Lue keskustelun säännöt.
Opettajat herätkää, PISA-tulokset luisuvat heikommiksi vuosi vuodelta
29.03.2022 |
Suomen sijoitus koulutusjärjestelmän tuloksia mittaavissa Pisa-tutkimuksissa on vuoden 2003 huipputuloksista lähtenyt jyrkkään laskuun. Vuonna 2003 Suomi oli ykkösenä sekä lukemisessa että luonnontieteissä ja matematiikassa kakkossijalla. Vuonna 2018 olimme luonnontieteissä kuudennella, lukemisessa seitsemännellä ja matematiikassa vasta kuudennellatoista sijalla.
https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-nuorten-koulutustaso-kaan…
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Kotoa ne syyt on löydettävissä. Koulutusmyönteisyys, yrittäminen, asioiden eteen työn tekeminen, tavoitteellisuus ja äly (ei sais sanoa) periytyy.
siis, kyllä aina on ollut perheitä, joissa on kannustettu ja tuettu lapsia koulunkäynnissä mahdollisuuksien ja voimavarojen mukaan ja myös perheitä joissa lapset on jätetty oman onnensa nojaan ja oltu välinpitämättömiä koulun ja arvosanojen suhteen.
Silti nekin, joiden perhetausta ei ollut kaikkein suotuisin ja joita koulunkäynti ei kiinnostanut, pysyivät kärryillä.
Opettajilla oli kyllä enemmän auktoriteettia ja kurinpitovälineitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viro on saanut huipputulokset.
Tein parin vuoden projektin sikäläisten koulujen kanssa ja näen mielestäni tasan tarkkaan ne merkitsevät erot Suomen ja Viron välillä:
- matematiikan painotus: Virossa on vaativampaa, enemmän ja tiukempaa matikan opetusta, Suomessa on vähennetty ja löysätty
- lukemisen painotus: Virossa pitää osata lukea jo kouluun mennessä ja koko ajan luetaan, luetaan ja luetaan. Joka oppiaineessa. Suomessa on oppilaita, jotka ei osaa lukea. Yläasteella..
- opettajan auktoriteetti. Virossa opettajan auktoriteetti on valtava. Jopa vanhemmille. Lapsilla on joka viikko pieniä kokeita, joilla varmistetaan oppiminen. Suomessa, noh, ope-parat!
Viro on köyhempi, koulujen puitteet vaatimattomammat ja luokissa on venäjänkielisiä ym lapsia. Koulu tarjoaa kirjat ja opetuksen. Muut tarpeet pitää itse ostaa, vihkot, kynät, värit, paperit. Että maksuton, demokraattinen koulu ei takaa mitään.
Niin, Viro on mennyt Pisa-tutkimuksessa Suomen edelle Euroopan kärkimaana. Mutta olen keskustellut usean virolaisen kanssa, joko siellä asuvan tai tänne muuttaneen kanssa. Kaikki ovat olleet yksimielisiä siitä, että koulunkäynti Virossa on tosi raskasta. Hädin tuskin harrastaa ehtii. Ei sekään varmasti ole hyväksi. Ensin lapsi tai nuori on päivät koulussa, sitten loppupäivä istutaan läksyjen parissa tai harjoitellaan kokeeseen. Suomen koulusysteemikin on jo riittävän raskas nuorille. Nuorten pahoinvoinnista ja joutumisesta suorituksen kierteeseen jo lapsena on paljon puhuttu myös Suomessa. Oikeassa elämässä edes korkeasti koulutettu ei tee valtaosalla turhasta ulkoaopetellusta tiedosta yhtään mitään. Sama pätee esimerkiksi suurimpaan osaan lukiomatematiikasta. Ainoastaan matemaattisilla aloilla
No ihan en ymmärrä miten suomalainen peruskoulu ajaa ketään suorituskierteeseen. Toki jos haluaa huippulukioon, johon keskiarvon pitää olla 9,9, mutta ei tämä ole peruskoulun vika. Omat lapseni ovat teinejä ja minusta peruskoulu on aika helppo. Joku seiskan saaminen todistukseen ei edellytä mitään pingotusta, mutta kiitettäviä saa joistain aineista vain, jos oikeasti tekee työtä. Jotenkin luulisin, että jos joku suorittaa väärällä tavalla, stressaa ja pingottaa, se ei johdu koulusta vaan jostain ihan muusta.
