KOKEMUKSIA opettajan työstä, huonosta palkasta, uupumisesta ja alanvaihdosta
Olen tehnyt 15 vuotta opettajan töitä alakoulussa. Näistä osan erityisluokanopettajana ja nyt viimeisiimmät vajaa 10 vuotta laaja-alaisena erityisopettajana. Työ on todella kuormittavaa ja tiedän paljon opettajia, jotka ovat äärirajoilla omassakin koulussani. Meillä on koulussa uusiakin viime keväänä valmistuneita opettajia, jotka ovat niin kuormittuneita, että saattavat oppilashuollon kokouksissa kertoessaan luokistaan alkaa itkemään. Usea pidempään koulussamme ollut opettaja myös miettii alan vaihtoa tai kouluttautuu jo uuteen työhön. Meillä on omasta mielestäni äärimmäisen hyvä koulu, jossa opettajan jaksaminen on ollut pitkään tärkeää. Siltikin tilanne on tämä. Sijaisia on vaikea saada ja luokat ovat todella haastavia. Oma oppilasmääräni on kasvanut radikaalisti viimeisen 10 vuoden aikana ja en voi antaa enää niin hyvää tukea lapsille kuin toivoisin. Me opettajat saamme palkkaa opetettujen tuntien mukaan (esimerkiksi varhaistakasvatuksessa kaikki valmistelu ja paperityö hoidetaan työajalla), mutta tämä on vain alle puolet siitä ajasta mitä työn hoitamiseen kuluu. Pääsääntöisesti teenkin töitä 8-16 melkein tauotta. Kun lapset lähtevät kotiin alkaa paperityöt, huoltajatapaamiset yms. Oppitunteja en ole ehtinyt suunnitella usempaan vuoteen melkein ollenkaan. Onneksi on vanhat tutut sabluunat ja materiaalit joita voi käyttää ilman isompia suunnitteluja.
Toivoisin tähän ketjuun keskustelua opettajan työstä. Minusta tuntuu, että monet ei alalla työskentelevät ihmiset ja päättätjätkään eivät tiedä mitä se pitää sisällään. Etenkin alakoulussa palkka on minusta todella kehno työn vaativuuteen nähden. Monet nostavat tikun nokkaan pitkät lomat ja perustelevat sillä opettajien kehnoa palkkausta. Olen kuitenkin kuullut monilta alan vaihtajilta, että toisenlaisessa työssä kuormitus on niin paljon pienempää, että lyhyemmätkin lomat palauttavat. Opettajan työssä pitkän lomankin jälkeen olo on ei palautunut.
Kommentit (135)
Saako tulla kirjoittamaan, että tykkään työstäni ja olen palkkaani tyytyväinen vai tuleeko vihan niskaan?
Työskentelen lukion opena, enkä ole keksinyt parempaa hommaa. Töitä toki on, koska minulla on paljon ylitunteja, mutta siitä johtuen palkkakin ihan kilpailukykyinen (+5000€/kk). Päivät käytännössä aina 8-16 ja iltaisin suunnittelut ja korjaukset päälle. Nuoret ovat ihania, alalle hakeutuneet ammattivalittajat eivät sitten aina.
Tuntuu olevan epämuodikasta viihtyä työssään.
Työn vaativuus on lisääntynyt alalla kuin alalla, myös opetustyössä.
Mäkin tykkään työstäni, mutta se on pakko todeta, että työkiire on lisääntynyt varmaan 100% viimeisen 10 vuoden aikana. Ihan en tajua, mihin ja miksi meillä on nyt niin kauhea hoppu. Tykkäsin vähän rauhallisemmasta tahdista.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin tykkään työstäni, mutta se on pakko todeta, että työkiire on lisääntynyt varmaan 100% viimeisen 10 vuoden aikana. Ihan en tajua, mihin ja miksi meillä on nyt niin kauhea hoppu. Tykkäsin vähän rauhallisemmasta tahdista.
#42 lisää: tästä samaa mieltä. LOPS on juuri ajettu sisään, kun ruvetaan jo tekemään uutta. Sähköistyminen, korona, hankkeet jne. ovat kyllä lisänneet taakkaa merkittävästi.
Nyt voitaisiin pysähtyä hetkeksi ja miettiä mikä on oikeasti olennaista.
