Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku mies selittää, miksi (jotkut) miehet haluaa lapsia mutta eivät sitten hoidakaan niitä?
03.04.2022 |
Lähtötilanne siis tämä (ja ei koske kaikkia miehiä, vaan joitakin, joista haluan ymmärtää mistä on kyse): mies haluaa perheen ja lapsia, lupaa osallistua vauvan/lapsen hoitoon, lupaa tasavertaista vanhemmuutta jne.
No lopputulos: ei suostu vaihtamaan vaippoja, ei suostu hoitamaan yöheräämisiä (antamaan pullosta maitoa), ei suostu heräämään aikaisin lasten kanssa antaakseen heille aamupalaa, ei vie leikkipuistoon, ei suostu hoitamaan osaa päiväkotikuskauksista jne. Ei osallistu, ei hoida, vaikka lapsen halusi.
Ja kyseessä siis tilanteet, joissa nainen haluaa miehen osallistuvan eikä välitä pätkääkään siitä pukeeko mies lapselle vihreän vai keltaisen paidan tai onko se paita vaikka nurinpäin päällä, kunhan se on päällä.
Selittäkää.
Kommentit (970)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halutaan saada kirsikat kakun päältä. Saadaan lapsi statuksen vuoksi. On kiva olla perheellinen ja tuntea itsensä alfaurokseksi, jolla on nainen ja lapsia, koti jossa on rakkaat ihmiset. Nainen palvelee, lapset ihannoivat isää perheen päänä, joka ei kuitenkaan vietä lasten kanssa aikaa. Se on äidin tehtävä.
Onneksi yhä useammin nuoret miehet osallistuvat lapsiperhe-arkeen yhdessä naisensa kanssa.
Statuksen vuoksi? Ei kakara ole mikään statusta nostattava asia, eikä ole nainenkaan.
Vain porsineen naisen mielestä hän voi olla alfauoksen fantasioiden kohde... ihanan harhaista.
Mitä taas tuohon "yhä useammin nuoret miehet" niin sehän on paskapuhetta.
Yhä useammin nuoria miehiä ei kiinnosta koko parisuhde, tai naiset.
Kyllähän tuolla kadulla nytkin lastenvaunuja työntelee ihan onnellisena monikin nuori isä meidän naapurustossa. Jopa nuoret ma mut.
En tiedä missä piireissä sinä elät ja kuka onneton nainen sinut on "porsinut".
Moni nuori isä... silti syntyvyys laskee ja laskee.
Haluat vain väitellä koska tiedät että naiset eivät ole enää sen arvoisia.
Ei siinä ole mitään pahaa, pidä kiinni kuvitelmistasi.
Voi miksei sun äitisi olisi ollut vela ja isäsi lapseton sinkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu, mutta syy ei ole auennut. Miehellä oli kova "vauvakuume" ja lupaili hoitavansa, jäävänsä isyyslomille jne. Meillä on nyt kaksi teini-ikäistä lasta ja edelleen odottelen, koska se heidän elämäänsä osallistuminen alkaa. Mies mankui pitkään myös kolmatta lasta, mutta samalla tiedosti myös itse, että "en mä tiedä miksi, kun enhän mä hoida noita nykyisiäkään" :D
Miehellä on kyllä vaativa ja aikaavievä työ, mutta saattaa jälkeenpäin harmittaa kun ei ole osallistunut lastensa elämään kuin jonkinlaisessa sivuosassa. Varmasti on sitten tulevaisuudessa niitä, jotka painostaa omia lapsiaan, että "kyllä lapsia on tehtävä", jotta suku jatkuu. Onko se sitten niin, että miehen halu lisääntyä liittyy siihen omien geenien jatkamiseen ja siihen että "se perhe pitää olla", mutta omasta mukavuudesta ei olla valmiita tinkimään?
Miehet tuppaa heräämään siihen isyyteen vasta yli 50v iässä. Sitten kun on myöhäistä ja lapset lentäneet pesästä. Vähän sama kuin avioliiton kanssa eli eron jälkeen huomaavat että vaimo pitäisi huomatakin joskus ja osallistua kotitöihin. Sitten kun on myöhäistä. Miehet elää ihan eri todellisuudessa kuin naiset, rakentelevat pilvilinnoja (useimmat kuvaannollisesti), haaveilevat toisesta naisesta jne. Kaikki asiat vain jotenkin tapahtuu ja niihin herätään kun ne on menetetty. Suu käy, lupauksia suorastaan sylkevät suustaan ja kun pistää heidät lupauksista vastuuseen, ihan vilpittömän hämmästyneesti sanovat että eihän asiasta ole koskaan edes keskusteltu.
Näin, eihän tämän pitänyt olla yleistävä miesv ihaketju.
Ei tuo ollut vihakommentti. Minusta ihan asiaa. Tunnen useita miehiä, jotka menevät tuohon kategoriaan.
