Opettajat herätkää, PISA-tulokset luisuvat heikommiksi vuosi vuodelta

Kyllä tässä koti- ja varhaiskasvatuksen hedelmiä kerätään. Mukulat on opetettu laiskoiksi jo ennen kouluikää ja monetkaan koulutetutkaan vanhemmat eivät tajua ettei peruskoulu toimi. Opettajien aika menee adhd- tyyppien , kieltä osaamattomien ja kaikkien erityislapsien kanssa tahiessa ja ne tavalliset aluksi oppimishaluiset jää pitkälti oman onnensa nojaan. Yläasteelle tultaessa varsinkin pojat ovat taantuneet ja pilaavat tulevaisuutensa velttoilemalla. Ei tarvitse ihmetellä , miksi kovien luonnontieteiden osaajista on pulaa. Yläkoulussa avoimesti amismatsku pilkkasi lukioon hakevia ja kehuskel miten he menee amkseen niin pääsee suoraan tieneemaan niin ei tarvitse sitä ja tätä ainetta osata. Mahtoi hymy hyytyä amiksessa

Vierailija kirjoitti:

Yksi haaste on kanssa opettajien työn pirstoutuminen. Päälle tämä riemu, kun opettajia saadaan hyppyyttää enemmän, koska ovat "päässeet niin helpolla" eli käytännössä opettajia istutaan vaikka väkisin turhissa palavereissa koulupäivän päätteeksi tai kiky-tunteja hengaamassa iltaan koululla ihan turhaan. No, kyllä sitä voi hengata, mutta opettajan jaksamisella on rajansa ja kaikki nämä vie sitä opetusenergiaa.

Sitten sellainen haaste, joka pirstouttaa ja uuvuttaa, on tämä oppilaista huolehtiminen. Joka toisella on joku ongelma, ei pysty siihen tai tähän. Yllättävän monelle pitää räätälöidä jotain tai näennäisesti huomioida, niin lopputuloksena on väsynyt opettaja, joka sinkoilee sinne ja tänne täyttääkseen vaatimukset. Mitään ei saa vaatia, rajaa ei saa jämäkästi vetää vaan pitää ymmärtää loputtomiin tukien vaikeuksissa. Sitä turhauttavampaa se on, kun näkee selvästi, että siellä kotona pitäisi ladata se nyrkki pöytään ja sanoa, että pelleily loppui nyt ja teet tasan niin kuin muutkin. Ja tämä ongelma ei ole ns. huonoissa perheissä vaan hyvillä vanhemmilla. Nämä vanhemmat haluavat tukea lastaan, ymmärtää ja pelkäävät liian kovien keinojen traumatisoivan lapsen. Lopputuloksena teini-ikäinen nuori pyörittää niin virkamiehiä kuin vanhempiaan, vaikka valtaosa näistä ratkeisi kylmästi sillä, ettei anneta mahdollisuutta niin purkaa sitä omaa tunne-elämäänsä. Ei annettaisi velloa itseään sairaaksi. On suorastaan muotia olla ahdistunut ja sairas, tuen tarpeessa.

Ymmärrän. Toisaalta Asperger-nuoren äitinä oli aika kylmäävää lukea tuota tekstiä. Lapseni tarvitsi ihan oikeasti niitä tukikeinoja, mutta kuten hyvin kirjoitit, vaatimukset huomioidaan näennäisesti. Itse toivoin, että nämä jotkut tukitoimet (erittäin selvät ohjeet tehtävien tekemisestä ym.) olisi otettu ihan tosissaan, eikä vain näennäisesti, aika paljon olisi helpottanut opettajienkin työtaakkaa pidemmällä tähtäimellä. Olisin voinut kuluttaa nyrkkini loppuun pöytää paukuttamalla ja vain vaatia, mutta se ei olisi hyödyttänyt yhtään mitään.

