Miksi lasten hoitovastuu yritetään sysätä isän uudelle kumppanille?
Usein kuulee kuinka exät vaativat uudelta kumppanilta tapaamisia ja puhelinnumeroita jotta voivat ohjeistaa lasten isän uutta kumppania Jarkko-Eerikan erikoisruokavaliosta ja Samppa-Katriinan harrastusaikatauluista. Miksi hoitovastuuta yritetään vierittää uuden kumppanin harteille? Siksi koska hän on nainen? Sitten kun tätä vastuuta ei haluta ottaa niin pidetään vastuuttomana ihmishirviönä, kun eihän se isukki ilmeisesti pysty itse pitämään jälkikasvustaan huolta kun kuvioissa on uusi kumppani.
Kommentit (122)
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:08"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:06"]
No mitään tarkkoja listoja jne. ei todellakaan pidä tehdä. Mutta mun mielestä puhelinnumeroiden vaihto ja joidenkin rutiinien läpikäyminen uuden kumppanin kanssa on ihan hyvä juttu. Oletan kuitenkin, että isä ja uusi kumppani ovat yhtä perhettä ja heillä on yhteisesti hoidettu koti, jossa isän lapsetkin viettävät paljon aikaa. Näin uusi kumppanikin joutuu olemaan osa lasten arkea ja kantamaan oman vastuunsa. Talo toki elää ihan omalla tavallaan ja siihen ei ole ex-puolisolla sanomista, mutta helpottaa lasten sopeutumista jos uuden kumppanin kanssa käydään läpi lapsiin liittyivä asioita ja hänenkin kanssaan voi keskustella siitä miten lapsilla on arki sujunut.
[/quote]
Ja isähän on niin kelvoton vanhempi, että ei voi niitä rutiineja käydä läpi.
[/quote]
Niinkö? Mun kokemuksen mukaan kyllä ne isätkin osaa lapsia hoitaa siinä missä äiti. Mutta on mun mielestä ihan luonnollista että äitiä kiinnostaa kenen aikuisen kanssa lapset viettää myös paljon aikaa ja haluaa itsekin keskustella asioista.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:06"]
No mitään tarkkoja listoja jne. ei todellakaan pidä tehdä. Mutta mun mielestä puhelinnumeroiden vaihto ja joidenkin rutiinien läpikäyminen uuden kumppanin kanssa on ihan hyvä juttu. Oletan kuitenkin, että isä ja uusi kumppani ovat yhtä perhettä ja heillä on yhteisesti hoidettu koti, jossa isän lapsetkin viettävät paljon aikaa. Näin uusi kumppanikin joutuu olemaan osa lasten arkea ja kantamaan oman vastuunsa. Talo toki elää ihan omalla tavallaan ja siihen ei ole ex-puolisolla sanomista, mutta helpottaa lasten sopeutumista jos uuden kumppanin kanssa käydään läpi lapsiin liittyivä asioita ja hänenkin kanssaan voi keskustella siitä miten lapsilla on arki sujunut.
[/quote]
Lasten isä ei osaa käydä uuden kumppaninsa kanssa rutiineja läpi?
Jaa, enpä koe tuota miksikään ongelmaksi, että nyksäkin osallistuu puolisonsa lasten asioihin. Pitäisin sitä ennemminkin itsestäänselvänä, kun kerran on mennyt naimaan miehen, jolla on lapsia.
Kääntäen voisi nimittäin ap väittää, että nyksillä ei ole valtaa laisinkaan kodissaan vieraileviin lapsiin. Jos ei heitä hoida ja kasvata lainkaan, ei voi myöskään sanoa mielipidettään heidän kasvatuksesta tai vaikkapa kieltää/ohjeistaa lapsia. Pitäisi asioida vain ja pelkästään lasten isän kautta!
Johan se nyt olisi aivan naurettava tilanne.
Jos ottaa valtaa, on otettava myös vastuuta, ap kulta.