Sinunkin kommenttisi ovat samalla lailla ristiriitaisia: miehet päättävät yhtä, mutta antavat ymmärtää toista ja passiivisesti vaan joutuvat isiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aasiassa naisilla on enemmän vaimo-osaamista, ne hoitaa lapset ihan luonnostaan eikä niiltä kuule koskaan tuollaista vuodatusta.
Missä Aasiassa? Tilanne vaihtelee maasta, yhteiskuntaluokasta sekä ikäryhmästä toiseen. Aasia on manner.
Mutta jos tarkoitat vaikka Etelä-Koreaa, siellä eletään kriisissä, koska niin monet nuoret naiset eivät halua naimisiin ja hankkia lapsia, ja syntyvyys on romahtanut. Arvaa miksi nuoria naisia ei lapsiperhe-elämä kiinnosta? Aivan, koska miehet eivät osallistu lastenhoitoon ja kotitöihin.
Lisäksi perinteisten tapojen mukaan, jos nainen hoitaa lapset ja kodin, mies tuo kiltisi rahat kotiin ja maksaa kaiken. Ja kyllä isät osallistuvat lastensa elämään, etenkin vanhimman pojan kasvatus on tärkeää.
Suomessa on tätä ihme asennetta, jossa miehet eivät huolehdi omista lapsistaan eivätkä edes osallistu oman perheensä menoihin. Jossain vaiheessa miehet saivat päähänsä kuvitelman että naiset hoitavat kaiken oman työuransa ohessa, pitävät yhteiskuntaa pystyssä, ja mies saa elellä kuin pellossa. Pahanlaatuinen asennevamma joillakin. Yleistä kumminkin, koska niitä isiä jotka eivät edes osallistu oman lapsensa elättämiseen rahallisesti on paljon: tätä velkaa on vuodessa satoja miljoonia euroa, jotka lapselle sitten joutuu maksamaan Kela. Isältä sitten joudutaan perimään nämä rahat veronmaksajille, jos edes saadaan.
Suomessa naiset päättivät ihan itse ryhtyä työelämään. Teille piti oikein keksiä omia ammattialoja jotta saatte jotain tekemistä.
Mies ei ole muuttunut, nainen on. Naisten mielestä miehen pitää muuttua, naisen osoittamaan suuntaan.
Miesten mielestä ei pidä.
Nainen: et sä päätä mitä mies tekee. Jos ei kelpaa, tee kakarat ihan itsekses ja toivo että rahat riittää eikä paikat repee niin pahasti ettei pääse kauppaan.
Eli siis
- On väärin, että naiset ovat lähteneet työelämään
- On väärin, että naisia on edelleen kotiäitinä
- On väärin, jos nainen ei hoida 24/7 kaikkia kodin askareita
- On väärin, jos nainen ei kustanna vähintään puolta perheen menoistaMitä naisten sitten pitäisi tehdä?
Ei mikään noista naisten haluamista asioita ole oikein tai väärin. Saahan sitä haluta.
Naisilla vain ei ole oikeutta päättää toisen puolesta mitä miesten pitää tehdä.
Onko miehillä sitten oikeus päättää mitä nainen joutuu tekemään? Nythän aloittajan esimerkissä on tapahtunut näin. Mies halusi lapsia, muttei sitten halunnut osallistua niiden hoitamiseen. Silloin mies tavallaan päättää että nainen hoitaa 100% kaikesta.
Täytyyhän aikuisen miehen ottaa vastuu omista sanoistaan, teoistaan ja omista lapsistaan. Muuten ei häntä mieheksi voi kutsua. Se, että puolustat sellaista tyyppiä, kertoo että sun käsitys miehen roolista on olematon.
Miehillä ei ole oikeutta päättää mitä nainen joutuu tekemään.
Nainen voi olla tekemättä lapsia. Ja nyt naisella on täysi valta laittaa kakarat adoptoitavaksi.
Infantiili argumentointi jatkuu.
Voisin nyt sanoa sun tyylillä, että miksi se mies a) sanoo haluavansa lapsen ja b) ei käytä ehkäisyvälinettä, jos ei halua niitä lapsia? Jos kerran on päättänyt ettei halua...
Mies ei sano noin joten vaikea keksiä perusteluja olkiukoille.
Miksi nainen tappaa lapset.
Oletko edes hereillä? Kyllä monet miehet sanovat haluavansa lapsia ja tämänkin koko ketjun aloituksessa mies on halunnut lapsia. Jos ei halua, mies käyttää ehkäisyä. Jos ei käytä ehkäisyä, sitten mies haluaa lapsia. Tai sitten ei harrasta seksiä. Aika selviö.
Ai parisuhteessa jos mies ei käytä kondomia se tarkottaa, että mies haluaa lapsia? :)
Se ehkäisee, joka ei lapsia halua. Yksikään ehkäisy ei ole satavarma, ei edes kierukka tai sterilisaatio.
Jos nainen haluaa lapsia, nainen hoitaa ne.
Jos mies ei halua lapsia, tehköön vasektomian.