On vaikea sanoa, mikä koulussa opiskeltu asia lopulta on turha. Toki on helppo luetella, että minä en ole tarvinnut tätä ja tuota, mutta sekin nykyisin kai suosittu ajattelutapa, että opetetaan lapsia vain etsimään itse tietoa ym. on minusta johtanut väärään suuntaan. Esim. kriittinen tiedonhaku on yleensä mahdollista vain, jos on jotain yleissivistystä pohjalla. Ihminen, jolla ei ole riittävää yleistietoa, on aika helposti vietävissä jossain netin ihmemaailmassa. Ja vaikka voi sanoa, ettei joku ihminen hyödy mitään tiedosta, että maapallo on pyöreä tai että Afrikka on maanosa, niin jotenkin kamalalta ajatukselta tuntuu, että emme tietäisi kuin sen, mistä välittömästi hyödymme esim. taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotoa ne syyt on löydettävissä. Koulutusmyönteisyys, yrittäminen, asioiden eteen työn tekeminen, tavoitteellisuus ja äly (ei sais sanoa) periytyy.
siis, kyllä aina on ollut perheitä, joissa on kannustettu ja tuettu lapsia koulunkäynnissä mahdollisuuksien ja voimavarojen mukaan ja myös perheitä joissa lapset on jätetty oman onnensa nojaan ja oltu välinpitämättömiä koulun ja arvosanojen suhteen.
Silti nekin, joiden perhetausta ei ollut kaikkein suotuisin ja joita koulunkäynti ei kiinnostanut, pysyivät kärryillä.
Opettajilla oli kyllä enemmän auktoriteettia ja kurinpitovälineitä.
Tämä! Peruskoulua on ollut muodikasta haukkua tasapäistäväksi, mutta kyllä minusta on käsi sydämellä sanottuna oikeasti hienoa, että huonommista lähtökohdista tulevilla lapsilla on ollut mahdollisuus ponnistaa elämässä eteenpäin. Ei se lapsi ole syypää esim. vanhempiensa ongelmiin. Nykyisin puhe on sitten raaistunut ja jos lapsi lukee huonosti, aletaan vain haukkua vanhempia. Tämäkö on sen lapsen etu?
Ei siinä opettajien herääminen auta. Työ on tehty mahdottomaksi. Ne viisaat, jotka keksivät erkkaluokkien alasajon tekivät vuosituhannen surkeimman uudistuksen. Ne jotka voisivat pärjätä, jäävät nykyisin oman onnensa nojaan, kun opettajan aika menee erotuomarina ja ties missä roolissa näiden häiriköiden pillin mukaan tanssiessa.
Opetan itä-suomalaisia poikia ja tyttöjä. Muualta tulleiden lapset eivät ole heikoimman 10% joukossa. Pisa on nyt tulossa meillekin pitkästä aikaa ja ihan tosissamme joudumme miettimään seuraavaa: Miten yhdeksäsluokkalaiset saadaan suostumaan vastaamaan pisan tehtäviin. Suunnittelemme lahjontaa ja muita kepulikonsteja.
Nykyään menee heikommin koska:
Oppilaiden aivot ovat digiaikana muuttuneet. He eivät enää opi. Heille ei muodostu käsitystä asioista ja uudet asiat eivät liity mihinkään aikaisempaan.
Oppilaat eivät enää opiskele. Läksyjä tehdään ehkä viisi minuuttia, kokeisiin luetaan vartti. Hyviä tuloksia ei voi näin tulla. Osa ei avaa oppikirjoja vapaa-ajallaan ollenkaan. Muutamat eivät suostu opiskelemaan edes tunneilla.
