Miksi on yleensä lahjakas vain jommassakummassa?

Mun mies on lahjakas molemmissa. Samoin lapseni. Itsekin olen ihan hyvä molemmissa mutta en mikään huippu.

"Näin. Kuten korreloivat kaikki muutkin lahjakkuuden lajit. Lahjakas (älykäs) ihminen on todennäköisesti lahjakas kaikilla alueilla. Näin tutkimusten mukaan, av:n idiootit saavat mutuilla mitä huvittaa." - Ja lähde oli? Itse olen todennäköisesti keskivertoa lahjattomampi, mutta epäilen suuresti, että lahjakkuus ja älykkyys ole sama asia. Epäilen myös, että jos vaikkapa ihminen on lahjakas jollain alueella, niin olisi, myös lahjakas kaikilla muilla alueilla. Toisaalta on, ehkä lahjakkuuden alueita, jotka avittavat monen muun asian omaksumista ns. porttiteorian kautta voisin esimerkiks, joka i ajatella, että jos olet kiellellisesti lahjakas, niin saattaa ehkä oppia normaalia paremmin laulun sanat ulkoa, joka taas on ihan kiva juttu silloin kun pitää laulaa. Tai jos on kirjallisesti "lahjakas" niin, että osaa helposti kirjoittaa ja tuottaa tekstiä eritavoin, niin saattaa olla, että tästä taidosta on hyötyä silloin kun pitäiä kirjoittaa, vaikkapa yläasteen historiankokeessa vastaus. Hyvin jäsennelty ja kauniilla käsialalla muotolitu vastaus "uppoaa paremmin" lukijaan kuin sekava altajunnanvirtana ja epäselvällä käisialalla kirjoitettu vastaus, vaikka molemmissa vastauksista olisi löydettävissä oikea vastaus.   

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:41"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:35"]

Semantiikasta ja semiotiikasta, ihan kieliopistakin, huomaa, että kielikin on pohjimmiltaan matematiikkaa. On sanoja joilla on tietty arvo ja ne muodostavat sanajonoja tietyin ehdoin. Osa sanoistaa vaatii parin. Esimerkiksi verbi katsoa vaatii aina myös tekemisen kohteen. Lause Minä katson. on sinällään epätäydellinen, ellei se ole vastaus esimerkiksi kysymykseen Kuka katsoo salkkareita? jolloin lause on muodoltaan Minä katson [salkkareita]. Salkkarit ovat siis äänettömänä ja näkymättömänä kohteena olemassa. Vastineena Minä juoksen. ei vaadi kohdetta, eikä oikeastaan voikaan sitä ottaa. Korreloivat siis keskenään vahvastikin.

[/quote]

Ei, kieli ei ole pohjimmiltaan matematiikkaa. Kun otat tietyn pienen osa-alueen, jota voit osittain mallintaa matemaattisin keinoin, niin se ei tarkoita, että kaikki kielessä on matematiikkaa, tai että tärkein osa on.
[/quote]

Minusta niillä on sama pohja ja niitä prosessoidaan aivoissa samankaltaisesti. Voit olla vapaasti eri mieltä, mutta toivoisin muitakin perusteluja kuin ei-sanan.

Matemaattinen lahjakkuus auttaa kielten oppimisessa mutta kielellinen lahjakkuus ei välttämättä matematiikassa.

