Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen yläkoulun äikänope. Kysyttävää?

Vierailija
15.09.2015 |

Voit toki myös etsiä otsikosta oikein kirjoitus virheitä:)

Kommentit (120)

Vierailija
1/120 |
15.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 18:44"]

[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 18:18"][quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 16:40"] [quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 16:28"] Tässä yksi bg-opettaja, joka arvostaa kyllä äidinkielen opettajan työtä. Oppilaat ovat mitä luultavammin bg-tunneilla paremmin kuin äidinkielen tunneilla, ainakin mitä olen samanaikaisopetuksessa käynyt tet-tunneilla katsomassa. Yksi asia kuitenkin minuakin hämmentää. Miksi se olen minä toistuvasti, joka huomaan ne oppilaiden lukihäiriöt ja vien viestiä eteenpäin erityisopettajalle. Miten ihmeessä äidinkielenopettajat eivät huomaa oppilaiden lukihäiriöitä? Tämä sama on toistunut useissa kouluissa, joissa olen opettanut, joten ei ole kyseessä yksi tai edes kaksi äidinkielen lehtoria, jonka haavista kaikki lukihäiriöiset menevät. Bg on reaaliaineena aika haastava, jos kukaan ei huomaa lukihäiriöä. [/quote] Äikänopelta on karissut se harhaluulo, että oppilas, jolla on lukihäiriö, viedään "jonnekin" ja hän palaa "ehjänä" takaisin. Tadaa, lukihäiriö on korjattu! Ei valitettavasti mene ollenkaan näin. Lopulta kyse on siitä, että oppilas tarvitsee sinnikkyyttä tietyissä asioissa pysyvästi enemmän kuin ei-lukihäiriöinen kaverinsa, joitakin apuneuvoja voi käyttää, mutta eivät ne ole taikakeinoja. Erityisopetuksesta voi olla hyötyä, mutta ainakin meidän koulussa se on varattu matemaattisiin aineisiin. Joten ihan yhtä yksin se äikänope lukihäiriöisen oppilaan kanssa on kuin reaaliaineiden opettaja! Usein lukihäiriö lisäksi näkyy enemmän oppilaalle vaikeiden tekstien ja käsitteellisten tekstien parissa kuin vaikkapa kaunokirjallisuutta lukiessa, joten kunkin opettajan pitäisi eriyttää ja tukea oman aineensa teksteissä oppilasta. Yläkoulun äikänopettajalla ei koulutukseen kuulu sen enempää erityispedan opintoja kuin muillekaan yläkoulun aineenopettajille, ei meillä myöskään ole mitään puheopetuspätevyyttä, mitä joskus muiden aineiden opettajat taitavat luulla olevan. [/quote] No eipä niitä oppilaita bg-tunneiltakaan viedä mihinkään korjaamoon, mutta kyllähän tuo on sellainen ominaisuus, joka pitää oppilaan, oppilaan vanhempien ja opettajien tietää! Lukihäiriöiselle on olemassa paljon erilaisia vaihtoehtoja kokeessa, kuten vaikka pidennetty koeaika (lukihäiriöinen osaa kyllä usein lukea, mutta lukemiseen ja kirjoittamiseen menee enemmän aikaa - en kai ole tätä äidinkielenopettajalle kertomassa???). Samoin jos oppilaalla on vaikea lukihäiriö, niin hän voi hyötyä siitä, että opettaja käy hänelle kokeessa lukemassa ääneen tehtäväksiannot. Mikäli lukihäiriö on erityisen vaikea, niin oppilaalle voidaan järjestää myös suullinen koe. Niin ja oppitunneilla lukihäiriöinen oppilas voi käyttää vaikka lukikalvoja tai viivoittimia lukemisen apuna .   Ethän ole tosissasi, että koska kouluilla ei ole varaa järjestää lukihäiriöiselle erityisopetusta, niin että et itse ota sitä mitenkään huomioon oppilaan opiskeluissa ja koetilanteissa? Toisaalta mitäpä sitä huomioimaankaan, kun et koko lukihäiriöä edes huomaa... bg-opettaja [/quote] Miten niin en huomaa? Tai huomioi? Aika loukkaavasti väitetty! Selvästi kirjoitin, että kukin ope tukee oman aineensa teksteissä, ja että tietyt apukeinot voivat auttaa, mutta eivät "paranna". (Ja kyllä, ne apukeinot ovat juuri mainitsemiasi, lisäksi itselläni käytössä myös erilaiset toiminnalliset menetelmät. Niistä hyötyvät myös lukihäiriöttömät.) Lisäksi vaikeat lukihäiriöt, jotka vaativat aivan psykologin suosittelemia erityisiä järjestelyjä (suulliset kokeet yms.) on kirjattu jo alakoulun papereihin, joita kukin aineenope tutkii itse, tai joskus erityisope niitä aineenopeille referoi. Ei äikänopen tähän pidä sekaantua, paitsi ehkä luokanvalvojana. Eikä opehuoneen muutenkaan pitäisi olla mikään kilpa-areena, jossa eniten diagnooseja bongannut saa glooriaa. Siitä ehkä voisi palkitakin, jos joku saa kollegalleen hyvin neuvottua, miten jonkun tietyn oppilaan pulmia on saatu ratkaistua ja muutkin voivat osata oppilasta paremmin jelpata, oli oppilaalla sitten diagnoosia tai ei.

