Lue keskustelun säännöt.
Mitä sinulta on kadonnut oudosti eikä ole löytynyt?
Meiltä mm. katosi lapsen toinen talvikenkä. Sisään hän ei ole voinut tulla yhdellä kengällä ja asunnossa sitä ei ollut, on sen jälkeen ollut muuttokin. Aikanaan teini-iässä multa katosi trendikäs toppaliivi, mietin sitä toisinaan vieläkin että miten olisin voinut sen kouluun unohtaa. Sitten tietysti sukkia ja muuta pientä katoaa yhtenään.
Kommentit (1602)
Kaikki kummilusikat yhtä lukuunottamatta, jota säilytän kaakaopurkissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silmälasit. Niiden on pakko olla meillä kotona, koska en selviä autolla ajamisesta ilman niitä. En siis lähtisi talosta ilman, tai ainakin palaisin hetkessä takaisin. Katoamisesta on jo vuosia, eikä niitä ole edelleenkään tullut vastaan.
Oli kyllä tosi mielenkiintoista selviytyä siitä, kun ei ollut varalaseja...
Sori, mutta en ymmärrä tätä. Jos ei pärjää ilman laseja, niin miksei ole niitä varalaseja olemassa? Kyllähän laseista voi vaikka sanka rikkoutua, mites sitten pärjäät? Teippaat kasaan?
En ole sama, mutta kyllä minulla likinäköisenä ja taittovirheisenä silmälasit maksaa helposti tonnin. Jos on rahaa, niin mikäpä siinä on varalaseja ostellessa. Mulla on pienipalkkausena toimistotyöntekijänä vaikeuksia ostaa edes ne yhdet lasit. Joudun säästämään monta kuukautta palkasta satasen kuussa, että on lasirahat kasassa.
Tuo juuri ja toinen pointti sun kommenttiin lisäyksenä, että silmien näkökyky muuttuu. Mulla ainakin parin vuoden välein joutuu yleensä uusimaan lasit ja mulla myös sama, ettei peruslasit käy. Ei oo rahaa ostaa mitään varalaseja, jotka on pari vuotta varalla. Mä käytän vanhoja, jos lasit menee rikki, mut ei oo ikinä tarvinnut kyllä.
Usein on tarjouksia että saa toiset samanlaiset lasit kaupan päälle!
Tämä on nyt pelottava tapaus, mutta minulta katosi aikaa kokonainen iltapäivä. Aivoista siis. Oltiin lomamatkalla ja otettiin aurinkoa rannalla aamulla. Tultiin suihkuun ja käytiin kevyellä lounaalla. Sen jälkeen en muista mitään. Ulkoisesti ei näkynyt mitään, en ole käyttäytynyt oudosti, en ole kaatunut ja lyönyt päätä enkä ole saanut havaittavissa olevaa epilepsiakohtausta. Sen vaan tiedän, etä seuraava muistikuva oli illalta, kun oltiin ravintolassa syömässä. Olen kysynyt siskoltani, mitä me tehdään nyt iltapäivällä ja hän luuli sitä vitsiksi, kun oli jo ilta, kello ehkä kahdeksan. Minä aidosti luulin, että ollaan vielä lounaalla. Kävin siellä sairaalassa, EKG normaali, samoin verenpaine jne. Kotiin päästyä hakeuduin tk-päivystykseen ja selitin oireet ja lähete pään kuvaukseen. Syy ei koskaan selvinnyt. Epäiltiin, että olisi ollut yksittäinen epilepsiakohtaus. Se olisi laittanut aivosähkökäyrän sekaisin. Tia-kohtaus myös mahdollinen eli aivojen verenkierron häiriö, joka ei näkynyt enää kuvissa. Yksi vaihtoehto on nukahtaminen, aivot voi kuulemma nukahtaa ja ulkoisesti toimintakyky säilyy (vrt. unissakävely), mutta yleensä silloin tekee tai puhuu myös epäloogisia asioita, mutta minun seurassa olleet ei huomanneet mitään. On myös mahdollista, että sai aamulla rannalla auringonpistoksen, joka vaikutti aivojen toimintaan. Kauhean kova stressi oli pitkään päällä sen jälkeen, kun ei selvinnyt, mitä minulle tapahtui. Monta tuntia vain katosi mystisesti eikä muisti ole palautunut sen iltapäivän ja alkuillan osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silmälasit. Niiden on pakko olla meillä kotona, koska en selviä autolla ajamisesta ilman niitä. En siis lähtisi talosta ilman, tai ainakin palaisin hetkessä takaisin. Katoamisesta on jo vuosia, eikä niitä ole edelleenkään tullut vastaan.