PS: minulla on lapsia, mutta olen lasteni isän kanssa yhä naimisissa, jo 24. vuotta. En siten puhu ns. oma lehmä ojassa, tuntuu vain tuo ap:n näkökulma aika elämälle vieraalta niuhotukselta. Eiköhän lapsista eron jälkeen pyritä yleensä huolehtimaan vastuullisesti yhdessä, isän vastuukaan kun ei pääty avioerossa.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:10"]Minä olen aina halunnut tavata lapseni isän puolison. Ovat kyllä vuosien varrella vaihtuneet muutaman kerran. Ihan lapsen takia, että yhteistyö sujuisi helpommin. En kyllä hoitovastuuta ole halunnut sysätä, mutta vaihtaa puhelinnumeroa jne jos tulee asiaa. Kaikki onkin sujunut sitten naisten kanssa ok, ainakin kasvokkain. Toki saattaneet inhota selän takana.
Helpottaa lasta ja aikuisia. En voisi lasta antaa isälle jos naisystävä asuisi samankaton alla muttei suostuisi yhteistyöhön. Perheen asia sitten on osallistuuko uusi puoliso lapsen hoitoon tai ei, minulle se ei taas kuulu.
[/quote]
Jatkan vielä, siis jos nainen ilman syytä ehdottomasti kieltäytyisi kaikesta kanssakäymisestä kanssani. Se myrkyttäisi suhteita. Lapsen parasta näissä ajattelen.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:08"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:06"] No mitään tarkkoja listoja jne. ei todellakaan pidä tehdä. Mutta mun mielestä puhelinnumeroiden vaihto ja joidenkin rutiinien läpikäyminen uuden kumppanin kanssa on ihan hyvä juttu. Oletan kuitenkin, että isä ja uusi kumppani ovat yhtä perhettä ja heillä on yhteisesti hoidettu koti, jossa isän lapsetkin viettävät paljon aikaa. Näin uusi kumppanikin joutuu olemaan osa lasten arkea ja kantamaan oman vastuunsa. Talo toki elää ihan omalla tavallaan ja siihen ei ole ex-puolisolla sanomista, mutta helpottaa lasten sopeutumista jos uuden kumppanin kanssa käydään läpi lapsiin liittyivä asioita ja hänenkin kanssaan voi keskustella siitä miten lapsilla on arki sujunut. [/quote] Ja isähän on niin kelvoton vanhempi, että ei voi niitä rutiineja käydä läpi. [/quote] Niinkö? Mun kokemuksen mukaan kyllä ne isätkin osaa lapsia hoitaa siinä missä äiti. Mutta on mun mielestä ihan luonnollista että äitiä kiinnostaa kenen aikuisen kanssa lapset viettää myös paljon aikaa ja haluaa itsekin keskustella asioista.
[/quote]
Haluaa keskustella mistä asioista?
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:11"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:10"]
Minä olen aina halunnut tavata lapseni isän puolison. Ovat kyllä vuosien varrella vaihtuneet muutaman kerran. Ihan lapsen takia, että yhteistyö sujuisi helpommin. En kyllä hoitovastuuta ole halunnut sysätä, mutta vaihtaa puhelinnumeroa jne jos tulee asiaa. Kaikki onkin sujunut sitten naisten kanssa ok, ainakin kasvokkain. Toki saattaneet inhota selän takana. Helpottaa lasta ja aikuisia. En voisi lasta antaa isälle jos naisystävä asuisi samankaton alla muttei suostuisi yhteistyöhön. Perheen asia sitten on osallistuuko uusi puoliso lapsen hoitoon tai ei, minulle se ei taas kuulu.
[/quote]
Rikkoisit siis tapaamissopimusta jos miehen uusi kumppani ei suostu hyppimään pillisi mukaan?