[/quote]

Viittasin sillä huomaamisella aikaisempaan kokemukseeni, jossa itse yläkoulun bg-opettajana olen löytänyt joka vuosi lukuisia lukihäiriöitä, joita ei ole siis löytänyt koulun äidinkielenopettajat tai kukaan alakoulun opettajistakaan (vaikka olenkin vain bg-ope, niin osaan kyllä lukea oppilaiden hojksit ja pedagogiset selvitykset, tosin mitään ikivanhoja alakoulun papereita ei enää näy eikä saakaan näkyä). En kilpaile missään nimessä sillä mitä löydän, päinvastoin onhan se jopa noloa, että bg-opettaja sen huomaa. Onhan se oppilaan etu, että esimerkiksi ysillä pyrittäessä jatkoon on lukihäiriö tiedossa ja saa esimerkiksi toisen asteen pääsykokeisiin sitten lisäaikaa.

[/quote]

Miksi on "noloa", että bg-ope huomaa lukihäiriön?! En vieläkään tajua aivoituksiasi! Onhan bilsa varmasti oppiaineista käsitteellisin, joten ainakin omalla lukihäiriöisellä lapsellani juuri bilsa on haastavimpia aineita. Myös s2-taustaiset kokevat bilsan usein hirveän vaikeaksi, kun tekstit ovat täynnä lajeja ja merkityksiä, joita eivät ymmärrä. Äikässä puolestaan hankaluudet omalla lapsellani eivät kovinkaan näy, sillä luetunymmärtäminen on kunnossa ja usein tekstejä tehdään koneella (oikeakielisyyden korjaus saa olla päällä). Bilsankoe ja enkunkoe ovat sitten niitä, missä näkee, miten termit ja sanat ovat vääntyneet kummallisiin muotoihin, vaikka itse asia on hallussa.

Vierailija
2/120 |
15.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta joka tapauksessa äikässä on muihin aiheisiin verrattuna liian pieni opetusvelvollisuus, sehän on selvä. Kumma kun tuohon ei ole puututtu jo ajat sitten. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/120 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 15:41"]

Vieläkö olet terve?

 

terveisin töistä sairastunut opettaja

 

Tarkoittanet työuupumusta? Lähimpänä se on ollut, kun jouduin olemaan vuosia persoonallisuushäiriöisen rehtorin alaisuudessa. Onneksi siitä äijästä on päästy.

Tavallinen perustyö ei minua ole sairaalla tavalla uuvuttanut sen jälkeen, kun tajusin, että vaikeissa tilanteissa ei auta muu, kuin rukata omaa pollaansa uuteen asentoon. Vain omaan käytökseen ja työtapaan voi vaikuttaa.

Varmin tapa uupua on alkaa inhota oppilaita ja suhtautua heihin kyynisesti, mutta samalla tavoitella itselleen uutta kokeilevan didaktisen neron ja karismaattisen pedagogisen fakiirin viittaa.