TROLLOLLLOLL kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aasiassa naisilla on enemmän vaimo-osaamista, ne hoitaa lapset ihan luonnostaan eikä niiltä kuule koskaan tuollaista vuodatusta.
Olemme Suomessa, emme Aasiassa.
Ja suomalainen (tai Suomeen loistavasti integroitunut, muualta muuttanut naisihminen) voi ja osaa tarvittaessa vaatia tasavertaista vanhemmuutta.
Ihminen on kuule sen verran luonnosta ja "luontaisesta käyttäytymisestään" vieraantunut/kehittynyt, ettei jonkin asian hoituminen "luonnostaan" tarkoita enää yhtään mitään :D
Meillä täällä Aasiassa on kylläkin kotiapulaiset, jotka hoitavat lapset.
Vanhemmat pääsevät töihin, äitikin parin kuukauden kuluttua synnytyksestä. Iltaisin apulainen syöttää lapsen ja laittaa nukkumaan, herää myös öisin. Ei tarvitse kummankaan vanhemman tinkiä hirvästi mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan kyllä syödä herkullisen grillipihvin ravintolassa, mutta eipä se tiskaaminen pahemmin nappaa.
Jos haluat lapsia, mutta olet niin selkärangaton että et osaa ottaa vastuuta niistä, mene luovuttamaan spermaa. Näin saat lapsia, mutta et joudu hoitamaan niitä.
Miksi? Mukavempi laskea liharänniin kun teitä on niin helposti saatavilla.
Isäsikö kertoi noin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aasiassa naisilla on enemmän vaimo-osaamista, ne hoitaa lapset ihan luonnostaan eikä niiltä kuule koskaan tuollaista vuodatusta.
Sinulla lienee runsaasti mies-osaamista. Milloin tuli viimeksi hakattua halkoja ja semmosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aasiassa naisilla on enemmän vaimo-osaamista, ne hoitaa lapset ihan luonnostaan eikä niiltä kuule koskaan tuollaista vuodatusta.
Missä Aasiassa? Tilanne vaihtelee maasta, yhteiskuntaluokasta sekä ikäryhmästä toiseen. Aasia on manner.
Mutta jos tarkoitat vaikka Etelä-Koreaa, siellä eletään kriisissä, koska niin monet nuoret naiset eivät halua naimisiin ja hankkia lapsia, ja syntyvyys on romahtanut. Arvaa miksi nuoria naisia ei lapsiperhe-elämä kiinnosta? Aivan, koska miehet eivät osallistu lastenhoitoon ja kotitöihin.
Lisäksi perinteisten tapojen mukaan, jos nainen hoitaa lapset ja kodin, mies tuo kiltisi rahat kotiin ja maksaa kaiken. Ja kyllä isät osallistuvat lastensa elämään, etenkin vanhimman pojan kasvatus on tärkeää.
Suomessa on tätä ihme asennetta, jossa miehet eivät huolehdi omista lapsistaan eivätkä edes osallistu oman perheensä menoihin. Jossain vaiheessa miehet saivat päähänsä kuvitelman että naiset hoitavat kaiken oman työuransa ohessa, pitävät yhteiskuntaa pystyssä, ja mies saa elellä kuin pellossa. Pahanlaatuinen asennevamma joillakin. Yleistä kumminkin, koska niitä isiä jotka eivät edes osallistu oman lapsensa elättämiseen rahallisesti on paljon: tätä velkaa on vuodessa satoja miljoonia euroa, jotka lapselle sitten joutuu maksamaan Kela. Isältä sitten joudutaan perimään nämä rahat veronmaksajille, jos edes saadaan.
Suomessa naiset päättivät ihan itse ryhtyä työelämään. Teille piti oikein keksiä omia ammattialoja jotta saatte jotain tekemistä.
Mies ei ole muuttunut, nainen on. Naisten mielestä miehen pitää muuttua, naisen osoittamaan suuntaan.
Miesten mielestä ei pidä.
Nainen: et sä päätä mitä mies tekee. Jos ei kelpaa, tee kakarat ihan itsekses ja toivo että rahat riittää eikä paikat repee niin pahasti ettei pääse kauppaan.
Eli siis
- On väärin, että naiset ovat lähteneet työelämään
- On väärin, että naisia on edelleen kotiäitinä
- On väärin, jos nainen ei hoida 24/7 kaikkia kodin askareita
- On väärin, jos nainen ei kustanna vähintään puolta perheen menoistaMitä naisten sitten pitäisi tehdä?
Ei mikään noista naisten haluamista asioita ole oikein tai väärin. Saahan sitä haluta.
Naisilla vain ei ole oikeutta päättää toisen puolesta mitä miesten pitää tehdä.
Onko miehillä sitten oikeus päättää mitä nainen joutuu tekemään? Nythän aloittajan esimerkissä on tapahtunut näin. Mies halusi lapsia, muttei sitten halunnut osallistua niiden hoitamiseen. Silloin mies tavallaan päättää että nainen hoitaa 100% kaikesta.