Itse olen keskiverto molemmissa, mutta mieheni on molemmissa huippulahjakas, lisäksi sekä musikaalisesti lahjakas että osaa piirtää ja maalata.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:46"]"Näin. Kuten korreloivat kaikki muutkin lahjakkuuden lajit. Lahjakas (älykäs) ihminen on todennäköisesti lahjakas kaikilla alueilla. Näin tutkimusten mukaan, av:n idiootit saavat mutuilla mitä huvittaa." - Ja lähde oli? Itse olen todennäköisesti keskivertoa lahjattomampi, mutta epäilen suuresti, että lahjakkuus ja älykkyys ole sama asia. Epäilen myös, että jos vaikkapa ihminen on lahjakas jollain alueella, niin olisi, myös lahjakas kaikilla muilla alueilla. Toisaalta on, ehkä lahjakkuuden alueita, jotka avittavat monen muun asian omaksumista ns. porttiteorian kautta voisin esimerkiks, joka i ajatella, että jos olet kiellellisesti lahjakas, niin saattaa ehkä oppia normaalia paremmin laulun sanat ulkoa, joka taas on ihan kiva juttu silloin kun pitää laulaa. Tai jos on kirjallisesti "lahjakas" niin, että osaa helposti kirjoittaa ja tuottaa tekstiä eritavoin, niin saattaa olla, että tästä taidosta on hyötyä silloin kun pitäiä kirjoittaa, vaikkapa yläasteen historiankokeessa vastaus. Hyvin jäsennelty ja kauniilla käsialalla muotolitu vastaus "uppoaa paremmin" lukijaan kuin sekava altajunnanvirtana ja epäselvällä käisialalla kirjoitettu vastaus, vaikka molemmissa vastauksista olisi löydettävissä oikea vastaus.   

 
[/quote]

Älykkyys on ennen kaikkea kykyä hahmottaa yksityiskohdat sekä niiden muodostamat kokonaisuudet nopeasti ja samanaikaisesti ja kykyä soveltaa nopeasti niiden välisiä kytköksiä.

Näin ollen älykäs/yleislahjakas ihminen on hyvä lähes kaikessa.

Mun veli ja isä on just tuollaisia että ovat olleet matematiikassa tosi lahjakkaita (10:n oppilaita) ja kielissä tosi lahjattomia (6:n oppilaita), eli kyllä niitä aloittajan esittämiä tyyppejä on.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:41"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:35"] Semantiikasta ja semiotiikasta, ihan kieliopistakin, huomaa, että kielikin on pohjimmiltaan matematiikkaa. On sanoja joilla on tietty arvo ja ne muodostavat sanajonoja tietyin ehdoin. Osa sanoistaa vaatii parin. Esimerkiksi verbi katsoa vaatii aina myös tekemisen kohteen. Lause Minä katson. on sinällään epätäydellinen, ellei se ole vastaus esimerkiksi kysymykseen Kuka katsoo salkkareita? jolloin lause on muodoltaan Minä katson [salkkareita]. Salkkarit ovat siis äänettömänä ja näkymättömänä kohteena olemassa. Vastineena Minä juoksen. ei vaadi kohdetta, eikä oikeastaan voikaan sitä ottaa. Korreloivat siis keskenään vahvastikin. [/quote] Ei, kieli ei ole pohjimmiltaan matematiikkaa. Kun otat tietyn pienen osa-alueen, jota voit osittain mallintaa matemaattisin keinoin, niin se ei tarkoita, että kaikki kielessä on matematiikkaa, tai että tärkein osa on. [/quote] Minusta niillä on sama pohja ja niitä prosessoidaan aivoissa samankaltaisesti. Voit olla vapaasti eri mieltä, mutta toivoisin muitakin perusteluja kuin ei-sanan.

[/quote]

Kuule jästipää. Yliopistossa on sellainen aine kuin (yleinen) kielitiede. Kielitiedettä ei opiskella osana matematiikkaa. Ei itsestäänselviä asioita pahemmin tarvitse perustella.

Minulla on kaveri jolla on 10 matikas, fysiikas, kemias ja kielissä. On todella sosiaalinen ja iloinen, eikä mikään nörtti.
Ihme yleistystä. Myös sukulaisella on 10 kielissä ja matikassa ja hänen isällään myös....

