Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
80-luvulla ei ollut tuollaista (Apulanta-elokuvan puvustuksesta)
19.09.2015 |
Apulanta-yhtyeen jäsenten nuoruusvuosista 80 luvulla tehdään elokuva (miksi, se olisi ihan toinen keskustelun aihe myös), mutta luin suurella ihmetyksellä näitä puvustajan kommentteja:
Takkien löytäminen on ollut vaikeinta. Jos halusi olla cool kahdeksankymmentäluvulla, piti olla tietynlainen värikäs O’neillin takki tai nahkarotsi...
Nuorisoporukoiden kermaan pääsy vaati 1980–90-lukujen taitteessa monen sadan markan satsauksen.
Monissa perheissä ei ollut varaa ostaa satojen markkojen hintaisia takkeja hetken mielijohteesta. Jos kuitenkin onnistui hankkimaan merkkitakin, pääsi automaattisesti piireihin.
– Ne rotsit maksoivat ihan älyttömästi siihen aikaan. Omat kaverini säästivät pitkään, jotta pystyivät ostamaan tarpeeksi makeat rotsit. Kun sai merkkitakin, pääsi ihmisryhmän kermaan.
– Itselläni ei ollut koskaan varaa ostaa merkkirotsia, Lampinen muistelee.
Elokuvaan ei saa puvustajan mukaan aitoa henkeä ilman riittäävää määrää aitoja kasaritakkeja.
– Takit kertovat paljon siitä ajasta. Ne määrittelivät ihmisryhmiä hyvin, eli olitko cool vai et...
1980–90-lukujen muodista puhuttaessa Levisten ohittaminen on mahdotonta. Kaikilla piti olla Levikset, myös Heinolassa.
– Levikset ovat tietysti keskiössä tuosta ajasta puhuttaessa. Ne olivat totta kai hyvin merkityksellisiä tuohon aikaan.
Levisten haaliminen elokuvan rekvisiitaksi on ollut helppoa.
– Vanhoja Leviksiä on löytynyt yllättävän hyvin kirppareilta. Ne määrittelivät myös aika tehokkaasti ihmisen cooliutta.
– Levisten hankkiminen oli aikoinaan yhtä suuren työn takana kuin merkkitakkien. Väitän, että jokainen tuohon aikaan nuoruuttaan viettänyt muistaa omat ensimmäiset Leviksensä, Lampinen naureskelee.
Ainakaan meidän kaupungissa ei tuollaista ollut. Elin iloisen tietämättömänä siitä, että takin olisi pitänyt olla jotain tiettyä merkkiä eikä farkuillakaan niin väliä ollut. En ole itse asiassa koskaan omistanut leviksiä, enkä halunnut niitä. Muistan kasarilta sen, kuinka hienosti tuunattuja rotseja ja housuja monilla oli, erityisesti punkkareilla. Niitä revittiin, maalattiin, kirjailtiin ja kankaita yhdisteltiin. NE oli todella hienoja.
Onko toi Heinola jossain Helsingin lähellä vai? Onko siellä ollut tollasta?
Kommentit (76)
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 10:57"]
Torstain takki, club a, oli tosi kovaa kamaa jossain vaiheessa. Laskettelijoilla yksinkertaisesti piti olla Torstain takit.
Joutsenen untuvatakki maksoi silloin reilusti yli tonnin. Ostin omani jostain vesivahinko -alesta hintaan 660 markkaa ja itsetunto nousi silloin aivan uusiin sfääreihin! Vuosi oli 1985 ja lukion ykkösellä olin.
[/quote]
Mulla oli Torstain Clun a:n laskeetteluasu, maksoi yli 1600 markkaa! Onneksi äiti maksoi puolet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on itse asiassa kuvaus 80-90-luvun taitteesta tai 90-luvun alusta, ei 80-luvulta. Itse olen pikkukaupungista kotoisin ja kyllä levikset piti olla :) mutta takeista viis.