Poika kävi joillain tunneilla erityisopettajalla ja aika hyvin tuli selväksi mitä mieltä tämä erityisopettajakin oli joistain opettajista. Tehtävänannot saattoivat olla sellaisia, ettei tämä erityisopettajakaan niitä ymmärtänyt. Esim. matematiikassa oli käytössä jokin flipped learning, mikä tarkoitti sitä, että oppilaat katsoivat omilta puhelimiltaan netistä laskuohjeet ja monen viikon välein palauttivat ison nivaskan tehtäviä. Tällainen opiskelutapa meni täysin yli ja ohi pojaltani. Erityisopettaja opetti asiat pojalleni ja jaksotti tehtävien tekemisen ja kaikki sujui siihen asti, kunnes tehtävät tavoittivat opettajan, joka löysi niistä aina jotain väärin tehtyä, mitä erityisopettaja ei ollut ymmärtänyt. Nuoremmalla (tavis)lapsellani on palattu vanhaan systeemiin, jossa tunnilla annetaan läksyt seuraavaksi kerraksi ja kokeet ilmoitetaan selvästi ja hyvissä ajoin ja rauha vallitsee.

Tunnen sympatiaa kyllä opettajia kohtaan, mutta joskus päästäisiin ihan vain helpommalla, kun asiat yritettäisiin tehdä mahdollisimman yksinkertaisesti. Tuntuu, että nykyisin monet opetustavat ovat selvästi liian vaikeita suurelle osalle oppilaista. Tällä niitä "erityistarpeisia" varmaan lisää tuleekin; vanhanaikaisessa, tylsässä opetuksessa he olisivat pärjänneet ihan hyvin. 

Varmasti osa "erityisistä" hyötyisikin siitä silkasta vaatimisesta eikä vain pään silityksestä, mutta kyllä silloin tulee mieleen, onko heillä todellisuudessa edes mitään "erityisyyttä". Siinä sivussa on helppo unohtaa, että kyllä heitä ihan tosissaan myös on olemassa ja silloin niitä konkreettisia tukitoimia tarvitaan.

Se oma Aspergerini on nykyisin jo täysi-ikäinen ja elämässä menee ihan hyvin. Aikakin tekee tehtävänsä, ehkä kypsyi joissain jutuissa vain hitaammin, mutta hyvä tuli. Tästä yksi iso kiitos menee yläkoulun erityisopettajalle, joka jaksoi luovia tuossa viidakossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opet ovat todellakin hereillä. Opettajan aika menee nykyisin ihan muihin asioihin, kuin opettamiseen. Eikä nykyisin saa vaatia mitään. Matematiikasta saa yläkoulussa arvosanan seitsemän (7) , vaikka ei oikeasti osaa yhtään mitään. Arviointikriterit eivät ole opettajien laatimia….

Matematiikkaa ei näköjään enää opeteta juuri ollenkaan. Omat lapseni ovat kasilla ja lukion ekalla. Molemmat opiskelevat vielä täysin alkeita. Ei yhtälöryhmiä eikä hajuakaan differentiaaliyhtälöistä saatika integraalilaskennasta. Tulee jyrkkä learning curve jos menee yliopistoon opiskelemaan vaikka DI:ksi. Tosin voihan se olla ettei yliopistossakaan enää vaadita mitään.

Noh, sitten se todellisuus iskee viimeistään työelämässä.

Matikassa opetetaan kullakin luokka-asteella sitä, mitä opetussuunnitelma määrää. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä koti- ja varhaiskasvatuksen hedelmiä kerätään. Mukulat on opetettu laiskoiksi jo ennen kouluikää ja monetkaan koulutetutkaan vanhemmat eivät tajua ettei peruskoulu toimi. Opettajien aika menee adhd- tyyppien , kieltä osaamattomien ja kaikkien erityislapsien kanssa tahiessa ja ne tavalliset aluksi oppimishaluiset jää pitkälti oman onnensa nojaan. Yläasteelle tultaessa varsinkin pojat ovat taantuneet ja pilaavat tulevaisuutensa velttoilemalla. Ei tarvitse ihmetellä , miksi kovien luonnontieteiden osaajista on pulaa. Yläkoulussa avoimesti amismatsku pilkkasi lukioon hakevia ja kehuskel miten he menee amkseen niin pääsee suoraan tieneemaan niin ei tarvitse sitä ja tätä ainetta osata. Mahtoi hymy hyytyä amiksessa

