Miksi lasten hoitovastuu yritetään sysätä isän uudelle kumppanille?

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:57"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:44"]  Ei sulla ole mitään sananvaltaa niihin lapsiin, jos et kerran yhtään vastuuta ota :) Ja kuulostaapa kyllä läheiseltä tuo sun ja miehesi suhde :D Isän puuhaillessa lasten kanssa saat keskittyä itseesi. Pian varmaan saat kehittää itseäsi niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse siihen mieheen tuhlata sitäkään vähään aikaa mitä nyt [/quote] Voi lapsi kulta<3 Jos lapset on meillä joka toinen viikonloppu niin meillä on enemmän kuin aikaa viettää sitä kahden aikuisen parisuhdetta yhdessä ettei suhde kaadu siihen ettei muutamana päivänä kuudessa olla 24/7 käsikädessä. :D Onko lapset sinulle oman egon jatko joiden avulla voit päteä ja tuntea olevasi jotenkin otteessa lastesi isän uudessa elämässä. Koita hyväksyä se, että mitään todellista syytä tälläisiin tutustumisiin ja keskusteluihin ei ole. Se on vaan joku sinun oman pään pyhä totuus jota nyt yrität levittää kuten evankeliumia. [/quote] Okei, eli olette jossain tuollaisessa seurusteluvaiheessa jossa kummallakin on myös aivan omia juttuja ja toisen elämään ei haluta ihan kokonaisvaltaisesti kuulua? No silloin on ihan hyväkin ettet sen enempää puutu lasten elämään: se vaan hämmentäisi heitä jos isi tuo jatkuvasti kaikenmaailman uutta sutturaa näytille

[/quote]

Voi pyhä jeesus sun kanssasi. :D Tasapainoiseen parisuhteeseen kuulu ihan ne omatkin juttut ettei vaan eletä toisen kautta.  

Luetun ymmärtäminen?!

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:01"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:57"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:44"]  Ei sulla ole mitään sananvaltaa niihin lapsiin, jos et kerran yhtään vastuuta ota :) Ja kuulostaapa kyllä läheiseltä tuo sun ja miehesi suhde :D Isän puuhaillessa lasten kanssa saat keskittyä itseesi. Pian varmaan saat kehittää itseäsi niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse siihen mieheen tuhlata sitäkään vähään aikaa mitä nyt [/quote] Voi lapsi kulta<3 Jos lapset on meillä joka toinen viikonloppu niin meillä on enemmän kuin aikaa viettää sitä kahden aikuisen parisuhdetta yhdessä ettei suhde kaadu siihen ettei muutamana päivänä kuudessa olla 24/7 käsikädessä. :D Onko lapset sinulle oman egon jatko joiden avulla voit päteä ja tuntea olevasi jotenkin otteessa lastesi isän uudessa elämässä. Koita hyväksyä se, että mitään todellista syytä tälläisiin tutustumisiin ja keskusteluihin ei ole. Se on vaan joku sinun oman pään pyhä totuus jota nyt yrität levittää kuten evankeliumia. [/quote] Okei, eli olette jossain tuollaisessa seurusteluvaiheessa jossa kummallakin on myös aivan omia juttuja ja toisen elämään ei haluta ihan kokonaisvaltaisesti kuulua? No silloin on ihan hyväkin ettet sen enempää puutu lasten elämään: se vaan hämmentäisi heitä jos isi tuo jatkuvasti kaikenmaailman uutta sutturaa näytille

[/quote]

Jos on myös omia juttuja niin ei olla kokonaisvaltaisesti parisuhteessa? :DDD Voin kuvitella miten käytte koko perhe yhdessä vessassa ettei vain olisi omia juttuja. Onnellista symbioosia <3
[/quote]
Joo, kuten ounastelinkin niin et kyllä tiedä terveestä parisuhteesta yhtään mitään jos kuvittelet sen olevan tuollaista yhtäaikaista vessassakäyntiä ja mitähäb kaikkea :D Mutta pidä hauskaa niin kauan kuin sitä kestää!

