”Te ryöstätte lapsiltanne” – nobelisti kummeksuu Suomen leikkauksia
Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz arvostelee leikkauksia ja työmarkkinauudistuksia
Taloustieteilijä Joseph Stiglitz, 73, tunnetaan euroalueen kovan talouskuripolitiikan arvostelijana. Nyt miehen hampaissa on Suomen hallitus.
"Sisäiset devalvaatiot eivät ole toimineet lähes koskaan", Stiglitz sanoo viitaten hallituksen suunnitelmiin leikata palkkoja viennin edistämiseksi.
"Tästä kertoo se, että lähes kaikki maat ovat hylänneet kiinteät valuuttakurssit."
Nobelisti selittää: Tulojen leikkaus syö kotimaista kysyntää ja tuo painetta hintojen yleiselle laskulle eli deflaatiolle, mikä vaikeuttaa kotitalouksien ja yritysten kykyä selvitä veloistaan.
"Tässä lyödään vetoa siitä, että vientisektori elpyy nopeammin kuin kotimainen sektori surkastuu. Euroalueella pelkästään Espanjan vienti on reagoinut merkittävästi palkkojen laskuun. Todennäköisesti lopputulos onkin vain heikompi talous."
Stiglitz on saapunut Suomeen YK:n kehityspoliittisen tutkimuslaitoksen Widerin konferenssiin. Hän sanoo ymmärtävänsä täysin niitä kymmeniä tuhansia suomalaisia, jotka kokoontuivat perjantaina osoittamaan mieltään.
"Ei ole mitään mekanismia, jonka kautta sairaanhoitajan palkan leikkaus edistäisi suoraan vientiä. Ainoa peruste on, että se rahoittaa yrityksille suunnatut verohelpotukset. Mielenosoittajilla on tosi hyvä syy epäillä, että kyse on vain hallituksen lahjasta yrityksille."
Stiglitz korostaa, että monet ongelmistamme ovat seurausta euron rajoituksista, kuten oman valuutan menetyksestä ja talouskuria vaativista säännöistä.
Entä jos euroa ei saada rukattua kasvumyönteisempään suuntaan?
"Silloin teidän kannattaisi harkita eurosta lähtöä. Tiedän, että se kuulostaa radikaalilta, mutta tällä hetkellä kaltaisenne pienet taloudet maksavat siitä liian korkean hinnan", hän sanoo.
"Loppujen lopuksi euro on vain pala paperia. Jos euroa ei voida uudistaa, voi olla tarpeen haudata koko yhteisvaluutta eurooppalaisen projektin pelastamiseksi."
Juuri nyt Suomen pitäisi Stiglitzin mielestä vahvistaa taloutta velkaelvytyksellä.
"Se olisi ehdottomasti järkevää. En puhu lomailusta, vaan ihmisiin ja infrastruktuuriin investoimisesta sekä uusien teollisuudenalojen rakentamisesta."
Nobelisti ihmettelee ajatusta, että leikkaukset ovat välttämättömiä, koska lastenlapsille ei haluta jättää velkataakkaa.
"Tuo on niin täysin väärin. Ryöstätte lapsiltanne, kun ette tee järkeviä investointeja ilmaisella rahalla. Nuorten tulevaisuudennäkymien tuhoamisella tulee olemaan poliittisia ja sosiaalisia seurauksia. Maanne hallitus rapauttaa Suomen tulevaisuutta."
Suomessa kuulee toisinaan, että Stiglitzin kaltaiset amerikkalaisekonomistit eivät ymmärrä maamme erityisolosuhteita.
Yhdysvallat voi Meksikon rajaa raottamalla saada aina miljoonia työntekijöitä lisää. Suomessa työvoima supistuu ja talouden kasvupotentiaali on entistä heikompi. Ja koska kasvu on tulevaisuudessa heikompaa, väite kuuluu, elvytys tarkoittaisi vain entistä kovempaa kiristystä tulevaisuudessa.
"Tässä olisi ehkä hitunen totuutta, jos ette kärsisi työttömyydestä", Stiglitz sanoo. "Kyllä, kasvunne on heikompaa tulevaisuudessa, mutta leikkaukset heikentävät sitä entisestään!"
Hän lisää, että elvytys on todellista työn tarjontapolitiikkaa, koska se antaa ihmisille mahdollisuuden päästä kiinni työelämään.