Täytyyhän aikuisen miehen ottaa vastuu omista sanoistaan, teoistaan ja omista lapsistaan. Muuten ei häntä mieheksi voi kutsua. Se, että puolustat sellaista tyyppiä, kertoo että sun käsitys miehen roolista on olematon.
Miehillä ei ole oikeutta päättää mitä nainen joutuu tekemään.
Nainen voi olla tekemättä lapsia. Ja nyt naisella on täysi valta laittaa kakarat adoptoitavaksi.
Infantiili argumentointi jatkuu.
Voisin nyt sanoa sun tyylillä, että miksi se mies a) sanoo haluavansa lapsen ja b) ei käytä ehkäisyvälinettä, jos ei halua niitä lapsia? Jos kerran on päättänyt ettei halua...
Mies ei sano noin joten vaikea keksiä perusteluja olkiukoille.
Miksi nainen tappaa lapset.
Oletko edes hereillä? Kyllä monet miehet sanovat haluavansa lapsia ja tämänkin koko ketjun aloituksessa mies on halunnut lapsia. Jos ei halua, mies käyttää ehkäisyä. Jos ei käytä ehkäisyä, sitten mies haluaa lapsia. Tai sitten ei harrasta seksiä. Aika selviö.
Ai parisuhteessa jos mies ei käytä kondomia se tarkottaa, että mies haluaa lapsia? :)
Se ehkäisee, joka ei lapsia halua. Yksikään ehkäisy ei ole satavarma, ei edes kierukka tai sterilisaatio.
Jos nainen haluaa lapsia, nainen hoitaa ne.
Kuinka moni ketjun miehistä olisi halunnut oman isän olleen täysin ulkopuolinen henkilö omassa perheessään? Vaikuttaa siltä, että teillä ei ole ollut minkäänlaista suhdetta omaan isään eikä tule koskaan olemaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen kyllä syvästi että millainen se keskustelu on ollut siitä perheenperustamisesta. Vai onko vain tehty pinkkien lasien kanssa ne lapset.
Mitä väliä niillä keskusteluilla? Ainakin meillä nimittäin puhuttiin moneen kertaan suoraan ja konkreettisesti miten lapsi hoidetaan puoliksi. Jopa sillä tasolla että monenako iltana kumpikin käy yksin omissa harrastuksissa toisen ollessa silloin lapsen kanssa. Silti kävi kuten aloituksessa. Ei niillä keskusteluilla ja lupauksilla ole yhtään mitään merkitystä todellisuuden kannalta.
Siis sitä tässä just ihmettelen että miten siitä että kaikki on sovittu, päästään siihen että ollaankin valehdeltu vain, eikä oteta mitään vastuuta mistään.
Että ihmettelen syvästi sitä keskustelua, ja missä vaiheessa se on molemmille ok että unohdetaan koko yhdessä sopiminen ja tehdäänkin ihan eri tavalla. Minä olen aina eronnut siinä vaiheessa kun on käynyt selväksi että mies onkin valehtelija. Että miten tätä sopimista ei ole vaikka videoitu, tai edes laitettu kirjallisesti ylös.
Sinä olet aina eronnut. Niinpä. Kaikki meistä eivät halua elämäntarinaa, jonka punainen lanka on se, että olen aina eronnut.
Minunkin mieheni teki yhdessä vaiheessa käsittämättömiä ohareita lasten hoidon suhteen. Sillä oli merkittävä negatiivinen vaikutus työuraani, koska jouduin aina varmistamaan, että lapset on haettu tarhasta tai heille on laitettu ruokaa. Silti eroamisella olisi ollut ihan sama negatiivinen vaikutus.
Nyt lapset ovat aikuisia ja mies on keskimääräistä paljon parempi tekemään kotitöitä. Yhdessä olemme huomattavan varakkaita, mistä on iloa minullekin. Parisuhde on paljon paremmalla tolalla, kun ei tule jatkuvia pettymyksiä. Ulospäin näytämme ihanneparilta.
Mutta minusta on tullut kyllä tietyllä tapaa kyyninen ja itsekäs. En tule koskaan täysin antamaan anteeksi miehen käytöstä noina tärkeinä vuosina.
Olen ollut viimeiset 12 vuotta naimisissa, joten kyllä se helmi sieltä löytyi, kun ei uskonut kaikkea mitä toinen suustaan päästää, ja kun etukäteen jo puhuttiin ja sovittiin asiat.
Mieleeläni tällaista pnaista lankaa totean, kuin tuollaista josta jää syvä katkeruus. Lapsetkin tuon kyllä huomaavat.
Tämä tyyppi vissiin meinasi, että lapset ei olisi huomanneet mitään, jos äiti olisi vaan (aina) eronnut?
