Onko kukaan lukenut kirjaa Lorna Byrne: Enkeleitä hiuksissani?

[quote author="Vierailija" time="01.06.2012 klo 09:05"]

Ihminen saa yrityskertoja useita eli ihminen syntyy uudestaan ja tulee takaisin kehittyneempänä sieluna.

Karman laki tarkoittaa nimeomaan sitä hyvin karkeasti, että tavallaan lähtökohdat uudessa elämässäsi on sen mukaiset, miten olet edelliset elämäsi elänyt. Uuden elämän tarkoitus on oppia uutta ja kehittyä sieluna. Kun tekee virheitä tässä elämässä, niin ne sovitetaan seuraavassa (tai sitä seuraavassa). Aina sen ei tarvitse olla selkeä teko. Esim. jos tässä elämässä et ole ollenkaan empaattinen ja vaikka halveksi köyhiä ja syytätä heitä ongelmistaan. Et halua heita auttaa vaan mieluummin halveksit. Seuraavassa elämässä todennäköisesti saat tämän halveksimasi ihmisen kohtalon, jotta oppisit ajattelemaan asiaa tosin. Eli opit uutta tapaa ajatella ja auttaa.

Sielut ovat yleensä niin kauan keskeneräisiä kun ne tulevat takaisin oppimaan. Armo tulee oman oppimisen kautta ja siitä että osaa olla armollinen muillekin. Ei pidä itseään parempana kuin muut, osaa antaa anteeksi ja halua auttaa muita.

Itse en ole "uskovainen", mutta uskon tähän mitä yllä kirjoitin. Uskon ja tiedän enkeleiden olevan olemassa. Tiedän myös, että on henkiolentoja, jotka ovat ns. kuolleita, jotka syystä tai toisesta ovat täällä maan päällä. Harvat niitä näkee ja pelkää turhaan.

Kristinuskon armo taas ei ole minusta armoa ollenkaan vaan kiristystä. Jollet ole sellainen kuin jumala haluaa, joudut ikuisesti kidutettavaksi helvettiin. Sielu kelpaa keskeneräisenä, joo, mutta kohtuuttomilla ehdoilla. Ja yrittää saa vain kerran, riippumatta siitä mitkä ovat lähtökohdat. Missä tässä on armo?

 

Usko Jeesukseen kertoo siitä, että Jeesus on kuollut sinunkin puolesta Golgatan keskimmäisellä ristillä ja sovittanut sinunkin syntisi. Raamattu opettaa Jeesuksen seuraajia, kenen synnit te annatte anteeksi, niille ne on anteeksi annettu, ja saat jatkaa matkaa armahdettuna syntisenä, kun otat vastaan synninpäästön. Sitä on armo.

Tuo viimeinen kappale: siis voin tehdä syntiä, ei mitään väliä, kun saan kaiken anteeksi?
Ei käy mun järkeen. Olisin kuin pahislesta.

Käsittääkseni synnit annetaan anteeksi ja sanotaan, että älä enää tee syntiä.

Olen itse tehnyt syntiä ja olen pyytänyt anteeksi. Nyt yritän toteuttaa sitä seuraavaa, että en uudellen lankeaisi ylpeyden ja kateellisuuden ja pahan puhumisen syntiin. Vaikeaa se on, mutta koska olen saanut sellaisen armon, että olen saanut syntini anteeksi, kuuluu sopimukseen se, että minä teen osuuteni.

Sitä meinaa keskeneräinen ihminen. Olemme jokainen tehneet syntiä, mutta saatuamme anteeksi ne, olemme uudelleensyntyneitä ja menemme, emmekä enää syntiä tee.

Ja koska olemme ihmisiä, joudumme Jumalalta rukoilemaan päivittäin nöyryyttä ja voimaa siihen, että emme lankea uudelleen siihen mukavaan ja hyvään asiaan, kuin synninteko. Koska synti tuntuu hyvältä ja siihen lankeaa helposti uudelleen, jos hylkää Jumalan ja jää yksin.

Siksi rukoilen nykyään Jumalaa päivittäin, että hän auttaisi minua pysymään synnistä pois.