Käytösongelmat ovat kasvaneet. Meillä on yhä suurempi joukko oppilaita, jotka eivät pysty olemaan hiljaa paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämähän mankuu vaan palkankorotuksia, vaikka eivät osaa edes opettaa.
Olen opettaja ja olen hereillä. Tämä jatkuva projektien vetäminen ja kaikkeen muuhun kuin opetukseen keskittyminen ylhäältä tulevien määräysten vuoksi syö jatkuvasti aikaa perustyöltä eli siltä opettamiselta. Peruskoulua on uudistettu, mutta ei ole kysytty opettajien mielipiteitä asiasta vaan päättämässä ovat olleet yritysmaailman konsultit yms. koulua tuntemattomat päättäjät. Jos kysyisi keltä vaan opettajalta vaikka omasta koulustani uskoisin, että kuka vaan osaisi varmasti kertoa millä aineksilla Pisa -tulokset saataisiin taas nousuun. Mutta kun kukaan ei vaivaudu ottamaan meidän mielipiteitä huomioon. Uudistetaan ihan silkasta uudistamisen tarpeesta. Hereillä olevat opet kyllästyvät ja vaihtavat alaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen perehtymään hiukan kolmiportaisen tuen ja inkluusion taustoihin. Oppi-isänä toimi yksi as-henkilö, joka oli itse traumatisoitunut omasta pienryhmään "joutumisesta". Hänen traumansa vuoksi pienryhmät, tarkkikset ja erityisluokat on purettu koko Suomen maasta. Kiitos vain professorille!
p.s. Kyseinen uudistus ajettiin vuoden 2004 opetussuunnitelmaan. Laskekaa siitä.
Muualta tulleet vanhemmat vaativat lapsiltaan ihan eri tavalla opiskelua, kuin syntyperäiset paikkakuntalaiset. Heikoimmat oppilaat ovat koulun läskiksi heittäneitä pellavapäitä, joilta ei vanhemman mukaan saa vaatia mitään. Lapsesta todetaan vaan, ettei hän ole lukumiehiä.
Muualta tulleet vanhemmat haluavat lapsilleen hyvät ammatit, eivätkä hyväksy lapseltaan heikkoja numeroita. Joskus vaatimukset ovat liiankin kovat, eikä lapsi pysty saavuttamaan niitä.
Näin siis idässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä helpoin ratkaisu olisi poistaa älypuhelimet alle 18 vuotiaita
Miksi piti mennä uudistamaan jotai mikä selvästi toimi niin hyvin? Miksi piti ottaa mallia Ruotsista, jossa jopa tajuttiin myöhemmin että virhe on tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suosittele kenellekään opettajakoulutusta missään muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Muualta tulleet vanhemmat vaativat lapsiltaan ihan eri tavalla opiskelua, kuin syntyperäiset paikkakuntalaiset. Heikoimmat oppilaat ovat koulun läskiksi heittäneitä pellavapäitä, joilta ei vanhemman mukaan saa vaatia mitään. Lapsesta todetaan vaan, ettei hän ole lukumiehiä.
Muualta tulleet vanhemmat haluavat lapsilleen hyvät ammatit, eivätkä hyväksy lapseltaan heikkoja numeroita. Joskus vaatimukset ovat liiankin kovat, eikä lapsi pysty saavuttamaan niitä.Näin siis idässä.
