Tunnen muuttuvani kovaksi ja katkeraksi

Luulenpa, että tämä vaatisi syvempää itsetutkiskelua. Sulla nimittäin on moni asia todella hyvin. Oma mieheni kuoli yllättäen ja kaikki haaveeni romuttuivat samalla. Silti voin sanoa nykyään, että olen ihan tyytyväinen, onnellinenkin. Pysähdy ja hiljenny miettimään rehellisesti elämääsi ja valintojasi, sekä omaa sisintäsi. Sieltä voit löytää kaiken oleellisen.

Susta on tulossa keski-ikäinen. Kaikki keski-ikäiset muuttuu perseelle ammutuiksi karhuiksi.

t.mies

No miten se mies sitten kohtelee? Eikö tuo kuumaa joutavaa tai ämpäriä, kun sairastat? Ei vastaa huomioinnilla, kun sinä huomioit? Vai onko se tuo, ettei halua viedä lapsia mummoloihin, että saisitte olla viikonlopun kahden? 

Jatkuva sairastelu on kyllä hyvin ankeaa, häiritsee töitä, eikä voi oikein käydä missään, lapsiperhetutuilla ainakaan, kun on jotain pöpöä koko ajan. Silloin olis vähän pakko keksiä jotain muuta viihdykettä, katsoa elokuvia, lukea kirjoja. Jos ei ole tällaisista kiinnostunut, kyllästyy saikulla tosiaan kuoliaaksi. Ja siinä etääntyy puolisostakin, jos joutuu potemaan aivan yksin kaikki vaivansa, eikä vedetä yhtä köyttä. 32

Ap, sinä olet jo.

Yritä keksiä illalla kuluneesta päivästä kolme positiivisinta asiaa. Itseltä loppui duunivitutus, kun aloin väkisin ajatella positiivisesti.

Saamalla lapsia samalla myös uhraat osan omaa elämääsi lapsillesi. Tuntuu nyt että haluat elää täsmälleen niinkuin ennen lapsia. Hae ne hyvät hetken lapsen kanssa tai sellaisista asioista jotka ovat tällä hetkellä mahdollisia. Suosittelen sulle elämänhallinta kirjoja, ne auttavat sinua hallitsemaan mieltäsi ja saat pahan olon pois pelkällä mietiskelyllä. Sä olet ehkä unohtanut kuinka hyvin teillä on asiat, moni haluaisi olla paikallasi. Muista että parisuhteelleekin koettelevinta aikaa on juuri pikkulapsiaika, jos sen yli taiteilette suhteenne on tosi kestävää laatua. Miehesi ehkä reagoi stressiin juuri haluttomuudella, sinä taas päinvastoin. Minulla on ollut huolenaiheena pohjaton yksinäisyys, köyhyys, väsymys. Olisiko ehkä itsetutkiskelun paikka, sinä olet lapsillesi äiti ja sillloin sinun kuuluu laittaa lapsesi etusijalle eikä marista pikkumaisista asioista. Kukaan ei tiedä koska elämä päättyy mutta silti ei voi joka päivä olla kuin juhlaa.
Kerkeät hyvin todennäköisesti vielä vuosikymmeniä käymään salilla ja hoitamaan kauneutta kaikessa rauhassa. Elämäntilanteesi on nyt tuo, joten harrastat silloin kun kerkeät/kykenet ja keksit muita asioita jotka tuo iloa. Toiset ei välttämättä saa koskaan tehdä niitä asioita mitä haluavat, sinä saat edes joskus. Kai nyt äitiyskin tuo sinulle jotain iloa? Tuntuu että kaikki muu on sitä elämää mutta se ei.

Joo 54, niinhän se on. Yksi suuri stressin aihe on, että mitä jos mies päättää lopettaa seksin kokonaan. Ap

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 12:06"]

Joo 54, niinhän se on. Yksi suuri stressin aihe on, että mitä jos mies päättää lopettaa seksin kokonaan. Ap

[/quote]

Mitä kiukkusempi ja tyytymättömämpi olet, sitä vähemmän miestä kiinnostaa.

Positiivisen kautta.

Viestini oli ehkä hieman tyly, pahoitteluni siitä.
En usko että seksi loppuisi kokonaan, mutta voi olla että jos siitä tulee välillenne riitaa, se vähentyy entisestään. Ehkä se terapiakin olisi kohdallaan jos tuntuu ettei teillä ole enää kunnolla puheyhteyttä tms. Ei siitä ainakaan mitään haittaa olisi ja suhteen eteen kannattaa tehdä töitä, lastenkin takia, vaihtamalla harvoin paranee.

- 54.

Mullakin on noita vaiheita. Kun lapsi sairastaa tai minä, niin töissä tulee paskaa niskaan. En pääse ikinä kampaajalle ja tyvikasvu on törkeä. Aina kun tuntui, että elämä on ihan ok, niin jotain huonoa tapahtuu. Liikunta on mulla se pakokeino arjesta ja siitäkin tunnen syyllisyyttä että raahaan lapsen lapsiparkkiin siksi ajaksi. Villi uhmaikäinen taapero, työstressi ja parisuhde vie mut kohta hautaan.