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:57"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:44"]  Ei sulla ole mitään sananvaltaa niihin lapsiin, jos et kerran yhtään vastuuta ota :) Ja kuulostaapa kyllä läheiseltä tuo sun ja miehesi suhde :D Isän puuhaillessa lasten kanssa saat keskittyä itseesi. Pian varmaan saat kehittää itseäsi niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse siihen mieheen tuhlata sitäkään vähään aikaa mitä nyt [/quote] Voi lapsi kulta<3 Jos lapset on meillä joka toinen viikonloppu niin meillä on enemmän kuin aikaa viettää sitä kahden aikuisen parisuhdetta yhdessä ettei suhde kaadu siihen ettei muutamana päivänä kuudessa olla 24/7 käsikädessä. :D Onko lapset sinulle oman egon jatko joiden avulla voit päteä ja tuntea olevasi jotenkin otteessa lastesi isän uudessa elämässä. Koita hyväksyä se, että mitään todellista syytä tälläisiin tutustumisiin ja keskusteluihin ei ole. Se on vaan joku sinun oman pään pyhä totuus jota nyt yrität levittää kuten evankeliumia. [/quote] Okei, eli olette jossain tuollaisessa seurusteluvaiheessa jossa kummallakin on myös aivan omia juttuja ja toisen elämään ei haluta ihan kokonaisvaltaisesti kuulua? No silloin on ihan hyväkin ettet sen enempää puutu lasten elämään: se vaan hämmentäisi heitä jos isi tuo jatkuvasti kaikenmaailman uutta sutturaa näytille

[/quote]

Eipä mikään ihme, että sinä olet entinen jos parisuhteessa ei saa olla mitään omaa.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:05"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:00"]

Minä en siis ota mitään vastuuta miehen lapsista. En kasvata enkä ulkoiluta. Ruokin kyllä ja olen ystävällinen. Vastuuta en ota.  Minulla on kuitenkin valta päättää, mikä minun kodissani on sallittua ja mikä ei.  Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää? Miksi intät, että jos ei hoida lapsia, ei saa päättää mitään omassa kodissaan? [/quote] En ole ylempi mutta tuo lasten kasvattaminen ja oman kodin sääntöjen sanelu kulkevat iha käsikädessä. Sinä kasvatat lasta kun sanelet sääntöjä sille, miten teillä eletään :)

[/quote]

Isä kasvattaa muksunsa itse. Toki käytän sananvaltaa omassa kodissani, mutta en ole siitä tilivelvollinen kenellekään. 
[/quote]
Se että sanelet kodissasi sääntöjä, on sitä lapsen kasvattamista, honey.

Entäs jos isän uusi puoliso on mies, soitteletteko te hänellekin yhtä mittaa keskustellaksenne puurosta?

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:01"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:57"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:44"]  Ei sulla ole mitään sananvaltaa niihin lapsiin, jos et kerran yhtään vastuuta ota :) Ja kuulostaapa kyllä läheiseltä tuo sun ja miehesi suhde :D Isän puuhaillessa lasten kanssa saat keskittyä itseesi. Pian varmaan saat kehittää itseäsi niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse siihen mieheen tuhlata sitäkään vähään aikaa mitä nyt [/quote] Voi lapsi kulta<3 Jos lapset on meillä joka toinen viikonloppu niin meillä on enemmän kuin aikaa viettää sitä kahden aikuisen parisuhdetta yhdessä ettei suhde kaadu siihen ettei muutamana päivänä kuudessa olla 24/7 käsikädessä. :D Onko lapset sinulle oman egon jatko joiden avulla voit päteä ja tuntea olevasi jotenkin otteessa lastesi isän uudessa elämässä. Koita hyväksyä se, että mitään todellista syytä tälläisiin tutustumisiin ja keskusteluihin ei ole. Se on vaan joku sinun oman pään pyhä totuus jota nyt yrität levittää kuten evankeliumia. [/quote] Okei, eli olette jossain tuollaisessa seurusteluvaiheessa jossa kummallakin on myös aivan omia juttuja ja toisen elämään ei haluta ihan kokonaisvaltaisesti kuulua? No silloin on ihan hyväkin ettet sen enempää puutu lasten elämään: se vaan hämmentäisi heitä jos isi tuo jatkuvasti kaikenmaailman uutta sutturaa näytille [/quote]   Jos on myös omia juttuja niin ei olla kokonaisvaltaisesti parisuhteessa? :DDD Voin kuvitella miten käytte koko perhe yhdessä vessassa ettei vain olisi omia juttuja. Onnellista symbioosia <3 [/quote] Joo, kuten ounastelinkin niin et kyllä tiedä terveestä parisuhteesta yhtään mitään jos kuvittelet sen olevan tuollaista yhtäaikaista vessassakäyntiä ja mitähäb kaikkea :D Mutta pidä hauskaa niin kauan kuin sitä kestää!

