. Haha se olikin varis. Oikeestaan kaikki sarkasmin viljelijät pitäisi merkata hiha merkein et tunnistaa lapsen. Ettei lapsiin vahingossa seekaannu. Kun sarkastiset on 6 vuotiaan tasolla

Esimerkkisi haukasta ja variksesta ei ole sarkasmia nähnytkään. Sen sijaan viestisi kokonaisuutena on purevan ivallinen ja täyttää sarkasmin kriteerit, joten varaudu hankkimaan hihamerkki itsellesikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä täällä on senyt aika paljon juuri tuon ap:n kuvaaman miehen kaltaisia tosikkoja, kun takertuvat niin hysteerisesti tuohon ap:n käyttämään "sarkasmi" -sanaan.  Sarkasmi on vain yksi ilmaisutyyli, jota nämä ihmiset ei osaa erottaa ihmisten puheesta.  Ap selvästikin tarkoitti, että mies ei ymmärrä mitään kielikuvia, ei mitään puheen tehokeinoja, ei huumorilla heitettyä liioittelua jne.  

Nuo ap:n kertomat esimerkit ei edustaneet sarkasmia, vaan näitä muita huumoriksi tarkoitettuja sanomisia.  Mutta tosikot ei siis kyllä ymmärrä sarkasmiakaan.  Heille pitää kaikki asiat annostella vain selkeällä asiatyylillä.

Jankutatte ja intätte sivukaupalla nyt vain tuosta sarkasmi -sanasta, jota ap käytti ehkä ajattelematta sen kummemmin, että nuo esimerkit ei olleet sarkasmia.  Kiinnittäisitte ennemminkin huomiota itse asiaan eli siihen, että mies on huumorintajuton, tosikko,  asiat kirjaimellisesti käsittävä ja sanoihin takertuva jankuttaja.

Tämmöisen ihmisen kanssa on suorastaan saa-ta-nal-lis-ta elää.  Kokemusta kymmenen vuoden ajalta.  Oli ihanaa päästä pakenemaan töihin sentään kahdeksaksi tunniksi päivässä puhumaan normaalien ihmisten kanssa ilman, että joka sanaa piti punnita etukäteen.  Omien sanomisieni jatkuva ruotiminen, selvitteleminen ja selitteleminen oli uuvuttavaa, tuskallista, iän ikuista.  

En tiedä oliko miehellä joku oireyhtymä.  Jos oli, niin olkoon, minusta hän oli lopulta pelkästään raivostuttava tapaus.  Tuommoisen ihmisen kanssa eläessään saa vain itsensä rikki, menettää oman minuutensa, kun ei saa ilmaista itseään vapaasti.  

Sano näkemiin sille miehelle, ap.  Tosin hän voi takertua siihen ja sanoa, että siis näkemiin, ei hyvästi?   Joten haluat siis nähdä häntä vielä, miksi ja milloin?  Sinähän sanoit, että näkemiin, se tarkoittaa, että nähdään toisiamme, eli ei erota jne jne jne.......

Oäinvastoinerotamme oikein hyvin sarkasmin muusta lätinästä. AP väittää puhuvansa sarkastisesti ja sitten esittää esimerkkejä siitä. No valitettavasti ne eivät vaan ole sarkasmia nähneetkään. Sitten jotkut Omahyväiset lässyttäjät alkaa diagnosoimaan autismia niillä ,jotka tämän faktan toteaa.

Niinpä. Juuri tämä on ap:n ja hänen kaltaistensa ongelma: puhuvat pelkeillen laiskasti ja sinne päin, sitten loukkaantuvat ja huutavat kuorossa tosikkoa ja autistia, kun joku kertoo miten asiat oikeasti ovat.

Minä tiedän omasta kokemuspiiristäni, mitä hyvä huumori on, ja tiedän mitä rikas kielikuvamaailma on. Siihen vaan tarvitaan älyä, mitä näiltä pelle-tanttaroilta ei löydy kommenteistaan päätellen.

Jos A vitsaillen kertoo poimineensa 500 kiloa mustikoita, ja siihen B rupeaa ynnäämään ettei mitenkään voi olla mahdollista ja huutaa vALehTeliJA, niin kyllä B tuossa antaa itsestään perin yksinkertaisen kuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä paljon asseja inttämässä, miten eivät ymmärrä koko asiaa ja että ihan tyhmää sanoa miljoona jos tarkoittaa kymmentä. Varsin kuvaavaa.

Olisiko sinusta siis oikein jos  uusi pomosi sanoisi, että palkkasi on tuhansia euroja kuussa, mutta oikeasti tarkoittaisi satasia ja se tuhansia oli vain"vitsi"?