Vauvanukenhoitokurssi jo ennen raskautta, että on vähemmän yllätyksiä. Ei kai vaan huvita ja se on itselle ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksikään mies ei ole niin tyhmä että haluaisi lapsia. He yrittävät vain miellyttää naista, jonkin mielenhäiriön seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä siinä on se että kyllästyttää elättää kotiäitiä joka vaatii että mies hoitaa lapset että nainen pääsee helpolla. Jännästi naiset vaativat mieheltä kotitöiden ja lasten hoidosta 50% vaikka maksut ja elättäminen on lähes 100% miehen vastuulla kun kotiäiti on äitiysvapaalla
Suomessa on hyvin vähän tulottomia kotirouvia. Äitiys- ja vanhempainvapaalta nainen saa ansiosidonnaista äitiyspäivärahaa ja hoitovapaan ajaltakin maksetaan tukea. Äitiys- ja hoitovapaat eivät ole sitä varten, että nainen tekee sen aikana kaiken miehenkin osuuden kodin ja lapsen hoidosta.
Kun isä viettää aikaa lapsensa kanssa, isän ja lapsen välinen suhde tulee läheiseksi. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän yhdessäolo on hoivaa, sitä kylvetystä, vaipanvaihtoa ja koliikkia itkevän lapsen kanniskelua. Jos mies luistelee tuosta, niin hänelle ei ihan syystä anneta lasten lähihuoltajuutta eron jälkeen.
Vauva ajasta ei ihmisillä ole kauheasti muistoja niin silloin ei suhteet vielä syvenny vaikka äidit niin väittävätkin että pääsisi itse helpommalla. Jokainen nainenkin tietää että nykyaikana työskentelin on todella rankkaa ja kuormittavaa niin ei kauheesti auta levon kannalta se että tulee töistä kotiin ja tekee toisen työpäivän kotona koska äiti ei ole kerinnyt koko päivänä muuta tekemään kun lukemattomia some päivityksiä, ystävän kanssa kahvittelua ja vauvan kanssa oleilua ja kaikki kotityöt odottaa miehen kotiintuloa
Vaikka tämän kommentin kirjoittaja onkin todennäköisesti vain trolli, tässä silti hieno esimerkki monien oikeiden isien (myös oman eksäni) mielenkiintoisesta logiikasta:
Lapsen hoitaminen on niin rankkaa, ettei mies voi jaksaa sellaista työpäivän jälkeen. Sama tehtävä on kuitenkin naisen hoitamana ”pelkkää kotona makaamista, kahvittelua ja somettamista”, niin että hän voi hyvin yöheräilyjen ja miehen työpäivän lisäksi hoitaa lapsen vielä illallakin, ja silti saa syyllistystä siitä, jos ei ole kotitöitä viitsinyt hoitaa.
Kumpaa se nyt on, makaamista vai toinen työpäivä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on miespuolinen ystävä, jolla on ollut järkyttävä vauvakuume parikymppisestä saakka.
Harmi vaan, että mies on nyt 40 ja edelleen ihan rappiolla. Ei pysty huolehtimaan edes itsestään, miten sitten muka huolehtisi lapsesta?
Liittyy miten aiheeseen?
Siten, että tässä on kerrottu, kuten ap, miehen hirvittävästä vauvakuumeesta ja katteettomista lupauksista hoitaa jälkikasvuaan, mutta mies ei ole miettinyt lainkaan, että mitä se vauvan tulo oikeasti merkitsee arjelle. Jos tarvitsee keskeyttämätöntä omaa aikaa päivittäin vaikka 3h tai muuten iskee kiukku ja itku, ei siihen voi hankkia lasta. Tai voi, jos sen jättää kokonaan äitinsä heitteille ja kiukuttelee, kun vaimo ärähtää, että lasta pitää hoitaakin eikä vaan keskittyä omiin juttuihinsa.
Minäkin ottaisin mielelläni hevosen ja ratsaisin sillä aina, kun sattuu huvittamaan, jos joku muu hoitaa sen, ruokkii ja hankkii sen ruoan, juottaa, hoitaa eläinlääkärin ja rokotukset, siivoaa tallin, hankkii kengittäjän, hoitaa hevosen ratsastusvarusteet ja huolehtii siitä, että hevonen saa päivittäin liikuntaa, myös silloin, kun minua ei satu huvittamaan se ratsastaminen. Ylpeästi sitten kertoisin olevani hevosen omistaja :D
Luulen, että moni mies haluaa lapsen, mutta ei sitten haluakaan elää sitä perhe-elämää.
Tuo on muuten hyvä, että kun sanotaan, että asioista pitää sopia ja puhua etukäteen, niin meillä mies oli erittäin aloitteellinen ja halukas lapsentekoon, mutta niin vaan lapsen synnyttyä ei se vaan mennytkään yhtään sillä tavalla. Tavallaan vaikea sopia etukäteen kovin tyhjentävästi sellaista, mistä ei kummallakaan ole ollut mitään käytännön kokemusta.