Onhan tuossa asiaa, mutta vähän kummalliselta kuulosti asenne amikseen menijöitä kohtaan. Osa tästä "amismatskusta" menee opiskelemaan alaa, josta on tosissaan kiinnostunut, eikä kyse ole vain siitä, etteikö lukioon pääsisi. Oma lapseni teki näin ja aika tasan varma olen, ettei ole ketään lukioon menevää pilkannut, itse asiassa hänen parhaat kaverinsa menivät lukioon. Eikä ole kyllä hymy hyytynyt, pitää alasta edelleen tosi paljon.

Eiköhän me kaikki tiedetä miksi ne tulokset ovat huonontuneet. Mutta ollaan wokeja eikä mainita sitä. Jooko?

Vierailija kirjoitti:

Älylaitteiden yleistymisen ja opetussuunnitelman muututtua, en yhtään ihmettele.

Totta, on kuin oppilaiden omien aivojen käyttö olisi kielletty.

Opettajilla ei ole voimaa heittää ulos opetusministeriön virkaheittoja ohjeistajaäm miä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opet ovat todellakin hereillä. Opettajan aika menee nykyisin ihan muihin asioihin, kuin opettamiseen. Eikä nykyisin saa vaatia mitään. Matematiikasta saa yläkoulussa arvosanan seitsemän (7) , vaikka ei oikeasti osaa yhtään mitään. Arviointikriterit eivät ole opettajien laatimia….

Matematiikkaa ei näköjään enää opeteta juuri ollenkaan. Omat lapseni ovat kasilla ja lukion ekalla. Molemmat opiskelevat vielä täysin alkeita. Ei yhtälöryhmiä eikä hajuakaan differentiaaliyhtälöistä saatika integraalilaskennasta. Tulee jyrkkä learning curve jos menee yliopistoon opiskelemaan vaikka DI:ksi. Tosin voihan se olla ettei yliopistossakaan enää vaadita mitään.

Noh, sitten se todellisuus iskee viimeistään työelämässä.

Opsista voi lukea mitä esim lukion pitkä matematiikka pitää sisällään ja mitä tavoitteita sillä on. Esim https://sites.utu.fi/lops2021tnk/fi/oppiaineet/matematiikka/ Siinä olet oikeassa, ettei siitä lukion pitkästä matematiikasta insinöörimatematiikan osaamiseen ole mitään hyötyä , sillä se on se lähtötaso.

Vinkki vitosena, DI opintoja harkitsevan kannattaisi harrastaa jo etukäteen tietotekniikkaa ja koodausta sen verran, että ymmärtää koodauksen perusteet niin että pystyy nopeasti oppimaan esim pythonia ja Javaa. Tämä kannattaa olipa se suuntautuminen mihin pääaineeseen tahansa.

Kannattaa myös opetella käyttämään jotain parempaa Esim Logger prota.

Milloin on julkaistu uusimmat PISA-tulokset. Milloin on tulossa uusia tutkimustuloksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opet ovat todellakin hereillä. Opettajan aika menee nykyisin ihan muihin asioihin, kuin opettamiseen. Eikä nykyisin saa vaatia mitään. Matematiikasta saa yläkoulussa arvosanan seitsemän (7) , vaikka ei oikeasti osaa yhtään mitään. Arviointikriterit eivät ole opettajien laatimia….