Ja täsmennetään vielä: vaikka oma palkkani on ookoo, niin näen että erityisesti varhaiskasvatuksen puolella olisi syytä huomattavaan kohennukseen. Kokonaistyöaikaa en kannata.
Minäkin pidän opettamisesta, oppilaista ja opettamistani aineista. Yläkoulussa ei vain ole jäänyt kovinkaan paljon tilaa sille opettamiselle, kun uutta hanketta ja oppimisympäristöä pukkaa sivistystoimen tiukalla ukaasilla ( inkluusio tulee meillekin ja siitä on turha purnata tai olet epäpätevä).
Minulla oli eilen opetustunteja 8-15, välissä yksi hyppytunti ja klo 15-16.30 opekokous. Hyppytunnilla valmistelin loppuviikon tukipapereiden päivityspalavereja (olen luokanvalvoja). Illalla klo 18-22 kirjasin kaikista opettamistani erityisen tai tehostetun tuen oppilaista päivitystiedot muiden luokanvalvojien papereiden päivitystä varten. Meillä on kaikilla huhtikuussa päivityspalaverit. Näitä tukea tarvitsevia, joista kirjasin tiedot luokanvalvojilleen, on minun opetuksessani 64 oppilasta ja omalla valvontaluokallani kahdeksan. En ehtinyt antaa tietoja kaikista (kaksi luokkaa jäi täksi illaksi).
Tee huonosti, neuvotaan. Jätä tekemättä. Helppoa sivusta huudella, kun ei itse tarvitse kohdata niitä lapsia, joilla on ongelmia ja jotka tarvitsevat apua. Jos en kirjaa omia huomioitani, voi kyseinen lapsi jäädä täysin heitteille ilman tukea. Ei myöskään ole kiva yrittää luokanvalvojana tehdä arviota tukitoimien riittävyydestä matematiikassa, jos matikan ope ei vaivaudu päivittämään tietoja.
Neljän luokan kokeet odottavat korjausta. Ensi viikolla pitää aloittaa päättötöiden korjaus. Olen stressaantunut ja väsynyt. En tarvitse lisää palkkaa vaan helpotusta työhön ja tehtävien suhteuttamista. Jokaisen erityisen tuen oppilaan pitäisi viedä kaksi oppilaspaikkaa ja tehostetun tue oppilaan 1,5. Ei voi olla 22 oppilaan ryhmää, jossa erityistä tukea tarvitsee kuusi ja tehostettua tukea viisi. Sitten on painotettuja kouluja, joissa ei ole tuentarpeisia juuri yhtään, ja samalla palkalla mennään.
Inkluusio on säästötoimi. Alan oikeasti olla aika kyllästynyt siihen, että kouluun voi tulla millaisessa kunnossa vaan ja opettajat kyllä huolehtivat kun oikeasti lapsi kuuluisi sairaalahoitoon esim mielenterveysongelmien takia. Pitää eriyttää ylös-ja alaspäin ja ottaa huomioon ties mitä rajoitteita. Hinnan maksaa keskikasti joka on välillä täysin heitteillä opettajan ajan mennessä häiriköiden ja keskittymiskyvyttömien jne kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen erityisen tuen oppilaan pitäisi viedä kaksi oppilaspaikkaa ja tehostetun tue oppilaan 1,5. Ei voi olla 22 oppilaan ryhmää, jossa erityistä tukea tarvitsee kuusi ja tehostettua tukea viisi. Sitten on painotettuja kouluja, joissa ei ole tuentarpeisia juuri yhtään, ja samalla palkalla mennään.
Tämä! Tukea tarvitsevien oppilaiden määrää pitäisi jollakin tavalla rajata koululuokissa. Erityisen ja tehostetun tuen oppilaat vaativat luokanvalvojalta enemmän kuin yleisen tuen oppilaat. Oppimispäiväkirjojen päivitys vie aikaa ja palaverit huoltajien kanssa vievät aikaa. Päiväkodeissakin lapsilla on kertoimia sen mukaan, onko erityislapsi vai ei. Miksei koulussa ole?
