Lue keskustelun säännöt.
Mitä sinulta on kadonnut oudosti eikä ole löytynyt?
Meiltä mm. katosi lapsen toinen talvikenkä. Sisään hän ei ole voinut tulla yhdellä kengällä ja asunnossa sitä ei ollut, on sen jälkeen ollut muuttokin. Aikanaan teini-iässä multa katosi trendikäs toppaliivi, mietin sitä toisinaan vieläkin että miten olisin voinut sen kouluun unohtaa. Sitten tietysti sukkia ja muuta pientä katoaa yhtenään.
Kommentit (1602)
Ex-miehen kitara.
Asuttiin samassa kerrostalossa melkein 10 vuotta. Yhden kerran tapahtui verkkokellarin komeroihin murto. Monilta oli varastettu autonrenkaita. Kävimme tarkistamassa murron jälkeen oman komeromme ja meidän mielestä mitään ei ollut kadonnut. Ainakin renkaat olivat vielä tallessa.
Myöhemmin avioeron jälkeen mies muutti ulkomaille ja otti mukaansa vain pari matkalaukullista tavaraa.
Muutettiin poikani kanssa vanhempieni rintamamiestaloon, vanhemmat eivät enää elossa.
Asuttiin siinä 3 vuotta ja ostettiin uuden miesystävän kanssa muualta asunto. Poikani tultua teini-ikään, hän alkoi kiinnostua musiikista ja kitaransoitosta. Oli löytänyt rintamamiestalosta isäni ikivanhan kitaran. Sanoin, että meillä pitäisi olla kyllä parempikin kitara. Paitsi että sitä ei koskaan löytynyt.
Itse epäilen, että se on tuon murron yhteydessä varastettu. En usko, että olisi kadonnut muuttojen yhteydessä, koska muut hoidettiin itse, paitsi tuo viimeinen. Tuskin iso muuttofirma pöllisi kitaraa. Vanha rintamamiestalo tuli myös tyhjennettyä huolella, joten ei sinnekään jäänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukkien parit tuntuu aina mystisesti katoavan. En tajua, asuuko meidän pesukoneessa joku mystinen öttiäinen, mikä elää sukkapareista, mut meillä on siis iso kasa parittomia sukkia, mille ei vaan paria löydy vaikka kuinka ettii.
Meillä on ihan sama juttu!
Minä hankin sukille ihan oman pyykkilaatikon, ei auttanut.
Olen tullut siihen tulokseen, että nilkkasukat joutuvat viemäriin pesukoneen poistoletkun kautta.
Supi-sukkapidike:
Legojunanrata. Täysin käsittämätöntä. Lasten joululahja, he aukaisivat kyllä paketin, mutta rataa eivät ehtineet rakentaa, kun katosi. En mitenkään käsitä, miten iso legopakkaus voi kadota.
Punkkipihdit. Eräänä iltana vuosia sitten huomasin polvitaipeessani punkin -> punkkipihtejä hakemaan, mutta ei missään. Punkki oli jo kuollut, mutta silti halusin sen heti pois ja lopulta kiskoin tavallisilla pinseteillä ja en saanut kokonaisena irti (ei niitä jämiä saanut lääkärikään seuraavana päivänä). Tämän jälkeen ostin uudet punkkipihdit ja ne eivät ole kadonneet, mutta niitä alkuperäisiä ei ole edelleenkään vuosia myöhemminkään löytynyt.
Pahvilaatikollinen vaatteita, jotka olin ajatellut viedä kirpparille myytäväksi. Ne olivat vaatehuoneessamme kun viimeksi näin, mutta sen jälkeen ei ole näkynyt. Harmittaa, sillä ne olivat tyylikkäitä ja hyväkuntoisia, itselläni ei vaan ollut tarvetta niille. Mies vannoo ettei ole vienyt niitä mihinkään, enkä kyllä sitä epäilekään, sillä hän ei koskaan korjaa omia astioitaan tai edes vie roskapussia töihin lähtiessään, vaikka olisin laittanut sen nojaamaan ulko-ovea vasten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen saattanut tämän joskus tänne kirjoittaakin, mutta valtava kansiollinen Pokemon-kortteja! Ne olivat minun ja veljeni yhteiset, emmekä olleet katsoneet niitä vuosiin. Sitten joskus teineinä huomasimme kansion hävinneen. Vanhempamme eivät ole kuulemma heittäneet niitä pois, sillä eivät koskaan hävittäneet mitään meille kuuluvaa kysymättä meiltä ensin. Joku kaveri on saattanut ne viedä, tosin niin isoa kansiota olisi ollut vaikea salakuljettaa huomaamatta pois.