Matematiikkaa ei näköjään enää opeteta juuri ollenkaan. Omat lapseni ovat kasilla ja lukion ekalla. Molemmat opiskelevat vielä täysin alkeita. Ei yhtälöryhmiä eikä hajuakaan differentiaaliyhtälöistä saatika integraalilaskennasta. Tulee jyrkkä learning curve jos menee yliopistoon opiskelemaan vaikka DI:ksi. Tosin voihan se olla ettei yliopistossakaan enää vaadita mitään.

Noh, sitten se todellisuus iskee viimeistään työelämässä.

Opsista voi lukea mitä esim lukion pitkä matematiikka pitää sisällään ja mitä tavoitteita sillä on. Esim https://sites.utu.fi/lops2021tnk/fi/oppiaineet/matematiikka/ Siinä olet oikeassa, ettei siitä lukion pitkästä matematiikasta insinöörimatematiikan osaamiseen ole mitään hyötyä , sillä se on se lähtötaso.

Vinkki vitosena, DI opintoja harkitsevan kannattaisi harrastaa jo etukäteen tietotekniikkaa ja koodausta sen verran, että ymmärtää koodauksen perusteet niin että pystyy nopeasti oppimaan esim pythonia ja Javaa. Tämä kannattaa olipa se suuntautuminen mihin pääaineeseen tahansa.

Kannattaa myös opetella käyttämään jotain parempaa matematiikkaohjelmaa Esim Logger prota. Lisätty

Vierailija kirjoitti:

Nämähän mankuu vaan palkankorotuksia, vaikka eivät osaa edes opettaa.

Hakeudupa tekemään sijaisuuksia, ja katsotaan sitten viikon kuluttua, mitä itse mangut! Typerys.

Vierailija kirjoitti:

Heikoiten pärjää itä-suomalainen poika. Persujen syytä katsoa omia kasvatusmetodejaan eikä aina syyttää muita (tulijoita) omista heikkouksistaan.

Huomaa myös, että tuskin siellä nyt oli sellaista kategoriaa kuin "Kontulassa asuva pigmentoitunut p@rt@l@psi". Valveutuneena ihmisenä olet varmasti myös tietoinen siitä, että itä-suomen pojat ovat aina menestyneet huonoiten PISAssa. 

Vierailija kirjoitti:

Miten mammapalstalla valittaminen niitä parantaa? Tee asialle jotain!

Eismerkiksi tee mitä?

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän me kaikki tiedetä miksi ne tulokset ovat huonontuneet. Mutta ollaan wokeja eikä mainita sitä. Jooko?

Nämähän on keskitytesti pääkaupunkialueen kouluissa ja ehkä suurimmissa kaupungeissa vähäisessä määrin. Suurimmassa osassa kouluja on ihan kotoperäisiä tyoeryksiä. Suurimpana erottuvan ryhmänä itäsuomalaiset pojat. Pissan otetaan testattavan luokat satunnaisesti ympäri Suomea

Ongelmana on liiallinen ymmärtäminen eli ollaan menty karttakepillä lyömisestä toiseen äärilaitaan. Oppilaan ei tarvitse ponnistella vaan hänen erityisyyttään ymmärretään ja koulu joustaa joka asiassa, oli kyse sitten oppimisvaikeuksista, neurologisista vaikeuksista, kusipäisyydestä, laiskuudesta tai mielenterveyden ongelmista. Aina räätälöidään juuri oppilaalle sopiva keino päästä läpi ja lukemattomat asiantuntijat ohjeistavat opettajaa, miten juuri tämä yksilö on kohdattava (kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat, erityisopet, kiertävät erkkaope, sosiaalitoimi, lääkärit, hoitajat jne). Siinä ei opettajalle jää kauheasti liikkumatilaa.

Opetan noin 200 yläkoulun oppilasta ja tässä muutamia järjestelyjä:

-koulua käymättömille kolmelle oppilaalle pitää soittaa joka kerta, jos ei ole tunnilla ja avata etäyhteys, jos nuoret herrat niin sattuvat haluamaan mutta ei saa painostaa eikä vaatia mitään, joten sankarit jäävät usein nukkumaan. Erkkaopelle pitää laatia tehtäviä, joita tekemällä voisi päästä läpi mutta erkkaopen ponnistuksista huolimatta eivät viitsi avata kirjojaan.