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:52"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:41"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:35"] Semantiikasta ja semiotiikasta, ihan kieliopistakin, huomaa, että kielikin on pohjimmiltaan matematiikkaa. On sanoja joilla on tietty arvo ja ne muodostavat sanajonoja tietyin ehdoin. Osa sanoistaa vaatii parin. Esimerkiksi verbi katsoa vaatii aina myös tekemisen kohteen. Lause Minä katson. on sinällään epätäydellinen, ellei se ole vastaus esimerkiksi kysymykseen Kuka katsoo salkkareita? jolloin lause on muodoltaan Minä katson [salkkareita]. Salkkarit ovat siis äänettömänä ja näkymättömänä kohteena olemassa. Vastineena Minä juoksen. ei vaadi kohdetta, eikä oikeastaan voikaan sitä ottaa. Korreloivat siis keskenään vahvastikin. [/quote] Ei, kieli ei ole pohjimmiltaan matematiikkaa. Kun otat tietyn pienen osa-alueen, jota voit osittain mallintaa matemaattisin keinoin, niin se ei tarkoita, että kaikki kielessä on matematiikkaa, tai että tärkein osa on. [/quote] Minusta niillä on sama pohja ja niitä prosessoidaan aivoissa samankaltaisesti. Voit olla vapaasti eri mieltä, mutta toivoisin muitakin perusteluja kuin ei-sanan.

[/quote]

Kuule jästipää. Yliopistossa on sellainen aine kuin (yleinen) kielitiede. Kielitiedettä ei opiskella osana matematiikkaa. Ei itsestäänselviä asioita pahemmin tarvitse perustella.
[/quote]

Vastapuolen haukkuminen ei ole osa hyvää keskustelu- ja väittelytaitoa. Se, ettei jotakin opiskella osana jotakin toista, ei tarkoita, etteikö niillä voisi olla yhteistä perustaa tai etteikö niitä hahmotettaisi samalla tavalla aivoissa.
Itsestäänselvyydethän vasta täytyykin perustella, niillehän on vankka pohja olemassa.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:52"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:46"]"Näin. Kuten korreloivat kaikki muutkin lahjakkuuden lajit. Lahjakas (älykäs) ihminen on todennäköisesti lahjakas kaikilla alueilla. Näin tutkimusten mukaan, av:n idiootit saavat mutuilla mitä huvittaa." - Ja lähde oli? Itse olen todennäköisesti keskivertoa lahjattomampi, mutta epäilen suuresti, että lahjakkuus ja älykkyys ole sama asia. Epäilen myös, että jos vaikkapa ihminen on lahjakas jollain alueella, niin olisi, myös lahjakas kaikilla muilla alueilla. Toisaalta on, ehkä lahjakkuuden alueita, jotka avittavat monen muun asian omaksumista ns. porttiteorian kautta voisin esimerkiks, joka i ajatella, että jos olet kiellellisesti lahjakas, niin saattaa ehkä oppia normaalia paremmin laulun sanat ulkoa, joka taas on ihan kiva juttu silloin kun pitää laulaa. Tai jos on kirjallisesti "lahjakas" niin, että osaa helposti kirjoittaa ja tuottaa tekstiä eritavoin, niin saattaa olla, että tästä taidosta on hyötyä silloin kun pitäiä kirjoittaa, vaikkapa yläasteen historiankokeessa vastaus. Hyvin jäsennelty ja kauniilla käsialalla muotolitu vastaus "uppoaa paremmin" lukijaan kuin sekava altajunnanvirtana ja epäselvällä käisialalla kirjoitettu vastaus, vaikka molemmissa vastauksista olisi löydettävissä oikea vastaus.      [/quote] Älykkyys on ennen kaikkea kykyä hahmottaa yksityiskohdat sekä niiden muodostamat kokonaisuudet nopeasti ja samanaikaisesti ja kykyä soveltaa nopeasti niiden välisiä kytköksiä. Näin ollen älykäs/yleislahjakas ihminen on hyvä lähes kaikessa.

[/quote]

No niin. Onkos kirjoituksesi älykkyydestä jo hyväksytty julkaistavaksi Naturessa?

