Lue keskustelun säännöt.
Kaveri jätti vastasyntyneen yksin kotiin
06.04.2022 |
Kaverini kertoi käyneensä kaupassa asioilla ja jättäneensä kuukauden ikäisen vastasyntyneen siksi aikaa kotiin yksin. Olin tästä niin hämmentynyt, että en saanut sanaa suustani. Eihän tämä ole normaalia ja/tai hyväksyttävää, eihän? Olen itse lapseton, mutta käsittänyt ettei lapsia jätetä tuon ikäisenä (eikä paljon vanhempanakaan) yksin ikinä missään olosuhteissa. Asia on jäänyt tosi paljon vaivaamaan minua ja haluaisin ottaa sen puheeksi hänen kanssaan. Ovat meidän suhteellisen läheinen ystäväpariskunta.
Kommentit (539)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin joka päivä useamman kerran yksinään. Vauva nukkui niin mistäpä se tiesi olenko hakemassa puita vai vessassa.
70 -luvulla neuvolasta sain ohjeen, että vauvan voi jättää joksikin aikaa yksin turvalliseen sänkyyn, jos tarvii käväistä jossakin.
Itse en kyllä uskaltanut.Mä jätin siis 5v sitten vauvan yksin, en 70-luvulla.
Ei se vuosiluku ole oleellista, vaan se, että neuvolasta annettiin silloin ohjeita näin, jos ymmärrät, mitä tarkoitan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ah tätä elämää. Pitää elää varmuuden vuoksi naapureita varten, ettei naapurilla vaan tulisi mutu-sanomista kaikesta.
Aloittajankin olisi vaan parempi mennä reilusti ja suoraselkäisesti juttelemaan ystävälleen, ennemmin kuin pohtia täällä kaikkien muiden mielipiteiden perusteella asioita, saati värkkäillä oletusten perusteella jotain lasuja. Mitä jos ystävä oli vaikka hakemassa epätoivoisena jotain kriittisiä lääkkeitä, jotka tulivat kauppaan, tai vauvalle korviketta, vaippoja tms. Joskus elämässä on vain pakkorakoja ja epätoivoisia paikkoja, jolloin pitää toimia muutoin kuin normaalisti toimisi. Ei nuo ole suositeltavia ja voi toimia jopa väärin, mutta oikeista syistä ja vaikka kerran koko elämässään. Kaikilla meillä on ollut noita ei-toivottuja hetkiä. Aivan jokaisella.
Ap ja ystävä voisivat käydä vaikka tilanteen läpi jos asia on jäänyt vaivaamaan ja samalla varmistetaan onko jotain ollut esim. väärinkäsitystä, huonoa vitsia tms. Sen jälkeen ap voi vaikka tarjota apua, jos vastaava hätätilanne tai mikäli tilanne onkaan tulee vastaan. Niin aidot ystävät tekee. Ei ole heti väsäämässä lasuja ihan joka asiasta. Ehkäpä jos ystävä on enemmänkin tiukilla, hänelle voisi ehdottaa vaikka ulkopuolista lapsenhoitoapua tms. Väsyneenä ei välttämättä älyä ajatella kaikkea.
Aika moni vakava tapaturma sattuu kotona. Näiden vastausten perusteella vanhempi ei koskaan saisi jäädä yksin vauvan kanssa kotiin, vaan aina pitäisi olla paikalla toinen henkilö, jos vanhempi vaikka saa aivoverenvuodon, kaatuu, saa epileptisen kohtauksen, verensokero pääsee alas, leikkaa sormeensa ja pyörtyy nähdessään verta ja lyö päänsä pyörtyessään...
Brittiläisessä lööppilehdessä oli juttu alle vuodenikäisestä vauvasta, joka oli kuollut janoon/nälkään kotonaan, kun äiti oli kuollut epileptiseen kohtaukseen. Kukaan ei ollut käynyt yli viikkoon kylässä.
