Lue keskustelun säännöt.
Täytän tänään pyöreitä eikä ole ketään ketä kutsua juhlistamaan merkkipäivää
05.04.2022 |
Minulla ei ole ainoatakaan ystävää, ei sukulaisia ei ketään olen aivan yksin. Ostin kakun ja kynttilät, mutta kakku on pöydällä edessäni koskemattomana ja kynttilät sytyttämättä ja taitaa mennä kaikki roskiin. Taidan tästä painua itkien nukkumaan pahan oloni pois.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minkä verran täytät?
30 vuotta.
Sulla on sentään aikaa vielä löytää ihana mies ja ehkä myös perustaa perhe. Itse täytin äskettäin 49 v, mutta eipä ukkoni ollut tietääkseen koko synttäreistä. Turha uneksiakaan mistään onnitteluista, saati lahjasta. Ja yleensä äitini sentään on aina muistanut soittaa syntymäpäivänäni ja laulaa puhelimessa minulle onnittelulaulun, mutta tänä vuonna ei muistanut ja nolona sitten onnitteli, kun soitin ja muistutin häntä... Myöskään poikani ei muistanut synttäreitäni, mutta sinänsä ymmärrettävää, kun on armeijassa ja siellä niin paljon muuta tekemistä. Mutta poikakin kyllä sitten onnitteli, kun itse hänelle muistutin asiasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synttärivieras kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synttärivieras kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minkä verran täytät?
30 vuotta.
Elämässäsi voin vielä tapahtua hyviä asioita. Toivotaan parasta. Muistan päivän, jolloin täytin 30. Avioliittoni oli karmeassa tilassa ja tuntui, että elämä oli pilalla. Mutta muutaman vuoden päästä tilanteeni muuttui paremmaksi.
Voi tapahtua tai sitten mikään ei muutu muuta kuin kurjemmaksi. Minäkin täytän tänään 32 vuotta mutta ei ole muuttunut mikään ja olen ap:n kanssa samassa tilanteessa. Surullista on.
Onnea sullekin (halaa), olet pari vuotta edellä! Näistä kukista riittää teille molemmille omat ja suklaat onkin tarkoitettu jaettavaksi koko porukan kesken! Ihana päästä näin yllättäin kaksille uusille synttäreille! Hyvä että on tuo kakku, kun tuli näin paljon porukkaa ja kaikki toi vähän jotain! Aah, joku on leipaissut ihan lämpimät voipullat, tuoksuu tänne asti! Oi, kuinka hienoa 🤗. Upeet synttärit saitte! Tupa on täynnä ihania, iloisia uusia ihmisiä. Voi että!
Ei kiitti. Häipyy ovesta äkkiä ulos tupakalle ja juoksee karkuun. Inhoan nyyttäreitä, pullaa ja muita herkkuja, mutta kaikista eniten vihaan kaltaisiasi tekopirteitä pirkkoja. Terv. 32v
No, tää "tekopirtee pirkko" ei ole mikään tekopirtee kuten ei kusipääkään. Olenpahan itse aikanani viettänyt kolmekymppiset ypöyksin juuri eronneena ja satojen kilometrien päässä omista läheisistä. Ei ollut kakkua, ei kynttilöitä, ei juhlamieltä eikä elämniloa. Toive kuolemasta oli. Tiedän mitä yksinäisyys on.
Tiedän myös ettei ole ihan ideaalielämää sekään, jos kyynisesti suhtautuu jo nuorella iällä kaikkeen vähänkään positiiviseen. Kuten toisten ihmisten innostukseen.
Kiitos onnitteluista. Älkää riidelkö, pyydän. Tulee muuten paha mieli kaikille ja olisi tärkeämpää, että kaikilla on mukavaa. <3 Ap
Vierailija kirjoitti:
Todella lapsellista juhlistaa syntymäpäiviä aikuisena.
Suurin osa ihmisistä ilahtuu kun muistetaan syntymäpäivänä.
HÄ - HÄ !
Tänään vanhenet taas VÄ - HÄ ,
katsos TÄ - HÄ :
PALJON ONNEA AP !
40, 50, 60 - kerran sain kortin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas en ole koskaan juhlinut pyöreitä enkä muitakaan. 50setkin sukulaiset teki mulle juhlat. Vanhenee sitä juhlimattakin, samoin menee juhannukset sun muut, tulee ne juhlimattakin. Elämää se vain on. Häntä pystyyn!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minkä verran täytät?
30 vuotta.
Sulla on sentään aikaa vielä löytää ihana mies ja ehkä myös perustaa perhe. Itse täytin äskettäin 49 v, mutta eipä ukkoni ollut tietääkseen koko synttäreistä. Turha uneksiakaan mistään onnitteluista, saati lahjasta. Ja yleensä äitini sentään on aina muistanut soittaa syntymäpäivänäni ja laulaa puhelimessa minulle onnittelulaulun, mutta tänä vuonna ei muistanut ja nolona sitten onnitteli, kun soitin ja muistutin häntä... Myöskään poikani ei muistanut synttäreitäni, mutta sinänsä ymmärrettävää, kun on armeijassa ja siellä niin paljon muuta tekemistä. Mutta poikakin kyllä sitten onnitteli, kun itse hänelle muistutin asiasta...
Voi naiset naiset milloin opitte ettei miehet osaa lukea teidän ajatuksia. Huoh. Olisit muistuttanut miestäsi hyvissä ajoin asiasta. Minä miehenä muistan aina äitini ja vaimoni syntymäpäivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myöhästyneet onnittelut, AP! Olen täyttänyt pyöreitä ja vajaita ilman juhlia. Olen viettänyt kymmeniä jouluja ja muita ns. juhlapyhiä yksin. Ensimmäiset kerrat ehkä vähän kirpaisivat ja itkettivät. Sen jälkeen olen vain laittanut itselleni jotain kivaa syötävää, lukenut hyviä kirjoja ja katsellut parhaita ohjelmia telkusta, silittänyt kissaa ja käynyt pitkillä kävelyillä. Aina ei ystäviä ole lähellä tai eivät vaan muista, suku taas ei välitä - joten parasta yrittää pärjäillä omillaan.
AP, pidä itsestäsi huolta ja arvosta itseäsi tarpeeksi. Sinä riität! :) <3
Todella lapsellista juhlistaa syntymäpäiviä aikuisena.