Vierailija kirjoitti:
Mies katosi kolmetoista vuotta sitten eikä ole löytynyt kiihkeistä etsinnöistä huolimatta. Olen etsinyt pyykkikorista, sängyn alta, autotallin öljytynnyristä ja naapurin muijan pakastimesta.
Ei ole valitettavasti sirutettu, niin että saattaa jäädä kadoksiin, ellei joku ole aikanaan ottanut lemmikikseen ja ajan oloon kyllästyy ja jättää moottoritien varteen.
Eikös nämä vitsikkäät kommentit ole jo vähän tylsiä? Heh heh, puhutaan puolisosta niinkuin jostain hassusta lemmikistä.
Sinä, joka kirjoitit tämän, naurattiko sinua itseäsi tai luulitko viestisi olevan jotenkin uusi ja yllättävä?
Kysyn ihan ystävällisesti, en halua ärsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkirja, täyteen kirjoitettu, teiniajoilta. Kadonnut lapsuudenkodista jo vuosia sitten, kaikki paikat olen käynyt läpi, ei löydy mistään. Sukua on vuosien varrella vieraillut talossa aika paljon joten kyllä vähän mietityttää onko lähtenyt jonkun uteliaan matkaan. Olen nimittäin aika varma että muistan missä piilossa sitä säilytin, ja samassa huoneessa on siis yöpynyt muitakin. Pois sieltä ei ole heitetty mitään, eli todennäköisyys että olisi joutunut vahingossa roskiin tms on häviävän pieni. No, jos joku todella on vienyt, niin kantakoon asiaa omallatunnollaan.
Selvästi joku sinua hieman nuorempi sukulainen. Odottaa että sinusta aika jättää, sitten julkaisee sun päiväkirjan ja siitä tulee kirjallisuuden klassikko ja varkaasta miljonääri 😜
Tai vielä pahempaa, myy siitä osia Seiskapäivään, kun olet vielä elossa 🙀
Haha, saatatpa olla oikeassa syyllisestä, mutta a: onneksi olen nobody, ja b: en todellakaan mikään kirjoittaja vaikka kirjan täyteen raapustelinkin :D jutuissa ei ole luultavasti ulkopuoliselle päätä eikä häntää. Minua itseäni toki kiinnostaisi vielä sitä lueskella. Ehkä pitää seuraavissa sukujuhlissa ihmetellä kovaan ääneen kirjan katoamista ja seurata meneekö joku vaikeaksi ;)
Neulankuljetin. Ehkä jossain muutossa jäänyt jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies katosi kolmetoista vuotta sitten eikä ole löytynyt kiihkeistä etsinnöistä huolimatta. Olen etsinyt pyykkikorista, sängyn alta, autotallin öljytynnyristä ja naapurin muijan pakastimesta.
Ei ole valitettavasti sirutettu, niin että saattaa jäädä kadoksiin, ellei joku ole aikanaan ottanut lemmikikseen ja ajan oloon kyllästyy ja jättää moottoritien varteen.
Katso peiliin , ei tarvi ihmetellä.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoruus, terveys ja vyötärö :/
Minulta katosi aikoinaan äitini vanha sormus, josta tykkäsin paljon ja vieläkin harmittaa. Olin teini-ikäinen ja käytiin kaverin kanssa ulkona kävelemässä tyyliin lähipolulla salatupakalla. Oli vielä talviaika ja lunta vähän mutta kuitenkin sen verran, että kaikki jalanjäljet jäivät hankeen. Sormus siis katosi tällä lyhyellä ulkoilureissulla täysin kuin tuhka tuuleen. Tajusin kotiin tullessa, että sormus kadonnut ja lähdin sitä etsimään heti samoja jalanjälkiä, mutta ei vaan löytynyt.