-aloitteleva uskovainen.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2012 klo 22:51"]

Et ymmärrä millä asioilla leikit. Henkimaailman asioilla leikkiminen on vaarallista jos ei ymmärrä asiasta mitään! "henkioppaat" ja "suojelusenkelit" ovat demoneja jotka uskottelevat olevansa hyviä ja saattavat auttaakin jotta saisivat sinut harhautetuksi. Jos jatkat, siitä voi seurata vaikka mitä sellaista josta et pääse enää omin avuin irti! Valon oppaiksihan he itsensä esittelevät mutta todellisuudessa pimeyden puolelta nuo voimat tulevat.

[/quote]

Eiköhän tuo paha tee koko ajan töitä meitä kaikissa sisällä ihan arkisissa asioissa. Siinä, kun sinä juttelet kaverin kanssa ja parjaat yhteistä tuttuanne.

Siinä, kun näet kaverisi hyvännäköisen miehen  ja ajattelet kateellisena, että miksi tuo paska sai rikkaan ja hyvännäköisen miehen ja minä vain tällaisen tavallisen ylipainoisen duunarin. Jos vaikka yrittäisin iskeä tuon kaverin miehen.

jne..

Eli sitä ihan sitä, mitä aihevapaa suoltaa päivästä toiseen ja näkee, mitä ihmiset sisimmissään ajattelee läheisimmistään. Ei paholaisen tarvitse pukeutua mihinkään valkoisiin enkelipukuihin. Ihminen on perussyntinen ja kulkee väärää polkua joka päivä tavallisissa ajatuksissaan ja teoissaan.

Hei!

Siskoni lukee näitä Lornan kirjoja ja sitä kautta "eksyin" tällekin palstalle. Itse uskon kolmiyhteiseen Jumalaan: Jumalaan ja Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen. Miten tähän liittyvät sitten enkelit? Enkelit ovat Jumalan sanansaattajia. Enkelit eivät sinun sieluasi pelasta vain usko Jeesukseen pelastaa.

Karma (EI ole olemassa mitään karmaa), on sitä, että ihminen itse yrittää saada ikuisen elämän, suorittaa ja suorittaa ja uupua matkalla. Ylpeyskö meidät saa suorittamaan tätä elämää..kyllä minä pärjään...Siksikö on niin vaikea ottaa vastaan raamatun totuus armosta? Kun siinä ei voi itse tehdä mitään...

Armo = ANSAITSEMATON  rakkaus meidän osaksemme. Armo on juuri siinä, että Jumala lähetti ainoan Poikansa meidän syntiemme tähden kuolemaan kovan ristinkuoleman. Kun tätä asiaa oikein sydämestään ajattelee, se tuntuu melkein liian hyvältä ollakseen totta(sitä on evankeliumi eli ilosanoma),että kaiken Luoja antoi oman rakkaan, ainoan, Poikansa kauheaan kuolemaan meidän ihan jokaisen PUOLESTA! Niin paljon Jumala meitä rakastaa!

Armo on siinä, että me saamme tällaisina syntisinä kuin meistä ihan jokainen on, kääntyä Jumalan puoleen ja pyytää syntejämme anteeksi Jeesuksen Kristuksen tähden ja me saamme myös luottaa, että Jumala myös ne antaa. Meidän ei siis tarvitse yrittää suorittaa ns. hyvää ihmisen elämää, vaan me kelpaamme Jumalalle juuri tällaisina kuin olemmekin! Me saamme kompuroida elämän matkalla ja saamme nousta yhä uudestaan yös, armon varassa, se on upeinta, mitä voi olla!

Jeesus sanoi:" Minä olen tie, totuus ja elämä."

Rakkaudella Sinulle!

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 17:52"]

Hei!

Siskoni lukee näitä Lornan kirjoja ja sitä kautta "eksyin" tällekin palstalle. Itse uskon kolmiyhteiseen Jumalaan: Jumalaan ja Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen. Miten tähän liittyvät sitten enkelit? Enkelit ovat Jumalan sanansaattajia. Enkelit eivät sinun sieluasi pelasta vain usko Jeesukseen pelastaa.

Karma (EI ole olemassa mitään karmaa), on sitä, että ihminen itse yrittää saada ikuisen elämän, suorittaa ja suorittaa ja uupua matkalla. Ylpeyskö meidät saa suorittamaan tätä elämää..kyllä minä pärjään...Siksikö on niin vaikea ottaa vastaan raamatun totuus armosta? Kun siinä ei voi itse tehdä mitään...