[/quote]
En ole ylempi mutta ei se mitään pillin mukaan tanssimista ole jos uudelta puolisolta edellytetään yhteistyötä lasten suhteen. Jos lähtee uusperhekuvioon mukaan, niin on siedettävä sen mukana tulevat velvoitteet. Jos ei vieraat lapset kiinnosta, niin sitten pitää alkaa katselemaan lapsetonta miestä.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 15:09"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 15:08"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 15:01"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:58"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:43"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:38"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:32"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:19"] [quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:16"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:13"] Jaa, enpä koe tuota miksikään ongelmaksi, että nyksäkin osallistuu puolisonsa lasten asioihin. Pitäisin sitä ennemminkin itsestäänselvänä, kun kerran on mennyt naimaan miehen, jolla on lapsia. Kääntäen voisi nimittäin ap väittää, että nyksillä ei ole valtaa laisinkaan kodissaan vieraileviin lapsiin. Jos ei heitä hoida ja kasvata lainkaan, ei voi myöskään sanoa mielipidettään heidän kasvatuksesta tai vaikkapa kieltää/ohjeistaa lapsia. Pitäisi asioida vain ja pelkästään lasten isän kautta! Johan se nyt olisi aivan naurettava tilanne. Jos ottaa valtaa, on otettava myös vastuuta, ap kulta. PS: minulla on lapsia, mutta olen lasteni isän kanssa yhä naimisissa, jo 24. vuotta. En siten puhu ns. oma lehmä ojassa, tuntuu vain tuo ap:n näkökulma aika elämälle vieraalta niuhotukselta. Eiköhän lapsista eron jälkeen pyritä yleensä huolehtimaan vastuullisesti yhdessä, isän vastuukaan kun ei pääty avioerossa. [/quote] Ei kenenkään tarvitse ottaa vastuuta muiden lapsista, kasvatus- ja hoitovastuu on tasan tarkkaan lasten vanhemmilla. Vanhemmat voivat aivan hyvin asioida lastensa asiat keskenään. [/quote] Toisin sanoen isä ei voi jättää ollenkaan eikä hetkeksikään vaikkapa omaa 2 vuotiasta nyksän kanssa kahdestaan, kun nyksä ei puutu vaikka 2 v tekisi mitä? Näinkö? [/quote] minullakin pointti on se, että totta kai katson,,ettei lapsi vahingoita itseään, mutta en suunnittele viikonloppuani niin, että olisin lasta vahtimassa. Isä tietää, että voin hyvin olla sen viikonlopun vaikka mökillä tai pariisissa. Lapset eivät vaikuta suunnitelmiini mitenkään. Lisäksi isä tietää,,että jos minä vetäydyn huoneeseeni tekemään omiani,,niin hänen pitää itse vahtia sitä kaksivuotiastaan. [/quote] Et halua olla osa uutta perhettäsi? Haluat siitä vaan tiettyjä etuja (seksi tms.)? [/quote] En ole osa perhettäni jos isä kasvattaa itse oman lapsensa? Avaatko vähän? [/quote] Ne lapset on osa sitä teidän perhettä, halusit tai et. Vai onko siis mies ja lapset se oma perheensä ja sinä olet vaan joku ylimääräinen lasten kodin nurkissa pyörivä aikuinen? [/quote] Miten tuo edelleenkään liittyy siihen että miehellä on kasvatusvastuu omista lapsistaan? [/quote] Pitääkö sen liittyä? Toki miehellä on kasvatusvastuu mutta ihan yhtälailla sillä kodin perheen toisellakin aikuisella on.
[/quote]
miksi muka? Millä perusteella?