Minuakin alkoi ihmetyttämään, että miten joku voi kuljettaa 500 kiloa mansikoita polkupyörällä tai edes jaksaa kerätä tuon määrän.

Miten sinusta on verrattavissa tilanne, jossa joku epämuodollisesti kertoo marjankeräysreissustaan vs. pomo kertoo palkkasi? Onko oikeasti näin tyhmiä ihmisiä, jotka eivät näe eroa näiden tilanteiden ja näissä tapahtuvan viestinnän välillä, ja miksi toisessa tilanteessa täsmällisyys ei ole tärkeää, mutta toisessa on? Ai niin ja luulisi sinun ehtana assburgerina muistavan, että aloituksessa oli puhe 500 litrasta mustikoita, ei mansikoita.

Kiitos aloittajalle, valaisee todella lukea näitä kommentteja. Olen monesti ollut ihan ulalla, anteeksi kielikuva, jossain ketjussa miten ihmeessä tämäkin kommentti on edes tähän asiaan mahdollinen.

Niin käsittämättömiä vertauksia tai ajatuksenjuoksuja joillain on. Onko todella noin vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi erottaa epämuodollinen keskustelutyyli virallisesta tyylistä.

En voi kuin pöyristyä miten jotkut ihmiset pärjäävät työpaikallaan.

Tai okeastaan kuinka monilla täytyy olla suuria vaikeuksia.

Työpaikoista puheen ollen, siellähän nämä tosiaan ovat erityisen ratkiriemukasta seuraa (huom autistit: tarkoittaa, että eivät ole). Yksi kollegani on ihan selvästi näitä, ja tekee ihan päättömiä oletuksia välillä. Menin joskus vitsillä sanomaan, että enhän mä töistäni mitään tiedä, kun olen edennyt tehtävään reittä pitkin. Eiköhän tämä sitten levittänyt juttua sen jälkeen tosiasiana ihan pöyristyneenä, että miten voi olla näin.

Olen autisti ja minua loukkaa se että te "normaalit" ihmiset koette tarpeelliseksi haukkua meitä autisteja siksi että teillä on käsittämättömiä oletuksia autismista.

Nykypäiväähän se tosiaan on nimitellä ihmisiä autisteiksi. Ei kuitenkaan uutta että diagnooseja käytetään loukkaamisen ilosta.

Mä en ymmärrä tuon työpaikkasi henkilön käytöstä, enkä sen paremmin sinunkaan.

Minä myös kiinnitin huomiota tähän, että ketjussa todella moni suoraan ivailee autisteja tai esittää heidät ainakin negatiivisessa tai virheellisessä valossa. En ole itse autisti, mutta minua ärsyttää tällainen kyökkipsykologisointi ja tuomitseminen. Mutta tällainen tämä av on. Suuri osa ”normaaleista” ihmisistä on täällä melko yksinkertaista porukkaa.

Minusta sen sijaan on kummallista vaatia, että ihmiset eivät saisi edes anonyymisti ja yleisellä tasolla todeta, että monet autistit ovat aika raskasta seuraa, kuten tästä ketjustakin hyvin näkee. En minä sitä sille äärimmäisen raskaalle tuttavalleni ilmoita, koska ei se mitään auta, mutta netissä on täysin normaalia jakaa tällaisia.

Tämä. Tunsin jonkun aikaa pariskunnan, nainen assi ja mies normaali. En minäkään sille naiselle tietenkään suoraan sanonut, mutta silloin kun tavattiin, pelastin miehensä niin sai jutella ja rentoutua normaalissa seurassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On muuten hirveän raskaita aloittajan kaltaiset ihmiset, joiden puhetta kuunnellessa täytyy olla hiukan varuillaan, kun ei aina tiedä, mikä on niin kutsuttua vitsiä ja mikä ei. Ihan asiallisenkin puheenaiheen ollessa kyseessä. Ja kun nämä "läpät" ovat yleensä hauskoja vain kertojansa mielestä.

Normaali ihminen ymmärtää kyllä milloin joku vitsailee ja milloin ei. Jos sinulla on vaikeuksia lukea toisten käyttäytymistä niin onhan se varmasti raskasta.

Jotkut on vaan niin huonoja kertomaan vitsejä tai muuten vaan ovat niin epähauskoja, ettei todellakaan tiedä milloin vitsaillaan. Tai sitten tietää, mutta ne jutut on niin tyhmiä, ettei halua lähteä siihen mukaan.