[/quote]

Avaatko hieman tuota tervettä parisuhdetta? Omia juttuja ei siis ainakaan saa olla? Toisekseen, vähän outoa ottaa parisuhdevinkkejä exältä joka yrittää hoidattaa lapsensakin miehen uudella kumppanilla :)

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:05"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:00"] Minä en siis ota mitään vastuuta miehen lapsista. En kasvata enkä ulkoiluta. Ruokin kyllä ja olen ystävällinen. Vastuuta en ota.  Minulla on kuitenkin valta päättää, mikä minun kodissani on sallittua ja mikä ei.  Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää? Miksi intät, että jos ei hoida lapsia, ei saa päättää mitään omassa kodissaan? [/quote] En ole ylempi mutta tuo lasten kasvattaminen ja oman kodin sääntöjen sanelu kulkevat iha käsikädessä. Sinä kasvatat lasta kun sanelet sääntöjä sille, miten teillä eletään :) [/quote]   Isä kasvattaa muksunsa itse. Toki käytän sananvaltaa omassa kodissani, mutta en ole siitä tilivelvollinen kenellekään.  [/quote] Se että sanelet kodissasi sääntöjä, on sitä lapsen kasvattamista, honey.

[/quote]

Kerrotko miten tuo jankkaamisesi liittyy aiheeseen?

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:00"]

Minä en siis ota mitään vastuuta miehen lapsista. En kasvata enkä ulkoiluta. Ruokin kyllä ja olen ystävällinen. Vastuuta en ota.  Minulla on kuitenkin valta päättää, mikä minun kodissani on sallittua ja mikä ei.  Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää? Miksi intät, että jos ei hoida lapsia, ei saa päättää mitään omassa kodissaan? [/quote] En ole ylempi mutta tuo lasten kasvattaminen ja oman kodin sääntöjen sanelu kulkevat iha käsikädessä. Sinä kasvatat lasta kun sanelet sääntöjä sille, miten teillä eletään :)

[/quote]Jaa, en koe "kasvattani" miestäkään, kun pyydän tekemään sitä ja tätä... Mutta kai sen kasvatuksen ottaa. Takennan: en herää aikaisin heidän takiaan, en vie heitä ulos, en viihdytä enkä laita nukkumaan.

Nämä lapsipuolet ovat äitinsä puolesta niin tiukassa kurissa kasvatettuja, ettei minulla, boheemimmalla ole tarvetta luoda sääntöjä.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:08"]

 Joo, kuten ounastelinkin niin et kyllä tiedä terveestä parisuhteesta yhtään mitään jos kuvittelet sen olevan tuollaista yhtäaikaista vessassakäyntiä ja mitähäb kaikkea :D Mutta pidä hauskaa niin kauan kuin sitä kestää!

[/quote]

Kerro sitten hyvä ihminen millainen on terve parisuhde. Voidaan askarella miehen lasten kanssa sinulle vaikka mitali maitopurkista ja laittaa postiin kun olet meitä niin paljon parempi ihminen. 

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:08"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:57"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:44"]  Ei sulla ole mitään sananvaltaa niihin lapsiin, jos et kerran yhtään vastuuta ota :) Ja kuulostaapa kyllä läheiseltä tuo sun ja miehesi suhde :D Isän puuhaillessa lasten kanssa saat keskittyä itseesi. Pian varmaan saat kehittää itseäsi niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse siihen mieheen tuhlata sitäkään vähään aikaa mitä nyt [/quote] Voi lapsi kulta<3 Jos lapset on meillä joka toinen viikonloppu niin meillä on enemmän kuin aikaa viettää sitä kahden aikuisen parisuhdetta yhdessä ettei suhde kaadu siihen ettei muutamana päivänä kuudessa olla 24/7 käsikädessä. :D Onko lapset sinulle oman egon jatko joiden avulla voit päteä ja tuntea olevasi jotenkin otteessa lastesi isän uudessa elämässä. Koita hyväksyä se, että mitään todellista syytä tälläisiin tutustumisiin ja keskusteluihin ei ole. Se on vaan joku sinun oman pään pyhä totuus jota nyt yrität levittää kuten evankeliumia. [/quote] Okei, eli olette jossain tuollaisessa seurusteluvaiheessa jossa kummallakin on myös aivan omia juttuja ja toisen elämään ei haluta ihan kokonaisvaltaisesti kuulua? No silloin on ihan hyväkin ettet sen enempää puutu lasten elämään: se vaan hämmentäisi heitä jos isi tuo jatkuvasti kaikenmaailman uutta sutturaa näytille

[/quote]