No onhan se ihan eri asia istua paskalla tai olla suihkussa samassa talossa, kuin lähteä johonkin puolen kilometrin päähän kauppaan. Sisällä ollessa sen vauvan huudon kuulee, eikä silloin jäädä enää pinppiä sheivaamaan tai Aku ankkaa lukemaan. Vaan hoidetaan homma loppuun nopeasti ja mennään vauvan luo. Ehkä se itkuhälytin voi kantaa kauppaan asti, mutta kyllä siinä kotimatkassa silti aikaa menee. Sen vauvan voi laittaa vaunuihin ja ottaa mukaan kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vähän eri asia lähtee johonkin baariin ja jättää lapsi kotiin tuntikausiksi. Kuka sen tietää, että onko kauppa esim. saman talon alakerrassa, kuten minulla oli kerran.
Entäpä jos äitinä rättiväsyneenä sammahtaisin unille ja lapselle kävisi sen takia jotain? Tai naapurin tekemän remontin melun takia en kuulisi makkarissa olevaa lasta. Tai haluaisin hetkeksi rentoutua ja kuunnella musiikkia ja yhden pitkän 10-minuuttisen biisin aikana kävisi jotain, kun en kuulisi. Menen suihkuun ja se kohisee niin, etten kuule.
Eihän lapsia voisi viedä pihalle nukkumaankaan, kun periaattessa sinnekin saattaisi esim. lehahtaa vaunujen päälle harakka, joka nokkisi lasta. Tai joku supikoira joka kaataisi vaunut tms.
Kumma miten kaikki ovat selvinneet hengissä tähän asti, vaikka tämmöinen oli ennenvanhaan täysin normaalia, poiketa vaikka lähikaupassa.
Äitini lähetti minut pikku kyläpahasessa pulkan, rahan ja listan kanssa kauppaan hakemaan maitoa ja leipää, kun olin alta 4 vee. Tuttu kaupan täti ja kauppa tien toisella puolella. Samoin reissasin yksin junassa ja linja-autossa hoitoon ja toiselle puolelle Suomea jopa sukulaisiin reilusti alle kouluikäisenä. Samoin minua 6 vuotta vanhempi siskoni vaihti minua kun olin päiväkoti-ikäinen ja äiti vuorotyössä. Silti henki vielä pihisee.
Tätä samaa kuulee myös lemmikeistä. Ei kissaa saa jättää yöksi yksin jos se saa vaikka kohtauksen. Veikkaan että se saisi sen kohtauksen vaikka olisi ulkokissa. Silloin se kohtaus tulisi ulkona.
Todella surkeita esimerkkejä. Vessassa ollessa kuulee vauvan ja pääsee tämän luokse hetkessä. Nukkuva äiti herää vauvan itkuun. Eihän vauva muuten edes kykenisi valvottamaan öisin. Järkeä saa käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan eri asia istua paskalla tai olla suihkussa samassa talossa, kuin lähteä johonkin puolen kilometrin päähän kauppaan. Sisällä ollessa sen vauvan huudon kuulee, eikä silloin jäädä enää pinppiä sheivaamaan tai Aku ankkaa lukemaan. Vaan hoidetaan homma loppuun nopeasti ja mennään vauvan luo. Ehkä se itkuhälytin voi kantaa kauppaan asti, mutta kyllä siinä kotimatkassa silti aikaa menee. Sen vauvan voi laittaa vaunuihin ja ottaa mukaan kauppaan.
Jos vauva tukehtuu peittoon sillä aikaa kun istuu paskalla, ei ole mitään itkua joka kuuluisi. Täysin riskitöntä elämää ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni vakava tapaturma sattuu kotona. Näiden vastausten perusteella vanhempi ei koskaan saisi jäädä yksin vauvan kanssa kotiin, vaan aina pitäisi olla paikalla toinen henkilö, jos vanhempi vaikka saa aivoverenvuodon, kaatuu, saa epileptisen kohtauksen, verensokero pääsee alas, leikkaa sormeensa ja pyörtyy nähdessään verta ja lyö päänsä pyörtyessään...