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:55"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:52"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:46"] [quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:41"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:35"] Semantiikasta ja semiotiikasta, ihan kieliopistakin, huomaa, että kielikin on pohjimmiltaan matematiikkaa. On sanoja joilla on tietty arvo ja ne muodostavat sanajonoja tietyin ehdoin. Osa sanoistaa vaatii parin. Esimerkiksi verbi katsoa vaatii aina myös tekemisen kohteen. Lause Minä katson. on sinällään epätäydellinen, ellei se ole vastaus esimerkiksi kysymykseen Kuka katsoo salkkareita? jolloin lause on muodoltaan Minä katson [salkkareita]. Salkkarit ovat siis äänettömänä ja näkymättömänä kohteena olemassa. Vastineena Minä juoksen. ei vaadi kohdetta, eikä oikeastaan voikaan sitä ottaa. Korreloivat siis keskenään vahvastikin. [/quote] Ei, kieli ei ole pohjimmiltaan matematiikkaa. Kun otat tietyn pienen osa-alueen, jota voit osittain mallintaa matemaattisin keinoin, niin se ei tarkoita, että kaikki kielessä on matematiikkaa, tai että tärkein osa on. [/quote] Minusta niillä on sama pohja ja niitä prosessoidaan aivoissa samankaltaisesti. Voit olla vapaasti eri mieltä, mutta toivoisin muitakin perusteluja kuin ei-sanan. [/quote] Kuule jästipää. Yliopistossa on sellainen aine kuin (yleinen) kielitiede. Kielitiedettä ei opiskella osana matematiikkaa. Ei itsestäänselviä asioita pahemmin tarvitse perustella. [/quote] Vastapuolen haukkuminen ei ole osa hyvää keskustelu- ja väittelytaitoa.

[/quote]

Roskaa. Idiootin kutsuminen idiootiksi on vain tosiasioiden toteamista. On muuten tunnettua, että tieteellisen keskustelun vetäminen keskusteluksi hyvistä keskustelutavoista kertoo suoraan siitä, että asian esittäjän tieteellisten asioiden osaamisen taso on olematon.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 21:03"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:55"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:52"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:46"] [quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:41"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:35"] Semantiikasta ja semiotiikasta, ihan kieliopistakin, huomaa, että kielikin on pohjimmiltaan matematiikkaa. On sanoja joilla on tietty arvo ja ne muodostavat sanajonoja tietyin ehdoin. Osa sanoistaa vaatii parin. Esimerkiksi verbi katsoa vaatii aina myös tekemisen kohteen. Lause Minä katson. on sinällään epätäydellinen, ellei se ole vastaus esimerkiksi kysymykseen Kuka katsoo salkkareita? jolloin lause on muodoltaan Minä katson [salkkareita]. Salkkarit ovat siis äänettömänä ja näkymättömänä kohteena olemassa. Vastineena Minä juoksen. ei vaadi kohdetta, eikä oikeastaan voikaan sitä ottaa. Korreloivat siis keskenään vahvastikin. [/quote] Ei, kieli ei ole pohjimmiltaan matematiikkaa. Kun otat tietyn pienen osa-alueen, jota voit osittain mallintaa matemaattisin keinoin, niin se ei tarkoita, että kaikki kielessä on matematiikkaa, tai että tärkein osa on. [/quote] Minusta niillä on sama pohja ja niitä prosessoidaan aivoissa samankaltaisesti. Voit olla vapaasti eri mieltä, mutta toivoisin muitakin perusteluja kuin ei-sanan. [/quote] Kuule jästipää. Yliopistossa on sellainen aine kuin (yleinen) kielitiede. Kielitiedettä ei opiskella osana matematiikkaa. Ei itsestäänselviä asioita pahemmin tarvitse perustella. [/quote] Vastapuolen haukkuminen ei ole osa hyvää keskustelu- ja väittelytaitoa.

[/quote]

Roskaa. Idiootin kutsuminen idiootiksi on vain tosiasioiden toteamista. On muuten tunnettua, että tieteellisen keskustelun vetäminen keskusteluksi hyvistä keskustelutavoista kertoo suoraan siitä, että asian esittäjän tieteellisten asioiden osaamisen taso on olematon.
[/quote]

Näkemyksiä on erilaisia ja harvoja on pystytty aukottomasti todistamaan.
Onpa täällä tänä iltana aggressiota ilmassa.

Komppaan kanssa sitä, ettei kieli ei ole kyllä matematiikkaa. Tuolla perusteluksi esittämälläsi transitiiviverbihötölläkäänhän nyt ei ollut mitään tekemistä matematiikan kanssa. Se on sitten eri asia, onko matematiikalla kielellisiä ominaisuuksia (=on). No hei, tämähän selittää sen lukion open havainnon!