Eipä mikään ihme, että sinä olet entinen jos parisuhteessa ei saa olla mitään omaa.
[/quote]
No en kuules ole entinen ;) Tottakai parisuhteessa saa ja pitääkin olla omaa. Mutta tuo, että toinen ei ole millään muotoa kiinnostunut siitä mitä puoliso tekee, mikä on hänelle tärkeää, eikä halua kuulua osaan puolisonsa elämästä millään tavalla, ei kuulu terveeseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen. Juurikin johonkin panosuhteeseen tuollainen taas kuuluu, että otetaan se mitö halutaan ja loput ei kuulu toiselle millään lailla.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:12"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:08"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:57"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:44"]  Ei sulla ole mitään sananvaltaa niihin lapsiin, jos et kerran yhtään vastuuta ota :) Ja kuulostaapa kyllä läheiseltä tuo sun ja miehesi suhde :D Isän puuhaillessa lasten kanssa saat keskittyä itseesi. Pian varmaan saat kehittää itseäsi niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse siihen mieheen tuhlata sitäkään vähään aikaa mitä nyt [/quote] Voi lapsi kulta<3 Jos lapset on meillä joka toinen viikonloppu niin meillä on enemmän kuin aikaa viettää sitä kahden aikuisen parisuhdetta yhdessä ettei suhde kaadu siihen ettei muutamana päivänä kuudessa olla 24/7 käsikädessä. :D Onko lapset sinulle oman egon jatko joiden avulla voit päteä ja tuntea olevasi jotenkin otteessa lastesi isän uudessa elämässä. Koita hyväksyä se, että mitään todellista syytä tälläisiin tutustumisiin ja keskusteluihin ei ole. Se on vaan joku sinun oman pään pyhä totuus jota nyt yrität levittää kuten evankeliumia. [/quote] Okei, eli olette jossain tuollaisessa seurusteluvaiheessa jossa kummallakin on myös aivan omia juttuja ja toisen elämään ei haluta ihan kokonaisvaltaisesti kuulua? No silloin on ihan hyväkin ettet sen enempää puutu lasten elämään: se vaan hämmentäisi heitä jos isi tuo jatkuvasti kaikenmaailman uutta sutturaa näytille [/quote] Eipä mikään ihme, että sinä olet entinen jos parisuhteessa ei saa olla mitään omaa. [/quote] No en kuules ole entinen ;) Tottakai parisuhteessa saa ja pitääkin olla omaa. Mutta tuo, että toinen ei ole millään muotoa kiinnostunut siitä mitä puoliso tekee, mikä on hänelle tärkeää, eikä halua kuulua osaan puolisonsa elämästä millään tavalla, ei kuulu terveeseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen. Juurikin johonkin panosuhteeseen tuollainen taas kuuluu, että otetaan se mitö halutaan ja loput ei kuulu toiselle millään lailla.

[/quote]

Miten tuo liittyy siihen että antaa isän kasvattaa omat lapsensa?

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:12"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:08"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:57"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:44"]  Ei sulla ole mitään sananvaltaa niihin lapsiin, jos et kerran yhtään vastuuta ota :) Ja kuulostaapa kyllä läheiseltä tuo sun ja miehesi suhde :D Isän puuhaillessa lasten kanssa saat keskittyä itseesi. Pian varmaan saat kehittää itseäsi niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse siihen mieheen tuhlata sitäkään vähään aikaa mitä nyt [/quote] Voi lapsi kulta<3 Jos lapset on meillä joka toinen viikonloppu niin meillä on enemmän kuin aikaa viettää sitä kahden aikuisen parisuhdetta yhdessä ettei suhde kaadu siihen ettei muutamana päivänä kuudessa olla 24/7 käsikädessä. :D Onko lapset sinulle oman egon jatko joiden avulla voit päteä ja tuntea olevasi jotenkin otteessa lastesi isän uudessa elämässä. Koita hyväksyä se, että mitään todellista syytä tälläisiin tutustumisiin ja keskusteluihin ei ole. Se on vaan joku sinun oman pään pyhä totuus jota nyt yrität levittää kuten evankeliumia. [/quote] Okei, eli olette jossain tuollaisessa seurusteluvaiheessa jossa kummallakin on myös aivan omia juttuja ja toisen elämään ei haluta ihan kokonaisvaltaisesti kuulua? No silloin on ihan hyväkin ettet sen enempää puutu lasten elämään: se vaan hämmentäisi heitä jos isi tuo jatkuvasti kaikenmaailman uutta sutturaa näytille [/quote] Eipä mikään ihme, että sinä olet entinen jos parisuhteessa ei saa olla mitään omaa. [/quote] No en kuules ole entinen ;) Tottakai parisuhteessa saa ja pitääkin olla omaa. Mutta tuo, että toinen ei ole millään muotoa kiinnostunut siitä mitä puoliso tekee, mikä on hänelle tärkeää, eikä halua kuulua osaan puolisonsa elämästä millään tavalla, ei kuulu terveeseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen. Juurikin johonkin panosuhteeseen tuollainen taas kuuluu, että otetaan se mitö halutaan ja loput ei kuulu toiselle millään lailla.