Oli kyllä tosi mielenkiintoista selviytyä siitä, kun ei ollut varalaseja...
Sori, mutta en ymmärrä tätä. Jos ei pärjää ilman laseja, niin miksei ole niitä varalaseja olemassa? Kyllähän laseista voi vaikka sanka rikkoutua, mites sitten pärjäät? Teippaat kasaan?
En ole sama, mutta kyllä minulla likinäköisenä ja taittovirheisenä silmälasit maksaa helposti tonnin. Jos on rahaa, niin mikäpä siinä on varalaseja ostellessa. Mulla on pienipalkkausena toimistotyöntekijänä vaikeuksia ostaa edes ne yhdet lasit. Joudun säästämään monta kuukautta palkasta satasen kuussa, että on lasirahat kasassa.
Tuo juuri ja toinen pointti sun kommenttiin lisäyksenä, että silmien näkökyky muuttuu. Mulla ainakin parin vuoden välein joutuu yleensä uusimaan lasit ja mulla myös sama, ettei peruslasit käy. Ei oo rahaa ostaa mitään varalaseja, jotka on pari vuotta varalla. Mä käytän vanhoja, jos lasit menee rikki, mut ei oo ikinä tarvinnut kyllä.
Usein on tarjouksia että saa toiset samanlaiset lasit kaupan päälle!
Perusmallin lasit!!! Ei se koske yksilöllisiä muutoksia linsseihin. Jos minulla maksaa kehykset 99 euroa ja ne linssit kaikkine lisätöineen ja hiontoineen yhteensä 900 euroa, niin se erikoistyön osuus on reilusti yli puolet niiden linssien hinnasta. Pelkät linssit saat jos ei tarvitse tehdä niille mitään, korjata taittovirhettä, laittaa häikäisynestoa jne. Ne erikoistyöt ei ikinä sisälly kahdet yksien hinnalla. Ihan turha väittää, niin monta kertaa oon kysynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pahalta tuntuu nämä kommentoijat, joiden omat perheenjäsenet varastavat tavaroita toiselta.
Ei nyt vallan käsittämätöntä mutta en voisi kuvitella että vaikka mieheni, veljeni tai anoppini varastaisi minulta ikinä mitään.
Jotenkin ymmärtää että lapsenhuulludessa penskat saattavat varastaa kaverilta jonkun mieleisen lelun mutta että varastaisin veljeltäni vaikka cd-levyn...ei helevetti.
Miten noissa tapauksissa sitten teille, jonka perheenjäsenet osoittautuivat varkaaksi, kävi?
Otitteko tekijän luokalle vai annoitteko asian olla? Ja jos niin, miksi?
Ja mitä nämä rosvo-perheenjäsenet sanoivat kun jäivät teostaan kiinni?
En tahdo lisätä pahaa mieltä, mutta kyllä näin kauhea asia herättää kyvymyksiä.
Vastatkaa, jos jaksatte.
Minä olen ed.kommentin kirjoittaja. Se näköjään aiheutti kuitenkin pahaa mieltä ja ahdistusta. alapeukuista päätellen.
Pyydän anteeksi kommenttiani.