Brittiläisessä lööppilehdessä oli juttu alle vuodenikäisestä vauvasta, joka oli kuollut janoon/nälkään kotonaan, kun äiti oli kuollut epileptiseen kohtaukseen. Kukaan ei ollut käynyt yli viikkoon kylässä.
Säälittävää verrata vauvan tahallista yksinjättämistä onnettomuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän eri asia lähtee johonkin baariin ja jättää lapsi kotiin tuntikausiksi. Kuka sen tietää, että onko kauppa esim. saman talon alakerrassa, kuten minulla oli kerran.
Entäpä jos äitinä rättiväsyneenä sammahtaisin unille ja lapselle kävisi sen takia jotain? Tai naapurin tekemän remontin melun takia en kuulisi makkarissa olevaa lasta. Tai haluaisin hetkeksi rentoutua ja kuunnella musiikkia ja yhden pitkän 10-minuuttisen biisin aikana kävisi jotain, kun en kuulisi. Menen suihkuun ja se kohisee niin, etten kuule.
Eihän lapsia voisi viedä pihalle nukkumaankaan, kun periaattessa sinnekin saattaisi esim. lehahtaa vaunujen päälle harakka, joka nokkisi lasta. Tai joku supikoira joka kaataisi vaunut tms.
Kumma miten kaikki ovat selvinneet hengissä tähän asti, vaikka tämmöinen oli ennenvanhaan täysin normaalia, poiketa vaikka lähikaupassa.
Äitini lähetti minut pikku kyläpahasessa pulkan, rahan ja listan kanssa kauppaan hakemaan maitoa ja leipää, kun olin alta 4 vee. Tuttu kaupan täti ja kauppa tien toisella puolella. Samoin reissasin yksin junassa ja linja-autossa hoitoon ja toiselle puolelle Suomea jopa sukulaisiin reilusti alle kouluikäisenä. Samoin minua 6 vuotta vanhempi siskoni vaihti minua kun olin päiväkoti-ikäinen ja äiti vuorotyössä. Silti henki vielä pihisee.
Tätä samaa kuulee myös lemmikeistä. Ei kissaa saa jättää yöksi yksin jos se saa vaikka kohtauksen. Veikkaan että se saisi sen kohtauksen vaikka olisi ulkokissa. Silloin se kohtaus tulisi ulkona.
Todella surkeita esimerkkejä. Vessassa ollessa kuulee vauvan ja pääsee tämän luokse hetkessä. Nukkuva äiti herää vauvan itkuun. Eihän vauva muuten edes kykenisi valvottamaan öisin. Järkeä saa käyttää.
En mä ainakaan kuullut vessaan tai suihkuun vauvan itkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan eri asia istua paskalla tai olla suihkussa samassa talossa, kuin lähteä johonkin puolen kilometrin päähän kauppaan. Sisällä ollessa sen vauvan huudon kuulee, eikä silloin jäädä enää pinppiä sheivaamaan tai Aku ankkaa lukemaan. Vaan hoidetaan homma loppuun nopeasti ja mennään vauvan luo. Ehkä se itkuhälytin voi kantaa kauppaan asti, mutta kyllä siinä kotimatkassa silti aikaa menee. Sen vauvan voi laittaa vaunuihin ja ottaa mukaan kauppaan.
Jos vauva tukehtuu peittoon sillä aikaa kun istuu paskalla, ei ole mitään itkua joka kuuluisi. Täysin riskitöntä elämää ei ole.
Tahallinen vauvan heitteillejättö ei ole mitenkään verrannollinen onnettomuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän eri asia lähtee johonkin baariin ja jättää lapsi kotiin tuntikausiksi. Kuka sen tietää, että onko kauppa esim. saman talon alakerrassa, kuten minulla oli kerran.