[/quote]

on toki hyvä, että osaa kunnioittaa niitä asioita, joita toinen pitää tärkeänä, mutta ei miehellä ole mitään syytä olettaa, että minä pidän tärkeänä samoja asioita kuin hän. 

Jos sinun miehesi olisi intohimoinen autonrassaaja ja moottoriurheiluja harrastava - olisitko kaiken vapaa-aikasi jossain montussa? Koska se on miehelle tärkeää?

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:14"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:12"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:08"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:57"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:44"]  Ei sulla ole mitään sananvaltaa niihin lapsiin, jos et kerran yhtään vastuuta ota :) Ja kuulostaapa kyllä läheiseltä tuo sun ja miehesi suhde :D Isän puuhaillessa lasten kanssa saat keskittyä itseesi. Pian varmaan saat kehittää itseäsi niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse siihen mieheen tuhlata sitäkään vähään aikaa mitä nyt [/quote] Voi lapsi kulta<3 Jos lapset on meillä joka toinen viikonloppu niin meillä on enemmän kuin aikaa viettää sitä kahden aikuisen parisuhdetta yhdessä ettei suhde kaadu siihen ettei muutamana päivänä kuudessa olla 24/7 käsikädessä. :D Onko lapset sinulle oman egon jatko joiden avulla voit päteä ja tuntea olevasi jotenkin otteessa lastesi isän uudessa elämässä. Koita hyväksyä se, että mitään todellista syytä tälläisiin tutustumisiin ja keskusteluihin ei ole. Se on vaan joku sinun oman pään pyhä totuus jota nyt yrität levittää kuten evankeliumia. [/quote] Okei, eli olette jossain tuollaisessa seurusteluvaiheessa jossa kummallakin on myös aivan omia juttuja ja toisen elämään ei haluta ihan kokonaisvaltaisesti kuulua? No silloin on ihan hyväkin ettet sen enempää puutu lasten elämään: se vaan hämmentäisi heitä jos isi tuo jatkuvasti kaikenmaailman uutta sutturaa näytille [/quote] Eipä mikään ihme, että sinä olet entinen jos parisuhteessa ei saa olla mitään omaa. [/quote] No en kuules ole entinen ;) Tottakai parisuhteessa saa ja pitääkin olla omaa. Mutta tuo, että toinen ei ole millään muotoa kiinnostunut siitä mitä puoliso tekee, mikä on hänelle tärkeää, eikä halua kuulua osaan puolisonsa elämästä millään tavalla, ei kuulu terveeseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen. Juurikin johonkin panosuhteeseen tuollainen taas kuuluu, että otetaan se mitö halutaan ja loput ei kuulu toiselle millään lailla.

[/quote]

Miten tuo liittyy siihen että antaa isän kasvattaa omat lapsensa?
[/quote]
Ne lapset on osa teidän perhettä joten vähän kummallista jos uusi puoliso ei halua kuitenkaan kuulua siihen kuvioon millään tavalla.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:16"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:12"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:08"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:57"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:44"]  Ei sulla ole mitään sananvaltaa niihin lapsiin, jos et kerran yhtään vastuuta ota :) Ja kuulostaapa kyllä läheiseltä tuo sun ja miehesi suhde :D Isän puuhaillessa lasten kanssa saat keskittyä itseesi. Pian varmaan saat kehittää itseäsi niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse siihen mieheen tuhlata sitäkään vähään aikaa mitä nyt [/quote] Voi lapsi kulta<3 Jos lapset on meillä joka toinen viikonloppu niin meillä on enemmän kuin aikaa viettää sitä kahden aikuisen parisuhdetta yhdessä ettei suhde kaadu siihen ettei muutamana päivänä kuudessa olla 24/7 käsikädessä. :D Onko lapset sinulle oman egon jatko joiden avulla voit päteä ja tuntea olevasi jotenkin otteessa lastesi isän uudessa elämässä. Koita hyväksyä se, että mitään todellista syytä tälläisiin tutustumisiin ja keskusteluihin ei ole. Se on vaan joku sinun oman pään pyhä totuus jota nyt yrität levittää kuten evankeliumia. [/quote] Okei, eli olette jossain tuollaisessa seurusteluvaiheessa jossa kummallakin on myös aivan omia juttuja ja toisen elämään ei haluta ihan kokonaisvaltaisesti kuulua? No silloin on ihan hyväkin ettet sen enempää puutu lasten elämään: se vaan hämmentäisi heitä jos isi tuo jatkuvasti kaikenmaailman uutta sutturaa näytille [/quote] Eipä mikään ihme, että sinä olet entinen jos parisuhteessa ei saa olla mitään omaa. [/quote] No en kuules ole entinen ;) Tottakai parisuhteessa saa ja pitääkin olla omaa. Mutta tuo, että toinen ei ole millään muotoa kiinnostunut siitä mitä puoliso tekee, mikä on hänelle tärkeää, eikä halua kuulua osaan puolisonsa elämästä millään tavalla, ei kuulu terveeseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen. Juurikin johonkin panosuhteeseen tuollainen taas kuuluu, että otetaan se mitö halutaan ja loput ei kuulu toiselle millään lailla.