Opettajan on hengissä selvitäkseen pakko oppia sietämään sekä omaa että oppilaiden epätäydellisyyttä.

[/quote]

 

Tarkoitin kyllä homealtistusta. Oppilaat ovat 1000 kertaa helpompia käsitellä kuin homeet.

Vierailija
4/120 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 10:32"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 15:41"]

Vieläkö olet terve?

 

terveisin töistä sairastunut opettaja

 

Tarkoittanet työuupumusta? Lähimpänä se on ollut, kun jouduin olemaan vuosia persoonallisuushäiriöisen rehtorin alaisuudessa. Onneksi siitä äijästä on päästy.

Tavallinen perustyö ei minua ole sairaalla tavalla uuvuttanut sen jälkeen, kun tajusin, että vaikeissa tilanteissa ei auta muu, kuin rukata omaa pollaansa uuteen asentoon. Vain omaan käytökseen ja työtapaan voi vaikuttaa.

Varmin tapa uupua on alkaa inhota oppilaita ja suhtautua heihin kyynisesti, mutta samalla tavoitella itselleen uutta kokeilevan didaktisen neron ja karismaattisen pedagogisen fakiirin viittaa.

Opettajan on hengissä selvitäkseen pakko oppia sietämään sekä omaa että oppilaiden epätäydellisyyttä.

[/quote]

 

Tarkoitin kyllä homealtistusta. Oppilaat ovat 1000 kertaa helpompia käsitellä kuin homeet.

[/quote]

 

Olisit heti kertonut. Uupumus ja masennus ovat kuitenkin yleisempiä sairaspoissaolojen syitä kuin homealtistus.

En ole altistunut työssäni homeelle enkä muullekaan vaaralliselle. Tunkkaiselle ilmalle, kuumuudelle ja kylmyydelle kylläkin, mutta ne ovat vielä pientä. 

Vierailija
5/120 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 10:29"]

Siinä mielessä tarkoitin, että on noloa, että jos bg-opettaja havaitsee kasiluokkalaiselta lukihäiriön, kun hän lukee oppilaan ensimmäistä koetta, niin kyllähän siinä on mennyt vuosia hukkaan tosi monta, joina oltaisiin voitu opetella eri tavalla ja antaa mahdollisuudet kokeen lisäaikaan jne.

 

Yleensä biologiassa oppilaat pärjäävät kyllä yllättävän hyvinkin lukihäiriön kanssa, vaikka siellä onkin sitä asiasisältöä, niin siellä on kuitenkin konkreettista opiskeltavaa ja paljon kuvia. Maantieto ja hahmotusvaikeus on selkeästi vaikeampi yhdistelmä.

 

bg-opettaja

[/quote]

 

En oikeastaan edes tajua, miksi nämä lukihäiriö- ja oppimisvaikeusasiat nähdään jotenkin erityisesti äikänopettajien leipälajina. Se ei perustu mihinkään muuhun kuin siihen, että ensimmäiset oireet ilmenevät lukemaan opeteltaessa ekaluokalla.

Lukeminen ja kirjoittaminen ja niihin liittyvät pulmat ovat aivan yhtä paljon bg-opettajien asia kuin äikänopettajien. Ei siinä pitäisi olla mitään eroa.

Äikässä nämä lisäaikajutut ovat kyllä yleensä ihan huuhaata. Mitä vaikeampaa vaikkapa kirjoittaminen on oppilaalle, sitä nopeammin hän on omasta mielestään valmis. Äikässä joutuu lisäajan antamisen sijaan päinvastoin kannustamaan yrittämään vielä hetken...

Vierailija
6/120 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äidinkieltä on kuitenkin useita kursseja vuodessa, biologiaa vain yksi. Lisäksi äidinkielenopettajat kertovat, että kuinka paljon he korjaavat oppilaiden kirjoitelmia, aineita ja ties mitä ja siksi ansaitsevat pienemmän opetusvelvollisuuden. Miten ihmeessä sen lukihäiriön löytää biologian opettaja, joka korjaa luultavasti yhden kokeen vuodessa ja siinä kokeessakin on usein vain yksi essee, josta se näkyy. Äidinkielenopettajan pitäisi kyllä sama asia huomata jostain niistä kirjoitelmista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/120 |
15.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jääkö yläkouluissa helposti äidinkielessä luokalle? Onko sinun oppilaasi jäänyt?