Poistaisin sen jos pystyisin. Voinko itse ilmoittaa sen asiattomaksi?
Tuskinpa tuossa pahasta mielestä on kyse, vaan siitä, ettei tuo ole tämän ketjun aiheena ollenkaan. Mystisesti kadonnut esine/asia. Eihän siinä ole mitään mystistä, jos tietää varastetuksi.
No niinpäs olikin, olet oikeassa.
Sori silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt pelottava tapaus, mutta minulta katosi aikaa kokonainen iltapäivä. Aivoista siis. Oltiin lomamatkalla ja otettiin aurinkoa rannalla aamulla. Tultiin suihkuun ja käytiin kevyellä lounaalla. Sen jälkeen en muista mitään. Ulkoisesti ei näkynyt mitään, en ole käyttäytynyt oudosti, en ole kaatunut ja lyönyt päätä enkä ole saanut havaittavissa olevaa epilepsiakohtausta. Sen vaan tiedän, etä seuraava muistikuva oli illalta, kun oltiin ravintolassa syömässä. Olen kysynyt siskoltani, mitä me tehdään nyt iltapäivällä ja hän luuli sitä vitsiksi, kun oli jo ilta, kello ehkä kahdeksan. Minä aidosti luulin, että ollaan vielä lounaalla. Kävin siellä sairaalassa, EKG normaali, samoin verenpaine jne. Kotiin päästyä hakeuduin tk-päivystykseen ja selitin oireet ja lähete pään kuvaukseen. Syy ei koskaan selvinnyt. Epäiltiin, että olisi ollut yksittäinen epilepsiakohtaus. Se olisi laittanut aivosähkökäyrän sekaisin. Tia-kohtaus myös mahdollinen eli aivojen verenkierron häiriö, joka ei näkynyt enää kuvissa. Yksi vaihtoehto on nukahtaminen, aivot voi kuulemma nukahtaa ja ulkoisesti toimintakyky säilyy (vrt. unissakävely), mutta yleensä silloin tekee tai puhuu myös epäloogisia asioita, mutta minun seurassa olleet ei huomanneet mitään. On myös mahdollista, että sai aamulla rannalla auringonpistoksen, joka vaikutti aivojen toimintaan. Kauhean kova stressi oli pitkään päällä sen jälkeen, kun ei selvinnyt, mitä minulle tapahtui. Monta tuntia vain katosi mystisesti eikä muisti ole palautunut sen iltapäivän ja alkuillan osalta.
Hui.
Vuonna 2001 katosi luottamus ihmisiin, eikä sitä ole sen jälkeen näkynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen kaksosista kohdusta. Olin raskaana raskausviikolla 39 ja juuri muutama päivä aikaisemmin kumpikin kaksonen oli näkynyt kohdusta, eli ja liikkui siellä hyvin kun minua tutkittiin. Sitten kun synnytys alkoi, niin syntyi yksi lapsi, minkä jälkeen kohdusta tuli ulos kaksi istukkaa ja napanuoraa, mutta lapsia oli siis vain yksi. Koskaan ei selvinnyt, että missä toinen kaksonen oli, kun synnytyksessä kohdusta kuului kahdet sydänäänet ja toisen kaksosen jälkeen sieltä yhä kuului toisen lapsen sydänäänet ja tunsin sikiön liikkuvan siellä mutta mitään lasta siellä ei ole. Ei ole vaikka 2 vuotta sen jälkeen minulle piti tehdä hätäsektio, niin sieltä löytyi vain 1 lapsi ja istukka. Silti sieltä kuuluu selvät sydänäänet ja tuntuu lapsen liikkeetkin ihan selvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silmälasit. Niiden on pakko olla meillä kotona, koska en selviä autolla ajamisesta ilman niitä. En siis lähtisi talosta ilman, tai ainakin palaisin hetkessä takaisin. Katoamisesta on jo vuosia, eikä niitä ole edelleenkään tullut vastaan.