"Kyse on nimenomaan siitä, että supistuvan työvoiman oloissa on entistä tärkeämpää lisätä potentiaalista kasvua. Te toimitte nyt täysin päinvastoin, kun kasvatatte työttömyyttä."
Stiglitzin mukaan ihmisiä ei kannata nykytilanteessa myöskään patistaa kepillä töihin.
"Tällä hetkellä ongelmanne on kysynnän puute. Näillä toimilla tuodaan laskupainetta palkoille, syödään kysyntää ja pahennetaan työttömyysongelmaa."
Suomen nykytilanteessa työnhakijoiden määrän kasvattaminen ei Stiglitzin mukaan luo lisää työtä.
"Ajatuskin on absurdi. Meillä Yhdysvalloissa oli taantuman huipulla viisikymmentä työnhakijaa jokaista työpaikkaa kohti. En ole koskaan nähnyt mitään järkevää analyysia siitä, miksi työnhakijoiden määrän lisääminen olisi ollut hyvä asia taloudelle."
Kommentit (162)
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 12:23"]Rivikansalainen ei ymmärrä valtioiden ja muiden instituutioiden velkaa oikein, se on täysin eri velkaa ja eri asia kuin yksityishenkilön velka (esim. asuntolaina). Velkaa myöntävillä pankeilla on oikeus painaa rahaa, ne eivät lainaa olemassaolevaa valuuttaa, vaan painavat mielensä mukaan uutta. Valtiot saavat rahan velkana silloin kun se on juuri saapunut markkinoille, ja sen arvo on suurin. Sillä saa siis enemmän hyödykkeitä. Investoimalla tuo velka, saadaan luotua kasvua. Kun kaikki toimivat näin, niin jonkun ajan päästä rahan arvo on laskenut merkittävästi, koska sitä on painettu markkinoille valtavat määrät lisää. Kun rahan arvo pienenee, pienenee myös velka.
Koko makrotalous perustuu tähän sykliin, ja velkaantumista vastustavat eivät ymmärrä makrotalouden toimintaa. Eivätkä näköjään poliitikotkaan. Valtion velka ei ole velkaa kuten me sen käsitämme, koko rahajärjestelmä perustuu velkaan, ei sitä tule pelätä.
[/quote]
Joo, ikinä ei ole mikään maa joutunut ongelmiin velkojensa vuoksi, ja jos joutuu niin voi kieltäytyä maksamasta kuten Argentiina ja jatkaa puhtaalta pöydältä talouskasvua. Tai ainakin melkein puhtaalta ja melkein kasvua, tai pikemminkin kriisiä.
https://simosuominen.wordpress.com/2015/09/17/keskustelu-kansan-ja-hallituksen-valilla/
Kun ei ole vaihtoehtoja... :D
65:sta oli näköjään pudonnut syömävelka-sana pois. Siis Suomen kaikki velka on syömävelkaa, ei mitään investointivelkaa.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 12:27"]
Suomi on ensinnäkin tosi köyhä verrattuna vaikka Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan tai Saksaan, ja toisekseen Suomen kaikki velka onSillä on makseltu palveluita ja palkankorotuksia, joihin meillä itsellämme ei ole varaa ja joka ei tuota yhtään mitään.
[/quote]
Näinpä.
Köyhä on Suomi. Lisäksi Suomella on aivan liian suppea teollisuusrakenne. Liian vähän sellaisia tuotteita jotka menisivät maailmalla kaupaksi.
Pitäisi varmaan tulevaisuudessa anella esim Kanadan kansalaisuutta taloudellisiin ja sosiaalisiin syihin vedoten!
Järkeä tekstissä on tuo että Suomen ei olisi kannattanut liittyä reuna-alueen maana Euroon.
Muu teksti on suunnattu lepyttämään ja antamaan toivoa yksinkertasimmille, että olisi joku jota kohti ponnistella, unelmien "eldorado", jonne köyhä ei koskaan pääse eikä Arhinmäkikään siihen usko mutta antaa toivoa yksinkertaisimmille. " Äänestän, lottoan jos saisin sen lottovoiton niin sitten..niin sitten alkaa elämä".