Tästä juuri huomaa, miten vaikea assin on ymmärtää, mitä huumori ylipäätään on. Lähes koskaan se ei ole "vitsien kertomista" siinä mielessä, että se olisi joku erillinen tarina, jolla on alku ja loppu. Se on erottamaton osa muuta kommunikaatiota, eikä sen ole aina edes tarkoitus konkreettisesti naurattaa. Tämä tosiasia menee selvästi yli hilseen todella monelta tässä ketjussa.

Ap:n tyylinen liioitteleva puhetyyli ei ole huumoria. Hyvä kommunikaatio on yhtä aikaa asettumista toisen asemaan ja samalla myös itseään haastavaa ja toteuttavaa ilmaisua. Huumori samoin vaatii älyä.

Olen samaa mieltä. Vaatii älyä tajuta se mitä aloittaja kertoo.

Minä ymmärrän häntä aivan hyvin. Ja moni muu. Mies on todella puuduttava jankkaaja ja tosikko.

Ihmettelen sitä miten moni muu ei tajua yhtään.

Tuota 500 litraakin on päivitelty ja laskettu ihan tosissaan eestaas kymmeniä kertoja täällä.

Ai kymmeniä vai. Älä valehtele. Etkö osaa laskea. Se 23 kertaa. (Hatusta vedetty luku, tosikot älkää vaivautuko).

Siis ap:n tarinan ymmärtäminen ”vaatii älyä”? Mikä kohta siinä on mielestäsi erityistä ajatustyötä vaativaa tai intellektuellia?

APN tarina on omituinen ja vaatii ilmeisesti riittävää typeryyttä että ymmärtää APN motiivit ja höpöttää typeryyksiä.

Ehkä sinun typeryytesi menee yli riittävästä typeryydestä. Jospa olet umpityperä.

Täytyypä alentua vastaamaan idioodille. Itse olen sosiaalisesti erittäin taitava. Pystyn sopeuttamaan puheeni kulloisenkin kuulijan tasolle ilman ongelmia. Minun ei tarvitse taivastella toisten ihmisten huumorintajua- tai tajuttomuutta tai heidän autistisia piirteitään. Ihmiset viihtyvät seurassani ja löydän Seuraa missä tahansa. Suurin osa ihmisistä on toki enemmän tai vähemmän typeriä.

Sinä olet idiootti. Mutta vääristyneen minäkuvasi vuoksi et tietenkään sitä itse havaitse. Sinun voittosi, muiden häviö.

Jos jatkuviin vessatiedotuksiin lopulta heittää ettei voisi pärjätä ilman, se on ihan hyvä lohkaisu ja ehkä raportoijakin tajuaa jotain.

Sopivassa tilanteessa "aivoton idiootti" on toimiva ilmaisu.

Mutta mahdottoman, mutta tarkan määrän ilmoittaminen ei ole toimivaa vitsiä nähnytkään. Näin omana vaatimattomana mielipiteenäni. Jos on tarve painottaa niin varmaan löytyisi vertauskuvallisempi tapa. Esim. tuskinpa AP:n mies kysyisi Esterin sukunimeä jos kyseinen rouva sadepäivänä tulisi puheeksi.

Ihminen, joka kategorisesti rajaa sarkasmin "hyvän huumorin" ulkopuolelle, tuo mieleen 15-vuotiaan hevariteinin, jolle musiikki ilman murisevia särökitaroita ei voi olla hyvää musiikkia.

Miten on mahdollista että jotku viestit tässä miesv ihaketjussa on saanu 500 tykkäystä, ja väitette ettei palstalla ole miesv ihaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lingvisti kirjoitti:

Joku autisti tai aspergeri tms oire. Minullakin on sekä suvussa että työyhteisössä todella älykkäitäkin tyyppejä mutta jotka eivät ymmärrä minkäänlaisia heittoja tai kevyttä keskustelua. Kaikki otetaan kirjaimellisesti. Hivenen raskasta mutta menee se kun ymmärtää. Itse olen tällainen kielellä leikittelijä, sarkastinen, monivivahteinen ja nautin jos toinen on samalla aaltopituudella. Näiden "asiatyyppien" kanssa joutuu vaan sanansa asettelemaan kuin uutistenlukija.

Tapailin myös nuorempana yhtä tosikkomiestä. Kun esimerkiksi juttelimme autossa matkalla jonhekin ja sanoin jotain yleisellä tasolla liikkuvaa asiaa ihan vaan juttelumielessä niin hän alkoi miltei aina korjailla puhettani ja pitää esitelmää. Esimerkiksi kun sanoin, että ai tuolla on se paikka xxxx. Eikö siellä ollutkin joskus xxxx.