Kävin vielä seuraavina päivinäkin katselemassa mutta ei. Tutkin tietysti takin ja housun taskut, kotona vielä paikat jne. Asuimme rauhallisella asuinalueella, jolloin muita ihmisiä ei juuri iltaisin paljoa ulkona kulkenut. Sormus oli paksu hopeasormus kolmella kivellä, oli mulle aavistuksen iso varsinkin jos sormet kylmät. Kuitenkin sen kokoinen, että luulisi löytyvän helposti. Loogisin selitys tietysti, että se on vaan uponnut hankeen, mutta tuolloin ei lunta ollut paljoa ja kävelyreitti tuli etsittyä läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen löytänyt kaduilta ja hangista ihan outoa tavaraa ja miten ovatkin päässeet ihmisiltä tippumaan. Joskus ihmiset pudottelevat tavaroitaan kadulla, koska pitävät niitä avonaisissa taskuissa. Kerran päätin tuurilla lähteä käymään naapurikaupungissa kun odotin kirjotuksien kuunteluosiota. Olisin hyvin voinut jäädä koululle, mutta kahvin perässä matkasin isoäidin luo. Siinä kevättalvipakkasella bussia odotellessa siihen köpötteli joku vanha mummo. Samalla kun hän nousi bussiin, niin näin kun häneltä tippui jotain. Se sujahti suoraan auton tekemään railoon sellaiseen paikkaan, ettei mummo olisi sitä sieltä erottanut vaikka olisi huomannut pudottaneensa jotain. Nostin sen ja huomasin, että se oli taskukello minkä takana oli päiväys ja nimi. Äkkiä annoin sen mummolle, ennen kuin hän lähti busseineen omaan suuntaansa. Mummo ei ensin edes tajunnut kadottaneensa mitään ja hän hämmentyi.
Vaikea selittää paikkaa tarkemmin, mut keväällä ensimmäisten loskakelien jäljiltä maa on ihan kupruilla pyörien ja autojen takia, joten se taskukello putosi sellaiseen railoon mikä oli vielä avonainen pysäkille eikä bussiin päin.
Muistan kun olin menossa kirjotuksiin, niin Löysin Salon bussiasemalta hangesta kauniin rannekorun, ja otin sen talteen ennen kuin joku ajaa sen yli. Se oli leveä ja siinä oli strassikiviä. Minulla ei ollut aikaa jäädä viemään sitä asemalle, ja ajattelin et voin huhuilla omistajaa netissä.
Hyvin pian löysin toisen rannekorun. Senkin otin talteen, ettei sille käy mitään. Eli jos joku kaipaa, meiltä löytää.
Löysin myös ovaalinmuotoisen riipuksen, missä oli jeesusmaria-teemainen uskonnollinen kuva ja nahkanauha. Poimin senkin talteen.
Löysin Helsingin linja-autoasemalta ristin, otin senkin talteen.
Löysin päärautatieasemalta kierukan keskeltä kiskoja. Se on kyllä hämmentävä kapistus. Sitä en sentään poiminut talteen.
Nuoruudessani joku muija pudotteli koko ajan tavaroitaan katsomatta yhtään. Se onnistui pienellä matkalla pudottamaan tupakat, sytkärit ja puoli omaisuuttaan vain sillä matkalla kun käveli olohuoneen poikki sohvalle. Kävin antamassa ne hänelle takaisin. Myöhemmin sama mimmi syytteli, että hänet on putsattu kavereiden luona, mutta oikaisin väitteen kertomalla miten näin miten hän kohteli tavaroitaan.
Että lastensuojelu haluaa tukea tai auttaa...
Mikroateria! Ostin kaupasta, vein autoon ja luiskahti auton penkkien alle. En ikinä löytänyt sitä ja ei kyllä haissut tai mitään ikinä vaikka auto oli mulla vuosia myös sen jälkeen.
Useimmat täällä, jos olisivat rehellisiä, vastaisivat: Mielenterveys. Moniko ei tee elämässään muuta, kuin lukee ja kirjoittaa tänne?
Normaalin arjen sivussa aloin ihmetellä, missä mun vaatteet on.
Kun niitä pesi, niitä oli liian vähän ja samoja piti kierrättää.
Joten kerran etsin erikseen.
Noin viidesosa oli enää jäljellä.
Se oli todella outoa, koska en ollut heittänyt mitään pois.
Mulla on ulkoautotalli, joka toimii enemmän varastona.
Yhtenä päivänä piti käydä siellä etsimässä jotain.
Keskellä lattiaa oli kaksi täyttä jätesäkkiä.
Ihmettelin, miten ne voi olla siinä, koska en ollut käynyt koko tallissa kuukausiin.
Kadonneet vaatteet oli säkeissä.
Muuten kiva löytää ne, mutta...
Mun s-lelu laatikko. Muutin uuteen kotiin, eikä niitä leluja tai koko laatikkoa löydy enää mistään. Kalliiksi tuli uusia kaikki välineet. Ja tää on ihan tosi.