Mitä järkeä on esittää että, " säästöpolitiikka vain näivettää taloutta ja pitäisi sen sijaan velkaa ottamalla elvyttää ja velalla investoida tuottavasti " ? Eihän tassä ole mitään järkeä näissä esityksissä.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 10:56"]
Eurosta eroaminen olisi 100% Putinin voitto. Ihan sen takia siihen ei kannata lähteä.
[/quote]
Eurosta eroaminen olisi Putinin tappio. Nythän Venäjä juhlii kun euromaat tuhoavat itsensä tällä valuutan irvikuvalla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 10:59"]
Paraskin ukko sanomaan mitä me täällä teemme. Mistähän hyvästä on Nobelin saanut.Hän ei tiedä mitään meistä eikä meidän yhteiskunnasta. Se kun viisastelee. Uskon että hänellä on omat syynsä ylivelkaannuttaa Suomi.
[/quote]
Suomessa ei ole yhtäkään talousasiantuntijaa joka on lähellekkään hänen tasollaan.
Suomi ei ole edes velkainen maa. Millään mittarilla.
Olen samaa mieltä kyseisen herran kanssa siitä, että velan ja velkamäärän tuijottaminen ei tule tuomaan oikeita ratkaisuja Suomen talouspolitiikkaan. Mutta jos ei kuuntele van sitä, mitä tämä henkilö sanoo siitä, mitä EI pitäisi tehdä, vaan myös sitä, mitä pitäisi tehdä, niin aikamoista liirumlaarumia sieltä tulee: pitäisi keksiä uusia teollisuusaloja ja korjata tuotantorakenteita. Joopa joo, tämähän on erittäin yksinkertainen ratkaisu.
Ja ongelma tosiaan tulee myös siitä, onko nyt suhdanne-ja kysynytongelma vaiko ei: oliko Nokian tuoma nousu poikkeukselista ja nyt on normaalisuhdanne, vai sakkaako talous edelleen kysynnän puutteen takia. Meillä ei ole myöskään mitään "american dream"-pohjaa, eli innovointi (joo on sekin tyhjä sana) on pohjamudissa kuluttajatuotteiden puolella, koska yksityinen kysyntähän nimenomaan on se, joka nyt taloutta muualla nostaa. Ei Suomessa perinteisesti ollut yritysten välinen kysyntä. Eli supmalaiset ovat passiivisia ja odottavat julkisen sektorin hoitavan homman, vaikka nimenomaan meidän kansalaisten pitäisi ne innovaatiot kehitellä ja siten nostaa Suomi suosta. En vain usko, että suomalaisella mentaliteetilla tätä tulee tapahtumaan, enkä keksi, miten julkinen valta edes tällaista mentaliteettia voisi kannustaa.
Toisekseen on se, että velkaantuminen ei sinänsä ole pahasta. Velkaantuminen taas vieraassa valuutassa (eli meillä eurossa) on ongelmallisempaa (kuten on maailmassa annettujen esimerkkien valossa huomattu). Mutta en usko, että eurosta irtaantuminen olisi mitenkään yksinkertaista, koska velat ovat euromääräisiä ja ne suurin osa Suomen veloista on yksityisten sijoittajien velkakirjoja).
Mutta siis yhdistelmä elvytystä ja leikkauksia olisi paikallaan: olen nyt aika vakuuttunut siitä, että nykyisen talouspolitiikan juuret löytyvät Valtionvarainministeriön virkamiesten näpeistä, joissa keskitytään nimenomaan velkaantumisn taittamiseen yksinkertaisilla plusmiinuslaskuilla, sen sijaan, että pohdittaisiin esimerkiksi veroasteen keventämistä nimenomaan velkarahalla. Tämä olisi fiksua elvyttäistä. Samalla pitäisi tehdä ne rakenneuudistukset, joista on toitotettu: se ei tarkoita sairaanhoitajien, poliisien opettajien ja niin edelleen vähentämistä, vaan minusta oivallinen ratkaisu olisi esimerkiksi kuntien pakkoliitokset, jolla saataisiin kevennettyä hallintoporrasta ilman, että tarpeellisia suorittavan työn tekijöitä tarvitsisi vähentää. Ja nyt ei voida byrokratian vähentämiseen käyttää mtään juustohöylää, vaan osastoja ja toimintoja on lopetettava pysyvästi, jotta niitä ei päästä salakavalasti taas paisuttamaan.