Armo = ANSAITSEMATON  rakkaus meidän osaksemme. Armo on juuri siinä, että Jumala lähetti ainoan Poikansa meidän syntiemme tähden kuolemaan kovan ristinkuoleman. Kun tätä asiaa oikein sydämestään ajattelee, se tuntuu melkein liian hyvältä ollakseen totta(sitä on evankeliumi eli ilosanoma),että kaiken Luoja antoi oman rakkaan, ainoan, Poikansa kauheaan kuolemaan meidän ihan jokaisen PUOLESTA! Niin paljon Jumala meitä rakastaa!

Armo on siinä, että me saamme tällaisina syntisinä kuin meistä ihan jokainen on, kääntyä Jumalan puoleen ja pyytää syntejämme anteeksi Jeesuksen Kristuksen tähden ja me saamme myös luottaa, että Jumala myös ne antaa. Meidän ei siis tarvitse yrittää suorittaa ns. hyvää ihmisen elämää, vaan me kelpaamme Jumalalle juuri tällaisina kuin olemmekin! Me saamme kompuroida elämän matkalla ja saamme nousta yhä uudestaan yös, armon varassa, se on upeinta, mitä voi olla!

Jeesus sanoi:" Minä olen tie, totuus ja elämä."

Rakkaudella Sinulle!

[/quote]

Muuten en ota kantaa, eikä tarkoitus ole väitellä sinänsä, mutta käsityksesi karmasta on sikäli hieman outo, että uskonnoissa, joissa karma-käsite on keskeinen osa oppijärjestelmää, ei tavoitella ikuista elämää vaan päinvastoin päämääränä on jälleensyntymistä vapautuminen, oman olemassaolon lakkaaminen.

Kirja oli karmeaa schaissea, enkä tiedä kenet tämä Lorna halusi vakuuttaa siitä, että näkee mitä tahtoo siellä missä toivoo näkevänsä jotain -> ja tämäkös syynä sille, miksi on niin erityinen ja hidas. Ok, itsekin uskon enkeleihin, mutta en tämän kirjan pohjalta todellakaan lainkaan enempää kuin aiemminkaan. Sille on luultavasti ihan tarkoitus sitten, että ihmiset eivät näitä huomaa, vaikka voisivat tunteakin jonkinlaisen läsnäolon joskus tms. Kirja oli raivostuttava ja ennemmin uskon vaikka intialaista uutta buddhaa kokemuksineen, kuin heikkolahjaista ja hidasta väärinkohdeltua köyhää irkkua näistä joka paikassa ilmaantuvista toivomuksista, jolle mieli on luonut muodon tekemisen puutteessa. Sitä paitsi Lorna näyttää skitsofreenikolta, ovatko kaikki ei-diagnosoidut skitsot enkelien kavereita? Venäjällä olivat sitä joskus.

Kyllä, olet oikeassa, olemattomuus....

Tosin, sana nirvana, käsitetään monella lailla myös buddhalaisten keskuudessa.

En ole sen paremmin perehtynyt karman lakiin tai olemattomuuden käsitteeeseen tai nirvanaan, mutta luin joskus kirjan: Olin buddhalainen nunna, suosittelen!:) Esther Baker etsi monta vuotta totuutta ja löysi sen lopulta:)

" Vaikka Buddhan tavoitteelle on annettu monia nimiä - kuten nirvana ja nibbana (kulloisenkin maan ja buddhalaisperinteen mukaan) - olen itse havainnut, että harvat tuntevat sen todellisen luonteen. Sen selittäminen on vaikeaa jopa buddhalaismunkeille. Sitä kuvataan "loppumiseksi" ja "ehdottomuudeksi" - tilaksi, jossa lopullisena tavoitteena on olemattomuus ja halun tai himon puute; paikaksi, jossa "mikään ei tule enää miksikään."

Kirjasta: Olin buddhalainen nunna

Muutama tärkeä ero kristinuskon ja buddhalaisuuden välillä:

Buddha opetti, että ihmisen on pelastettava itse itsensä.

Jeesus on Vapahtajamme - Hän tuo meille pelastuksen. (Joh.4:42)

Buddha opetti sitä, minkä itse keksi: ihmisen filosofiaa.