Kouluista on vähennetty muuta henkilökuntaa ja tehtävät on vähitellen valuneet opettajalle. Vahtimestari on paikalla satunnaisesti ja jos pitää vaihtaa esimerkiksi videotykin lamppu, saa vaihtamista odotella päiviä, joskus kauemminkin. Omat opetustyöt pitäisi silti tehdä. Pakko vaihtaa lamppu itse, jos meinaa työnsä saada sujumaan.
Sama juttu terkkarin kanssa. Terkkari on paikalla jos on, mutta useimmiten ei tai sitten on varattu. Lapsi teloo itsensä välkällä ja tarvitsee apua, ainakin rauhoittelijan ja laastarin. Kuka tekee jos ei ole terveydenhoitajaa? Opettajan tehtävä olisi olla valvonnassa, mutta eihän apua tarvitsevaa oppilasta voi ilman apua jättää.
Sitten on vielä siivous oma lukunsa. Siivoojilla on tarkkaan määritelty lista, mitä siivoavat eikä todellakaan mitään muuta. Jos lapsi oksentaa lattialle, niin siivooja ei siivoa. Ei kuulu kuulemma hänen tehtäviinsä.
Opetyön iso ongelma on, että työn rajaaminen on tosi hankalaa ja aina voidaan sanoa, että "kuuluu perustehtävään". Jos todellakin vain opettaisin ja huolehtisin oppimisen tuen asiakirjoista, voisin jotenkin selvitä. Se päivittäinen pikkuasioiden sälä tekee työstä uuvuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Saako tulla kirjoittamaan, että tykkään työstäni ja olen palkkaani tyytyväinen vai tuleeko vihan niskaan?
Työskentelen lukion opena, enkä ole keksinyt parempaa hommaa. Töitä toki on, koska minulla on paljon ylitunteja, mutta siitä johtuen palkkakin ihan kilpailukykyinen (+5000€/kk). Päivät käytännössä aina 8-16 ja iltaisin suunnittelut ja korjaukset päälle. Nuoret ovat ihania, alalle hakeutuneet ammattivalittajat eivät sitten aina.
Sulla ei ilmeisesti ole perhettä. Perheelliselle on jo vaikeaa tuo, että on ensin 8 tuntia töissä ja sitten tulee kotiin illaksi tekemään töitä.
Vierailija kirjoitti:
Olen yläkoulun erityisopettaja. Jos palkka on sinusta alakoulussa kehno, niin voin kertoa, että ihan sama se on erityisopettajalla yläkoulussakin, päivät vain muodostuvat paljon pidemmiksi kuin alakoulun puolella. Ehkä tarkoitit luokanopettajan palkkoja, heidän aloituspalkkansahan on pari sataa vähemmän kuin laaja-alaisilla erityisopettajilla ja yläkoulun aineenopettajilla.
Itselläni on alasta jo pitkä kokemus. Työn määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Ilo on kadonnut opettajanhuoneesta, koska olemme kaikki niin väsyneitä, ja koska emme sinne enää juuri koskaan ehdi, päivät ovat niin kiireisiä. Itselläni on esim. päiviä, jolloin olen kiinni oppitunneissa ja koulun toiminnassa joka minuutti 8-16 niin, että väliin mahtuu vain yksi 15 minuutin tauko. Siinä täytyy toivoa, ettei kenenkään toisen ruoka ole mikrossa silloin, että ehtii lämmittää omansa sillä välin kun käy vessassa. Nyt olen sairaana, mutta alkuperäisen tämän päivän pituus olisi ollut 8-17 juuri yhdellä tauolla.
Esim tämäkin ongelma on itse tekemällä tehty: fiksu opettaja söisi ruokalassa oppilaiden kanssa, olisi esimerkkinä ja samalla valvoisi, että oppilailla on kaikkihyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako tulla kirjoittamaan, että tykkään työstäni ja olen palkkaani tyytyväinen vai tuleeko vihan niskaan?
Työskentelen lukion opena, enkä ole keksinyt parempaa hommaa. Töitä toki on, koska minulla on paljon ylitunteja, mutta siitä johtuen palkkakin ihan kilpailukykyinen (+5000€/kk). Päivät käytännössä aina 8-16 ja iltaisin suunnittelut ja korjaukset päälle. Nuoret ovat ihania, alalle hakeutuneet ammattivalittajat eivät sitten aina.