Oli kyllä tosi mielenkiintoista selviytyä siitä, kun ei ollut varalaseja...
Sori, mutta en ymmärrä tätä. Jos ei pärjää ilman laseja, niin miksei ole niitä varalaseja olemassa? Kyllähän laseista voi vaikka sanka rikkoutua, mites sitten pärjäät? Teippaat kasaan?
En ole sama, mutta kyllä minulla likinäköisenä ja taittovirheisenä silmälasit maksaa helposti tonnin. Jos on rahaa, niin mikäpä siinä on varalaseja ostellessa. Mulla on pienipalkkausena toimistotyöntekijänä vaikeuksia ostaa edes ne yhdet lasit. Joudun säästämään monta kuukautta palkasta satasen kuussa, että on lasirahat kasassa.
Tuo juuri ja toinen pointti sun kommenttiin lisäyksenä, että silmien näkökyky muuttuu. Mulla ainakin parin vuoden välein joutuu yleensä uusimaan lasit ja mulla myös sama, ettei peruslasit käy. Ei oo rahaa ostaa mitään varalaseja, jotka on pari vuotta varalla. Mä käytän vanhoja, jos lasit menee rikki, mut ei oo ikinä tarvinnut kyllä.
Usein on tarjouksia että saa toiset samanlaiset lasit kaupan päälle!
Perusmallin lasit!!! Ei se koske yksilöllisiä muutoksia linsseihin. Jos minulla maksaa kehykset 99 euroa ja ne linssit kaikkine lisätöineen ja hiontoineen yhteensä 900 euroa, niin se erikoistyön osuus on reilusti yli puolet niiden linssien hinnasta. Pelkät linssit saat jos ei tarvitse tehdä niille mitään, korjata taittovirhettä, laittaa häikäisynestoa jne. Ne erikoistyöt ei ikinä sisälly kahdet yksien hinnalla. Ihan turha väittää, niin monta kertaa oon kysynyt.
Minultakin on kadonntu aikaa mutta onneksi ei noin paljoa. En tiedä mitä on tapahtunut. Ihan hereillä olen ollut ja seissyt normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt pelottava tapaus, mutta minulta katosi aikaa kokonainen iltapäivä. Aivoista siis. Oltiin lomamatkalla ja otettiin aurinkoa rannalla aamulla. Tultiin suihkuun ja käytiin kevyellä lounaalla. Sen jälkeen en muista mitään. Ulkoisesti ei näkynyt mitään, en ole käyttäytynyt oudosti, en ole kaatunut ja lyönyt päätä enkä ole saanut havaittavissa olevaa epilepsiakohtausta. Sen vaan tiedän, etä seuraava muistikuva oli illalta, kun oltiin ravintolassa syömässä. Olen kysynyt siskoltani, mitä me tehdään nyt iltapäivällä ja hän luuli sitä vitsiksi, kun oli jo ilta, kello ehkä kahdeksan. Minä aidosti luulin, että ollaan vielä lounaalla. Kävin siellä sairaalassa, EKG normaali, samoin verenpaine jne. Kotiin päästyä hakeuduin tk-päivystykseen ja selitin oireet ja lähete pään kuvaukseen. Syy ei koskaan selvinnyt. Epäiltiin, että olisi ollut yksittäinen epilepsiakohtaus. Se olisi laittanut aivosähkökäyrän sekaisin. Tia-kohtaus myös mahdollinen eli aivojen verenkierron häiriö, joka ei näkynyt enää kuvissa. Yksi vaihtoehto on nukahtaminen, aivot voi kuulemma nukahtaa ja ulkoisesti toimintakyky säilyy (vrt. unissakävely), mutta yleensä silloin tekee tai puhuu myös epäloogisia asioita, mutta minun seurassa olleet ei huomanneet mitään. On myös mahdollista, että sai aamulla rannalla auringonpistoksen, joka vaikutti aivojen toimintaan. Kauhean kova stressi oli pitkään päällä sen jälkeen, kun ei selvinnyt, mitä minulle tapahtui. Monta tuntia vain katosi mystisesti eikä muisti ole palautunut sen iltapäivän ja alkuillan osalta.