Entäpä jos äitinä rättiväsyneenä sammahtaisin unille ja lapselle kävisi sen takia jotain? Tai naapurin tekemän remontin melun takia en kuulisi makkarissa olevaa lasta. Tai haluaisin hetkeksi rentoutua ja kuunnella musiikkia ja yhden pitkän 10-minuuttisen biisin aikana kävisi jotain, kun en kuulisi. Menen suihkuun ja se kohisee niin, etten kuule.
Eihän lapsia voisi viedä pihalle nukkumaankaan, kun periaattessa sinnekin saattaisi esim. lehahtaa vaunujen päälle harakka, joka nokkisi lasta. Tai joku supikoira joka kaataisi vaunut tms.
Kumma miten kaikki ovat selvinneet hengissä tähän asti, vaikka tämmöinen oli ennenvanhaan täysin normaalia, poiketa vaikka lähikaupassa.
Äitini lähetti minut pikku kyläpahasessa pulkan, rahan ja listan kanssa kauppaan hakemaan maitoa ja leipää, kun olin alta 4 vee. Tuttu kaupan täti ja kauppa tien toisella puolella. Samoin reissasin yksin junassa ja linja-autossa hoitoon ja toiselle puolelle Suomea jopa sukulaisiin reilusti alle kouluikäisenä. Samoin minua 6 vuotta vanhempi siskoni vaihti minua kun olin päiväkoti-ikäinen ja äiti vuorotyössä. Silti henki vielä pihisee.
Tätä samaa kuulee myös lemmikeistä. Ei kissaa saa jättää yöksi yksin jos se saa vaikka kohtauksen. Veikkaan että se saisi sen kohtauksen vaikka olisi ulkokissa. Silloin se kohtaus tulisi ulkona.
Todella surkeita esimerkkejä. Vessassa ollessa kuulee vauvan ja pääsee tämän luokse hetkessä. Nukkuva äiti herää vauvan itkuun. Eihän vauva muuten edes kykenisi valvottamaan öisin. Järkeä saa käyttää.
Järkeä saa todellakin käyttää. Suihkun läpi ei kuule edes puhelinta, telkkaria jne., joten vauvan itku jää helpostikin kuulematta. Itse olen herkkäuninen, mutta oma siskoni nukkui rättiväsyneenä kun vauva kirkui vieressä. Annoimme poloisen nukkua vauva-arkeaan pois ja huolehdimme pienestä.
Ei kannata yleistää kaikkea omien ominaisuuksiensa perusteella. Se hössöttäminen ei ja tarkoituksenhakuinen hysteria ei myöskään auta asioita yhtään. Sellaisella asenteella alkaa jo äkkiä kuvitella ongelmia sinne, missä niitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan eri asia istua paskalla tai olla suihkussa samassa talossa, kuin lähteä johonkin puolen kilometrin päähän kauppaan. Sisällä ollessa sen vauvan huudon kuulee, eikä silloin jäädä enää pinppiä sheivaamaan tai Aku ankkaa lukemaan. Vaan hoidetaan homma loppuun nopeasti ja mennään vauvan luo. Ehkä se itkuhälytin voi kantaa kauppaan asti, mutta kyllä siinä kotimatkassa silti aikaa menee. Sen vauvan voi laittaa vaunuihin ja ottaa mukaan kauppaan.
Jos vauva tukehtuu peittoon sillä aikaa kun istuu paskalla, ei ole mitään itkua joka kuuluisi. Täysin riskitöntä elämää ei ole.
Tahallinen vauvan heitteillejättö ei ole mitenkään verrannollinen onnettomuuteen.
Ei sillä ole väliä vastasyntyneen kohdalla missä olet ja millä motiivilla, vaan montako minuuttia vauva on yksin. Ei sitä tukehtuvaa lasta kiinnosta oletko paskalla vai kaupassa. Mikä on se minuuttiraja missäkin iässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän eri asia lähtee johonkin baariin ja jättää lapsi kotiin tuntikausiksi. Kuka sen tietää, että onko kauppa esim. saman talon alakerrassa, kuten minulla oli kerran.