Jeesus teki vain Isän Jumalan tahdon, ja hän opettaa sitä, mitä Isä hänelle näyttää. (Joh.5:30 ; 6:38)

Buddhan päämääränä on paeta kärsimystä ja pohjimmiltaan kaikenlaista olemassaoloa.

Jeesus hyväksyi elämänsä ja ihmisyytensä. (Joh.10:10)

Buddhalaisten päämäärä on se, ettei mikään enää muutu miksikään.

Kristityt nauttivat elämästä ja "jatkuvasta muutoksesta" pysyessään Jeesuksessa. (Joh.10:10)

Buddhalaiset eivät rukoile Jumalaa. Meditaatio ei ole sama asia kuin rukous. (emme voi rukoilla tyhjyyttä)

Kristityt rukoilevat Jumalaa. (Matt.6:9)

Buddha opetti, että kaikki asiat ovat katoavaisia, riittämättömiä ja "ei itse".

Jeesus tuli, jotta saisimme yltäkylläisen elämän, ja hän opetti, kuinka elää niin. (Joh.10:10)

Buddhalaisuus: Ei ole Jumalaa, on vain ihmisen filosofia.

Kristinusko: Isän Jumalan, Poika Jeesuksen ja Pyhän Hengen kolminaisuus (Joh.3:34 ; Matt.28:19)

B. Kaikki asiat ovat katoavaisia ja riittämättömiä, myös kauneus.

K. Rakkaus kauneuteen sellaisena kuin Jumala sen loi (1 Moos. 1:31)

B. Irtaudu maailmasta, älä kiinny siihen.

K. Elä elämää täysillä (jumalisesti) (Joh. 10:10)

B. Karma eli jälleensyntymisen kiertokulku - ihmisten, eläinten tai nälkäisten haamujen valtakuntaan - ja pyrkimys olemattomuuteen.

K. Ikuinen elämä kaikille niille, jotka tunnustavat Jeesuksen Herrakseen ja Vapahtajakseen ja elävät vanhurskaudessa.

B.Sääntöjä ja säädöksiä on pidettävä keinona saavuttaa päämäärä ja on saavutettava ansioita omin voimin.

K. Pelastus on ilmainen lahja Jumalalta. Meidän on vain otettava Hänen kutsunsa vastaan; emme voi tehdä mitään ansaitaksemme sen. (Ef. 2:4-5)

                                       Kirjasta: Olin buddhalainen nunna

Viesti 135 on pikkusen asenteellinen. Uskovaiset niin kovasti aina korostavat esim. kristinuskon "armollisuutta". En näe mitää armollista siinä, että on vain yksi tilaisuus yrittää, selviä ohjeita ei edes anneta vaan sotkuinen kokoelma ristiriitaista ohjeistusta, josta sitten riidellään vuosituhansia, ja jos ei keksi että miten tismalleen pitäisi olla, päätyy ikuiseen kidutukseen. Toooodella armollista juu. Itämaisissa uskonnoissa sentään kaikki pääsevät lopulta päämäärään ja jokainen voi edetä omassa tahdissaan ilman mitään iankaikkisella kiduttamisella uhkailua ja kiristystä.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 20:01"]

Viesti 135 on pikkusen asenteellinen. Uskovaiset niin kovasti aina korostavat esim. kristinuskon "armollisuutta". En näe mitää armollista siinä, että on vain yksi tilaisuus yrittää, selviä ohjeita ei edes anneta vaan sotkuinen kokoelma ristiriitaista ohjeistusta, josta sitten riidellään vuosituhansia, ja jos ei keksi että miten tismalleen pitäisi olla, päätyy ikuiseen kidutukseen. Toooodella armollista juu. Itämaisissa uskonnoissa sentään kaikki pääsevät lopulta päämäärään ja jokainen voi edetä omassa tahdissaan ilman mitään iankaikkisella kiduttamisella uhkailua ja kiristystä.

[/quote]

Siis mihin päämäärään? Olemattomuuteenko? Ensin siis kärsit monta vaikeahkoa elämää ja lopulta olet kadonnut....?? Tuo vasta on armotonta!