(tähän piti siis vastata)
Minultakin on kadonntu aikaa mutta onneksi ei noin paljoa. En tiedä mitä on tapahtunut. Ihan hereillä olen ollut ja seissyt normaalisti.
Ehkäisykapseli,kävin gynellä ja kerroin samalla etten tunne enää kapselia käsivarresta. Gyne tunnusteli ja myönsi,ettei tunne hänkään.
Edes kuvauksesta ei löytynyt kun poiston aika tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pikkuinen poika, sellainen kolmevuotias
Multa/meiltä on kadonnut mystisesti vaikka mitä ja nyt täällä uudessa talossa katoamiset ovat lisääntyneet.. En ole kova hukkaamaan enkä unohtamaan tavaroita, joten sitä suuremmalla syyllä nämä ovat outoja katoamisia, etenkin tuollaiset yhtäkkiset katoamiset. Eniten ihmetyttävät nämä:
Autoa ajaessa tipahti huulirasva auton lattialle, näin mihin kohtaan se tippui, eli ei mennyt minnekään penkkien väliin tms. Pysähdyttyäni aloin nostamaan sitä sieltä, vaan sitä ei löytynyt enää ikinä, ei mistään. Se ei tipahtanut autosta ulos, eikä sitä löytynyt auton todella perusteellisen siivouksenkaan yhteydessä.
Akvaariosta kaunis sininen taistelukala. Sen lisäksi akvaariossa oli vain plätyjä, miljoonakaloja ja partamonni, jotka eivät toisiaan syö. Ei suodattimessa, ei kuolleena kivien seassa, ei mitään jälkiä missään. Poof vaan, katosi. Illalla oli akvaariossa, aamulla ei.
Katoavat astiat. Meiltä katoaa oikeasti aivan koko ajan astioita, eikä kukaan käsitä että miksi, miten ja minne. Ihan kaikkea ruokailuvälineitä, lautasia, kuppeja ym. Kuin myös pyyhkeitä, lakanoita ja muita petivaatteita. Näitä on kadonnut niin huomattavan paljon, että epäilen jonkun niitä varastavan, mutta ei mitään tietoa, että miten ja kuka.
Ja passi. Aina samassa paikassa tallessa, koko elämäni aikana ei ole ollut hukassa koskaan ja nyt kadonnut niin, ettei löydy mistään. Sitä ei ole voinut kukaan kovin helpolla varastaakkaan.
Ja varsinainen katoaminen tämä ei ole, mutta todella omituinen juttu. Riisun aina vaatteet samalla tavalla illalla lattialle sängyn viereen läjään, viimeisenä tietysti rintsikat siihen kasan päälle. Kerran aamulla herätessäni ne olivat kuitenkin kasan alimmaisena, vaikka 100% varmasti ne laitoin päällimmäiseksi, kaikki muut olivat juuri samalla tavalla kuin ne siihen laitoin. (mulla on semmoinen omalaatuinen tapa kiepsauttaa vaatteet vähän hassusti, niin tunnistan kyllä itse tekemäni kasan, enkä tietenkään aloittanut riisumista rintsikoista )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quoteuote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Silmälasit. Niiden on pakko olla meillä kotona, koska en selviä autolla ajamisesta ilman niitä. En siis lähtisi talosta ilman, tai ainakin palaisin hetkessä takaisin. Katoamisesta on jo vuosia, eikä niitä ole edelleenkään tullut vastaan.
Oli kyllä tosi mielenkiintoista selviytyä siitä, kun ei ollut varalaseja...