Ties kuinka monennen kerran - tätä se lapsiperhearkion! Get over with it!

* ituttaaa kun aikuisilla ihmisillä ei ole sen verran hahmottamiskykyä, että sitten ollaan äimänkäkenä kun arki ei näytä Pampers-mainokselta.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 12:19"]Ties kuinka monennen kerran - tätä se lapsiperhearkion! Get over with it!

* ituttaaa kun aikuisilla ihmisillä ei ole sen verran hahmottamiskykyä, että sitten ollaan äimänkäkenä kun arki ei näytä Pampers-mainokselta.
[/quote] En mä ainakaan ole yllättynyt sillä tähän olen jo toisen kerran ryhtynyt. Ja tosiaan, ei se arki aina ole paskaa paitsi tänään taas. Uhmispoika maalasi itsensä kirkkaanpunaisella huulipunalla kauttaaltaan ja teki koko aamun tuhoja. Laitoin pojan rattaisiin, en edes meikannut, aurinkolasit silmille ja ulos. Nyt poika nukkuu :)

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 10:51"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 10:44"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 10:28"]

Jos olen kiinnostunut treenaamisesta ja seksistä, olen kiinnostunut niistä enkä edes halua "keksiä" jotain muuta tilalle. Alle 2v on nuorin, toinen on jo koululainen. Kyllä varmaan jonkun muun mies antaa hanakammin sitä seksiä. Toisaalta jonkun muun ei varmaan senkään vertaa kuin omani...enkä nyt tosiaan ole vaihtamassa, rakastan kyllä miestäni. Jos siis viitsin enää edes uskoa rakkauteen tässä tyytymättömyyden suossa. Ap

[/quote]Suomeksi: olet kiinnostunut itsestäsi. Harmi, että sinulla on myös perhe, jonka olet saattanut jopa haluta. 
[/quote] niin, en vain ilmeisesti osaa elää lasten kautta kuten paremmat äidit. Ap
[/quote]

Ei sinun kuulukaan elää lasten kautta, mutta kun olet ne hankkinut niin tämä vaihe on raskas ja elettävä läpi.
Kun nyt et kaada tyytymättömyyttäsi lasten niskaan tulet saamaan heistä valtavasti iloa.
On yritettävä nähdä vähän kauemmas.
Ja nyt voit ottaa itsellesi kohtuudella aikaa ja myös hankkia lastenvahdin silloin tällöin.
Jos löytyy kiva ihminen, niin hän voi tuoda lapsillesi iloa, eikä aiheudu mitään vahinkoa.

Meillä on miehen kanssa lähes aina ihan hyvä puheyhteys. Lapsenvahtia en voi hankia, koska mies ei halua. Eikä se lisäisi miehen seksihaluja. Ap

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 12:11"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 12:06"]

Joo 54, niinhän se on. Yksi suuri stressin aihe on, että mitä jos mies päättää lopettaa seksin kokonaan. Ap

[/quote]

Mitä kiukkusempi ja tyytymättömämpi olet, sitä vähemmän miestä kiinnostaa.

Positiivisen kautta.
[/quote] Niinpä. On sanonutkin sen. Onko se MInulle reilu asetelma? Ap

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 12:35"]

Meillä on miehen kanssa lähes aina ihan hyvä puheyhteys. Lapsenvahtia en voi hankia, koska mies ei halua. Eikä se lisäisi miehen seksihaluja. Ap

[/quote]

Olen jotenkin juuttunut niin tiukasti siihen että miehen seksihalut tai niiden puuten on se ongelma etkä suinkaan näe mitään kehitettävää omassa ajatusmaailmassasi. Seksi on helppo stressinlievittäjä, kuten heroiini shotti, mutta oikealla asennoitumisella ja arjen organisoimisella voi tasapainoittaa tilannetta paljonkin.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 12:56"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 12:35"]

Meillä on miehen kanssa lähes aina ihan hyvä puheyhteys. Lapsenvahtia en voi hankia, koska mies ei halua. Eikä se lisäisi miehen seksihaluja. Ap

[/quote]

Olen jotenkin juuttunut niin tiukasti siihen että miehen seksihalut tai niiden puuten on se ongelma etkä suinkaan näe mitään kehitettävää omassa ajatusmaailmassasi. Seksi on helppo stressinlievittäjä, kuten heroiini shotti, mutta oikealla asennoitumisella ja arjen organisoimisella voi tasapainoittaa tilannetta paljonkin.
[/quote] piti varmaan olla Olet? Joo, varmasti näin on! Mutta nyt tuntuu Tosi vaikealta hyväksyä jo se, etten pääse salille tänäänkään. Ja nyt jo stressaan sitä, yritätkö saada illalla seksiä vai tyydynkö omaan käteen. Ap

Huh, mikä uhriutuja!

Keksimpäs, seksin - mutta jos mies ei ole kiinnostunut kuten minä niin sekin vain lisää ahdistusta. Ap