Nykyään haaveilen toistuvasti erosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aasiassa naisilla on enemmän vaimo-osaamista, ne hoitaa lapset ihan luonnostaan eikä niiltä kuule koskaan tuollaista vuodatusta.
Missä Aasiassa? Tilanne vaihtelee maasta, yhteiskuntaluokasta sekä ikäryhmästä toiseen. Aasia on manner.
Mutta jos tarkoitat vaikka Etelä-Koreaa, siellä eletään kriisissä, koska niin monet nuoret naiset eivät halua naimisiin ja hankkia lapsia, ja syntyvyys on romahtanut. Arvaa miksi nuoria naisia ei lapsiperhe-elämä kiinnosta? Aivan, koska miehet eivät osallistu lastenhoitoon ja kotitöihin.
Lisäksi perinteisten tapojen mukaan, jos nainen hoitaa lapset ja kodin, mies tuo kiltisi rahat kotiin ja maksaa kaiken. Ja kyllä isät osallistuvat lastensa elämään, etenkin vanhimman pojan kasvatus on tärkeää.
Suomessa on tätä ihme asennetta, jossa miehet eivät huolehdi omista lapsistaan eivätkä edes osallistu oman perheensä menoihin. Jossain vaiheessa miehet saivat päähänsä kuvitelman että naiset hoitavat kaiken oman työuransa ohessa, pitävät yhteiskuntaa pystyssä, ja mies saa elellä kuin pellossa. Pahanlaatuinen asennevamma joillakin. Yleistä kumminkin, koska niitä isiä jotka eivät edes osallistu oman lapsensa elättämiseen rahallisesti on paljon: tätä velkaa on vuodessa satoja miljoonia euroa, jotka lapselle sitten joutuu maksamaan Kela. Isältä sitten joudutaan perimään nämä rahat veronmaksajille, jos edes saadaan.
Suomessa naiset päättivät ihan itse ryhtyä työelämään. Teille piti oikein keksiä omia ammattialoja jotta saatte jotain tekemistä.
Mies ei ole muuttunut, nainen on. Naisten mielestä miehen pitää muuttua, naisen osoittamaan suuntaan.
Miesten mielestä ei pidä.
Nainen: et sä päätä mitä mies tekee. Jos ei kelpaa, tee kakarat ihan itsekses ja toivo että rahat riittää eikä paikat repee niin pahasti ettei pääse kauppaan.
Eli siis
- On väärin, että naiset ovat lähteneet työelämään
- On väärin, että naisia on edelleen kotiäitinä
- On väärin, jos nainen ei hoida 24/7 kaikkia kodin askareita
- On väärin, jos nainen ei kustanna vähintään puolta perheen menoistaMitä naisten sitten pitäisi tehdä?
Ei mikään noista naisten haluamista asioita ole oikein tai väärin. Saahan sitä haluta.
Naisilla vain ei ole oikeutta päättää toisen puolesta mitä miesten pitää tehdä.
Onko miehillä sitten oikeus päättää mitä nainen joutuu tekemään? Nythän aloittajan esimerkissä on tapahtunut näin. Mies halusi lapsia, muttei sitten halunnut osallistua niiden hoitamiseen. Silloin mies tavallaan päättää että nainen hoitaa 100% kaikesta.
Täytyyhän aikuisen miehen ottaa vastuu omista sanoistaan, teoistaan ja omista lapsistaan. Muuten ei häntä mieheksi voi kutsua. Se, että puolustat sellaista tyyppiä, kertoo että sun käsitys miehen roolista on olematon.
Miehillä ei ole oikeutta päättää mitä nainen joutuu tekemään.
Nainen voi olla tekemättä lapsia. Ja nyt naisella on täysi valta laittaa kakarat adoptoitavaksi.
Infantiili argumentointi jatkuu.
Voisin nyt sanoa sun tyylillä, että miksi se mies a) sanoo haluavansa lapsen ja b) ei käytä ehkäisyvälinettä, jos ei halua niitä lapsia? Jos kerran on päättänyt ettei halua...
Mies ei sano noin joten vaikea keksiä perusteluja olkiukoille.
Miksi nainen tappaa lapset.
Oletko edes hereillä? Kyllä monet miehet sanovat haluavansa lapsia ja tämänkin koko ketjun aloituksessa mies on halunnut lapsia. Jos ei halua, mies käyttää ehkäisyä. Jos ei käytä ehkäisyä, sitten mies haluaa lapsia. Tai sitten ei harrasta seksiä. Aika selviö.
Ai parisuhteessa jos mies ei käytä kondomia se tarkottaa, että mies haluaa lapsia? :)
Niinhän se konkreettisesti on. Jos aikuinen ihminen ei käytä ehkäisyä ja harrastaa seksiä, hän tietää että lapsen saanti on mahdollista. Jos ei lapsia halua, silloin joko käyttää ehkäisyä tai välttää seksin harrastamista. Aika kiistatonta.