[/quote]
Niin ei toki siinä tapauksessa jos sinä et ole teidän kotona tasavertainen aikuinen vaan olet vaan miehen ja lasten kodissa punkkaava aikuinen. Ajattelin vaan kun yleensä parisuhteissa ollaan tasavertaisia kumppaneita.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:08"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:06"]
No mitään tarkkoja listoja jne. ei todellakaan pidä tehdä. Mutta mun mielestä puhelinnumeroiden vaihto ja joidenkin rutiinien läpikäyminen uuden kumppanin kanssa on ihan hyvä juttu. Oletan kuitenkin, että isä ja uusi kumppani ovat yhtä perhettä ja heillä on yhteisesti hoidettu koti, jossa isän lapsetkin viettävät paljon aikaa. Näin uusi kumppanikin joutuu olemaan osa lasten arkea ja kantamaan oman vastuunsa. Talo toki elää ihan omalla tavallaan ja siihen ei ole ex-puolisolla sanomista, mutta helpottaa lasten sopeutumista jos uuden kumppanin kanssa käydään läpi lapsiin liittyivä asioita ja hänenkin kanssaan voi keskustella siitä miten lapsilla on arki sujunut.
[/quote]
Ja isähän on niin kelvoton vanhempi, että ei voi niitä rutiineja käydä läpi.
[/quote]
Missäpä niin sanottiin? Jos aikuiset ihmiset ovat eronneet sovussa, ja nyksä on liitossa tosissaan eikä pelkästään vierailevana tähtenä, totta kai hänKIN osallistuu perheen elämään täysivaltaisena ja -vastuisena ihmisenä.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:13"]
Jaa, enpä koe tuota miksikään ongelmaksi, että nyksäkin osallistuu puolisonsa lasten asioihin. Pitäisin sitä ennemminkin itsestäänselvänä, kun kerran on mennyt naimaan miehen, jolla on lapsia.
Kääntäen voisi nimittäin ap väittää, että nyksillä ei ole valtaa laisinkaan kodissaan vieraileviin lapsiin. Jos ei heitä hoida ja kasvata lainkaan, ei voi myöskään sanoa mielipidettään heidän kasvatuksesta tai vaikkapa kieltää/ohjeistaa lapsia. Pitäisi asioida vain ja pelkästään lasten isän kautta!
Johan se nyt olisi aivan naurettava tilanne.
Jos ottaa valtaa, on otettava myös vastuuta, ap kulta.
PS: minulla on lapsia, mutta olen lasteni isän kanssa yhä naimisissa, jo 24. vuotta. En siten puhu ns. oma lehmä ojassa, tuntuu vain tuo ap:n näkökulma aika elämälle vieraalta niuhotukselta. Eiköhän lapsista eron jälkeen pyritä yleensä huolehtimaan vastuullisesti yhdessä, isän vastuukaan kun ei pääty avioerossa.
[/quote]
Ei kenenkään tarvitse ottaa vastuuta muiden lapsista, kasvatus- ja hoitovastuu on tasan tarkkaan lasten vanhemmilla. Vanhemmat voivat aivan hyvin asioida lastensa asiat keskenään.
Tämä ketju avasi silmäni moneltakin osin. Tämän jälkeen en enää ihmettele, miksi niin monet lapset ja nuoret voivat Suomessa huonosti! Suosittelen monelle tähän ketjuun kirjoittaneelle parisuhdetta, missä molemmat osapuolet asuvat omissa kodeissaan. Ehkä ainakin aiemmissa suhteissa alkunsa saaneet lapset saavat näin terveellisemmän kasvualustan.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:11"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:10"]
Minä olen aina halunnut tavata lapseni isän puolison. Ovat kyllä vuosien varrella vaihtuneet muutaman kerran. Ihan lapsen takia, että yhteistyö sujuisi helpommin. En kyllä hoitovastuuta ole halunnut sysätä, mutta vaihtaa puhelinnumeroa jne jos tulee asiaa. Kaikki onkin sujunut sitten naisten kanssa ok, ainakin kasvokkain. Toki saattaneet inhota selän takana. Helpottaa lasta ja aikuisia. En voisi lasta antaa isälle jos naisystävä asuisi samankaton alla muttei suostuisi yhteistyöhön. Perheen asia sitten on osallistuuko uusi puoliso lapsen hoitoon tai ei, minulle se ei taas kuulu.
[/quote]
Rikkoisit siis tapaamissopimusta jos miehen uusi kumppani ei suostu hyppimään pillisi mukaan?