- 20 oppilaalle laadin helpotetut tehtävät ja joko helpotetun kokeen tai useampia kokeita 1-2 kappaleen välein

-kaksi ei suostu tekemään sähköisiä kokeita

- kolme tekee vain sähköisiä kokeita

- erityisen tuen oppilaat (noin 20 kpl) pitää huomioida yksilöllisesti joka tunti sen mukaan, mitä on kirjattu tukipapereihin.

- Tehostetun tuen oppilaat (noin 35kpl) pitää huomioida mahdollisimman usein, ainakin koetilanteessa sallimalla suulliset täydentämiset sekä läksyissä.

--usealla oppilaalla on sairauksia, jotka pitää huomioida oppitunneilla (saa poistua kesken tunnin, saa pitää kuulokkeita, saa syödä, juoda, kuunnella musiikkia, piirtää, ei osallistu ryhmätöihin, ei tee kokeita, ei tee kirjallisia tehtäviä, ei lue ääneen jne.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt täytyy kyllä sanoa, että syy ei ole opettajissa vaan jossin ihan muualla. Peruskoulu haluttiin uudistaa ja nyt se on tehty. Onnea Suomi!

Miksi toimiva systeemi piti muuttaa?

Se tuntuu olevan suomalaisten tapa, voimme aloittaa vaikka sote -uudistuksesta (pyörä kekisttiin uudestaan), taksiuudistuksesta (tuhottiin hyvä ja toimiva järjestelmä kapitalismin nimissä) kaikki koulua koskevat "uudistukset" (konsultit pääsivät lihapatojen ääreen" ja niin edelleen. Jos mikä tahansa systeemi meillä toimii, se on aivan pakko muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä koti- ja varhaiskasvatuksen hedelmiä kerätään. Mukulat on opetettu laiskoiksi jo ennen kouluikää ja monetkaan koulutetutkaan vanhemmat eivät tajua ettei peruskoulu toimi. Opettajien aika menee adhd- tyyppien , kieltä osaamattomien ja kaikkien erityislapsien kanssa tahiessa ja ne tavalliset aluksi oppimishaluiset jää pitkälti oman onnensa nojaan. Yläasteelle tultaessa varsinkin pojat ovat taantuneet ja pilaavat tulevaisuutensa velttoilemalla. Ei tarvitse ihmetellä , miksi kovien luonnontieteiden osaajista on pulaa. Yläkoulussa avoimesti amismatsku pilkkasi lukioon hakevia ja kehuskel miten he menee amkseen niin pääsee suoraan tieneemaan niin ei tarvitse sitä ja tätä ainetta osata. Mahtoi hymy hyytyä amiksessa

Onhan tuossa asiaa, mutta vähän kummalliselta kuulosti asenne amikseen menijöitä kohtaan. Osa tästä "amismatskusta" menee opiskelemaan alaa, josta on tosissaan kiinnostunut, eikä kyse ole vain siitä, etteikö lukioon pääsisi. Oma lapseni teki näin ja aika tasan varma olen, ettei ole ketään lukioon menevää pilkannut, itse asiassa hänen parhaat kaverinsa menivät lukioon. Eikä ole kyllä hymy hyytynyt, pitää alasta edelleen tosi paljon.