Mutta joo, kiva, että hallitus tekee jotakin, mutta ehkäpä vähän väärästä päästä lähdetään taas liikkeelle. Rakenneuudistuksista ei ole tietoakaan. Ainut "hyvä" puoli on se, että saadaan ehkä purettua kolmikanta, jolloin saataisiin joustoa työmarkkinoihin. Täm ei poistaisi ay-liikkeiden tarpeellisuutta, koska ne voisivat toimia neuvotteluvälikätenä, mutta evät solmisi yleissitovia sopimuksia.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 11:07"]
Pahinta lasten ryöstöä on se että eletään velaksi. Valtio kuluttaa rahamme kaikkeen paskaan ja ottaa velkaa, jonka korot lapsemme maksavat.
Minusta se on lapsilta ryöstämistä, että otetaan 100 mrd velkaa ja pannaa lapset maksamaan. Kun voisi leikata Valtion järjettömiä menoja että ihmiset voisivat vaurastua edes vähän työllään eikä tarttis maksaa paria miljardia korkoina joka vuosi.
Mutta mitä voi odottaa perinteisen taloustieteen edustajilta. Pankkipiirit maksaneet koulutuksen ja apurahat, siispä laulat lauluja että kaikki menee paremmin mitä enemmän otetaan velkaa.
[/quote]
Paitsi että tuolla leikkauksella luo aivan järjettömästi köyhyyttä ja tuhoa.
1990 luvun leikkaukset tuhosivat kokonaisen sukupolven Suomessa ja sitä pidetään yleisesti aivan epäonnistuneena tekona.
Se on ihme että muut maat eivät näe mitään ongelmia velkaantumisessa.
Ihmiset ei voi vaurastua omalla työllä jos hallitus tuhoaa koko Suomen yhteiskunnan.
Stiglitz on Krugmanin tapaan sosialistiekonomisti. Varmaan ymmärrätte että taloustiede on voodoo tiedettä vaikka sitä yrittäisi ihan oikeasti tieteeseen perustaa. Mutta vieläkin epämääräisempää siitä tekee kun sitä tekee sosialismi uskovainen.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 11:07"]
Pahinta lasten ryöstöä on se että eletään velaksi. Valtio kuluttaa rahamme kaikkeen paskaan ja ottaa velkaa, jonka korot lapsemme maksavat.
Minusta se on lapsilta ryöstämistä, että otetaan 100 mrd velkaa ja pannaa lapset maksamaan. Kun voisi leikata Valtion järjettömiä menoja että ihmiset voisivat vaurastua edes vähän työllään eikä tarttis maksaa paria miljardia korkoina joka vuosi.
Mutta mitä voi odottaa perinteisen taloustieteen edustajilta. Pankkipiirit maksaneet koulutuksen ja apurahat, siispä laulat lauluja että kaikki menee paremmin mitä enemmän otetaan velkaa.
[/quote]
1990 luvun leikkaukset tuhosivat kokonaisen sukupolven Suomessa ja sitä pidetään yleisesti aivan epäonnistuneena tekona.
[/quote]
Tuhosivat sukupolven? Minkähän sukupolven ja millä tavalla?
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 11:20"]
Velanotto EI PARANNA TILANNETTA.
Vain se että Valtio leikkaa menoja KAIKESTA TURHASTA PASKASTA.
Voimme maksaa kehitysapua 0€
Julkisista menoista karsiminen EI OLE SAMA kuin peruspalvelujen leikkaus. Valtio käyttää todella paljon rahaa muuhunkin kuin peruspalveluihin. LEIKATAAN MUUALTA KUIN PERUSPALVELUISTA.
[/quote]
Täysin samaa mieltä. Leikkauksia voi tehdä mutta niitä pitää tehdä järkevästi. Nytkin leikataan suorittavalta portaalta: niiltä jotka oikeasti tuottaa hyvinvointia tähän maahan. Samalla meillä on suuripalkkaisia virkamiehiä, johtajia ja muita tyhjäntoimittajia mistä voisi leikata.
Mutta kaikki leikkaukset kohdistuu vain köyhimpiin.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 13:11"]
Paitsi että tuolla leikkauksella luo aivan järjettömästi köyhyyttä ja tuhoa.
1990 luvun leikkaukset tuhosivat kokonaisen sukupolven Suomessa ja sitä pidetään yleisesti aivan epäonnistuneena tekona.