[/quote]

on toki hyvä, että osaa kunnioittaa niitä asioita, joita toinen pitää tärkeänä, mutta ei miehellä ole mitään syytä olettaa, että minä pidän tärkeänä samoja asioita kuin hän. 

Jos sinun miehesi olisi intohimoinen autonrassaaja ja moottoriurheiluja harrastava - olisitko kaiken vapaa-aikasi jossain montussa? Koska se on miehelle tärkeää?
[/quote]
Omat lapset ja harrastukset ovat kuules ihan eri kaliiberin asioita... Asioita mennään harrastamaan ja tullaan kotiin mutta omat lapset on elämässä aina läsnä.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:16"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:13"]

Jaa, enpä koe tuota miksikään ongelmaksi, että nyksäkin osallistuu puolisonsa lasten asioihin. Pitäisin sitä ennemminkin itsestäänselvänä, kun kerran on mennyt naimaan miehen, jolla on lapsia.

Kääntäen voisi nimittäin ap väittää, että nyksillä ei ole valtaa laisinkaan kodissaan vieraileviin lapsiin. Jos ei heitä hoida ja kasvata lainkaan, ei voi myöskään sanoa mielipidettään heidän kasvatuksesta tai vaikkapa kieltää/ohjeistaa lapsia. Pitäisi asioida vain ja pelkästään lasten isän kautta!

Johan se nyt olisi aivan naurettava tilanne.

Jos ottaa valtaa, on otettava myös vastuuta, ap kulta.

PS: minulla on lapsia, mutta olen lasteni isän kanssa yhä naimisissa, jo 24. vuotta. En siten puhu ns. oma lehmä ojassa, tuntuu vain tuo ap:n näkökulma aika elämälle vieraalta niuhotukselta. Eiköhän lapsista eron jälkeen pyritä yleensä huolehtimaan vastuullisesti yhdessä, isän vastuukaan kun ei pääty avioerossa.

[/quote]

Ei kenenkään tarvitse ottaa vastuuta muiden lapsista, kasvatus- ja hoitovastuu on tasan tarkkaan lasten vanhemmilla. Vanhemmat voivat aivan hyvin asioida lastensa asiat keskenään.
[/quote]

Toisin sanoen isä ei voi jättää ollenkaan eikä hetkeksikään vaikkapa omaa 2 vuotiasta nyksän kanssa kahdestaan, kun nyksä ei puutu vaikka 2 v tekisi mitä? Näinkö?

Ehkä siksi halutaan lapsen isän uuden puolison yhteystiedot, että halutaan kertoa, että myös hän on tervetullut lapsen elämään. Sillä oletuksella, että tämä nainen on ymmärtänyt, että miehellä on myös lapsi/lapsia ja elämä on erilaista kuin lapsettoman miehen kanssa. Minuuttiaikataulujen, ruokalistojen ja muiden älyttömien ohjeiden antaminen (keskellä yötä tekstareilla tai soittamalla) ei kuulu tähän kategoriaan.

Jos joku äiti ei erityisesti osoita haluavansa olla tekemisissä ex-miehensä uuden puolison kanssa (puhelinnumero jne.) ja hoitaa lapsia koskevat asiat vain lasten isän kanssa, äitiä haukutaan, koska vihaa miehen uutta puolisoa, on kade ja katkera eukko eikä luota siihen, että uusi puoliso on hyvä äitipuoli, joka huolehtii miehen lapsista kuin omistaan.