O'Neillistä tulee mieleen se kun ylempiluokkalaiset pojat kerran hakkasi mut huutaen onko sulla oneillin takki, hä, onko hieno oneillin takki... olin ehkä 8-10-vuotias pikkulapsi, ja ei todellakaan ollut O'Neillin takkia mulla tai niillä 12-14-vuotiailla kiusaajillakaan. Ehkä olivat tulleet koulunsa juppijengin kurmoottamiksi aiemmin päivällä ja purkivat sitten katkeruutensa pienempään lapseen kun eivät muille pärjänneet.
Santa Cruz taisi olla myös joku himoittu merkki siihen aikaan.
Ap tässä, ilmeisesti tää on isojen kaupunkien juttu tai sitten olen vaan ollut ihan ulkona koko merkkiasiasta. Todennäköisesti jälkimmäinen. En osaa vieläkään kiinnittää huomiota merkkeihin enkä arvosta niitä (vaikka satun jotain omistamaankin, olen kuitenkin ostanut ne ihan muista syistä kuin merkin takia).
Kävin lukiota pääkaupunkiseudulla 80-luvulla. Suurimmalla osalla ihmisiä ei ollut Leviksiä eikä merkkitakkeja tai muitakaan merkkivaatteita, eikä aika suurta osaa edes kiinnostanut. Ehkä moni olisi ottanut noita vaatekappaleita itselleen, jos olisi tarjottu ilmaiseksi tai tosi halvalla, mutta mitään kauheaa himoa ei ollut.
Jokaisella luokalla oli muutama oppilas, joita trendit ja muoti sitten kiinnostivatkin kovasti ja joille oikeanlaiset farkut olivat muka elämän ja kuoleman kysymys ("mä en voi elää ilman..."). Puvustajat ovat tainneet olla tuota porukkaa eivätkä oikein muista suurta tavisjoukkoa, kun eivät kuuluneet siihen itse eivätkä tainneet paljon sitä katsellakaan. Ja jos on nuoruutensa viettänyt diskojonossa varustelukilvan keskellä, selvimmät muistotkin ovat sieltä.
Minä olin tavis lukion loppuun saakka. Minulle oli yhdentekevää, mitä in-piirit omaltaan ja toisten pukeutumiselta vaativat. Kuvista tietysti huomaa, että oltiin 80-luvulla, mutta olisipa ollut työlästä olla näyttämättä sen ajan nuorelta, sen verran suppea oli vaatteiden ja esimerkiksi silmälasinkehysten tarjonta. Opiskelemaan mennessäni olinkin jo ollut niin pitkään ulkomailla, että poikkesin selvästi valtavirrasta ja trendeistä, ja sillä tiellä olen edelleenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap jatkaa: muistan Lacosten merkin, kun siinä oli se krokotiili ja sitä pidettiin "juppimerkkinä", mikä oli ainakin mun mielestä siis vähän noloa. Vähän sellaista "ooh olen miami vicessa" pelleilyä, kiiltävä puku ja tiiliskiven kokoinen puhelin. Ei-ihailtavaa, vaan noloa.
Olisko noi levikset sit kuitenkin enemmän kasarin loppua ja erityisesti ysäriä? Siltä ajalta muistan kuinka jollain oli haaroväliin vyöllä kiskotut rumat farkut, jotka ilmeisesti oli muotia ja oisko ne ollut ne levikset? ihan helkutin rumat. sellaisia oli siinä melrose place sarjassakin, joka oli sekin paska.
anteeksi, olin ernu kasarilla :D
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 11:02"]
Tuo on itse asiassa kuvaus 80-90-luvun taitteesta tai 90-luvun alusta, ei 80-luvulta. Itse olen pikkukaupungista kotoisin ja kyllä levikset piti olla :) mutta takeista viis.