Se on ihme että muut maat eivät näe mitään ongelmia velkaantumisessa.
Ihmiset ei voi vaurastua omalla työllä jos hallitus tuhoaa koko Suomen yhteiskunnan.
[/quote]
Suurin ero 90-luvun lamaan (joka ei olisi todennäkösesti ollut niin syvä, jos markka olisi heti päästetty kellumaan) on nimenomaan valuutoissa: Suomella ei ole omaa valuuttaa, jolloin vieraassa valuutassa velkaantuminen on täysin eri asia, kuin jos olisi oma valuutta käytössä. Eikä elvyttäminen omallakaan valuutalla välttämättä ole mikään menestystarina, katsotaanpa vaikkapa Japania.
Siksi parhaimpana ratkaisuna näkisin harkitut kohdistetut leikkaukset ja harkitun, kohdistetun elvyttämisen: korjataan esimerkiksi infrassa se, mikä pitää korjata, rahoitetaan velalla veroasteen kevennys (nimenomaan tuloverotus, alv ja niin edelleen), byrokratan siivous ja vaikkapa ne kuntauudistukset. Peruspalveluihin ja sosiaaliavustuksiin pitäisi koskea vasta katastroftilanteessa.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 12:11"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 12:01"]Suomi ei ole erityisen velkainen, esim. Saksa on velkaisempi. Suomalaisilla on hyvin paljon omaisuutta ja suuret eläkerahastot. Lainakorot -> velanhoitokulut ovat historiallisen matalat. [/quote] Suomalaisilla omaisuutta!? Suomalaiset ovat yksi Euroopan vähävaraisimmista kansoista.meillä on perinteisesti ollut rikas valtio ja köyhä kansa. Vähitellen alkaa valtionkin varallisuus olla mennyttä.
[/quote]
Mediaani nettovarallisuus per täysi-ikäinen suomalainen on suurempi kuin Norjassa, Kanadassa, Hollannissa, Tanskassa, Itävallassa, Ruotsissa jne.
Ongelma ei ole velka itsessään vaan se mihin se käytetään. Jos Suomi ottaisi velkaa ja investoisi sen kansalaisten hyvinvoinnin ja ostovoiman parantamiseksi, sekä innovaatioihin, niin tuo velkaraha poikisi vaurautta ja työpaikkoja. Tällä hetkellä velkaraha investoidaan suoraan yrityksiin, ja sieltä se jaetaan rikkaille omistajille osinkoina, kansalle ei jää muuta kuin lasku käteen.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 13:20"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 12:11"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 12:01"]Suomi ei ole erityisen velkainen, esim. Saksa on velkaisempi. Suomalaisilla on hyvin paljon omaisuutta ja suuret eläkerahastot. Lainakorot -> velanhoitokulut ovat historiallisen matalat. [/quote] Suomalaisilla omaisuutta!? Suomalaiset ovat yksi Euroopan vähävaraisimmista kansoista.meillä on perinteisesti ollut rikas valtio ja köyhä kansa. Vähitellen alkaa valtionkin varallisuus olla mennyttä.
[/quote]
Mediaani nettovarallisuus per täysi-ikäinen suomalainen on suurempi kuin Norjassa, Kanadassa, Hollannissa, Tanskassa, Itävallassa, Ruotsissa jne.
[/quote]
Suurempi kuin Norjassa? Ei TOD ole :D
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 12:23"]
Rivikansalainen ei ymmärrä valtioiden ja muiden instituutioiden velkaa oikein, se on täysin eri velkaa ja eri asia kuin yksityishenkilön velka (esim. asuntolaina). Velkaa myöntävillä pankeilla on oikeus painaa rahaa, ne eivät lainaa olemassaolevaa valuuttaa, vaan painavat mielensä mukaan uutta. Valtiot saavat rahan velkana silloin kun se on juuri saapunut markkinoille, ja sen arvo on suurin. Sillä saa siis enemmän hyödykkeitä. Investoimalla tuo velka, saadaan luotua kasvua. Kun kaikki toimivat näin, niin jonkun ajan päästä rahan arvo on laskenut merkittävästi, koska sitä on painettu markkinoille valtavat määrät lisää. Kun rahan arvo pienenee, pienenee myös velka. Koko makrotalous perustuu tähän sykliin, ja velkaantumista vastustavat eivät ymmärrä makrotalouden toimintaa. Eivätkä näköjään poliitikotkaan. Valtion velka ei ole velkaa kuten me sen käsitämme, koko rahajärjestelmä perustuu velkaan, ei sitä tule pelätä.