Vierailija
8/120 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 10:58"]

Äidinkieltä on kuitenkin useita kursseja vuodessa, biologiaa vain yksi. Lisäksi äidinkielenopettajat kertovat, että kuinka paljon he korjaavat oppilaiden kirjoitelmia, aineita ja ties mitä ja siksi ansaitsevat pienemmän opetusvelvollisuuden. Miten ihmeessä sen lukihäiriön löytää biologian opettaja, joka korjaa luultavasti yhden kokeen vuodessa ja siinä kokeessakin on usein vain yksi essee, josta se näkyy. Äidinkielenopettajan pitäisi kyllä sama asia huomata jostain niistä kirjoitelmista.

[/quote]

 

Olen edelleen sitä mieltä, että se on kaikkien asia. Kuten aiemmissa vastauksissa perustelin, monilla lukihäiriöisillä oppilailla on runsaasti vahvuuksia oppiaineeni eri alueilla. Voin toki havaita lukihäiriötaipumuksen kirjoitelmassa, mutta jos ominaisuus ei mitenkään erityisesti uhkaa oppimista omassa aineessani, en lähde siitä välttämättä elämöimään. Nyt kouluissa on tilanne, että suuri osa oppilaista tutkitaan ja saa jonkin diagnoosin, mutta siihen se jääkin. Ei ole mitään mieltä kuormittaa systeemiä enempää, jos pienryhmät ja erkkarin lukkari paukkuvat muutenkin. Jokaisen open vastuulla on tukea oppilasta omassa aineessaan sen mukaan, mitä oppilas tuntuu tarvitsevan. Ei siihen diagnooseja tarvita aina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/120 |
15.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä mieltä olet ruotsin kielestä nykyisessä järjestelmässä?

Vierailija
10/120 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 09:29"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 09:21"]Tämä on hankala kysymys. Eriarvoisuus näkyy sitenkin, että kaikilla perheillä ei ole rahaa vaikkapa teatterilippuihin, jotka oppilas yleensä joutuisi maksamaan itse. Ahkera reissujen järjestäminen onnistuu vain oppilaan omalla kustannuksella. Harvoin on ollut koululla rahaa teatterissa käyntiin.

Mielestäni teen väärin, jos vaadin oppilaita maksamaan opetukseen osallistumisesta. Teatterireissulta voi sitten jäädä pois, mutta se on oppilaalle noloa. [/quote] Mitä ihmettä? Laki on yksiselitteinen. Opetus teatterikäynteineen on oppilaalle maksutonta. Jos järjestät maksullisia käyntejä, joilta jätät osan oppilaista pois, rikot lakia. Sinä se siinä nolo olet, ei oppilas.

[/quote]

 

Lisään tähän vielä, että kysymys on minulle hankala, koska tiedän, että oppilaita tulisi altistaa teatterille, mutta en voi sitä käytännössä tehdä. Eikö tämä sinusta ole hankala ja ikävä tilanne? Jos ei edes sijaisia ole varaa palkata, miten voidaan tukea teatterireissuja? Olisiko sittenkin parempi, että teatteriin mennään omalla kustannuksella, koska ilman koulun patistusta monet eivät koskaan sinne eksy? Mielestäni on ikävää valita kahdesta pahasta. Kumpikin on väärin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/120 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miks varten joidenkin tiettyjen paikkojen kohdalla käytetään -lla (esim tampereella) päätettä -ssa:n sijaan? Äläkä anna sitä vanhaa vitisselitystä, että ero on sama kuin jos oltaisiin kusella tai kusessa.

Vierailija
12/120 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 11:48"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 09:29"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 09:21"]Tämä on hankala kysymys. Eriarvoisuus näkyy sitenkin, että kaikilla perheillä ei ole rahaa vaikkapa teatterilippuihin, jotka oppilas yleensä joutuisi maksamaan itse. Ahkera reissujen järjestäminen onnistuu vain oppilaan omalla kustannuksella. Harvoin on ollut koululla rahaa teatterissa käyntiin.