[/quote]
Muoti kulkee eri tahdissa kuin vuosikymmenet. Tyylillisesti kasaria Suomessa oli about 84-94. Oikeastaan mm-95-huuma oli viimeinen kasarin kuolinkorahdus golidzeineen, jenkkiautoineen ja takatukkineen http://static.iltalehti.fi/kisaextra/95juttuunJoP_ki.jpg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 11:03"]Ap tässä, ilmeisesti tää on isojen kaupunkien juttu tai sitten olen vaan ollut ihan ulkona koko merkkiasiasta. Todennäköisesti jälkimmäinen. En osaa vieläkään kiinnittää huomiota merkkeihin enkä arvosta niitä (vaikka satun jotain omistamaankin, olen kuitenkin ostanut ne ihan muista syistä kuin merkin takia).
[/quote]
Heinolassa asuu (asui silloinkin) alle 20 000 ihmistä. Eipä ole iso paikka :D
Tietämykseni Heinolasta on siis kasvanut tämän keskustelun myötä ihan uudelle tasolle :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turussa ainakin oli. Myös Dieselin farkut olivat kova juttu. Ehkä jopa snobimpaa kuin levikset. Samoin lacosten poolot ja purjehduskengät. Oli ns. snobit vs. hevarit. Kyllä snobit pitivät itseään "oikeina" piireinä. Takeista o'neillin untsikat ja one topin untsikat olivat hienoja. Myös torstain takkeja oli. Parfyymeistä Diorin poison oli suosittu. Kännyjä ei ollut, mutta hieno sony walkman korvalappusoitin piti olla.
Itse kävin lukiota neljä vuotta, keskikokoisessa kaupungissa, v. 85-89.
Niiden vuosien aikana joko itse muutuin tai trendit muuttui, mutta lukion aloittaessani farkut oli Dallas tai Beavers. Abivuonna vain ja ainoastaan Levis. Levikset oli muistaakseni kalliimpia, mutta niitä oli sitten ehkä vaan kahdet, eikä kaapillista.
Josmoikein muistan niin O' Neill tais tulla vasta ehkä vuosien 88-90 kieppeillä, mutta sen verran on vuosia kulunut, ettei kyllä enää muista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 10:43"]Kävin yläastetta Helsingin Käpylässä v.88-90 ja kyllä, Levikset olivat ainoat oikeat housut. Ja pilottitakkeja näkyi paljon, tytöillä ja pojilla. Muistan kyllä tuon O´Neilinkin merkin, ja nahkatakit. Ja eräät pojat käytti Lacosten pikee-t-paitoja ja paljon tuoksuvesiä:D
[/quote]
Itselläni kyllä Lacosten pikeepaita ja Leviksen farkut kuului ihan eri ajanjaksoon. Lacosten pikeepaidat oli kuuminta hottia 80-luvun alussa, jolloin itselläkin niitä muutama oli. Leviksen farkkujen kovin buumi taas oli 80-luvun lopulla ja 90-luvulla. Itse ostin ensimmäiset Levikseni 90-luvulla.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 10:39"]
Itse olen Heinolan vierestä Lahdesta (tai siis Lahest) ja kyllä, paikallisen nuorisomuodin kuvaus aikakaudelta on oikein. Levisten palvonta oli naurettavissa mittasuhteisiin.
[/quote]
Oma muistoni Heinolasta 80-luvulta on kyllä ihan erilainen. Totta kai Levikset oli "the juttu", mutta kyllä siellä isolla osalla oli jotkut ihan muut farkut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 11:02"]Tuo on itse asiassa kuvaus 80-90-luvun taitteesta tai 90-luvun alusta, ei 80-luvulta. Itse olen pikkukaupungista kotoisin ja kyllä levikset piti olla :) mutta takeista viis.
[/quote]
Joo, jutussa oli määritelty aikakausi vähän hassusti. Apulannan pojat ovat olleet lapsia 80-luvulla. Bändi perustettiin 90-luvun alussa (olisiko eka levy ilmestynyt 1994?), jolloin pojat olivat 16-vuotiaita. Elokuvaa näkemättä on toki vaikea sanoa, käsitellään siinä myös jäsenten lapsuutta.
70-luvun lopulla farkuista "kävivät" Beaversit, Leet ja Levikset. Wranglerit olivat vähän siinä ja siinä. 80-luvun alussa tulivat MicMacin samettifarkut ja hiihtarit, Levikset tavallisina farkkuina.