Hän oikein huokasi ja sanoi valittavalla äänellä kuin olisin tehnyt kardinaalimunauksen: no eeeei. Kun se oli pla plaa plaa plaa.

Kun sanoin, etten nyt niin tarkkaan asiaa ajatellut kunhan jutustelin hän vielä joskus jatko marinaansa.

Hänellä siis oli ihan oma äänensävy kun hän "tuskastui" minun suurpiirteiseen puhetapaani.

Ilmeisesti hän ajatreli jos ihminen avaa suunsa niin sen kaiken pitää olla koko ajan faktaa ja totta. DDDD

Muuten pitää olla suu kiinni.

Leikilaskua hän ei oikein ymmärtänyt mitenkään. Kun puhuin jotain aloittajan tyyliin niin hän katsoi mutta ei sanonut mitään tai sitten tuhahti jotain.

Hän oli nuorehko mies. Mutta jutteli kyllä, mutta vähän juuri kuin uutistenlukijan tapaan.

Harmitti kun hänellä oli laaja tietämys ja välillä kyllä juttelimmekin ihan asioista tietenkin.

Mutta jotenkin kuitenkin tajusin, että jos olisin hänen kanssaan parisuhteessa jokin puoli jäisi elämästäni silloin pois. Sekin, leikkisä, niitä näitä jutteleva sekä sarkastinen puoli on kuitenkin minulle niin tärkeä, etten halunnut siitä luopua.

No eeei… huoh taas! Miksi niputat sarkasmin leikkisyyteen ja niitä näitä jutteluun? Eivät liity mitenkään toisiinsa. Ei ihme että seurustelukumppanisi tuskastui sinuun.

Ei niputtanut, se oli vain sinun virheellinen johtopäätöksesi.

Niputit

Nipotit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lingvisti kirjoitti:

Joku autisti tai aspergeri tms oire. Minullakin on sekä suvussa että työyhteisössä todella älykkäitäkin tyyppejä mutta jotka eivät ymmärrä minkäänlaisia heittoja tai kevyttä keskustelua. Kaikki otetaan kirjaimellisesti. Hivenen raskasta mutta menee se kun ymmärtää. Itse olen tällainen kielellä leikittelijä, sarkastinen, monivivahteinen ja nautin jos toinen on samalla aaltopituudella. Näiden "asiatyyppien" kanssa joutuu vaan sanansa asettelemaan kuin uutistenlukija.

Tapailin myös nuorempana yhtä tosikkomiestä. Kun esimerkiksi juttelimme autossa matkalla jonhekin ja sanoin jotain yleisellä tasolla liikkuvaa asiaa ihan vaan juttelumielessä niin hän alkoi miltei aina korjailla puhettani ja pitää esitelmää. Esimerkiksi kun sanoin, että ai tuolla on se paikka xxxx. Eikö siellä ollutkin joskus xxxx.

Hän oikein huokasi ja sanoi valittavalla äänellä kuin olisin tehnyt kardinaalimunauksen: no eeeei. Kun se oli pla plaa plaa plaa.

Kun sanoin, etten nyt niin tarkkaan asiaa ajatellut kunhan jutustelin hän vielä joskus jatko marinaansa.

Hänellä siis oli ihan oma äänensävy kun hän "tuskastui" minun suurpiirteiseen puhetapaani.

Ilmeisesti hän ajatreli jos ihminen avaa suunsa niin sen kaiken pitää olla koko ajan faktaa ja totta. DDDD

Muuten pitää olla suu kiinni.

Leikilaskua hän ei oikein ymmärtänyt mitenkään. Kun puhuin jotain aloittajan tyyliin niin hän katsoi mutta ei sanonut mitään tai sitten tuhahti jotain.

Hän oli nuorehko mies. Mutta jutteli kyllä, mutta vähän juuri kuin uutistenlukijan tapaan.

Harmitti kun hänellä oli laaja tietämys ja välillä kyllä juttelimmekin ihan asioista tietenkin.

Mutta jotenkin kuitenkin tajusin, että jos olisin hänen kanssaan parisuhteessa jokin puoli jäisi elämästäni silloin pois. Sekin, leikkisä, niitä näitä jutteleva sekä sarkastinen puoli on kuitenkin minulle niin tärkeä, etten halunnut siitä luopua.

No eeei… huoh taas! Miksi niputat sarkasmin leikkisyyteen ja niitä näitä jutteluun? Eivät liity mitenkään toisiinsa. Ei ihme että seurustelukumppanisi tuskastui sinuun.