Jos ei halua lapsia, ehkäisee itse. Varsinkin miehenä. Kun/jos raskaus alkaa, nainen tekee päätöksen pitääkö lapsen vai ei. Siinä on turha sitten itkeä, jos nainen päättääkin pitää lapsen, että "mutku MÄ EN HALUU lapsia enkä isäksi!"
No voi voi. Mitä teit asialle, ettei näin kävisi? Miehille on olemassa kondomi, vasektomia yli 30-vuotiaille sekä Vasagel. Mikään näistä ei sotke kroppaa tai rasita luontoa tai pahimmillaan johda ennen aikaiseen hautaan kuten naisten hormonaalinen ehkäisy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen kyllä syvästi että millainen se keskustelu on ollut siitä perheenperustamisesta. Vai onko vain tehty pinkkien lasien kanssa ne lapset.
Mitä väliä niillä keskusteluilla? Ainakin meillä nimittäin puhuttiin moneen kertaan suoraan ja konkreettisesti miten lapsi hoidetaan puoliksi. Jopa sillä tasolla että monenako iltana kumpikin käy yksin omissa harrastuksissa toisen ollessa silloin lapsen kanssa. Silti kävi kuten aloituksessa. Ei niillä keskusteluilla ja lupauksilla ole yhtään mitään merkitystä todellisuuden kannalta.
Siis sitä tässä just ihmettelen että miten siitä että kaikki on sovittu, päästään siihen että ollaankin valehdeltu vain, eikä oteta mitään vastuuta mistään.
Että ihmettelen syvästi sitä keskustelua, ja missä vaiheessa se on molemmille ok että unohdetaan koko yhdessä sopiminen ja tehdäänkin ihan eri tavalla. Minä olen aina eronnut siinä vaiheessa kun on käynyt selväksi että mies onkin valehtelija. Että miten tätä sopimista ei ole vaikka videoitu, tai edes laitettu kirjallisesti ylös.
Sinä olet aina eronnut. Niinpä. Kaikki meistä eivät halua elämäntarinaa, jonka punainen lanka on se, että olen aina eronnut.
Minunkin mieheni teki yhdessä vaiheessa käsittämättömiä ohareita lasten hoidon suhteen. Sillä oli merkittävä negatiivinen vaikutus työuraani, koska jouduin aina varmistamaan, että lapset on haettu tarhasta tai heille on laitettu ruokaa. Silti eroamisella olisi ollut ihan sama negatiivinen vaikutus.
Nyt lapset ovat aikuisia ja mies on keskimääräistä paljon parempi tekemään kotitöitä. Yhdessä olemme huomattavan varakkaita, mistä on iloa minullekin. Parisuhde on paljon paremmalla tolalla, kun ei tule jatkuvia pettymyksiä. Ulospäin näytämme ihanneparilta.
Mutta minusta on tullut kyllä tietyllä tapaa kyyninen ja itsekäs. En tule koskaan täysin antamaan anteeksi miehen käytöstä noina tärkeinä vuosina.
Olen ollut viimeiset 12 vuotta naimisissa, joten kyllä se helmi sieltä löytyi, kun ei uskonut kaikkea mitä toinen suustaan päästää, ja kun etukäteen jo puhuttiin ja sovittiin asiat.
Mieleeläni tällaista pnaista lankaa totean, kuin tuollaista josta jää syvä katkeruus. Lapsetkin tuon kyllä huomaavat.
Pidätkö jotenkin ihanteena, että lapset EIVÄT huomaisi jonkun olevan pielessä, kun isä ei hoida velvollisuuksiaan? Kuten kerroin, lapset ovat nyt aikuisia. Pojallani on vakava parisuhde. Totta kai olen hänelle kertonut, miten isän pitää perheessä toimia, enkä ole mitenkään salannut, että vaikka minusta oli tärkeää huolehtia lapsista jos ei mieheen voinut luottaa, niin kyllä sellainen jättää jälkensä parisuhteeseen. Minulla on nimittäin totta kai tavoitteena kasvattaa pojastani hyvä isä mahdollisille tuleville lapsillensa.
Ei se ole mikään tabu, että lapset huomaavat ympäristössään myös asioita, jotka eivät ole ihanteellisia. En myöskään tytärtäni ole kasvattanut uskomaan, että miehen olisi jotenkin ok unohtaa luvanneensa tehdä tänään lapsille ruokaa, tai ettei jatkuva vastuunkanto lapsista kuormittaisi äitiä ja vaikuttaisi äidin työuraan, vaikka lapset ovatkin rakkaita ja tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että moni mies haluaa lapsen, mutta ei sitten haluakaan elää sitä perhe-elämää.
Tuo on muuten hyvä, että kun sanotaan, että asioista pitää sopia ja puhua etukäteen, niin meillä mies oli erittäin aloitteellinen ja halukas lapsentekoon, mutta niin vaan lapsen synnyttyä ei se vaan mennytkään yhtään sillä tavalla. Tavallaan vaikea sopia etukäteen kovin tyhjentävästi sellaista, mistä ei kummallakaan ole ollut mitään käytännön kokemusta.