Mielestäni teen väärin, jos vaadin oppilaita maksamaan opetukseen osallistumisesta. Teatterireissulta voi sitten jäädä pois, mutta se on oppilaalle noloa. [/quote] Mitä ihmettä? Laki on yksiselitteinen. Opetus teatterikäynteineen on oppilaalle maksutonta. Jos järjestät maksullisia käyntejä, joilta jätät osan oppilaista pois, rikot lakia. Sinä se siinä nolo olet, ei oppilas.

[/quote]

 

Lisään tähän vielä, että kysymys on minulle hankala, koska tiedän, että oppilaita tulisi altistaa teatterille, mutta en voi sitä käytännössä tehdä. Eikö tämä sinusta ole hankala ja ikävä tilanne? Jos ei edes sijaisia ole varaa palkata, miten voidaan tukea teatterireissuja? Olisiko sittenkin parempi, että teatteriin mennään omalla kustannuksella, koska ilman koulun patistusta monet eivät koskaan sinne eksy? Mielestäni on ikävää valita kahdesta pahasta. Kumpikin on väärin.

[/quote]

Jos joku opettaja tekee tuollaista, niin siitä pitää valittaa. Ei se muuten korjaannu. Varojen puute ei ole pätevä selitys ikinä. Varoja kun kyllä on, kyse on vain siitä mihin ne käytetään. Ei missään ole ikinä ollut tilannetta ettei rahat olisi riittäneet virkamiesten omiin palkkoihin.

Teatterissa käyntejä saa järjestettyä ilmaiseksi. Jos siis teatteri on lähellä. Harjotuksia kun pääsee aina katselemaan ilmaiseksi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/120 |
15.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä on toinen BG-ope, joka vuosittain "käräyttää" oppimisvaikeuksisia ja lukihäiriöisiä erityisopettajillemme.

Olen huomannut äikän ja luonnontieteiden opetuksessa seuraavan ongelman. Luonnonteiteissä edellytetään sellaisia kirjoittamisen taitoja, joita äidinkielessä harjoitellaan vasta kahdeksannella tai yhdeksännellä. Esseiden kirjoittamisen harjoittelu pitää kuitenkin aloittaa jo seiskalla, että hitaimmat oppijat saavat aikaan yhdeksännellä jonkinlaisen esseen.

Ps: Tarkistan oppilaiden kirjallisia tuotoksia 2160 sivua lukukaudessa + kokeet joita on 112 sivua.

Vierailija
14/120 |
15.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, en ap. Olen työskennellyt yhden vuoden epäpätevänä biologian ja maantiedon opettajana (eli jouduin tekemään paljon suunnittelutyötä) ja yhden vuoden epäpätevänä oppilaanohjaajana. Voin vilpittömästi sanoa, että opetusvelvollisuuteni on kohdallaan. Saman totesi kollegani, jolla on äidinkielen ja historian pätevyys. Kun tilaisuus tarjoutui, hän jätti äidinkielen ja opettaa nykyään vain historiaa ja yhteiskuntaoppia. Kuulemma iltaisin on nykyään aikaa harrastaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/120 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 12:06"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 11:48"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 09:29"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 09:21"]Tämä on hankala kysymys. Eriarvoisuus näkyy sitenkin, että kaikilla perheillä ei ole rahaa vaikkapa teatterilippuihin, jotka oppilas yleensä joutuisi maksamaan itse. Ahkera reissujen järjestäminen onnistuu vain oppilaan omalla kustannuksella. Harvoin on ollut koululla rahaa teatterissa käyntiin.

Mielestäni teen väärin, jos vaadin oppilaita maksamaan opetukseen osallistumisesta. Teatterireissulta voi sitten jäädä pois, mutta se on oppilaalle noloa. [/quote] Mitä ihmettä? Laki on yksiselitteinen. Opetus teatterikäynteineen on oppilaalle maksutonta. Jos järjestät maksullisia käyntejä, joilta jätät osan oppilaista pois, rikot lakia. Sinä se siinä nolo olet, ei oppilas.

