Miksi on yleensä lahjakas vain jommassakummassa?
Eli joko kielissä tai sitten matemaattisissa aineissa, miksei kummassakin samaan aikaan?
Kommentit (34)
Itselläni oli lukiossa kympin keskiarvo molemmissa vaikka panostin keskimääräistä vähemmän.
Toinen aivolohko hallitsee toista. Ja yleensä matimaattisesti lahjakkailla on vähemmän hyvät sosiaaliset taidot.
Ei pidä paikkaansa, kyseessä on pelkkä laajalle levinnyt väärinkäsitys. Oikeasti nimittäin sekä matemaattinen että kielellinen lahjakkuus korreloivat keskenään.
Miksi noin luulet, ap? Monesti ihminen on lahjakas molemmissa, tai ei kummassakaan. Itse on molemmissa.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:23"]
Itselläni oli lukiossa kympin keskiarvo molemmissa vaikka panostin keskimääräistä vähemmän.
[/quote]
Pitkässä vai lyhyessä matikassa?
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:25"]Toinen aivolohko hallitsee toista. Ja yleensä matimaattisesti lahjakkailla on vähemmän hyvät sosiaaliset taidot.
[/quote]
Kuka vielä uskoo tähän ikivanhaan myyttiin? Joku tyhmä ilmeisesti.
Mitä ihmeen paskaa te oikein luette? Matemaattinen lahjakkuus, kielellinen lahjakkuus. Täyttä paskaa!
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:27"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:25"]Toinen aivolohko hallitsee toista. Ja yleensä matimaattisesti lahjakkailla on vähemmän hyvät sosiaaliset taidot. [/quote] Kuka vielä uskoo tähän ikivanhaan myyttiin? Joku tyhmä ilmeisesti.
[/quote] Kuka tyhmä ottaa jonkun aivovapaan kommentin tosissaan. Joku tyhmä ilmeisesti :D?
Kyllä niitäkin on, jotka ovat lahjakkaita molemmissa ja monissa muissa aineissa sen lisäksi. Yli 30 vuoden lukio-opettajan kokemuksella voin todeta, että matemaattisesti lahjakkaat menestyvät myös kielissä erinomaisesti, mutta kielissä lahjakkaat saattavat olla matemaattisissa aineissa täysiä tumpeloita. Tosin oletan, että monesti menestymättömyyden takana on motivaation puute eli jos viitsisi panostaa vähän enemmän, niin ns. vaikeissakin aineissa voisi menestyä ihan kohtuullisesti, jopa hyvin.
Mun lapsi on lahjakas matematiikassa ja fysiikassa, sekä kielissä, varsinkin kieliopeissa.
Haluuko joku AV-mamma tulla testaamaan mun kielitaidon? En ole kovin itsevarma kielitaitoni suhteen!
M24
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:25"]Ei pidä paikkaansa, kyseessä on pelkkä laajalle levinnyt väärinkäsitys. Oikeasti nimittäin sekä matemaattinen että kielellinen lahjakkuus korreloivat keskenään.
[/quote]
Näin. Kuten korreloivat kaikki muutkin lahjakkuuden lajit. Lahjakas (älykäs) ihminen on todennäköisesti lahjakas kaikilla alueilla. Näin tutkimusten mukaan, av:n idiootit saavat mutuilla mitä huvittaa.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:29"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:25"]Ei pidä paikkaansa, kyseessä on pelkkä laajalle levinnyt väärinkäsitys. Oikeasti nimittäin sekä matemaattinen että kielellinen lahjakkuus korreloivat keskenään. [/quote] Näin. Kuten korreloivat kaikki muutkin lahjakkuuden lajit. Lahjakas (älykäs) ihminen on todennäköisesti lahjakas kaikilla alueilla. Näin tutkimusten mukaan, av:n idiootit saavat mutuilla mitä huvittaa.
[/quote] Ja toiset av-idiootit uskoa kaikki ironiset kommentit kuten huvittaa ;)
Mä olen kielellisesti lahjakas ja oon mies.
Tyypillinen stereotypia että naiset olisivat yleensä miehiä parempia kielellisesti.
Oon ollu magneettikuvauksessa ja mulla on vasen aivolohko isompi.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:28"]Yli 30 vuoden lukio-opettajan kokemuksella voin todeta - - jos viitsisi panostaa vähän enemmän, niin ns. vaikeissakin aineissa voisi menestyä ihan kohtuullisesti, jopa hyvin.
[/quote]
Voin kuvitella kuinka pidit tätä asennetta yllä oppitunneillakin, jotta huonosti menestyvät tajuaisivat hävetä tyhmyyttään.
Semantiikasta ja semiotiikasta, ihan kieliopistakin, huomaa, että kielikin on pohjimmiltaan matematiikkaa. On sanoja joilla on tietty arvo ja ne muodostavat sanajonoja tietyin ehdoin. Osa sanoistaa vaatii parin. Esimerkiksi verbi katsoa vaatii aina myös tekemisen kohteen. Lause Minä katson. on sinällään epätäydellinen, ellei se ole vastaus esimerkiksi kysymykseen Kuka katsoo salkkareita? jolloin lause on muodoltaan Minä katson [salkkareita]. Salkkarit ovat siis äänettömänä ja näkymättömänä kohteena olemassa. Vastineena Minä juoksen. ei vaadi kohdetta, eikä oikeastaan voikaan sitä ottaa.
Korreloivat siis keskenään vahvastikin.
Matemaattiset aineet 10 ja kielet 9. En tiedä onko lahjakkuutta vai ahkeruutta. Naisen saamisessa sen sijaan lahjakkuutta puuttuu, ei onnistu vaikka olisin siinä miten ahkera
Minulle matematiikka on aina ollut ( yläasteelle menon jälkeen) vaikeaa. Äidinkieli taas on ollut helppoa. Tykkäsin kieliopistakin, koska se oli mielenkiintoista ja helppoa.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 20:35"]
Semantiikasta ja semiotiikasta, ihan kieliopistakin, huomaa, että kielikin on pohjimmiltaan matematiikkaa. On sanoja joilla on tietty arvo ja ne muodostavat sanajonoja tietyin ehdoin. Osa sanoistaa vaatii parin. Esimerkiksi verbi katsoa vaatii aina myös tekemisen kohteen. Lause Minä katson. on sinällään epätäydellinen, ellei se ole vastaus esimerkiksi kysymykseen Kuka katsoo salkkareita? jolloin lause on muodoltaan Minä katson [salkkareita]. Salkkarit ovat siis äänettömänä ja näkymättömänä kohteena olemassa. Vastineena Minä juoksen. ei vaadi kohdetta, eikä oikeastaan voikaan sitä ottaa. Korreloivat siis keskenään vahvastikin.
[/quote]
Ei, kieli ei ole pohjimmiltaan matematiikkaa. Kun otat tietyn pienen osa-alueen, jota voit osittain mallintaa matemaattisin keinoin, niin se ei tarkoita, että kaikki kielessä on matematiikkaa, tai että tärkein osa on.
Mä en oo kummassakaan