Sulla ei ilmeisesti ole perhettä. Perheelliselle on jo vaikeaa tuo, että on ensin 8 tuntia töissä ja sitten tulee kotiin illaksi tekemään töitä.
Luuletko ihan oikeasti, että muilla aloilla ei joudu iltaisin uhraamaan ajatustakaan töille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako tulla kirjoittamaan, että tykkään työstäni ja olen palkkaani tyytyväinen vai tuleeko vihan niskaan?
Työskentelen lukion opena, enkä ole keksinyt parempaa hommaa. Töitä toki on, koska minulla on paljon ylitunteja, mutta siitä johtuen palkkakin ihan kilpailukykyinen (+5000€/kk). Päivät käytännössä aina 8-16 ja iltaisin suunnittelut ja korjaukset päälle. Nuoret ovat ihania, alalle hakeutuneet ammattivalittajat eivät sitten aina.
Sulla ei ilmeisesti ole perhettä. Perheelliselle on jo vaikeaa tuo, että on ensin 8 tuntia töissä ja sitten tulee kotiin illaksi tekemään töitä.
Luuletko ihan oikeasti, että muilla aloilla ei joudu iltaisin uhraamaan ajatustakaan töille?
En luule. Tuossa puhuttiin suunnittelu-ja korjaustöistä. Lukion kokeita, esseitä ym. ei ihan ajatuksen uhraamisella korjata, menee tuntikausia väkisinkin.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin pidän opettamisesta, oppilaista ja opettamistani aineista. Yläkoulussa ei vain ole jäänyt kovinkaan paljon tilaa sille opettamiselle, kun uutta hanketta ja oppimisympäristöä pukkaa sivistystoimen tiukalla ukaasilla ( inkluusio tulee meillekin ja siitä on turha purnata tai olet epäpätevä).
Minulla oli eilen opetustunteja 8-15, välissä yksi hyppytunti ja klo 15-16.30 opekokous. Hyppytunnilla valmistelin loppuviikon tukipapereiden päivityspalavereja (olen luokanvalvoja). Illalla klo 18-22 kirjasin kaikista opettamistani erityisen tai tehostetun tuen oppilaista päivitystiedot muiden luokanvalvojien papereiden päivitystä varten. Meillä on kaikilla huhtikuussa päivityspalaverit. Näitä tukea tarvitsevia, joista kirjasin tiedot luokanvalvojilleen, on minun opetuksessani 64 oppilasta ja omalla valvontaluokallani kahdeksan. En ehtinyt antaa tietoja kaikista (kaksi luokkaa jäi täksi illaksi).
Tee huonosti, neuvotaan. Jätä tekemättä. Helppoa sivusta huudella, kun ei itse tarvitse kohdata niitä lapsia, joilla on ongelmia ja jotka tarvitsevat apua. Jos en kirjaa omia huomioitani, voi kyseinen lapsi jäädä täysin heitteille ilman tukea. Ei myöskään ole kiva yrittää luokanvalvojana tehdä arviota tukitoimien riittävyydestä matematiikassa, jos matikan ope ei vaivaudu päivittämään tietoja.
Neljän luokan kokeet odottavat korjausta. Ensi viikolla pitää aloittaa päättötöiden korjaus. Olen stressaantunut ja väsynyt. En tarvitse lisää palkkaa vaan helpotusta työhön ja tehtävien suhteuttamista. Jokaisen erityisen tuen oppilaan pitäisi viedä kaksi oppilaspaikkaa ja tehostetun tue oppilaan 1,5. Ei voi olla 22 oppilaan ryhmää, jossa erityistä tukea tarvitsee kuusi ja tehostettua tukea viisi. Sitten on painotettuja kouluja, joissa ei ole tuentarpeisia juuri yhtään, ja samalla palkalla mennään.
Tässä on juuri se ongelma. Muutos vaatii sen, että lapset jäävät heitteille ja apua ei tule. Jos opettajat venyvät aina kaikkeen ja tekevät epäinhimillisen määrän töitä, niin töitä tulee vain lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yläkoulun erityisopettaja. Jos palkka on sinusta alakoulussa kehno, niin voin kertoa, että ihan sama se on erityisopettajalla yläkoulussakin, päivät vain muodostuvat paljon pidemmiksi kuin alakoulun puolella. Ehkä tarkoitit luokanopettajan palkkoja, heidän aloituspalkkansahan on pari sataa vähemmän kuin laaja-alaisilla erityisopettajilla ja yläkoulun aineenopettajilla.