[/quote]

 

Lisään tähän vielä, että kysymys on minulle hankala, koska tiedän, että oppilaita tulisi altistaa teatterille, mutta en voi sitä käytännössä tehdä. Eikö tämä sinusta ole hankala ja ikävä tilanne? Jos ei edes sijaisia ole varaa palkata, miten voidaan tukea teatterireissuja? Olisiko sittenkin parempi, että teatteriin mennään omalla kustannuksella, koska ilman koulun patistusta monet eivät koskaan sinne eksy? Mielestäni on ikävää valita kahdesta pahasta. Kumpikin on väärin.

[/quote]

Jos joku opettaja tekee tuollaista, niin siitä pitää valittaa. Ei se muuten korjaannu. Varojen puute ei ole pätevä selitys ikinä. Varoja kun kyllä on, kyse on vain siitä mihin ne käytetään. Ei missään ole ikinä ollut tilannetta ettei rahat olisi riittäneet virkamiesten omiin palkkoihin.

Teatterissa käyntejä saa järjestettyä ilmaiseksi. Jos siis teatteri on lähellä. Harjotuksia kun pääsee aina katselemaan ilmaiseksi. 

[/quote]

 

Kaunis ajatus peruskoulun maksuttomuudesta ei toteudu moneltakaan osin. Oppilas joutuu ostamaan kynät, kumit yms. omilla varoilla. Myös monet urheiluvälineet on hankittava itse. Monelle välttämätön välipala on maksullinen. Leirikoulut maksavat väistämättä. Monet liikunnanopet vievät oppilaita keilaamaan tms. ja oppilaat maksavat itse.

Joitakin vuosia sitten eräs äiti valitti kaikkiin mahdollisiin paikkoihin asiasta ja sai kuin saikin hetkeksi lopetettua kaiken mahdollisen retkeilyn Suomen kouluissa. Nyt on monessa koulussa palattu vanhaan päiväjärjestykseen eli siihen, että joskus jokin juttu maksaa.

Kuten sanoin moneen kertaan, itse vältän viimeiseen asti maksullisia juttuja. Asia ei varmaan ratkea minua morkkaamalla. Vaatikaa kotikuntanne koululle riittävää rahoitusta.

Vierailija
16/120 |
15.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ootko vetävän näköinen milffi vai nuori sinkku. Kysysin että kirjoittaako luokan pojat sulle herkkiä tarinoita ainekirjoituksiinsa joissa olisi sellaista eroottista sävyä ja joista tulisi esille enemmän tai vähemmän naivisti että poika olisi kiinnostunut sinusta.
Vai onko tää vaihe vasta lukiossa.
Oletko kiinnostunut koskaan seksuaalisessa mielessä oppilaista. Meillä oli englannin opettajana 27-vuotias milffi joka oli vielä naimisissa meidän komean saksanopettajan kanssa, tämä miffi löydettiin punkkareiden jatkoilla vaatekomerosta yhden abipojan kanssa. Ei sitä varmaan lähtenyt juttua leviämään, kun olimme asiasta tietoiset niin järkyttyneitä.
Itse tosin menin kirjoitusten jälkeen töihin toiselle paikkakunnalle ja aloitin syksyllä opinnot satojen kilometrien päässä.
Kuinka yleistä kuormasta syöminen on? Ei kai ole, mutta kun on itse nähnyt on vaikeaa suhteuttaa, lähinnä mies opettajista liikkui ilkeitä huhuja, että yrittivät tyttöjen pöksyihin näitä huhuja taisi levittää juurikin opettajaan ihastuneet tytöt jotka jäivät ilman vastakaikua.
Tuo englannin maikka oli varmaan koulun nuorin opettaja ja ihan hirvittävän tiukka, jos en ehtinyt kaikkia läksyjä tehdä niin ainakin englannin läksyt tein aina, ruotsia opetti mies ja en tehnyt ruotsin läksyjä periaatteessa juuri koskaan.

Vierailija
17/120 |
15.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 18:46"]Tajusin vasta AMK:n käytyäni että mikä helvetti on possessiivisuffiksi. Asia tuli minulle mieleen suihkussa ja sehän on päivänselvä: possessiivi = possession = jotain omistamiseen liittyvää ja suffiksi = prefiksin (suffix, prefix) vastakohto eli sanan perään lisättävä osa.