Sori, mutta en ymmärrä tätä. Jos ei pärjää ilman laseja, niin miksei ole niitä varalaseja olemassa? Kyllähän laseista voi vaikka sanka rikkoutua, mites sitten pärjäät? Teippaat kasaan?
En ole sama, mutta kyllä minulla likinäköisenä ja taittovirheisenä silmälasit maksaa helposti tonnin. Jos on rahaa, niin mikäpä siinä on varalaseja ostellessa. Mulla on pienipalkkausena toimistotyöntekijänä vaikeuksia ostaa edes ne yhdet lasit. Joudun säästämään monta kuukautta palkasta satasen kuussa, että on lasirahat kasassa.
Tuo juuri ja toinen pointti sun kommenttiin lisäyksenä, että silmien näkökyky muuttuu. Mulla ainakin parin vuoden välein joutuu yleensä uusimaan lasit ja mulla myös sama, ettei peruslasit käy. Ei oo rahaa ostaa mitään varalaseja, jotka on pari vuotta varalla. Mä käytän vanhoja, jos lasit menee rikki, mut ei oo ikinä tarvinnut kyllä.
No onhan sulla sitten jotkut varalasit. Vaikkei voimakkuus nyt oliskaan täydellinen niissä vanhoissa, niin on kuitenkin jotkut hätävarat, joilla selviytyy. Monilla ei ole mitään ja se on todella typerää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silmälasit. Niiden on pakko olla meillä kotona, koska en selviä autolla ajamisesta ilman niitä. En siis lähtisi talosta ilman, tai ainakin palaisin hetkessä takaisin. Katoamisesta on jo vuosia, eikä niitä ole edelleenkään tullut vastaan.
Oli kyllä tosi mielenkiintoista selviytyä siitä, kun ei ollut varalaseja...
Sori, mutta en ymmärrä tätä. Jos ei pärjää ilman laseja, niin miksei ole niitä varalaseja olemassa? Kyllähän laseista voi vaikka sanka rikkoutua, mites sitten pärjäät? Teippaat kasaan?
En ole sama, mutta kyllä minulla likinäköisenä ja taittovirheisenä silmälasit maksaa helposti tonnin. Jos on rahaa, niin mikäpä siinä on varalaseja ostellessa. Mulla on pienipalkkausena toimistotyöntekijänä vaikeuksia ostaa edes ne yhdet lasit. Joudun säästämään monta kuukautta palkasta satasen kuussa, että on lasirahat kasassa.
Oon optikkoliikkeessä töissä, vain parhaat mahdolliset moniteholinssit maksaa 900e. Halvemmallakin saa ja varalasiksi aivan kelvollisia vaihtoehtoja. Eipä ole sellaista henkilöä vielä tullut kymmenen vuoden aikana vastaan, jonka olisi aivan PAKKO valita nuo kalleimmat versiot. Jos näkö on niin huono, että ei ilman laseja pärjää ja piilarit ei käy, niin kyllä ne varalasit vaan on oltava.
Vierailija kirjoitti:
Toinen kaksosista kohdusta. Olin raskaana raskausviikolla 39 ja juuri muutama päivä aikaisemmin kumpikin kaksonen oli näkynyt kohdusta, eli ja liikkui siellä hyvin kun minua tutkittiin. Sitten kun synnytys alkoi, niin syntyi yksi lapsi, minkä jälkeen kohdusta tuli ulos kaksi istukkaa ja napanuoraa, mutta lapsia oli siis vain yksi. Koskaan ei selvinnyt, että missä toinen kaksonen oli, kun synnytyksessä kohdusta kuului kahdet sydänäänet ja toisen kaksosen jälkeen sieltä yhä kuului toisen lapsen sydänäänet ja tunsin sikiön liikkuvan siellä mutta mitään lasta siellä ei ole. Ei ole vaikka 2 vuotta sen jälkeen minulle piti tehdä hätäsektio, niin sieltä löytyi vain 1 lapsi ja istukka. Silti sieltä kuuluu selvät sydänäänet ja tuntuu lapsen liikkeetkin ihan selvästi.