Nykyään haaveilen toistuvasti erosta.
Kyllä mekin miehen kanssa keskusteltiin asioista ja ihan yhdessä sovittiin, että jätetään ehkäisy pois ja lapsi saa tulla. Mies oli tosi innoissaan koko raskauden ajan, että jee meille tulee vauva ja hänestä isukki. Mies oli kiltti ja hyvä, työssä käyvä asiansa hoitava tyyppi, joten en olisi ikinä uskonut, että kun lapsi syntyy, hän vetäytyy koko hommasta. Yritin parhaani mukaan ymmärtää häntä ja kyselin onko hän masentunut ja pitäisikö meidän mennä perheterapiaan tms. Mutta ei, hän ei suostunut puhumaan mistään eikä tekemään asialle mitään. Hän koki ettei meillä ollut mitään ongelmia, vain mulla on ongelma. No joo, onhan se mulla ongelma jos olen parisuhteessa yksinhuoltaja. Paljon puhutaan naisten synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, mutta voisiko miehillä olla jotain samaa? En voi uskoa, että miehet tahallaan kusettaa tuolleen, kyllä siihen on oltava jokin syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolesta riippumatta kaikki eivät etukäteen käsitä, mitä on lapsen myötä tulossa. Ei oteta asioista selvää ja ei lueta asioista. Sitten lapsen synnyttyä tuleekin järkytyksenä, että tällaistako tämä on. Itseäni ihmetyttää, miten moni nainenkin jättää selvittämättä, mitä se lapsiarki oikeasti on. Äidin on kuitenkin pakko sopeutua tilanteeseen, kun vauva on yleensä äidissä kiinni. Isällä jatkuu usein elämä työn ja muun myötä kuten ennenkin.
Niinpä! Kyllä se mies mieltää,että nainen on se joka hoitaa lapset ja kodin...asioista kannattaa jutella ennen lasten hankintaa miehen kanssa ja ottaa asioista selvää...jos mies hoitaa työssäkäynnin,niin silloin on ainakin selvää,että lastenhoito,kodinhoito jää naiselle,jos molemmat käy töissä,molemmat hoitaa kotiakin varmaan 50/50....itellä ei kokemusta,kun ei lapsia eikä miestäkään tällä hetkellä,mutta jos ois lastenhankinta ajankohtainen,niin käytäs miehen kanssa keskustelut asioista ensin.....
Selvää on, että kotona oleva pyrkii tekemään pääosan kotihommista, mutta aina se ei ole mahdollista. Lisäksi kotivanhemmankin päivän pitäisi jossain vaiheessa päättyä.
Vitsi kuinka helppoa onkaan sanoa, että sitten kun minä olen siinä tilanteessa,...
lapset, etenkin tytot hoideljoon minua. aamiainen sankyyn kiitos. ja kaljan voi noutaa jaakaapista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että moni mies haluaa lapsen, mutta ei sitten haluakaan elää sitä perhe-elämää.
Tuo on muuten hyvä, että kun sanotaan, että asioista pitää sopia ja puhua etukäteen, niin meillä mies oli erittäin aloitteellinen ja halukas lapsentekoon, mutta niin vaan lapsen synnyttyä ei se vaan mennytkään yhtään sillä tavalla. Tavallaan vaikea sopia etukäteen kovin tyhjentävästi sellaista, mistä ei kummallakaan ole ollut mitään käytännön kokemusta.
Nykyään haaveilen toistuvasti erosta.
Kyllä mekin miehen kanssa keskusteltiin asioista ja ihan yhdessä sovittiin, että jätetään ehkäisy pois ja lapsi saa tulla. Mies oli tosi innoissaan koko raskauden ajan, että jee meille tulee vauva ja hänestä isukki. Mies oli kiltti ja hyvä, työssä käyvä asiansa hoitava tyyppi, joten en olisi ikinä uskonut, että kun lapsi syntyy, hän vetäytyy koko hommasta. Yritin parhaani mukaan ymmärtää häntä ja kyselin onko hän masentunut ja pitäisikö meidän mennä perheterapiaan tms. Mutta ei, hän ei suostunut puhumaan mistään eikä tekemään asialle mitään. Hän koki ettei meillä ollut mitään ongelmia, vain mulla on ongelma. No joo, onhan se mulla ongelma jos olen parisuhteessa yksinhuoltaja. Paljon puhutaan naisten synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, mutta voisiko miehillä olla jotain samaa? En voi uskoa, että miehet tahallaan kusettaa tuolleen, kyllä siihen on oltava jokin syy.
Kahlaa läpi se Narsistin keskustelutyyli. Saat sieltä vertaistukea. Myös minä lapsena olen saanut sieltä vertaistukea tajutakseni paremmin paskapääisääni.
Jos kuvittelee, että naisia kiihottaa heihin kohdistuvat väkivaltarikokset, niin pitää olla aika sairas polla.