 

Eli siis järjellä ajateltuna sanan perään kun lisätään possessiivisuffiksi, niin sana muuttuu omistusmuotoiseksi(?), eli varmaan se tarkoittaa sitten jotain kallen, minun, naapurin.

 

Olenko oikeassa?
[/quote]
Esimerkkisi ovat genetiivejä. Possessiivisuffiksi ilmaisee omistuksen kohteen omistajan persoonan ja luvun. Esim. autoni, automme. Sitä käytetään genetiivimuotoisen persoonapronominin kanssa tai sijasta. Esim. Autoni on sininen. Hänen autonsa on punainen.

Vierailija
18/120 |
15.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 18:18"][quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 16:40"]

[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 16:28"]

Tässä yksi bg-opettaja, joka arvostaa kyllä äidinkielen opettajan työtä. Oppilaat ovat mitä luultavammin bg-tunneilla paremmin kuin äidinkielen tunneilla, ainakin mitä olen samanaikaisopetuksessa käynyt tet-tunneilla katsomassa. Yksi asia kuitenkin minuakin hämmentää. Miksi se olen minä toistuvasti, joka huomaan ne oppilaiden lukihäiriöt ja vien viestiä eteenpäin erityisopettajalle. Miten ihmeessä äidinkielenopettajat eivät huomaa oppilaiden lukihäiriöitä? Tämä sama on toistunut useissa kouluissa, joissa olen opettanut, joten ei ole kyseessä yksi tai edes kaksi äidinkielen lehtoria, jonka haavista kaikki lukihäiriöiset menevät. Bg on reaaliaineena aika haastava, jos kukaan ei huomaa lukihäiriöä.

[/quote]

Äikänopelta on karissut se harhaluulo, että oppilas, jolla on lukihäiriö, viedään "jonnekin" ja hän palaa "ehjänä" takaisin. Tadaa, lukihäiriö on korjattu! Ei valitettavasti mene ollenkaan näin. Lopulta kyse on siitä, että oppilas tarvitsee sinnikkyyttä tietyissä asioissa pysyvästi enemmän kuin ei-lukihäiriöinen kaverinsa, joitakin apuneuvoja voi käyttää, mutta eivät ne ole taikakeinoja. Erityisopetuksesta voi olla hyötyä, mutta ainakin meidän koulussa se on varattu matemaattisiin aineisiin. Joten ihan yhtä yksin se äikänope lukihäiriöisen oppilaan kanssa on kuin reaaliaineiden opettaja!

Usein lukihäiriö lisäksi näkyy enemmän oppilaalle vaikeiden tekstien ja käsitteellisten tekstien parissa kuin vaikkapa kaunokirjallisuutta lukiessa, joten kunkin opettajan pitäisi eriyttää ja tukea oman aineensa teksteissä oppilasta. Yläkoulun äikänopettajalla ei koulutukseen kuulu sen enempää erityispedan opintoja kuin muillekaan yläkoulun aineenopettajille, ei meillä myöskään ole mitään puheopetuspätevyyttä, mitä joskus muiden aineiden opettajat taitavat luulla olevan.

[/quote]

No eipä niitä oppilaita bg-tunneiltakaan viedä mihinkään korjaamoon, mutta kyllähän tuo on sellainen ominaisuus, joka pitää oppilaan, oppilaan vanhempien ja opettajien tietää! Lukihäiriöiselle on olemassa paljon erilaisia vaihtoehtoja kokeessa, kuten vaikka pidennetty koeaika (lukihäiriöinen osaa kyllä usein lukea, mutta lukemiseen ja kirjoittamiseen menee enemmän aikaa - en kai ole tätä äidinkielenopettajalle kertomassa???). Samoin jos oppilaalla on vaikea lukihäiriö, niin hän voi hyötyä siitä, että opettaja käy hänelle kokeessa lukemassa ääneen tehtäväksiannot. Mikäli lukihäiriö on erityisen vaikea, niin oppilaalle voidaan järjestää myös suullinen koe. Niin ja oppitunneilla lukihäiriöinen oppilas voi käyttää vaikka lukikalvoja tai viivoittimia lukemisen apuna .