Itseäni häiritsee se kun Raamatun mukaan kuolleiden sieluilla ei pitäisi olla enää yhteyttä tähän maailmaan, että jos joku näkee kuolleiden henkiä niin tämän näkevän pitäs jokane koetella et kenen lähettämä olet..

Minusta kirja ei voi olla vaarallinen, siinä ei pilkata eikä arvostella Jumalaa.

Luin kirjan muutama viikko sitten. Lisäksi luin hänen kaksi muuta kirjaansa. En rehellisesti sanottuna tiedä miten suhtautuisin niihin, mutta en kyllä kirjoja kokenut samalla lailla mitä sinä.

Uskon, että Lorna Byrnen kokemukset ovat todellisia hänelle. Ja uskon, että hänen näkemiään asioita värittävät kokonaan hänen oma (irkku) kulttuuriperimänsä ja vahva katolilainen usko. Tämän vuoksi varmaan enkeleillä on siivet, jne. 

Väitteisiin, että Lorna Byrne olisi neurologisesti tai psykologisesti sairas, en osaa vastata. Voi olla, että hän on, voil olla ettei hän ole. Olennaista mielestäni on, että se ei pois sulje yhtään hänen kokemansa todellisuutta. On puhtaasti ylimielisyyttä väittää ymmärtävänsä mitä elämä on, mikä/kuka jumala on. Tai sanoa, että minä olen oikeassa ja sinä olet väärässä. Nämä asiat nimittäin ovat kaikki täysin subjektiivisia ja omakohtaisesti koettavia. Täyttä tietoa, kun meillä yhdelläkään ei ole.

Mullakin on juuri kirjastosta lainassa tuo kirja ja olen vasta alussa. Aiemmin kesällä luin toisen Lornan kirjan (Toivon viesti enkelelitä) ja se oli minusta aika vakuuttava ja ihana, mutta nyt tämän kirjan alku on saanut minutkin hieman epäileväksi... Ajattelin myös, että voiko kuse olla jostain neurologisesta vammasta, tosin sikäli aika jännä, että sitten samalla Lornalla olisi hyvin kehittynyt oikeustaju, lohduntuontikyky ja parantava kyky ratkaista ihmisten vaikeita pulmia. Eli kyvyt ovat joka tapauksessa kuin hyvin henkisen ihmisen, vaikka hänellä ei olisi oikeaa yhteyttä enkeleihin, tietoa heistä tai ei näkisi heitä.

Vaikea sanoa. Itse uskon enkeleihin sen mitä uskon vain, jotta saisin apua tähän elämään, en todellakaan yritä tulla paremmaksi ihmiseksi sen takia, että luulisin meneväni johonkin nirvanaan. Uskon, että voin paremmin tässä elämässä, jos koitan tehdä hyvää, olla hyvä jne.

Kristinusko ei ole minua varten, koska a) en mieti kuolemanjälkeisyyttä ja b) kristinuskossa suhteeni jumalaan on liian etäinen, enkeleitä on helpompi lähestyä. Etenkin, jos yksi sellainen kerran kulkee koko ajan mukanani, kuten Lorna uskoo :)

Luin kirjan, teki suuren vaikutuksen. Suosittelen!

Itse ajattelen, että ihmiset kärsivät, koska he tekevät pahaa sanoillaan ja teoillaan ja ajattelevat pahaa. Eli ihminen tekee syntiä. Paha vetää ihmistä puoleensa, jokainen joutuu taistelemaan pysyäkseen siinä mikä on totta ja hyvää ja kaunista...

Uskon jälleensyntymään ja karman lakiin. Siinä piilee Jumalan armo, meillä on jokaisessa elämässä lukemattomia mahdollisuuksia korjata virheemme ja tehdä parannus. Meillä on mahdollisuus uskoa anteeksiantoon ja Jumalan armoon. Uskon, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevan elämämme olosuhteisiin, itsestämme riippuu, miten käytämme elämämme. Meillä on vapaa tahto. Sen takia enkelitkin voivat auttaa ainoastaan, jos pyydämme.