Amis on pelkkää pelleilyä suurelta osin. Suurinta osaa oppilaista ei jaksa kiinnostaa. Ollaan paljon pois ja opetus on liian teoreettista. Käytäntöä ei juuri harjoitella

Tämä johtuu siitä , että yllätys yllätys, American ksrssakin on vastassa ruotsit, kemmiat ,matematiikat ja muut yleisaineet, koska amiksen käyneen pitää pystyä jatkamaan opintoja amkissa. Kaikille ei löydy edes työssäoppimispaikkoja yrityksistä ja niitäpä sitten paimennetaan koululla. Ne ketkä voi pelastautuuiskän yritykseen oppisopimuskoulutukseen . Tiedän jopa tapauksia, jossa oppilas on viimeisenä amisvuonna "töissä" työssäoppimisoaikassaan, koska opettajan mukaan siitä on hänelle enemmän hyötyä kuin koululla pyörimästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä koti- ja varhaiskasvatuksen hedelmiä kerätään. Mukulat on opetettu laiskoiksi jo ennen kouluikää ja monetkaan koulutetutkaan vanhemmat eivät tajua ettei peruskoulu toimi. Opettajien aika menee adhd- tyyppien , kieltä osaamattomien ja kaikkien erityislapsien kanssa tahiessa ja ne tavalliset aluksi oppimishaluiset jää pitkälti oman onnensa nojaan. Yläasteelle tultaessa varsinkin pojat ovat taantuneet ja pilaavat tulevaisuutensa velttoilemalla. Ei tarvitse ihmetellä , miksi kovien luonnontieteiden osaajista on pulaa. Yläkoulussa avoimesti amismatsku pilkkasi lukioon hakevia ja kehuskel miten he menee amkseen niin pääsee suoraan tieneemaan niin ei tarvitse sitä ja tätä ainetta osata. Mahtoi hymy hyytyä amiksessa

Onhan tuossa asiaa, mutta vähän kummalliselta kuulosti asenne amikseen menijöitä kohtaan. Osa tästä "amismatskusta" menee opiskelemaan alaa, josta on tosissaan kiinnostunut, eikä kyse ole vain siitä, etteikö lukioon pääsisi. Oma lapseni teki näin ja aika tasan varma olen, ettei ole ketään lukioon menevää pilkannut, itse asiassa hänen parhaat kaverinsa menivät lukioon. Eikä ole kyllä hymy hyytynyt, pitää alasta edelleen tosi paljon.

Amis on pelkkää pelleilyä suurelta osin. Suurinta osaa oppilaista ei jaksa kiinnostaa. Ollaan paljon pois ja opetus on liian teoreettista. Käytäntöä ei juuri harjoitella

Tämä johtuu siitä , että yllätys yllätys, amiksessakin on vastassa ruotsit, kemiat ,matematiikat ja muut yleisaineet, koska amiksen käyneen pitää pystyä jatkamaan opintoja amkissa. Kaikille ei löydy edes työssäoppimispaikkoja yrityksistä ja niitäpä sitten paimennetaan koululla. Ne ketkä voi pelastautuuiskän yritykseen oppisopimuskoulutukseen . Tiedän jopa tapauksia, jossa oppilas on viimeisenä amisvuonna "töissä" työssäoppimisoaikassaan, koska opettajan mukaan siitä on hänelle enemmän hyötyä kuin koululla pyörimästä. Korjattu

Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu. Homma lähtee kotoo, jos te vanhemmat ootte kasvattanu pölkkypäitä kakaroita, joita ei kiinnosta kuin somettajat, niin vaikeepa siinä on tunnissa per päivä muuttaa suuntaa.

Vierailija kirjoitti:

On mielenkiintoista, että kun Suomella meni hyvin Pisa-testeissä, niin opettajat ottivat kyllä kaiken kunnian. Nyt kun menee heikosti, niin opettajat selittelevät eivätkä kanna vastuuta. Hyvin tyypillistä käytöstä naisvaltaisilla aloilla.

Aikanaan opettajan ammatti oli hyvin arvostettu, arvostus on syystäkin luisunut alaspäin, kun seuraa ja katsoo opetusainesta tänä päivänä.  Luojan kiitos  lapseni ei ole nyt aloittamassa koulutietään.

Lapseni sai 90-luvulla upean alun ja eväät elämään,  hyvien koulujen opettajien ansiosta. Kiitos!