Tunnetteko lapsensa hylänneitä "äitejä"?

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:55"]ap mistä tiedät tämän ? miksi sinulla on tuollaisia kavereina ??
[/quote]

"Äiti" ei ole kaverini ja tiedän tämän siksi, että olen valitettavasti kyseiselle naiselle erittäin läheistä sukua. ap

Up

Kunpa nuo äidit ymmärtäisivät hakea itselleen mielenterveysapua.

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:59"]

Kunpa nuo äidit ymmärtäisivät hakea itselleen mielenterveysapua.

[/quote]


Miten luulet ettö he sitä saisivat kun edes psyykkisesti sairaat eivät saa apua???

Yleensä sanotaan, että jos äiti vähänkään rakastaa lastaan, antaa sen mieluummin pois, jos se on itselle vastenmielinen. Se on kaikki pahinta, että hyötyy lapsesta jotenkin esim. rahallisesti. Eikä välitä kuitenkaan pätkääkään itse lapsesta vaan rahasta. Tiedän tapauksia, jotka on makailleet vuosikausia sängynpohjalla tai lueskelemalla päivät päästään juorulehtiä sohvalla lasten rahoilla ja lasten kustannuksella. Sitten kun lapsilisät ym. loppuu, sitten tulee itku. Ei paljookaan sureta tällaset itkut, kun akka vihdoin joutuu luuttuumaan rappukäytäviä tai jotain muuta elättääkseen itsensä.

Oma äitini. En ole nähnyt kuin viimeksi 2-vuotiaana. On jättänyt aiemmatkin lapsensa, tosin niiden kanssa kai joskus ollut tekemisissäkin sen jälkeen. Mt- ongelmat selvisivät jossain vaiheessa. Nyt jo kuollut.

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:59"]

Kunpa nuo äidit ymmärtäisivät hakea itselleen mielenterveysapua.

[/quote]


Miten luulet ettö he sitä saisivat kun edes psyykkisesti sairaat eivät saa apua???

[/quote]

Hakekoot sen avun jostain, vaikka kiven alta. Ei lapsi ole tavara.

Kaverin bonuslapsen äiti. Hän löysi uuden miehen ja jätti perheensä. Muutti ulkomaille ja ainoa kontakti oli avioeropaperit. Lapsi ei tavannut äitiään moneen vuoteen. Sitten uusi onni hajosi, äiti palasi Suomeen ja oletti, että voi tuosta noin muuttaa takaisin ex - miehensä ja lapsensa luo. Kun tämä ei onnistunut, äiti aloitti oikeudessa taistelun huoltajuudesta. Isä voitti, myös seuraavan kerran. Homma rauhoittui vasta, kun äiti löysi taas uuden miehen ja muutti jälleen ulkomaille. Ei pidä edelleenkään lapseen yhteyttä.

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:13"]

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:59"]

Kunpa nuo äidit ymmärtäisivät hakea itselleen mielenterveysapua.

[/quote]


Miten luulet ettö he sitä saisivat kun edes psyykkisesti sairaat eivät saa apua???

[/quote]

Hakekoot sen avun jostain, vaikka kiven alta. Ei lapsi ole tavara.

[/quote]


Tajuatko, sitä apua EI SAA! Kun edes vaikeasti sairaat eivät saa psykoterapiaa.

Äiti antaa lapsen pois. Huonohuono.

Isä antaa lapsen pois. Miesmiesmies.

Itse olen antanut lapseni pois, melkein heti synnytyksen jälkeen. Olin todella nuori mutta halusin silti antaa lapselle mahdollisuuden elää. Hänet sai pariskunta, joka oli pitkään yrittänyt saada lasta. Näen tyttöä satunnaisesti ja nautin niistä hetkistä joka kerta. :)

Tiedän, jätti alle vuotiaan lapsensa isän hoidettavaksi. Oli paljon tärkeämpää bilettää ja nussia ympäriinsä, kaipasi vapautta. Isä oli yksihuoltajana pari vuotta kunnes "äiti" tahtoi takaisin lapsensa elämään

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:46"][quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:43"]

mun tekis mieli. Lapsi sais varmaan paremman elämän jossain muussa perheessä

[/quote]

Sama tunne mulla. En edes osaa hävetä tätä. Ei sitä voi ennalta tietää, kykeneekö kasvattamaan lasta ja jos ei kykene, niin en mä tajua, miksi mä sn takia olisin jotenkin huono ihminen. Olen arvokas ja lapsenikin ovat, mutta emme vain "keskustele" yhteen. 
[/quote]

No kyllä todellakin voi tietää! Olet kyllä vähemmistöä ja sinulla on päässä vikaa.

Serkkuni äiti. Oli lapsen yksinhuoltajana ensimmäisen vuoden, sen jälkeen vaan lähti ja jätti 1-vuotiaan lapsen. Lapsi päätyi isän vanhemmille (isäkään ei halunnut lasta luokseen asumaan, on tosin ollut jonkin verran tekemisissä). Lapsen äiti ei ole nähnyt lasta sitten sen jälkeen kun jätti lapsen. Perusti uuden perheen ja on kai ihan "normaali" äiti näille uudemmille lapsille.

Serkkuni on kasvanut isovanhempiensa luona ja pitää heitä vanhempinaan.

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:28"]Itse olen antanut lapseni pois, melkein heti synnytyksen jälkeen. Olin todella nuori mutta halusin silti antaa lapselle mahdollisuuden elää. Hänet sai pariskunta, joka oli pitkään yrittänyt saada lasta. Näen tyttöä satunnaisesti ja nautin niistä hetkistä joka kerta. :)
[/quote]

Sinua ei olekaan näkynyt pitkään aikaan, mitä kuuluu? Palstan adoptioprovoajahan se siinä :). Mikä olikaan syysi tuon (mielikuvitus)lapsen poisantamiselle? Ikä, työ ulkomailla, gradun teko, ylipaino vai koirasi?

Ai, tuossahan se lukikin, ikä siis.

Tiedän kyllä mutta valitettavasti en tunne, siis omaa äitiäni.

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:21"]

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:13"]

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:59"]

Kunpa nuo äidit ymmärtäisivät hakea itselleen mielenterveysapua.

[/quote]


Miten luulet ettö he sitä saisivat kun edes psyykkisesti sairaat eivät saa apua???

[/quote]

Hakekoot sen avun jostain, vaikka kiven alta. Ei lapsi ole tavara.

[/quote]


Tajuatko, sitä apua EI SAA! Kun edes vaikeasti sairaat eivät saa psykoterapiaa.

[/quote]

Älä huuda. Ajattele. Ainoa apu ei ole psykoterapian puolella. Apua voi saada vaikka tällä palstalla, tai netin kautta, pyytämällä muilta näkökulmaa omiin ongelmiin. Ongelmaan liittyvän tiedon lukeminen ja ymmärtäminen ovat apua itselle, parempaa apua se on kuin psykoterapia. Netistä löytyy paljon asiatekstiä, ongelmaan kuin ongelmaan.

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 20:37"]

Tunnen yhden, itseni.

[/quote]

Sama täällä -minä jätin pojan isälleen, kun hän ja avioeromme syy eivät kyenneet saamaan omaa lasta.  

Kissafani95