Ei ole sellaista tapaa toimia tässä tilanteessa, että se voisi mitenkään miellyttää kaikkia, koska jokaisella on omat ajatuksensa siitä, miten palasten pitää tässä palapelissä sopia. Vastuu on kuitenkin ensisijaisesti lasten vanhemmille ja uusilla puolisoilla vasta silloin, jos he ovat halukkaita ottamaan osan vastuusta.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:19"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:16"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:13"] Jaa, enpä koe tuota miksikään ongelmaksi, että nyksäkin osallistuu puolisonsa lasten asioihin. Pitäisin sitä ennemminkin itsestäänselvänä, kun kerran on mennyt naimaan miehen, jolla on lapsia. Kääntäen voisi nimittäin ap väittää, että nyksillä ei ole valtaa laisinkaan kodissaan vieraileviin lapsiin. Jos ei heitä hoida ja kasvata lainkaan, ei voi myöskään sanoa mielipidettään heidän kasvatuksesta tai vaikkapa kieltää/ohjeistaa lapsia. Pitäisi asioida vain ja pelkästään lasten isän kautta! Johan se nyt olisi aivan naurettava tilanne. Jos ottaa valtaa, on otettava myös vastuuta, ap kulta. PS: minulla on lapsia, mutta olen lasteni isän kanssa yhä naimisissa, jo 24. vuotta. En siten puhu ns. oma lehmä ojassa, tuntuu vain tuo ap:n näkökulma aika elämälle vieraalta niuhotukselta. Eiköhän lapsista eron jälkeen pyritä yleensä huolehtimaan vastuullisesti yhdessä, isän vastuukaan kun ei pääty avioerossa.   [/quote]   Ei kenenkään tarvitse ottaa vastuuta muiden lapsista, kasvatus- ja hoitovastuu on tasan tarkkaan lasten vanhemmilla. Vanhemmat voivat aivan hyvin asioida lastensa asiat keskenään. [/quote] Toisin sanoen isä ei voi jättää ollenkaan eikä hetkeksikään vaikkapa omaa 2 vuotiasta nyksän kanssa kahdestaan, kun nyksä ei puutu vaikka 2 v tekisi mitä? Näinkö?

[/quote]

Pointti on että ex ei voi sysätä kasvatusvastuuta miehen uudelle kumppanille, vastuu lasten kasvatuksesta on isällä. Toki jos pikkulapsi olisi länttäämässä naamansa palavaan takkaan niin koppaisin muksun pois, mutta huomauttaisin että isä voisi pitää hiukan parempaa huolta lapsestaan ja opettaa mihin sopii mennä ja mihin ei. 

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:18"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:16"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:12"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:08"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:57"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:44"]  Ei sulla ole mitään sananvaltaa niihin lapsiin, jos et kerran yhtään vastuuta ota :) Ja kuulostaapa kyllä läheiseltä tuo sun ja miehesi suhde :D Isän puuhaillessa lasten kanssa saat keskittyä itseesi. Pian varmaan saat kehittää itseäsi niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse siihen mieheen tuhlata sitäkään vähään aikaa mitä nyt [/quote] Voi lapsi kulta<3 Jos lapset on meillä joka toinen viikonloppu niin meillä on enemmän kuin aikaa viettää sitä kahden aikuisen parisuhdetta yhdessä ettei suhde kaadu siihen ettei muutamana päivänä kuudessa olla 24/7 käsikädessä. :D Onko lapset sinulle oman egon jatko joiden avulla voit päteä ja tuntea olevasi jotenkin otteessa lastesi isän uudessa elämässä. Koita hyväksyä se, että mitään todellista syytä tälläisiin tutustumisiin ja keskusteluihin ei ole. Se on vaan joku sinun oman pään pyhä totuus jota nyt yrität levittää kuten evankeliumia. [/quote] Okei, eli olette jossain tuollaisessa seurusteluvaiheessa jossa kummallakin on myös aivan omia juttuja ja toisen elämään ei haluta ihan kokonaisvaltaisesti kuulua? No silloin on ihan hyväkin ettet sen enempää puutu lasten elämään: se vaan hämmentäisi heitä jos isi tuo jatkuvasti kaikenmaailman uutta sutturaa näytille [/quote] Eipä mikään ihme, että sinä olet entinen jos parisuhteessa ei saa olla mitään omaa. [/quote] No en kuules ole entinen ;) Tottakai parisuhteessa saa ja pitääkin olla omaa. Mutta tuo, että toinen ei ole millään muotoa kiinnostunut siitä mitä puoliso tekee, mikä on hänelle tärkeää, eikä halua kuulua osaan puolisonsa elämästä millään tavalla, ei kuulu terveeseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen. Juurikin johonkin panosuhteeseen tuollainen taas kuuluu, että otetaan se mitö halutaan ja loput ei kuulu toiselle millään lailla. [/quote] on toki hyvä, että osaa kunnioittaa niitä asioita, joita toinen pitää tärkeänä, mutta ei miehellä ole mitään syytä olettaa, että minä pidän tärkeänä samoja asioita kuin hän.  Jos sinun miehesi olisi intohimoinen autonrassaaja ja moottoriurheiluja harrastava - olisitko kaiken vapaa-aikasi jossain montussa? Koska se on miehelle tärkeää? [/quote] Omat lapset ja harrastukset ovat kuules ihan eri kaliiberin asioita... Asioita mennään harrastamaan ja tullaan kotiin mutta omat lapset on elämässä aina läsnä.