Ei niputtanut, se oli vain sinun virheellinen johtopäätöksesi.

Niputit

Nipotit.

Jotenkin tuli tuosta mieleen tripodit. Muistatteko vielä kasarisarjan Tripodien aika? Järsin rystyseni verille sitä pikkupoikana katsoessani. Olin niin pieni, että melkein mahduin isäni takin taskuun! Isäni toimi politiikassa, oli varsinainen takinkääntäjä. Väärinpäin olevan takin taskuun on tietysti hankala sujahtaakaan. Paitsi povitaskuun, joka luonnollisesti on käännetyssä takissa usein se ainoa ulkopuolelle avautuva tasku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän ihmettelen kyllä tuollaista turhanpäiväistä liioittelua ja tyhjänpuhumista. Miksi ihmeessä kukaan sanoisi, että on poiminut 500 litraa mustikoita päivässä? 

Itsekin sanon usein esim "huh huh olen tehnyt miljoona asiaa tänään" tai "voisin syödä kokonaisen hevosen" tms. Ihan normaalia puheen värittämistä. Normaali ihminen tajuaa kyllä että ap oli poiminut niin paljon mustikoita että se tuntui kuin olisi poiminut 500 litraa. Ja jos ei tajua niin ainahan voi kysyä "ai ihan oikeasti poimit niin paljon?" eikä jäädä inttämään.

Tuo ei ole sarkasmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän ihmettelen kyllä tuollaista turhanpäiväistä liioittelua ja tyhjänpuhumista. Miksi ihmeessä kukaan sanoisi, että on poiminut 500 litraa mustikoita päivässä? 

Itsekin sanon usein esim "huh huh olen tehnyt miljoona asiaa tänään" tai "voisin syödä kokonaisen hevosen" tms. Ihan normaalia puheen värittämistä. Normaali ihminen tajuaa kyllä että ap oli poiminut niin paljon mustikoita että se tuntui kuin olisi poiminut 500 litraa. Ja jos ei tajua niin ainahan voi kysyä "ai ihan oikeasti poimit niin paljon?" eikä jäädä inttämään.

Tuo ei ole sarkasmia.

Tässä määritelmä heille joille epäselvää:

Sarkasmi on purevaa ivaa tai purevan ivallinen ilmaus. Se on sanallista ironiaa, joka on tarkoituksellista, peittelemätöntä ja yleensä loukkaavaksi tarkoitettua. Sarkasmilla ilmaistaan kielteistä ja arvostelevaa asennetta tiettyjä henkilöitä tai tapahtumia kohtaan.

miesvihanäkyväksi kirjoitti:

Miten on mahdollista että jotku viestit tässä miesv ihaketjussa on saanu 500 tykkäystä, ja väitette ettei palstalla ole miesv ihaa?

Tässä keskustellaan siitä, miten joillakin on vaikeuksia tunnistaa tietyntyyppisiä puheita huumoriksi. Se ei riipu sukupuolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun myötä ymmärrän, miksi suomalaiset tuntuvat niin vakavilta, kaavamaisilta ja raskailta ihmisiltä. Muualla heitetään läppää, liioitellaan, kärjistetään ja paukautetaan juttuja sen enempää miettimättä, mutta täällä ihmiset menevät sekaisin kun joku ilmoittaa keränneensä 500 litraa mustikoita. Suomalaiset ovat raskasmielisiä vakavikkoja, todellakin. 

Siinäpä hieno, globaalin mittakaavan liioittelu. Jäi ap:kin kakkoseksi.

Useissa haastattelututkimuksissa ulkomailla asuvat kuvailevat suomalaisia "rehellisiksi". Täällä ollaan polleita kuvailusta, koska ei ymmärretä että monet muualla asuvat ovat huomanneet, että vain totinen ja vakava puhe on ainoa jota suomalaiset kestävät. Rehellisyys = vakavamielinen, totinen insinööripuhe.

Eikä kaikkialla maailmassa arvosteta rehellisyyttä kuten Suomessa.

Rehellisyys ymmärretään aika usein muualla sellaiseksi totuuden torven möläyttelyksi, tilannetajuttomuudeksi, sinisilmäisyydeksi. Eikä mikään näistä ole hyvä asia, missään.

Rehellisyys ja suoranainen valehtelu eivät myöskään ole mitään toistensa vastakohtia, rehellinen ei ole mikään kehumasana, vaan tarkoittaa hyväuskoista hölmöä, jolla ei ole sosiaalisia taitoja, pelisilmää ja ymmärrystä huolehtia omista eduistaan.

Onpa sinulla kiero kuva rehellisyydestä.