Entäpä jos äitinä rättiväsyneenä sammahtaisin unille ja lapselle kävisi sen takia jotain? Tai naapurin tekemän remontin melun takia en kuulisi makkarissa olevaa lasta. Tai haluaisin hetkeksi rentoutua ja kuunnella musiikkia ja yhden pitkän 10-minuuttisen biisin aikana kävisi jotain, kun en kuulisi. Menen suihkuun ja se kohisee niin, etten kuule.
Eihän lapsia voisi viedä pihalle nukkumaankaan, kun periaattessa sinnekin saattaisi esim. lehahtaa vaunujen päälle harakka, joka nokkisi lasta. Tai joku supikoira joka kaataisi vaunut tms.
Kumma miten kaikki ovat selvinneet hengissä tähän asti, vaikka tämmöinen oli ennenvanhaan täysin normaalia, poiketa vaikka lähikaupassa.
Äitini lähetti minut pikku kyläpahasessa pulkan, rahan ja listan kanssa kauppaan hakemaan maitoa ja leipää, kun olin alta 4 vee. Tuttu kaupan täti ja kauppa tien toisella puolella. Samoin reissasin yksin junassa ja linja-autossa hoitoon ja toiselle puolelle Suomea jopa sukulaisiin reilusti alle kouluikäisenä. Samoin minua 6 vuotta vanhempi siskoni vaihti minua kun olin päiväkoti-ikäinen ja äiti vuorotyössä. Silti henki vielä pihisee.
Tätä samaa kuulee myös lemmikeistä. Ei kissaa saa jättää yöksi yksin jos se saa vaikka kohtauksen. Veikkaan että se saisi sen kohtauksen vaikka olisi ulkokissa. Silloin se kohtaus tulisi ulkona.
Todella surkeita esimerkkejä. Vessassa ollessa kuulee vauvan ja pääsee tämän luokse hetkessä. Nukkuva äiti herää vauvan itkuun. Eihän vauva muuten edes kykenisi valvottamaan öisin. Järkeä saa käyttää.
En mä ainakaan kuullut vessaan tai suihkuun vauvan itkua.
Mulla oli vessan ovi aina auki.
Myöhemmin kun vauva kasvoi, ryömi perässä seuraa pitämään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin joka päivä useamman kerran yksinään. Vauva nukkui niin mistäpä se tiesi olenko hakemassa puita vai vessassa.
Eri asia käydä viemässä vaikka roskat, josta pääsee takaisin parissa minuutissa kuin olla kaupassa arviolta yli vartin, jona aikana lapsi voi herätä ja hätääntyä pahasti, kun ei äitiä kuulukaan takaisin. Voi tietenkin herätä myös sen vessareissun tai roskien viemisen aikana, mutta ei silloin joudu odottamaan hätääntyneenä ja paniikissa lainkaan niin kauan kuin jos äiti huitelee jossain kauempana, mistä ei noin vain kotiin päästäkään. Sitten tietysti eri asia, jos kauppa on alakerrassa ja mukana itkuhälytin, että takaisin pääsee minuutissa, mutta en kyllä itse jättäisi edes roskien viennin ajaksi yksinään, jos vaikka avaimet unohtuukin ja ovi menee lukkoon perässä. Vessassa ja saunassa käyn niin, että itkuhälytin on käytössä, ja samoin itkuhälytin on vaunuissa, kun lapsi/lapset nukkuu ulkona. Näin pääsee aina reagoimaan riittävän nopeasti.