Minä lapsettomana en ole oikein selvillä raskaus- ja synnytysasioista, mutta pakko kysyä onko tämä totta ja mahdollista? Ettei ole mitään "tämäpä tapahtuikin kun olin Intiassa"- juttua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt pelottava tapaus, mutta minulta katosi aikaa kokonainen iltapäivä. Aivoista siis. Oltiin lomamatkalla ja otettiin aurinkoa rannalla aamulla. Tultiin suihkuun ja käytiin kevyellä lounaalla. Sen jälkeen en muista mitään. Ulkoisesti ei näkynyt mitään, en ole käyttäytynyt oudosti, en ole kaatunut ja lyönyt päätä enkä ole saanut havaittavissa olevaa epilepsiakohtausta. Sen vaan tiedän, etä seuraava muistikuva oli illalta, kun oltiin ravintolassa syömässä. Olen kysynyt siskoltani, mitä me tehdään nyt iltapäivällä ja hän luuli sitä vitsiksi, kun oli jo ilta, kello ehkä kahdeksan. Minä aidosti luulin, että ollaan vielä lounaalla. Kävin siellä sairaalassa, EKG normaali, samoin verenpaine jne. Kotiin päästyä hakeuduin tk-päivystykseen ja selitin oireet ja lähete pään kuvaukseen. Syy ei koskaan selvinnyt. Epäiltiin, että olisi ollut yksittäinen epilepsiakohtaus. Se olisi laittanut aivosähkökäyrän sekaisin. Tia-kohtaus myös mahdollinen eli aivojen verenkierron häiriö, joka ei näkynyt enää kuvissa. Yksi vaihtoehto on nukahtaminen, aivot voi kuulemma nukahtaa ja ulkoisesti toimintakyky säilyy (vrt. unissakävely), mutta yleensä silloin tekee tai puhuu myös epäloogisia asioita, mutta minun seurassa olleet ei huomanneet mitään. On myös mahdollista, että sai aamulla rannalla auringonpistoksen, joka vaikutti aivojen toimintaan. Kauhean kova stressi oli pitkään päällä sen jälkeen, kun ei selvinnyt, mitä minulle tapahtui. Monta tuntia vain katosi mystisesti eikä muisti ole palautunut sen iltapäivän ja alkuillan osalta.
(tähän piti siis vastata)
Minultakin on kadonntu aikaa mutta onneksi ei noin paljoa. En tiedä mitä on tapahtunut. Ihan hereillä olen ollut ja seissyt normaalisti.
Aivojen sähköisen toiminnan häiriö. Ne on hyvin yleisiä. Se on tavallaan sama kuin epilepsia, mutta poissaolokohtaus kestää vain lyhyen aikaa eikä siihen liity kouristuksia tai virtsarakon pidätyskyvyb menetystä.
Minulla on ollut noita lapsuudesta alkaen aina silloin tällöin. En siis kouristele enkä kaadu. Hetkeen en vaan pysty toimimaan ja ilmeisesti katsekin on seisahtuvaa. Pystyn kääntämään päätä ja jos joku kysyy jotain, saatan jopa vastata. Esimerkiksi jos joku sanoo: Hei Leila, mikä sulla on? Voin vastata siihen esim. että ei mikään tai miten niin. Kun tajunta palaa en muista koko kysymystä enkä omaa vastaustani siihen. Mieheni on kerran ollut paikalla, kun aloin tuijottaa eteeni. Hän pelästyi niin, että alkoi vääntää minua tuolille istumaan, koska oli näyttänyt ihan siltä kuin en eläisi ollenkaan, täysin ilmeetön tuijotus kuulemma.