[/quote]
Jatkoinkin alla tähän.. En ole millään tavalla ketään hyppyyttänyt. Itse asiassa lapsen isällä alko-ongelma ja haluan tietää, että lapsi hyvässä hoidossa silloin kun isällään. Uusien puolisoiden harmi, että saaneet alkoholisoituneen miehen. Itse ymmärsin erota ajoissa kun merkit näkyvissä. :(
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:08"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:06"] No mitään tarkkoja listoja jne. ei todellakaan pidä tehdä. Mutta mun mielestä puhelinnumeroiden vaihto ja joidenkin rutiinien läpikäyminen uuden kumppanin kanssa on ihan hyvä juttu. Oletan kuitenkin, että isä ja uusi kumppani ovat yhtä perhettä ja heillä on yhteisesti hoidettu koti, jossa isän lapsetkin viettävät paljon aikaa. Näin uusi kumppanikin joutuu olemaan osa lasten arkea ja kantamaan oman vastuunsa. Talo toki elää ihan omalla tavallaan ja siihen ei ole ex-puolisolla sanomista, mutta helpottaa lasten sopeutumista jos uuden kumppanin kanssa käydään läpi lapsiin liittyivä asioita ja hänenkin kanssaan voi keskustella siitä miten lapsilla on arki sujunut. [/quote] Ja isähän on niin kelvoton vanhempi, että ei voi niitä rutiineja käydä läpi. [/quote] Niinkö? Mun kokemuksen mukaan kyllä ne isätkin osaa lapsia hoitaa siinä missä äiti. Mutta on mun mielestä ihan luonnollista että äitiä kiinnostaa kenen aikuisen kanssa lapset viettää myös paljon aikaa ja haluaa itsekin keskustella asioista.
[/quote]
Niinpä niin... Kyllä ne isät osaa. Ja isälle pitää myös antaa sen verran luottoa, että osaa valita kumppanin joka on myös lasten etu. Silkkaa uteiliaisuutahan tuo kiinostus on jolla on loppujen lopuksi hyvin vähän tekemistä lapsen edun kanssa. :D
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:13"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:10"]Minä olen aina halunnut tavata lapseni isän puolison. Ovat kyllä vuosien varrella vaihtuneet muutaman kerran. Ihan lapsen takia, että yhteistyö sujuisi helpommin. En kyllä hoitovastuuta ole halunnut sysätä, mutta vaihtaa puhelinnumeroa jne jos tulee asiaa. Kaikki onkin sujunut sitten naisten kanssa ok, ainakin kasvokkain. Toki saattaneet inhota selän takana. Helpottaa lasta ja aikuisia. En voisi lasta antaa isälle jos naisystävä asuisi samankaton alla muttei suostuisi yhteistyöhön. Perheen asia sitten on osallistuuko uusi puoliso lapsen hoitoon tai ei, minulle se ei taas kuulu. [/quote] Jatkan vielä, siis jos nainen ilman syytä ehdottomasti kieltäytyisi kaikesta kanssakäymisestä kanssani. Se myrkyttäisi suhteita. Lapsen parasta näissä ajattelen.
[/quote]
luuletko oikeasti,mettä sinulla olisi niin paljon valtaa, että voisit yksipuolisesti päättää annatkomlapsn isälle vai ei??.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:13"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:08"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:06"] No mitään tarkkoja listoja jne. ei todellakaan pidä tehdä. Mutta mun mielestä puhelinnumeroiden vaihto ja joidenkin rutiinien läpikäyminen uuden kumppanin kanssa on ihan hyvä juttu. Oletan kuitenkin, että isä ja uusi kumppani ovat yhtä perhettä ja heillä on yhteisesti hoidettu koti, jossa isän lapsetkin viettävät paljon aikaa. Näin uusi kumppanikin joutuu olemaan osa lasten arkea ja kantamaan oman vastuunsa. Talo toki elää ihan omalla tavallaan ja siihen ei ole ex-puolisolla sanomista, mutta helpottaa lasten sopeutumista jos uuden kumppanin kanssa käydään läpi lapsiin liittyivä asioita ja hänenkin kanssaan voi keskustella siitä miten lapsilla on arki sujunut. [/quote] Ja isähän on niin kelvoton vanhempi, että ei voi niitä rutiineja käydä läpi. [/quote] Niinkö? Mun kokemuksen mukaan kyllä ne isätkin osaa lapsia hoitaa siinä missä äiti. Mutta on mun mielestä ihan luonnollista että äitiä kiinnostaa kenen aikuisen kanssa lapset viettää myös paljon aikaa ja haluaa itsekin keskustella asioista.