[/quote]
Minä ainakin ymmärrän oikein hyvin. Rahaa tulee lisää kiertoon tekemällä enemmän töitä. Ei velkaa ottamalla.
[/quote]
Velka nimenomaan on modernin rahajärjestelmän perusta.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 13:20"]
Ongelma ei ole velka itsessään vaan se mihin se käytetään. Jos Suomi ottaisi velkaa ja investoisi sen kansalaisten hyvinvoinnin ja ostovoiman parantamiseksi, sekä innovaatioihin, niin tuo velkaraha poikisi vaurautta ja työpaikkoja. Tällä hetkellä velkaraha investoidaan suoraan yrityksiin, ja sieltä se jaetaan rikkaille omistajille osinkoina, kansalle ei jää muuta kuin lasku käteen.
[/quote]
Ongelma on myös siinä, mitä ne suomalaiset ostavat: se on oikeasti iso ongelma, että Suomessa ei ole sen suurempaa kuluttajatuotteiden valmistusta, jolloin suomalaisten kysyntä elvyttäisi lähinnä ulkomaita. Ja innovaatioiden rahoitus on myös vähän sanahelinää, koska tuskin kukaan pystyy tarkentamaan, mitä se meinaa.
Ja toisen alijäämä on toisen ylijäämä, jolloin jos Suomi lisää kysyntää ja alijäämäänsä, niin silloin se mahdollisesti rahottaisi muita Euroopan maita. Sehän ei sitten olisi tarkoitus.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 12:07"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 11:33"]
Taas samaa vanhaa tuubaa, jonka mukaan pitäisi elää velaksi.
[/quote]
Huonoina aikoina eletään velaksi ja hyvinä maksetaan velat pois. Typerys tappaa itsensä nälkään jos ei ole tilapäisesti rahaa.
[/quote]
Tästä ei enää nousta jollei tyhmän suuriksi paisuneita valtion menoja leikata kovalla kädellä.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 14:23"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 14:20"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 14:15"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 13:52"] Joku sotkenut taas lahjakkaasti keskiarvon ja mediaanin. Mediaani on keskimmäinen arvo. Keskiarvo on keskiarvo. "Mediaani nettovarallisuus per täysi-ikäinen suomalainen on suurempi kuin Norjassa, Kanadassa, Hollannissa, Tanskassa, Itävallassa, Ruotsissa jne." Mediaani ei kerro kansakunnan tilanteesta mitään, vaan keskiarvo. Luvut 2013, netto keskiarvo: Kanada 251 034 USD Norja 380 473 USD Ruotsi 299 441 USD Tanska 255 066 USD Hollanti 185 588 USD Itävalta 402 578 USD Suomi 171 821 USD[/quote] Mediaani ottaa huomioon varallisuuserojen vaikutuksen. Keskiarvo on korkea tilanteessa, jossa yksi omistaa helvetisti ja muut ei mitään. Korkeaan mediaanivarallisuuteen vaaditaan, että monilla ihmisillä on riittävän paljon omaisuutta, kuten Suomessa. [/quote] Mediaani kertoo keskivertokansalaisen varallisuuden. Toisaalta esim. Saksassa itäosan väestön vähävaraisuus tavallaan vääristä lukua. Korkea keskiarvo paljastaa että osa väestä on hyvin varakasta, toisin kuin meillä[/quote]
Niin, ja se varakas osa voi olla hyvin pieni, jos elintasojakauma on vääristynyt heidän eduksi, kuten monissa Suomea eriarvoisemmissa maissa.
[/quote]
Käykää ihmiset katselemassa avoimin silmin vaikka keski-Euroopassa. Kyllä se vauraus ja hyvinvointi on siellä hyvin laajojen kansanjoukkojen nauttimaa. Muissa maissa tavallisilla palkansaajilla on varallisuutena huomattavat määrät arvopapereita ja talletuksia, eikä joka penni sidottuna velkaisiin elementtiseiniin joilla ei ole mitään todellista vaihtoarvoa muuta kuin suomalaisten keskuudessa.