Haluan kertoa oman kokemukseni ja ja ajatukseni asiasta. Olen perheellinen nainen, ja aina ollut kiinnostunut henkisyydestä ja eri uskonnoista. Lapsena uskoin Jeesukseen ja Jumalaan koko sydämelläni, aikuisena sitten taas olen kyseenalaistanut uskoani, tutkinut uusia ja hairahtunut polulta monta kertaa. Uskon, että moni "enkeliuskoinen" ja new-age ihminen ei ole juurikaan tutustunut Raamattuun, kuten en minäkään ollut. Vähän maistiaisia sieltä täältä, mutta se todellinen sanoma ei ollut tuttua. Halusin laveamman tien, halusin päästä helpommalla. Halusin saada kaiken.

Enkeliuskossa oli jotain kummallista. En osaa selittää sitä, mutta minua pelotti. Surukseni olen huomannut, että monet ihmiset turvautuvat nykyään enkeleihin, he rukoilevat enkeleitä, pyytävät heiltä asioita ja muutosta elämään. EI! Enkeli ei voi muuttaa elämääsi, hän voi välittää viestin, mutta hän ei pysty muutokseen. Pyydä siis Jumalalta, Jeesuksen nimessä, niin rukoukseesi vastataan. Enkeli joka vastaa rukoukseesi ei ole lähtöisin Jumalasta. Vain Jumalalla on valta täyttää toiveesi. Enkelit ovat kyllä totta, heidät on luotu ihmisen ja Jumalan palvelukseen, välittämään viestejä, tuomaan turvaa ja lohtua, mutta heitä ei ole luotu toteuttamaan toiveitamme. He eivät pysty siihen!

Luulin minäkin aikanaan, että Jumala on armoton ja kova. Nyt olen ymmärtänyt asian paremmin, koska olen lukenut raamattua ja halunnut oppia lisää. Jumala rakastaa epätätydellistä ihmistä, ja toivoo hänelle kaikkea hyvää. Kun otat Jeesuksen sydämeesi, ja haluat tuottaa Jumalalle ja lähimmäisillesi iloa elämälläsi, mitään muuta ei Jumala vaadi. Hän tietää, että synti on aluksi ihanaa, mutta lopulta se tuhoaa ihmisen. Siksi hän vahvistaa ihmistä kulkemaan synnittömällä tiellä, niin että ihminen tekisi hyvää ja jakaisi rakkautta ympärilleen. Jos haluat luopua synnistä, elämäsi muuttuu helpommaksi ja saat sisäisen rauhan. Moni kysyy mitä on synti. Synti on sitä, mikä saa olosi aluksi hyväksi, mutta jatkuessaan se murskaa sinut. Juominen, irstailu, haureus, väkivalta... Miksi niistä luopuminen olisi paha?

Toivon kaikille iloa, valoa ja Jumalan rakkautta elämään! :) Eläkää elämänne hyvin, tutkikaa sydäntänne ja varsinkin raamattua ;)

Up

Vierailija kirjoitti:

ottamasta yhteyttä tietäjä- ja vainajahenkiin. Eli henkioppaat kuuluu tähän samaan kategoriaan, ne ovat oikeasti pimeydestä, vaikka sieltä kautta jotain tietoa saisikin.

Enkeleitä ei palvota ja rukoilla, vaan Jumalaa ja Jeesusta. Lukekaa ihmiset Raamattua, ettette eksy!!

Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Enkelit auttavat minua päivittäin pienissä ja suurissa asioissa. En tiedä heidän nimiään, enkä ole heitä nähnyt (yksi sulka löytyi), mutta apua saan aina. En palvo Enkeleitäni, pyydän apua ja sitä olen saanut. Eksymisestä ei ole kysymys, vaan ihan normaalista elämästä.

Ei Jeesusta rukoilla ainoastaan Jumalaa!!!! Jeesus niinkuin Mooses tai Noah tai Mohammed olivat kaikki profeettoja eli ihmisistä kenet Jumala oli valinnut levittämään sanomaansa ja olemaan esimerkkinä ihmisille! Ainoastaan Jumala voi ketään auttaa ja ainostaan häntä tulee rukoilla!!

Olen lukenut hänen kirjojaan mutta ensimmäisen kirjan jälkeen tulleet ovat olleet sekavampia. en tiedä mitä ajatella tuosta enkelijutusta.  vähän pelottaviakin mielestäni. onko joku tavannut lornan kun kiertää maailmaa ja käynyt suomessakin?

Enkeleitä hiuksissani, dollareita taskussani...