Juuri näin. Juuri muualta tulleen oppilaan huoltaja saattaa laittaa huonon arvosanan jälkeen Wilmassa vilpittömän kysymyksen, eikö hänen lapsensa opiskele tosissaan tai onko lapsi tyhmä, kun ei pärjää - asiasta ei syytetä opettajaa, vaan ollaan vilpittömästi harmissaan siitä, että oma lapsi on mennyt alta riman. Sen sijaan suomalaisilta vanhemmilta olen saanut haukkuja lapsen liian huonosta numerosta (yksi haukkui koko koulun pystyyn kevätjuhlapäivänä, kun nuoren päättötodistuksella ei päässyt lukioon), ja kerran eräät huoltajat lähettivät tosi ilkeän viestin, kun heidän lapsensa oli jäänyt kiinni plagioinnista ja kehtasin aiheuttaa hänelle pahan mielen huomauttamalla, ettei niin saa tehdä ja että se vaikuttaa arvosanaan (vaikka olin ollut kiltti - asiasta huomauttamisen sijaan olisin voinut hylätä koko tehtävän!).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muualta tulleet vanhemmat vaativat lapsiltaan ihan eri tavalla opiskelua, kuin syntyperäiset paikkakuntalaiset. Heikoimmat oppilaat ovat koulun läskiksi heittäneitä pellavapäitä, joilta ei vanhemman mukaan saa vaatia mitään. Lapsesta todetaan vaan, ettei hän ole lukumiehiä.
Muualta tulleet vanhemmat haluavat lapsilleen hyvät ammatit, eivätkä hyväksy lapseltaan heikkoja numeroita. Joskus vaatimukset ovat liiankin kovat, eikä lapsi pysty saavuttamaan niitä.Näin siis idässä.
Juuri näin. Juuri muualta tulleen oppilaan huoltaja saattaa laittaa huonon arvosanan jälkeen Wilmassa vilpittömän kysymyksen, eikö hänen lapsensa opiskele tosissaan tai onko lapsi tyhmä, kun ei pärjää - asiasta ei syytetä opettajaa, vaan ollaan vilpittömästi harmissaan siitä, että oma lapsi on mennyt alta riman. Sen sijaan suomalaisilta vanhemmilta olen saanut haukkuja lapsen liian huonosta numerosta (yksi haukkui koko koulun pystyyn kevätjuhlapäivänä, kun nuoren päättötodistuksella ei päässyt lukioon), ja kerran eräät huoltajat lähettivät tosi ilkeän viestin, kun heidän lapsensa oli jäänyt kiinni plagioinnista ja kehtasin aiheuttaa hänelle pahan mielen huomauttamalla, ettei niin saa tehdä ja että se vaikuttaa arvosanaan (vaikka olin ollut kiltti - asiasta huomauttamisen sijaan olisin voinut hylätä koko tehtävän!).
Ihan samoja kokemuksia. Eivät lapset tai teinit mene rikki, vaikka heitä vaatii tekemään parhaansa. Näin näyttävät huoltajat (lähinnä äidit) kuitenkin luulevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viro on saanut huipputulokset.
Tein parin vuoden projektin sikäläisten koulujen kanssa ja näen mielestäni tasan tarkkaan ne merkitsevät erot Suomen ja Viron välillä:
- matematiikan painotus: Virossa on vaativampaa, enemmän ja tiukempaa matikan opetusta, Suomessa on vähennetty ja löysätty
- lukemisen painotus: Virossa pitää osata lukea jo kouluun mennessä ja koko ajan luetaan, luetaan ja luetaan. Joka oppiaineessa. Suomessa on oppilaita, jotka ei osaa lukea. Yläasteella..
- opettajan auktoriteetti. Virossa opettajan auktoriteetti on valtava. Jopa vanhemmille. Lapsilla on joka viikko pieniä kokeita, joilla varmistetaan oppiminen. Suomessa, noh, ope-parat!
Viro on köyhempi, koulujen puitteet vaatimattomammat ja luokissa on venäjänkielisiä ym lapsia. Koulu tarjoaa kirjat ja opetuksen. Muut tarpeet pitää itse ostaa, vihkot, kynät, värit, paperit. Että maksuton, demokraattinen koulu ei takaa mitään.