Miksi lapset nukkuvat ulkona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ehkä lasu ei ole ihan paikallaan, jos kyse oli aidosti tietämättömyydestä. Ehkä hänellä ei ole ikinä ollut lapsia läsnä elämässä (ei sukulaisia tai pienempiä sisaruksia). Lähtisin ehkä liikkeelle siitä, että keskustele asiasta hänen kanssaan ja kuulostele tuliko ymmärretyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan eri asia istua paskalla tai olla suihkussa samassa talossa, kuin lähteä johonkin puolen kilometrin päähän kauppaan. Sisällä ollessa sen vauvan huudon kuulee, eikä silloin jäädä enää pinppiä sheivaamaan tai Aku ankkaa lukemaan. Vaan hoidetaan homma loppuun nopeasti ja mennään vauvan luo. Ehkä se itkuhälytin voi kantaa kauppaan asti, mutta kyllä siinä kotimatkassa silti aikaa menee. Sen vauvan voi laittaa vaunuihin ja ottaa mukaan kauppaan.
Jos vauva tukehtuu peittoon sillä aikaa kun istuu paskalla, ei ole mitään itkua joka kuuluisi. Täysin riskitöntä elämää ei ole.
Tahallinen vauvan heitteillejättö ei ole mitenkään verrannollinen onnettomuuteen.
Ei sillä ole väliä vastasyntyneen kohdalla missä olet ja millä motiivilla, vaan montako minuuttia vauva on yksin. Ei sitä tukehtuvaa lasta kiinnosta oletko paskalla vai kaupassa. Mikä on se minuuttiraja missäkin iässä?
Ai nytkö pitää paskalla istuessa olla sekuntikello kädessä ??
Uskoisin, että yksinhuoltajan on pakko joissain tilanteessa jättää vauva hetkeksi yksin.
Jos kaksinhuoltajista toinen joutuu näin tekemään, vaikka molemmat ovat terveenä jne, on kyse jomman kumman vastuuttomuudesta. Sellaista tilannetta ei pitäisi tulla. Työmatkalle ei lähdetä, jos kotona on kuukauden ikäinen vauva eikä vaikkapa sukulaisista ole apukäsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan eri asia istua paskalla tai olla suihkussa samassa talossa, kuin lähteä johonkin puolen kilometrin päähän kauppaan. Sisällä ollessa sen vauvan huudon kuulee, eikä silloin jäädä enää pinppiä sheivaamaan tai Aku ankkaa lukemaan. Vaan hoidetaan homma loppuun nopeasti ja mennään vauvan luo. Ehkä se itkuhälytin voi kantaa kauppaan asti, mutta kyllä siinä kotimatkassa silti aikaa menee. Sen vauvan voi laittaa vaunuihin ja ottaa mukaan kauppaan.
Jos vauva tukehtuu peittoon sillä aikaa kun istuu paskalla, ei ole mitään itkua joka kuuluisi. Täysin riskitöntä elämää ei ole.
Tahallinen vauvan heitteillejättö ei ole mitenkään verrannollinen onnettomuuteen.
Ei sillä ole väliä vastasyntyneen kohdalla missä olet ja millä motiivilla, vaan montako minuuttia vauva on yksin. Ei sitä tukehtuvaa lasta kiinnosta oletko paskalla vai kaupassa. Mikä on se minuuttiraja missäkin iässä?
Ai nytkö pitää paskalla istuessa olla sekuntikello kädessä ??
Samalla logiikalla, kyllä.
Itse olen enemmänkin maalaisjärjen kannalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan eri asia istua paskalla tai olla suihkussa samassa talossa, kuin lähteä johonkin puolen kilometrin päähän kauppaan. Sisällä ollessa sen vauvan huudon kuulee, eikä silloin jäädä enää pinppiä sheivaamaan tai Aku ankkaa lukemaan. Vaan hoidetaan homma loppuun nopeasti ja mennään vauvan luo. Ehkä se itkuhälytin voi kantaa kauppaan asti, mutta kyllä siinä kotimatkassa silti aikaa menee. Sen vauvan voi laittaa vaunuihin ja ottaa mukaan kauppaan.
Jos vauva tukehtuu peittoon sillä aikaa kun istuu paskalla, ei ole mitään itkua joka kuuluisi. Täysin riskitöntä elämää ei ole.