[/quote]
Haluaa keskustella mistä asioista?
[/quote]
Kaikesta lapsiin ja heidän arkeensa liittyvistä asioista. Tietty keskustellaan isänkin kanssa, mutta jos keskustellaan vain isän kanssa niin mulle tulee ainakin sellainen olo, ettei uusi puoliso ole kodissaan jotenkin tasavertaisessa asemassa miehen kanssa. Koti on siis ennen kaikkea miehen ja lapsien ja uusi puoliso on sitten joku nurkissa pyörivä loinen... Näin ei asia toivottavasti ole. Itse ainakin oletan että joti on yhtälailla uuden puolison kuin miehenkin ja siksi udella puolisolla on ihan yhtä paljon sananvaltaa siihen, miten heidän kodissaan eletään.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:14"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:11"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:10"] Minä olen aina halunnut tavata lapseni isän puolison. Ovat kyllä vuosien varrella vaihtuneet muutaman kerran. Ihan lapsen takia, että yhteistyö sujuisi helpommin. En kyllä hoitovastuuta ole halunnut sysätä, mutta vaihtaa puhelinnumeroa jne jos tulee asiaa. Kaikki onkin sujunut sitten naisten kanssa ok, ainakin kasvokkain. Toki saattaneet inhota selän takana. Helpottaa lasta ja aikuisia. En voisi lasta antaa isälle jos naisystävä asuisi samankaton alla muttei suostuisi yhteistyöhön. Perheen asia sitten on osallistuuko uusi puoliso lapsen hoitoon tai ei, minulle se ei taas kuulu. [/quote] Rikkoisit siis tapaamissopimusta jos miehen uusi kumppani ei suostu hyppimään pillisi mukaan? [/quote] En ole ylempi mutta ei se mitään pillin mukaan tanssimista ole jos uudelta puolisolta edellytetään yhteistyötä lasten suhteen. Jos lähtee uusperhekuvioon mukaan, niin on siedettävä sen mukana tulevat velvoitteet. Jos ei vieraat lapset kiinnosta, niin sitten pitää alkaa katselemaan lapsetonta miestä.
[/quote]
Jos isä on eron jälkeen osannut hoitaa lapsensa itse, niin miksi uuden kumppanin pitääkin yhtäkkiä olla vetovastuussa? Suhteessa ollaan miehen kanssa, ei lasten. Uudella kumppanilla ei ole tasan mitään velvoitteita exää kohtaan.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 15:19"]
Tämä ketju avasi silmäni moneltakin osin. Tämän jälkeen en enää ihmettele, miksi niin monet lapset ja nuoret voivat Suomessa huonosti! Suosittelen monelle tähän ketjuun kirjoittaneelle parisuhdetta, missä molemmat osapuolet asuvat omissa kodeissaan. Ehkä ainakin aiemmissa suhteissa alkunsa saaneet lapset saavat näin terveellisemmän kasvualustan.
[/quote]
Huutonaurua :D
Tuolla on tavaton määrä lapsia ja nuoria joilta puuttuu kodin hoiva kokonaan ja keiden heistä pitäisi olla vastuussa?