Takit olivat kirpputorilta: upeita miesten pikkutakkeja ja pomppia 40-50 -luvuilta.
Niin pukeutui tiedostava ja punkahtava lukiolainen Uudessakaupungissa (täysin Heinolaan verrattava mesta!) noina aikoina.
Sori. Olin kymmenkunta vuotta edellä elokuvan ajankohtaa - mutta pointtini oli lähinnä nuo merkkifarkut. Ne olivat must pikkukaupungissakin!
Dieselit tulivat vasta 80-luvun loppupuolella muistaakseni.
(Ja olisin mieluummin kuollut kuin pukenut ylleni mitään Lacostea...)
23
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 11:15"]
Turussa ainakin oli. Myös Dieselin farkut olivat kova juttu. Ehkä jopa snobimpaa kuin levikset. Samoin lacosten poolot ja purjehduskengät. Oli ns. snobit vs. hevarit. Kyllä snobit pitivät itseään "oikeina" piireinä. Takeista o'neillin untsikat ja one topin untsikat olivat hienoja. Myös torstain takkeja oli. Parfyymeistä Diorin poison oli suosittu. Kännyjä ei ollut, mutta hieno sony walkman korvalappusoitin piti olla.
[/quote]
Eikös Turku ollut tuohon aikaan kuin näyteikkuna Eurooppaan, vähän sellainen puoli-Tukholma? Nimittäin Dieselit tuli meillä päin muotiin vasta pitkälti 90-luvulla.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 11:18"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 11:02"]Tuo on itse asiassa kuvaus 80-90-luvun taitteesta tai 90-luvun alusta, ei 80-luvulta. Itse olen pikkukaupungista kotoisin ja kyllä levikset piti olla :) mutta takeista viis. [/quote] Joo, jutussa oli määritelty aikakausi vähän hassusti. Apulannan pojat ovat olleet lapsia 80-luvulla. Bändi perustettiin 90-luvun alussa (olisiko eka levy ilmestynyt 1994?), jolloin pojat olivat 16-vuotiaita. Elokuvaa näkemättä on toki vaikea sanoa, käsitellään siinä myös jäsenten lapsuutta.
[/quote]
Toni Wirtanen on muistaakseni syntynyt vuonna -75, eli elokuvassa luultavasti käsitellään juuri aikakautta 80-90-lukujen taitteessa. Puvustaja on siis ihan homman ytimessä Leviksineen ja rotseineen. Luultavasti elokuvaa varten on haastateltu myös bändin jäseniä, jotka ehkä itse muistavat, mitä heidän nuoruudessaan "piti" jokaisella kovalla jätkällä olla.
Onkohan se puvustaja nyt ihan tilanteen tasalla? Apulanta ei ollut alkuaikoinaan todellakaan mikään muotitietoisten trendejä seuraavien nuorten juttu vaan nimenomaan päinvastoin. Kyllä siellä keikoilla oli enimmäkseen sitä porukkaa, joka ei mahtunut koulun sisäpiiriin vaan oli aika lailla ulkokehällä, eräänlaisia oman tiensä kulkijoita hekin. Ekat keikat 1990-luvun alussa ei todellakaan vetäneet paikalle sitä väkeä, jolle oli tärkeää näyttätyä ja näkyä. Vasta vuoden 1995 tienoilla suosio alkoi olla sitä luokkaa, että paikalle tuli niitäkin, jotka ei olleet 100% faneja.
Alue: Aihe vapaa
Torstain takki, club a, oli tosi kovaa kamaa jossain vaiheessa. Laskettelijoilla yksinkertaisesti piti olla Torstain takit.
Joutsenen untuvatakki maksoi silloin reilusti yli tonnin. Ostin omani jostain vesivahinko -alesta hintaan 660 markkaa ja itsetunto nousi silloin aivan uusiin sfääreihin! Vuosi oli 1985 ja lukion ykkösellä olin.