Niin, Viro on mennyt Pisa-tutkimuksessa Suomen edelle Euroopan kärkimaana. Mutta olen keskustellut usean virolaisen kanssa, joko siellä asuvan tai tänne muuttaneen kanssa. Kaikki ovat olleet yksimielisiä siitä, että koulunkäynti Virossa on tosi raskasta. Hädin tuskin harrastaa ehtii. Ei sekään varmasti ole hyväksi. Ensin lapsi tai nuori on päivät koulussa, sitten loppupäivä istutaan läksyjen parissa tai harjoitellaan kokeeseen. Suomen koulusysteemikin on jo riittävän raskas nuorille. Nuorten pahoinvoinnista ja joutumisesta suorituksen kierteeseen jo lapsena on paljon puhuttu myös Suomessa. Oikeassa elämässä edes korkeasti koulutettu ei tee valtaosalla turhasta ulkoaopetellusta tiedosta yhtään mitään. Sama pätee esimerkiksi suurimpaan osaan lukiomatematiikasta. Ainoastaan matemaattisilla aloilla
No ihan en ymmärrä miten suomalainen peruskoulu ajaa ketään suorituskierteeseen. Toki jos haluaa huippulukioon, johon keskiarvon pitää olla 9,9, mutta ei tämä ole peruskoulun vika. Omat lapseni ovat teinejä ja minusta peruskoulu on aika helppo. Joku seiskan saaminen todistukseen ei edellytä mitään pingotusta, mutta kiitettäviä saa joistain aineista vain, jos oikeasti tekee työtä. Jotenkin luulisin, että jos joku suorittaa väärällä tavalla, stressaa ja pingottaa, se ei johdu koulusta vaan jostain ihan muusta.
On vaikea sanoa, mikä koulussa opiskeltu asia lopulta on turha. Toki on helppo luetella, että minä en ole tarvinnut tätä ja tuota, mutta sekin nykyisin kai suosittu ajattelutapa, että opetetaan lapsia vain etsimään itse tietoa ym. on minusta johtanut väärään suuntaan. Esim. kriittinen tiedonhaku on yleensä mahdollista vain, jos on jotain yleissivistystä pohjalla. Ihminen, jolla ei ole riittävää yleistietoa, on aika helposti vietävissä jossain netin ihmemaailmassa. Ja vaikka voi sanoa, ettei joku ihminen hyödy mitään tiedosta, että maapallo on pyöreä tai että Afrikka on maanosa, niin jotenkin kamalalta ajatukselta tuntuu, että emme tietäisi kuin sen, mistä välittömästi hyödymme esim. taloudellisesti.
Olen kanssasi samaa mieltä, että peruskoulu on helppo, jos numeroiksi todistukseen riittää 7-8. Ja samaa mieltä siitä, että kiitettävien numeroiden eteen, etenkin kympin, on tehtävä töitä. Kuitenkin moni nuori pääkaupunkiseudulla isoissa kaupungeissa haluaa hyvään lukioon tai lukioon ylipäätään. Silloin ei 7-8 numerot riitä, ainakaan tällä suunnalla, missä itse asumme. Maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla nuo numerot ja huonommatkin riittävät hyvin lukiopaikkaan. Uskonkin, että stressiä on tavoitteellisilla nuorilla eniten. Muilla ei niinkään. En tietenkään tarkoittanut sitä, että meidän pitäisi olla sillä tasolla yleistiedossa, ettemme tiedä, että Afrikka on maanosa. Yleistieto ja eri oppiaineet ovat tärkeitä. Ajatukseni oli siinä, että jos tavoittelee hyvää numeroa, on osattava hyvinkin pikkutarkkaa tietoa, jonka unohtaa nopeasti kokeen tai tentin jälkeen.