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:11"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:10"] Minä olen aina halunnut tavata lapseni isän puolison. Ovat kyllä vuosien varrella vaihtuneet muutaman kerran. Ihan lapsen takia, että yhteistyö sujuisi helpommin. En kyllä hoitovastuuta ole halunnut sysätä, mutta vaihtaa puhelinnumeroa jne jos tulee asiaa. Kaikki onkin sujunut sitten naisten kanssa ok, ainakin kasvokkain. Toki saattaneet inhota selän takana. Helpottaa lasta ja aikuisia. En voisi lasta antaa isälle jos naisystävä asuisi samankaton alla muttei suostuisi yhteistyöhön. Perheen asia sitten on osallistuuko uusi puoliso lapsen hoitoon tai ei, minulle se ei taas kuulu. [/quote] Rikkoisit siis tapaamissopimusta jos miehen uusi kumppani ei suostu hyppimään pillisi mukaan? [/quote] Jatkoinkin alla tähän.. En ole millään tavalla ketään hyppyyttänyt. Itse asiassa lapsen isällä alko-ongelma ja haluan tietää, että lapsi hyvässä hoidossa silloin kun isällään. Uusien puolisoiden harmi, että saaneet alkoholisoituneen miehen. Itse ymmärsin erota ajoissa kun merkit näkyvissä. :(
[/quote]
Eli sysäät hoitovastuun uudelle kumppanille.
Jos lähtee mukaan uusperhekuvioon, se tarkoittaa väistämättä jonkinlaista vaivannäköä lasten suhteen. Mutta onhan näitä tapauksia, joissa nuori lapseton äitipuoli lähtee oikein tosissaan mukaan lasten elämään, näkee kauheasti vaivaa ja miettii öisin lasten asioita (useinhan näissä on vanhempien välisiä riitoja, oikeudenkäyntejä...) ja tosiasiassa hänellä ei ole mitään "valtaa" lasten asioihin. Kun viranomaiset miettivät näissä riitajutuissa lasten asioita, äitipuolen sana painaa kutakuinkin yhtä paljon kuin naapurin koiran. Ja jos tulee ero, niin se suhde lapsiin loppuu kuin seinään. Eli vaikka tietysti pitäisi pyrkiä elämään täysipainoista perhe-elämää lapsineen kaikkineen, niin siihen hommaan ei saa "hurahtaa".
Tuo on ap varma rasti sille, että uusioperhe hajoaa, jos uusi puoliso kokee, ettei hänelle kuulu mikään miehen lapsiin liittyvä. Varsinkin jos miehellä on yhteishuoltajuus (ja lapset puolet ajasta isällään), on hyvin todennäköistä, että tuolla asenteella nyxä ulkoistaa itsensä pian parisuhteestakin. "Ei kuulu mulle, ei oo mun lapsia" nimittäin noileasti -> "mulla ei ole asiaan mitään sanottavaa tai oikeutta olla mitään mieltä asiasta".
Kandeis ehkä omaksua vähän ystävällisempi ja yhteistyökykyisempi asenne. Tai vaihtaa lapsettomaan mieheen.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:10"]
Minä olen aina halunnut tavata lapseni isän puolison. Ovat kyllä vuosien varrella vaihtuneet muutaman kerran. Ihan lapsen takia, että yhteistyö sujuisi helpommin. En kyllä hoitovastuuta ole halunnut sysätä, mutta vaihtaa puhelinnumeroa jne jos tulee asiaa. Kaikki onkin sujunut sitten naisten kanssa ok, ainakin kasvokkain. Toki saattaneet inhota selän takana. Helpottaa lasta ja aikuisia. En voisi lasta antaa isälle jos naisystävä asuisi samankaton alla muttei suostuisi yhteistyöhön. Perheen asia sitten on osallistuuko uusi puoliso lapsen hoitoon tai ei, minulle se ei taas kuulu.
[/quote]
Rikkoisit siis tapaamissopimusta jos miehen uusi kumppani ei suostu hyppimään pillisi mukaan?