Minulla ei ole mitään epilepsialääkitystä, koska kohtausta ei tule edes joka vuosi. Monesti se liittyy äärimmäiseen väsymykseen ja stressiin. Kun olin saanut koronatartunnan eikä ollut vielä kunnon oireitakaan, oli viimeksi tuollainen kohtaus. Olin lähdössä työpaikalle, vähän flunssainen olo ja paleli. Yhtäkkiä jäin paikoilleni eteisessä ja tunsin, että jotain tapahtuu, vähän kuin aika pysähtyisi, siltä se tuntuu. Kun heräsin siitä, aikaa oli kulunut vain ehkä minuutti tai pari. En ole uskaltanut ikinä lähteä ajamaan ajokorttia, koska pelkään, että tuijotuskohtaus tulisi auton ratissa ja kuinka sitten käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen kaksosista kohdusta. Olin raskaana raskausviikolla 39 ja juuri muutama päivä aikaisemmin kumpikin kaksonen oli näkynyt kohdusta, eli ja liikkui siellä hyvin kun minua tutkittiin. Sitten kun synnytys alkoi, niin syntyi yksi lapsi, minkä jälkeen kohdusta tuli ulos kaksi istukkaa ja napanuoraa, mutta lapsia oli siis vain yksi. Koskaan ei selvinnyt, että missä toinen kaksonen oli, kun synnytyksessä kohdusta kuului kahdet sydänäänet ja toisen kaksosen jälkeen sieltä yhä kuului toisen lapsen sydänäänet ja tunsin sikiön liikkuvan siellä mutta mitään lasta siellä ei ole. Ei ole vaikka 2 vuotta sen jälkeen minulle piti tehdä hätäsektio, niin sieltä löytyi vain 1 lapsi ja istukka. Silti sieltä kuuluu selvät sydänäänet ja tuntuu lapsen liikkeetkin ihan selvästi.
Minä lapsettomana en ole oikein selvillä raskaus- ja synnytysasioista, mutta pakko kysyä onko tämä totta ja mahdollista? Ettei ole mitään "tämäpä tapahtuikin kun olin Intiassa"- juttua?
Eihän se ole oikeasti mahdollista, että siellä olisi sydänäänet. Jos istukka on tullut pois, järkikin sanoo, ettei kenenkään kehossa voi sikiö elää. Se saa ravintonsa istukan kautta ja kun istukka irtoaa, se kuolee vatsaan tai syntyy pois.
Joskus kyllä voi kuulua kahdet sydänäänet. Laitteet on niin huonot, että äidin sydänäänet kuuluu doplerilla, ei ole edes harvinaista. Jos äiti jännittää, syke kiihtyy ja pumppausäänet voi kuulua dopleriin, jolloin voi kuulua vauvan ja äidin sydänäänet molemmat ja voi tulla virhetulkintoja, että olisi kaksi vauvaa. Siksi sinne katsotaan aina ultralla, jos epäilyttää.
Minulla on just tuollaiset vanhemmat. Myivät arvokkaat perintöhuonekalut ja tilalle halvinta Ikeaa. Kuulemma on niin paljon vaivaa ja menee rahaa hukkaan, jos mitä tahansa pitäisi korjauttaa. Eikä rajoitu huonekaluihin tuo hulluus. Minun vanhojentanssipuku oli heillä varastossa pukupussissa. Sanoin, että sitä ei saa myydä, kun haluan tehdä siitä iltapuvun myöhemmin. Se oli teetetty ompelijalla ja aitoa käsityötä. Mystisesti oli kadonnut sieltä varastosta ja vanhemmat eivät muka tienneet asiasta mitään. Kun sanoin, että poliisille rikosilmoitus, jos on kadonnut tavaraa varastosta, alkoi selittely. Tyyliin: tyttökulta, kai ymmärrät, ettei meilläkään ole tilaa säilöä sellaista, mitä ehkä käytetään kymmenen vuoden päästä ja vuokraamot on sitä varten, jos pitää saada iltapuku.