 

Ethän ole tosissasi, että koska kouluilla ei ole varaa järjestää lukihäiriöiselle erityisopetusta, niin että et itse ota sitä mitenkään huomioon oppilaan opiskeluissa ja koetilanteissa? Toisaalta mitäpä sitä huomioimaankaan, kun et koko lukihäiriöä edes huomaa...

bg-opettaja
[/quote]
Opettajana tiedät varmaan että lukihäiriöitä on monen sorttisia. Itse en meinannut millään oppia lukemaan ja eritysopetukseen jouduin toisella luokalla. Eka luokan opettaja ei tainnut edes huomata että käytännössä en osannut lukea, koska minulla oli tai sitten kehittyi tästä syystä hyvä muisti. Eli kun joku oli lukenut jotain ääneen osasin toki "lukea" saman sivun.
Mutta kun sitten toisen luokan pääsiäislomalla opin lukemaan luin kerralla kokonaisen nuorten kirjan jonka sain syntymäpäivä lahjaksi.
Tapani lukea olikin sitten nopein koko luokalla ja olen sen jälkeen ollut niin nopea lukija että toiset ihmiset eivät aina helpolla usko tätä mahdolliseksi.
Myöhemmin käsitin että vaikka osasin kaikki kirjaimet hyvin ennen kouluun menoa en koskaan oppinut tavaamaan. Opin lukemaan suomea ikään kuin se olisi kiinalaista kirjoitusta. Jokainen sana oli minulle yksi merkki. Tunnistin siis sanat en yksittäisiä kirjaimia jos tekstissä oli minulle uusisana pystyin yleensä päättelemään sanan merkityksen, mutta jos se oli vierasperäinen sana, niin en kyllä alkuunkaan osannut päätellä kuin alkukirjaimista miten se sana pitäisi sanoa. Yksi sana on jäänyt mieleen: orgasmi. Minä en joutunut onneksi kyseistä sanaa kovin nuorena käyttämään vaikka olin toki sen kirjoista lukenut. Siis alle kymmen vuotiaana luin jo aikuisten kirjoja. Sitten kun tulin siihen ikään että ystävättären kanssa näistä puhuttiin ja terkkarikin taisi mainita sanan niin minulla meni vielä monta vuotta aikaa ennen kuin älysin että tämä noin lausuttu sana olikin se vanha tuttu sana.
Kielet olivat yhtä helvettiä, mutta auttoi kyllä että englannissa ei sanan kirjoittamisen ja lausumisen välillä ole paljoakaan yhteistä.
Myöhemmin olen ollut toimittajana opettajan pätevyyskin minulla on. Mutta se tukiopetus oli hirveää leikimme 8 vuotiaat joillain esikouluikäisille tarkoitetuille peleillä, joissa lähinnä yritettiin tutustua kirjaimiin. Kaikkein tyhmintä oli että ne pelit oli siellä käyvien poikien mielestä jännittäviä ja kiinnostavia heillä täytyi olla lähinnä vain kehitys vähän myöhässä, eikä mitään lukihäiriötä.

Vierailija
19/120 |
15.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeesti. Pidättekö te opettajat rimaa liian korkealla. Planktonia? En ole itse koskaan koulun biologian tunnilla nähnyt planktonia tai muutenkaan muuta kun oppikirjoja. Netistä löytyy varmasti videoita jne, jotka pelastaa paljon ja on kiinnostavia. Miksi vaaditte itseltänne liikaa ja täydellisyyttä?

T. opettaja itsekin, tosin alakoulussa ja kieliä

Vierailija
20/120 |
15.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yläkoulussa äikkää opetti liikunnanopettaja, jolle ei kai vain riittänyt liikunnasta tarpeeksi tunteja. Piti lukea kirja ja tehdä esitelmä, jotkut pojat lähinnä lukivat sen kirjan takakannen ja täydestä meni useimmat lukivat jokun nuorten kirjan jossa ei ollut sanaakaan sivua.
Pidin itse esitelmän Tarusormusten Herrasta trilogiasta. Mielestäni osasin aika hyvin esittääkin sen, mutta sain koko luokan huonoimman arvosanan opettaja sanoi että säälistä päästää nyt läpi, mutta 8 luokkalaisen pitäisi jo siirtyä satukirjoista nuorten kirjoihin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän seitsemän kahdeksan