Itselläni on alasta jo pitkä kokemus. Työn määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Ilo on kadonnut opettajanhuoneesta, koska olemme kaikki niin väsyneitä, ja koska emme sinne enää juuri koskaan ehdi, päivät ovat niin kiireisiä. Itselläni on esim. päiviä, jolloin olen kiinni oppitunneissa ja koulun toiminnassa joka minuutti 8-16 niin, että väliin mahtuu vain yksi 15 minuutin tauko. Siinä täytyy toivoa, ettei kenenkään toisen ruoka ole mikrossa silloin, että ehtii lämmittää omansa sillä välin kun käy vessassa. Nyt olen sairaana, mutta alkuperäisen tämän päivän pituus olisi ollut 8-17 juuri yhdellä tauolla.
Esim tämäkin ongelma on itse tekemällä tehty: fiksu opettaja söisi ruokalassa oppilaiden kanssa, olisi esimerkkinä ja samalla valvoisi, että oppilailla on kaikkihyvin.
Entä jos se tauko on sellaiseen aikaan, että ruokalassa ei ole enää ruokailua? Ja entä jos opettaja ei halua maksaa 5-6 euroa hernekeittolautasellisesta? Entä jos se ruokala on niin kaukana, esim. eri rakennuksessa niin, että vartissa ei ehdi sinne? Entä jos opettaja haluaa 15 minuutin tauon päivän aikana oppilaista? Entä jos hän haluaa käydä myös vessassa päivän aikana, sitähän ei ruokalassa käydessä enää ehdi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako tulla kirjoittamaan, että tykkään työstäni ja olen palkkaani tyytyväinen vai tuleeko vihan niskaan?
Työskentelen lukion opena, enkä ole keksinyt parempaa hommaa. Töitä toki on, koska minulla on paljon ylitunteja, mutta siitä johtuen palkkakin ihan kilpailukykyinen (+5000€/kk). Päivät käytännössä aina 8-16 ja iltaisin suunnittelut ja korjaukset päälle. Nuoret ovat ihania, alalle hakeutuneet ammattivalittajat eivät sitten aina.
Sulla ei ilmeisesti ole perhettä. Perheelliselle on jo vaikeaa tuo, että on ensin 8 tuntia töissä ja sitten tulee kotiin illaksi tekemään töitä.
Luuletko ihan oikeasti, että muilla aloilla ei joudu iltaisin uhraamaan ajatustakaan töille?
En luule. Tuossa puhuttiin suunnittelu-ja korjaustöistä. Lukion kokeita, esseitä ym. ei ihan ajatuksen uhraamisella korjata, menee tuntikausia väkisinkin.
Kannattaa vaan päivän luppohetketkin käyttää hyödyksi. Niin kiva kuin onkin ryystää kaffetta ja pullaa 1/4 työpäivästä, niin niistä saisimyös tehokasta työaikaa.
Ja ei kai kokeneella opettajalla oikeasti mene varttia pidempään yhden esseen lukemiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yläkoulun erityisopettaja. Jos palkka on sinusta alakoulussa kehno, niin voin kertoa, että ihan sama se on erityisopettajalla yläkoulussakin, päivät vain muodostuvat paljon pidemmiksi kuin alakoulun puolella. Ehkä tarkoitit luokanopettajan palkkoja, heidän aloituspalkkansahan on pari sataa vähemmän kuin laaja-alaisilla erityisopettajilla ja yläkoulun aineenopettajilla.
Itselläni on alasta jo pitkä kokemus. Työn määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Ilo on kadonnut opettajanhuoneesta, koska olemme kaikki niin väsyneitä, ja koska emme sinne enää juuri koskaan ehdi, päivät ovat niin kiireisiä. Itselläni on esim. päiviä, jolloin olen kiinni oppitunneissa ja koulun toiminnassa joka minuutti 8-16 niin, että väliin mahtuu vain yksi 15 minuutin tauko. Siinä täytyy toivoa, ettei kenenkään toisen ruoka ole mikrossa silloin, että ehtii lämmittää omansa sillä välin kun käy vessassa. Nyt olen sairaana, mutta alkuperäisen tämän päivän pituus olisi ollut 8-17 juuri yhdellä tauolla.