Tahallinen vauvan heitteillejättö ei ole mitenkään verrannollinen onnettomuuteen.
Ei sillä ole väliä vastasyntyneen kohdalla missä olet ja millä motiivilla, vaan montako minuuttia vauva on yksin. Ei sitä tukehtuvaa lasta kiinnosta oletko paskalla vai kaupassa. Mikä on se minuuttiraja missäkin iässä?
Vaikka muuta vänkyttäusit, äiti on kotona lähempänä vauvaa ja kuulee, jos vauva itkee paitsi palstamammat, jotka ei kuule mitään. Kaupassa ei kuule vaikka kirkuisi suoraa huutoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan eri asia istua paskalla tai olla suihkussa samassa talossa, kuin lähteä johonkin puolen kilometrin päähän kauppaan. Sisällä ollessa sen vauvan huudon kuulee, eikä silloin jäädä enää pinppiä sheivaamaan tai Aku ankkaa lukemaan. Vaan hoidetaan homma loppuun nopeasti ja mennään vauvan luo. Ehkä se itkuhälytin voi kantaa kauppaan asti, mutta kyllä siinä kotimatkassa silti aikaa menee. Sen vauvan voi laittaa vaunuihin ja ottaa mukaan kauppaan.
Jos vauva tukehtuu peittoon sillä aikaa kun istuu paskalla, ei ole mitään itkua joka kuuluisi. Täysin riskitöntä elämää ei ole.
Ei niin, mutta onhan se nyt suoraan sanottuna tyhmää ottaa tietoisesti riskejä oman lapsen kustannuksella. Vessakäynnit on pakko hoitaa just silloin kun hätä on. Kauppaan ei tarvitse päästä juuri sillä sekunnilla. Tai ottaa vaan sen vauvan mukaan. On muuten olemassa video itkuhälyttimiä, tai siis näkee kameran kautta sen vauvan kokoajan. Sekään ei toki auta jos olet puolen kilometrin päässä kaupassa. Kesken paskomisen voi kyllä juosta apuun nopeasti, siinä kohtaa on ihan sama vaikka olisi ripaskat reisillä, jos vauva pitää pelastaa. Jos vaikka meinaa pukluun tukehtua.
Kirjoitin näemmä tuon harvinaisen epäselvästi, sori. En ole nukkunut 3 viikkoon, synnytin pari viikkoa sitten :D Tarkoitus oli sanoa, että saunassa käytän hälytintä, en tosiaankaan vessassa, eikä näillä IBS-oireilla ja synnytyksen jälkeisillä jokaisen vessakäynnin yhteydessä suoritettavilla alapesuilla siitä pöntöltä pääse pois samalla sekunnilla kuitenkaan, itki lapsi tai ei. Eikä se vauva itkusta rikki mene, mutta en tieten tahtoen aiheuta tilannetta, jossa lapsi hätääntyy, kun vanhempaa ei kuulu eikä näy, eikä tarpeisiin vastata ajoissa.
Saunassa ollessa hälytin on käytössä, koska sinne ei noin hellä-äänisen lapsen yninät parin seinän läpi kuulu, enkä odota itkua ennen tarpeisiin vastaamista. Kun reagoi jo yninöihin lapsen herätessä, ei ehdi itkeä hädissään. Molemmilla lapsilla olen samaa taktiikkaa käyttänyt, että vastaan tarpeisiin jo ennen itkua, niin eivätpä ole paljoa itkeneet kuin korkeintaan protestiksi. Esikoinen itki vauvana niin vähän, että äitini ihmetteli, itkeekö ollenkaan (kyllä itki, mutta lähinnä vatsakipuja), ja tuo pari viikkoa sitten syntynyt kuopuskin narisee vain satunnaisesti lyhyitä aikoja.
Edelleen, ei itku lasta riko, mutta haluan olla lapsia varten silloin, kun he sitä tarvitsevat. Silloin voi ulkoilla ja lähteä omille asioille, kun isi tai joku muu vahtii.