Ei ne lapset halua opiskella enää nykyään kun opiskelu on harvalle enää tie hyvään elämään. Palkat surkeita, verot järjettömiä, työpaine valtava. Edes keskiluokkainen ei enää pysty perustamaan perhettä kun työ vue kaiken energian ja verotuksella tapetaan halu yrittää. Musta tulevaisuus ja korruptoitunut yhteiskunta
No en ihmettele, kun eihän moni lapsi/nuori osaa edes kunnolla lukea tai ymmärrä lukemaansa. Kirjoitustaito on monella ihan olematonta ja sanavarasto köyhää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viro on saanut huipputulokset.
Tein parin vuoden projektin sikäläisten koulujen kanssa ja näen mielestäni tasan tarkkaan ne merkitsevät erot Suomen ja Viron välillä:
- matematiikan painotus: Virossa on vaativampaa, enemmän ja tiukempaa matikan opetusta, Suomessa on vähennetty ja löysätty
- lukemisen painotus: Virossa pitää osata lukea jo kouluun mennessä ja koko ajan luetaan, luetaan ja luetaan. Joka oppiaineessa. Suomessa on oppilaita, jotka ei osaa lukea. Yläasteella..
- opettajan auktoriteetti. Virossa opettajan auktoriteetti on valtava. Jopa vanhemmille. Lapsilla on joka viikko pieniä kokeita, joilla varmistetaan oppiminen. Suomessa, noh, ope-parat!
Viro on köyhempi, koulujen puitteet vaatimattomammat ja luokissa on venäjänkielisiä ym lapsia. Koulu tarjoaa kirjat ja opetuksen. Muut tarpeet pitää itse ostaa, vihkot, kynät, värit, paperit. Että maksuton, demokraattinen koulu ei takaa mitään.
Ovatko muuten virolaiset opettajat vähintään maistereita kuten meillä?
Suomessa opet saa tehdä gradun parityönä ja aiheena voi olla tyyliin opettajan kiroilu vapaa-ajalla. :D
Joo tää se jaksaa aina naurattaa.😄, jos tekee gradun puoliksi niin sitten on ehkä 0,5 maisteri.
T. Kaksi gradua ihan yksin tehnyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viro on saanut huipputulokset.
Tein parin vuoden projektin sikäläisten koulujen kanssa ja näen mielestäni tasan tarkkaan ne merkitsevät erot Suomen ja Viron välillä:
- matematiikan painotus: Virossa on vaativampaa, enemmän ja tiukempaa matikan opetusta, Suomessa on vähennetty ja löysätty
- lukemisen painotus: Virossa pitää osata lukea jo kouluun mennessä ja koko ajan luetaan, luetaan ja luetaan. Joka oppiaineessa. Suomessa on oppilaita, jotka ei osaa lukea. Yläasteella..
- opettajan auktoriteetti. Virossa opettajan auktoriteetti on valtava. Jopa vanhemmille. Lapsilla on joka viikko pieniä kokeita, joilla varmistetaan oppiminen. Suomessa, noh, ope-parat!
Viro on köyhempi, koulujen puitteet vaatimattomammat ja luokissa on venäjänkielisiä ym lapsia. Koulu tarjoaa kirjat ja opetuksen. Muut tarpeet pitää itse ostaa, vihkot, kynät, värit, paperit. Että maksuton, demokraattinen koulu ei takaa mitään.
Ovatko muuten virolaiset opettajat vähintään maistereita kuten meillä?
Suomessa opet saa tehdä gradun parityönä ja aiheena voi olla tyyliin opettajan kiroilu vapaa-ajalla. :D
Miks mulla ei ollut paria! Jouduin vielä opettelemaan, ihan yksin, hitsin haastavaa matikkaa luonnontieteelliseen graduuni. Kaveri ois ollut kiva. Se olisi voinut tehdä SPSS analyysit.
Opet ovat todellakin hereillä. Opettajan aika menee nykyisin ihan muihin asioihin, kuin opettamiseen. Eikä nykyisin saa vaatia mitään. Matematiikasta saa yläkoulussa arvosanan seitsemän (7) , vaikka ei oikeasti osaa yhtään mitään. Arviointikriterit eivät ole opettajien laatimia….