Esim tämäkin ongelma on itse tekemällä tehty: fiksu opettaja söisi ruokalassa oppilaiden kanssa, olisi esimerkkinä ja samalla valvoisi, että oppilailla on kaikkihyvin.
Entä jos se tauko on sellaiseen aikaan, että ruokalassa ei ole enää ruokailua? Ja entä jos opettaja ei halua maksaa 5-6 euroa hernekeittolautasellisesta? Entä jos se ruokala on niin kaukana, esim. eri rakennuksessa niin, että vartissa ei ehdi sinne? Entä jos opettaja haluaa 15 minuutin tauon päivän aikana oppilaista? Entä jos hän haluaa käydä myös vessassa päivän aikana, sitähän ei ruokalassa käydessä enää ehdi.
Maksaahan sitä muidenkin ihmisten työpaikkaruokailu. Kuusi euroako se teillä maksaa?
Minä työskententelen pienessä, hyvin johdetussa, hyvillä resursseilla toimivassa alakoulussa pienessä ja "helpossa" luokassa. Kaikki on siis tsoi hyvin ja työpäivät ovat rehellisesti mukavia. Silti työpäivien jälkeen kotiin ajellessa ihan humisee korvissa ja takki aivan tyhjä. En edes halua ajatella, mitä kuormitus on silloin kun olosuhteet ovat raskaat. Sitähän ne monelle ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako tulla kirjoittamaan, että tykkään työstäni ja olen palkkaani tyytyväinen vai tuleeko vihan niskaan?
Työskentelen lukion opena, enkä ole keksinyt parempaa hommaa. Töitä toki on, koska minulla on paljon ylitunteja, mutta siitä johtuen palkkakin ihan kilpailukykyinen (+5000€/kk). Päivät käytännössä aina 8-16 ja iltaisin suunnittelut ja korjaukset päälle. Nuoret ovat ihania, alalle hakeutuneet ammattivalittajat eivät sitten aina.
Sulla ei ilmeisesti ole perhettä. Perheelliselle on jo vaikeaa tuo, että on ensin 8 tuntia töissä ja sitten tulee kotiin illaksi tekemään töitä.
Luuletko ihan oikeasti, että muilla aloilla ei joudu iltaisin uhraamaan ajatustakaan töille?
En luule. Tuossa puhuttiin suunnittelu-ja korjaustöistä. Lukion kokeita, esseitä ym. ei ihan ajatuksen uhraamisella korjata, menee tuntikausia väkisinkin.
Kannattaa vaan päivän luppohetketkin käyttää hyödyksi. Niin kiva kuin onkin ryystää kaffetta ja pullaa 1/4 työpäivästä, niin niistä saisimyös tehokasta työaikaa.
Ja ei kai kokeneella opettajalla oikeasti mene varttia pidempään yhden esseen lukemiseen?
Toivottavasti ei. Uudet esseet tulee kuuden viikon välein jakson vaihtuessa, ja opiskelijoita voi olla toista sataa kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä työskententelen pienessä, hyvin johdetussa, hyvillä resursseilla toimivassa alakoulussa pienessä ja "helpossa" luokassa. Kaikki on siis tsoi hyvin ja työpäivät ovat rehellisesti mukavia. Silti työpäivien jälkeen kotiin ajellessa ihan humisee korvissa ja takki aivan tyhjä. En edes halua ajatella, mitä kuormitus on silloin kun olosuhteet ovat raskaat. Sitähän ne monelle ovat.
Tai ajattele, jos työpäivän pituus olisikin 8 h plus ruokis, ja työajasta 1/4 ei olisikaan taukoja, ja lomaakin olisi vain heinäkuu ja yksi viikko talvella.
Mieti ihan oikeasti ennen kuin ryhdyt puolustelemaan. Miten paljon vaativampi työ teillä on kuin kaikilla muilla yhteensä.
Keskisessä Suomessa kuuluvat lakkoilevan opettajat nyt. Tosin vain pari päivää. Paperimiehet lakkoilevat aina vähintään kuukauden heti kättelyssä. Ei ole opettajissa munaa sellaiseen. Ilmankos opettajien palkkoja poljetaan.