[/quote]

keskustelu koski asioita, jotka ovat tärkeitä. Veikkaisin, että monelle miehelle se oma rakas harrastus on aivan yhtä tärkeä kuin omat lapsetkin...

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:29"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:18"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:16"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:12"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:08"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:57"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:44"]  Ei sulla ole mitään sananvaltaa niihin lapsiin, jos et kerran yhtään vastuuta ota :) Ja kuulostaapa kyllä läheiseltä tuo sun ja miehesi suhde :D Isän puuhaillessa lasten kanssa saat keskittyä itseesi. Pian varmaan saat kehittää itseäsi niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse siihen mieheen tuhlata sitäkään vähään aikaa mitä nyt [/quote] Voi lapsi kulta<3 Jos lapset on meillä joka toinen viikonloppu niin meillä on enemmän kuin aikaa viettää sitä kahden aikuisen parisuhdetta yhdessä ettei suhde kaadu siihen ettei muutamana päivänä kuudessa olla 24/7 käsikädessä. :D Onko lapset sinulle oman egon jatko joiden avulla voit päteä ja tuntea olevasi jotenkin otteessa lastesi isän uudessa elämässä. Koita hyväksyä se, että mitään todellista syytä tälläisiin tutustumisiin ja keskusteluihin ei ole. Se on vaan joku sinun oman pään pyhä totuus jota nyt yrität levittää kuten evankeliumia. [/quote] Okei, eli olette jossain tuollaisessa seurusteluvaiheessa jossa kummallakin on myös aivan omia juttuja ja toisen elämään ei haluta ihan kokonaisvaltaisesti kuulua? No silloin on ihan hyväkin ettet sen enempää puutu lasten elämään: se vaan hämmentäisi heitä jos isi tuo jatkuvasti kaikenmaailman uutta sutturaa näytille [/quote] Eipä mikään ihme, että sinä olet entinen jos parisuhteessa ei saa olla mitään omaa. [/quote] No en kuules ole entinen ;) Tottakai parisuhteessa saa ja pitääkin olla omaa. Mutta tuo, että toinen ei ole millään muotoa kiinnostunut siitä mitä puoliso tekee, mikä on hänelle tärkeää, eikä halua kuulua osaan puolisonsa elämästä millään tavalla, ei kuulu terveeseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen. Juurikin johonkin panosuhteeseen tuollainen taas kuuluu, että otetaan se mitö halutaan ja loput ei kuulu toiselle millään lailla. [/quote] on toki hyvä, että osaa kunnioittaa niitä asioita, joita toinen pitää tärkeänä, mutta ei miehellä ole mitään syytä olettaa, että minä pidän tärkeänä samoja asioita kuin hän.  Jos sinun miehesi olisi intohimoinen autonrassaaja ja moottoriurheiluja harrastava - olisitko kaiken vapaa-aikasi jossain montussa? Koska se on miehelle tärkeää? [/quote] Omat lapset ja harrastukset ovat kuules ihan eri kaliiberin asioita... Asioita mennään harrastamaan ja tullaan kotiin mutta omat lapset on elämässä aina läsnä.

[/quote]

keskustelu koski asioita, jotka ovat tärkeitä. Veikkaisin, että monelle miehelle se oma rakas harrastus on aivan yhtä tärkeä kuin omat lapsetkin...
[/quote]
No voik kyllä kertoa että pahasti menee veikkauksesi pieleen :D

Oon seurannut tätä ketjua sivusta ja mietin edelleen että MIKSI juuri sille uudelle naiselle pitää soitella? Soittakaa siitä puurosta tms. niiden lasten isälle, joka on PÄÄVASTUUSSA niistä omista lapsistaan siinä huushollissa. Ei hitto. En ikinä ota miestä jolla on jo lapsia, jos exät on tollasia vatipäitä.